NordenBladet — Ruokatieto Yhdistys ry:n ohjelma ’ European Pork and Poultry – Quality Meat, Happy People’ on saanut lähes kolmen miljoonan euron rahoituksen EU:n menekinedistämisvaroista.Rahoituksella edistetään eurooppalaisen sian- ja siipikarjanlihan vientiä Kiinaan. EU:n rahoitus on mittava, sillä sen osuus on 80 prosenttia ohjelman kokonaiskustannuksista.Ruokatiedon vienninedistämiskampanjan tavoitteena on korostaa EU:ssa ja Suomessa vastuullisesti tuotetun ja korkealaatuisen sian- ja siipikarjanlihan turvallisuutta, jäljitettävyyttä ja hyvää makua. Kampanjan toivotaan lisäävän kuluttajien tietoisuutta eurooppalaisista sian- ja siipikarjanlihatuotteista Kiinassa sekä tavoittaa kuluttajien lisäksi ruoka-alan vaikuttajat.Kampanjan kohderyhminä ovat kiinalaiset vähittäiskauppa- ja suurkeittiöasiakkaat sekä kansainvälisissä että paikallisissa yrityksissä.EU on tänä vuonna panostanut voimakkaasti maataloustuotteiden viestintä- ja menekinedistämistoimiin lisäämällä käytettävissä olevaa määrärahaa.Vuonna 2015 määräraha myönnettiin yhteensä 60 miljoonaa euroa. Tänä vuonna jaossa oli  noin 200 miljoonaa euroa. Määrärahasta noin puolet osoitetaan yhden jäsenmaan ohjelmiin ja puolet useamman jäsenmaan ohjelmiin sekä sisämarkkinoille että kolmansiin maihin.Lue lisää: Ruokatieto

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun elokuun 2021 alusta toukokuun 2024 loppuun. Tasavallan Presidentti vahvisti asiaa koskevat lait torstaina 17.12.Ministeriö poimii satunnaisotantana kokeiluun osallistuvat kunnat tai kuntayhtymät (kokeilukunta), joiden tehtävänä on järjestää kaksivuotista esiopetusta 5 §:n mukaan poimituissa toimipaikoissa. Otantaan otetaan sellaiset kunnat tai kunnista koostuvat alueet, joissa asuu vähintään 100 vuonna 2016 syntynyttä lasta ja joissa on vähintään neljä 8 §:n 3 momentin mukaiset edellytykset täyttävää esiopetuksen toimipaikkaa. Kokeilu perustuu aitoon koeasetelmaan eikä kokeiluun voi hakeutua itse.  Ministeriö tiedottaa kokeilukuntien valinnasta alkuvuonna 2021.Vuonna 2021 alkavan kokeilun kohdejoukkoon kuuluvat ne kokeilukuntien alueella asuvat lapset, jotka ovat syntyneet vuonna 2016.
 
Kokeilun tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta, selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, perheiden palveluvalintoja sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.
 
Laki kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta ja laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta tulevat voimaan 23.12.2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on vahvistanut lain metsityksen määräaikaisesta tukemisesta. Laki tulee voimaan vuoden 2021 alusta ja tukea voi hakea Metsäkeskuksesta maaliskuun alusta alkaen. Uusi tukijärjestelmä on yksi toimenpiteistä, joilla lisätään hiilensidontaa ja vähennetään maankäyttösektorin päästöjä Suomessa.Metsitystukea myönnetään yksityisille maanomistajille niin sanottujen joutoalueiden, kuten viljelyn ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja turvetuotannosta vapautuneiden suonpohjien metsittämiseen. Tällaisia metsitykseen soveltuvia joutoalueita on Suomessa arviolta 120 000 hehtaaria. Erityisesti turvepohjaisten alueiden metsittämisen ilmastohyödyt ovat merkittävät.Aktiivisessa ruoantuotannossa olevia alueita ei ole tarkoitus metsittää. Tukea ei saa myöskään maiseman tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden avoimien alueiden metsitykseen. Tukihakuun liittyen metsäkeskus pyytää ELY-keskukselta lausunnon luonnon monimuotoisuuteen, maisemaan, vesitalouteen ja kaavarajoitteisiin liittyvistä seikoista.  Laissa edellytetään myös, että metsitettyä aluetta tulee hoitaa ja säilyttää metsämaana vähintään kymmenen vuoden ajan. Tuki muodostuu metsityskorvauksesta sekä hoitopalkkiosta, jotka perustuvat keskimääräisiin laskennallisiin kustannuksiin hehtaaria kohden. Tuen määrästä ja muista tarkemmista ehdoista säädetään valtioneuvoston asetuksella, joka annetaan vuodenvaihteen jälkeen.Lausunnoilla olleen asetusluonnoksen mukaan metsityskorvaus olisi esimerkiksi entisillä maatalousmailla 1500–2000 euroa hehtaarilta ja entisillä turvetuotantoalueilla 1000–1500 euroa hehtaarilta. Tämän lisäksi maksettaisiin hoitopalkkio kahdessa erässä, yhteensä 900 euroa hehtaarilta. Monimuotoisuuden edistämiseksi metsityskorvauksen saisi tietyillä kohteilla korotettuna, jos metsityksessä käytetään jaloa lehtipuuta tai tervaleppää. Tukeen liittyviä toimenpiteitä ei saa aloittaa ennen tukipäätöksen tekemistä.Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii fossiilisten päästöjen vähentämisen ohella myös maankäyttösektorin päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämistä ja vahvistamista. Hallitusohjelma linjaa tähän liittyen useita ilmastotoimia, joita toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämässä laajassa Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudessa. Lue lisää: mmm.fi/maankayttosektorin-ilmastosuunnitelmaLisää uudesta metsitystukijärjestelmästä (mmm.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään asettanut etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) nelivuotiskaudeksi 2020-2024.Oikeusministeriön yhteydessä toimivan neuvottelukunnan tehtävänä on toimia vuoropuhelufoorumina ja edistää yhteistyötä maahanmuuttajien, etnisten vähemmistöjen, viranomaisten, poliittisten puolueiden ja kansalaisjärjestöjen välillä.Neuvottelukunta toimii asiantuntijoiden verkostona maahanmuuttoon, kotouttamiseen, yhdenvertaisuuteen ja eri väestöryhmien väliseen vuoropuheluun liittyvissä kysymyksissä.Etnisten suhteiden neuvottelukunnalla on neuvoa-antava rooli. Se voi tehdä esityksiä, aloitteita ja antaa lausuntoja esimerkiksi maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi sekä eri väestöryhmien välisen myönteisen asenneilmapiirin kehittämiseksi.Neuvottelukunta vaikuttaa yhteiskunnassa käymällä säännöllistä keskustelua, lisäämällä ymmärrystä ja tietoa monimuotoisesta Suomesta. Neuvottelukunta voi tehdä ehdotuksia tai toimia kumppanina selvitys- ja kehittämishankkeissa.Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen. Neuvottelukunnan varapuheenjohtajat ovat sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikkö Minna Hulkkonen, eduskuntaryhmiä edustavana varapuheenjohtajana kansanedustaja Aki Lindén sekä maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä edustavana varapuheenjohtajana Kriisikeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert Monika-Naiset liitto ry:stä.Neuvottelukunnassa on kaikkiaan 35 jäsentahoa ja 3 pysyvää asiantuntijaa.Valtakunnallisen neuvottelukunnan lisäksi toimii seitsemän alueellista etnisten suhteiden neuvottelukuntaa, jotka on asetettu syksyllä 2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että kunnat kompensoivat yksityisille palveluntuottajilleen ne ylimääräiset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet koronaepidemian torjunnassa käytetyistä aineista ja tarvikkeista, kuten suojavarusteista.STM on lähettänyt kunnille kuntainfon, jossa se kehottaa kuntia neuvottelemaan yksityisten palveluntuottajiensa kanssa korvaamiskäytännöistä, jos niistä ei vielä ole päästy sopimukseen tai niistä ei ole palvelutuotantosopimuksissa yksiselitteistä mainintaa. Kustannusten korvaaminen perustuu ensisijaisesti palvelun järjestäjän ja tuottajan välisiin sopimuksiin. Mikäli sopimukset ovat puutteellisia, kunta tai kuntayhtymä vastaa viime kädessä suojainten saatavuudesta osana asianmukaista hoitoa. Asiakkaalla on oikeus saada palveluja siten, ettei hänen terveytensä tai turvallisuutensa vaarannu esimerkiksi siksi, että henkilökunnan suojautumisessa tai yksikön hygieniassa on puutteita.Hallituksen linjauksen mukaisesti kunnille ja sairaanhoitopiireille korvataan täysimääräisesti koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset osana valtion talousarviomenettelyä niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Talousarvioesityksessä vuodelle 2021 näihin toimiin ehdotetaan yhteensä 1,6 miljardia euroa. Kuntainfo 19/2020: Yksityisten toimijoiden tarvitsemien ylimääräisten tarvikkeiden korvaaminen covid-19-epidemian yhteydessä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pelastuslakia päivitetään viranomaisverkon käytettävyyttä koskevien säännösten osalta. Lakiesityksen tavoitteena on turvata viranomaisten väliseen viestintään tarkoitetun laajakaistaisen viranomaisviestintäpalvelun käytettävyys turvallisuuskriittisissä kohteissa. Valtioneuvosto antoi 17.12. eduskunnalle hallituksen esitysluonnoksen pelastuslain muuttamisesta.Pelastuslain mukaan pelastusviranomainen voi määrätä kiinteistön omistaja hankkimaan ja ylläpitämään viranomaisverkon käytettävyyttä varmistavia laitteita. Määräyksen noudattaminen voidaan varmistaa tarvittaessa uhkasakon ja teettämisuhan avulla.Voimassa oleva pelastuslain säännös koskee nykyisin käytössä olevaa viranomaisradioverkkoa (Virve). Uuden säännöksen myötä pelastusviranomainen voisi määrätä rakennuksen tai rakennelman omistajan hankkimaan ja ylläpitämään myös laajakaistaisen viranomaisviestintäpalvelun (Virve 2.0) käytettävyyden varmistavia laitteita.Pelastusviranomaisten määräykset kohdistuisivat samoihin rakennuksiin ja rakennelmiin kuin nykyisinkin. Kustannusvastuu laitteista ja niiden ylläpidosta säilyisi rakennuksen tai rakennelman omistajalla.Viranomaisviestinnän laitteilla varmistetaan erityisesti pelastusviranomaisten kommunikointi pelastustoiminnan tehtävissä. Esimerkiksi suurissa kauppakeskuksissa ja sairaaloissa radiopuhelinten kuuluvuuteen vaikuttavat heikentävästi rakennusten rakenteet sekä tilojen mahdollinen sijainti syvällä maan alla.Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää 17.12.20, että kolmansista maista Suomeen kausityöntekijöiksi tulevilla on nykyistä helpompaa vaihtaa työnantajaa Suomessa ollessaan. Esityksessä ehdotetaan hallitusohjelman mukaisesti muutettavaksi kausityölakia, joka koskee työsuhteessa tapahtuvaa kausityötä maatalouden ja matkailun alalla.Esitys keventää työnantajan hallinnollista taakkaa. Ulkomaalaiset kausityöntekijät ovat nykylain mukaan olleet sidoksissa kausityölupaansa merkittyyn työnantajaansa. Uudistuksen myötä jokaisesta samaan aikaan ja samanlaiseen työhön tulevasta kausityöntekijästä ei enää tarvitsisi erikseen ilmoittaa, vaan tiedot voidaan antaa yhdellä kertaa kaikista kausityöntekijöistä. Myös kausityöntekijöiden paluuta Suomeen helpotettaisiin. Suurin osa maatalouden kausityöntekijöistä palaa uudelleen aiemmalle työnantajalleen. Tällaisen kausityöntekijän ei tarvitsisi esittää selvitystä työnteon edellytyksistä. Maahanmuuttovirasto on jo aiemmin selvittänyt työnantajan edellytykset toimia lain vaatimusten mukaisena työnantajana. Lain noudattamisen laiminlyövään työnantajaan kohdistettuja seuraamuksia tarkennettaisiin kohdistamalla vastuu myös yrityksen tai yhteisön vastuuhenkilöihin.Muutokset ovat osa hallitusohjelmaa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää 17.12.2020 ulkomaalaislain muuttamista siten, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ehkäistään nykyistä tehokkaammin. Myös hyväksikäytön uhrin oikeusasemaa parannetaan. Tavoitteena on edistää työperäisen hyväksikäytön ilmi tulemista.-Pahimmillaan ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytössä on kyse riistotaloudesta. Toimenpiteiden tarkoituksena on tehdä hyväksikäyttäjän asemasta hankalampaa ja tarjota uhrille suojaa. Uusien toimien valmistelu jatkuu läpi hallituskauden. Lisää on luvassa, toteaa työministeri Tuula Haatainen.Lakimuutosten myötä työntekijän oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä työnantajan tai toimeksiantajan tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen oleskelulupaa haettaessa. Esitys ei vaikuttaisi ulkomaalaisen mahdollisuuteen saada oleskelulupa muulle työnantajalle. TE-toimistolla olisi muutosten myötä paremmat mahdollisuudet pidättäytyä työntekijän oleskeluluvan myöntämisestä. – Tältä osin kontrollin lisääminen estää hyväksikäyttöä ja suojaa suomalaisia työmarkkinoita epäreilulta kilpailulta. Ministeriö päivittää ohjeistuksen TE-toimistoille ja varmistaa rekrytointikieltojen johdonmukaisen käytön. Haluan estää määräajaksi ulkomailta rekrytoinnit sellaisilta työnantajilta, jotka ovat syyllistyneet hyväksikäyttöön, Haatainen linjaa.Hyväksikäytön uhrin oikeusasema paraneeJos on perusteltua aihetta epäillä, että oleskeluluvan nojalla työskentelevän ulkomaalaisen työnantaja on merkittävällä tavalla laiminlyönyt velvollisuuksiaan työnantajana tai muulla tavalla hyväksikäyttänyt häntä, niin uhrille voitaisiin myöntää oikeus työntekoon ilman ammattialarajoitusta- tai muuta rajoitusta tai yritystoimintaan. Lisäksi uhrilla olisi samalla perusteella oikeus saada uusi määräaikainen oleskelulupa uuden työn hakemista tai yrittämistä varten.– Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö on ilmiö, joka pysyy piilossa niin kauan kuin uhrien oikeusasema on heikko. Vahvistamalla uhrin oikeutta työskennellä maassa parannamme viranomaisten edellytyksiä havaita ja puuttua tähän ilmiöön, joka on luonteeltaan vakava ja vastenmielinen, Haatainen toteaa.Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä monihallinnollinen työryhmä esitti jo elokuussa toimenpidepakettinsa lainsäädännön muuttamiseksi ja muiksi toimenpiteiksi, jotka hyväksyttiin syksyn budjettiriihessä. Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi sisältyy yhtenä osana tähän toimenpide-pakettiin. Työryhmä jatkaa työskentelyään ja tekee lisää esityksiä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Varhaiskasvatuksen henkilöstölle esitetään elokuusta 2021 alkaen velvollisuutta ilmoittaa havaitsemastaan lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen kohdistuvasta epäkohdasta tai ilmeisen epäkohdan uhasta.Jos varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluva huomaa lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen kohdistuvan epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan, hänen tulee jatkossa viipymättä ilmoittaa siitä varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta vastaavalle henkilölle, jotta epäkohtiin tai niiden uhkiin voitaisiin tehokkaasti ja nopeasti puuttua. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen johdosta. Voimassa oleva varhaiskasvatuslain 36 § mahdollistaa henkilöstön mitoituksesta poikkeamisen vain lapsen hoitoaikoihin liittyvistä syistä. Tästä huolimatta pykälää on sovellettu vastoin pykälän tarkoitusta henkilöstön poissaolotilanteissa. Uuden momentin myötä pykälän soveltaminen täsmentyy ja turvaa paremmin varhaiskasvatuslain 35 §:n edellyttämän henkilöstön mitoituksen toteutumisen. Varhaiskasvatuslain muuttamista koskevassa esityksessä tarkennetaan, että lain 35. pykälässä tarkoitetusta suhdeluvusta ei ole sallittua poiketa henkilöstön poissaoloista johtuvista syistä.erityisasiantuntija Laura Niemi, puh. 050 432 0326erityisasiantuntija Mervi Eskelinen, puh. 02953 30160
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että tasavallan presidentti vahvistaisi eräitä eduskunnan hyväksymiä lakiteknisiä ja moottorikelkkailua koskevia muutoksia uuteen tieliikennelakiin. Uusi tieliikennelaki tuli voimaan 1. kesäkuuta 2020.Covid-19-epidemiasta johtuen eduskunta siirsi eräiden uuteen tieliikennelakiin sisältyvien kokonaisuuksien käsittelyä tämän vuoden keväältä tälle syksylle. Näitä ovat esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen ja raskaiden moottorikelkkojen käyttösäännösten sisällyttäminen tieliikennelakiin. Nyt hyväksytyt muutokset tulevat voimaan 11. tammikuuta 2021.Eduskuntakäsittelyn aikana eduskunta myös muutti moottorikelkkailureittiä osoittavan liikennemerkin (D8) sisältöä niin, että merkki on voimassa vain lumipeitteen aikana. Merkin voimassa ollessa myös eläimen vetämän ajoneuvon käyttäminen ja polkupyöräily ovat moottorikelkkailureitillä kiellettyä. Kesällä näitä väyliä käytettäessä noudatetaan normaaleja maastossa liikkumista koskevia säännöksiä ja periaatteita.Lisäksi eduskunta lisäsi lakiin siirtymäsäännöksen, jonka mukaan alle seitsemän vuotias lapsi voi käyttää moottorikelkan matkustajana hyväksytyn suojakypärän sijasta laskettelukypärää 1. kesäkuuta 2021 saakka. Siirtymäaika mahdollistaa tyyppihyväksyttyjen suojakypärien hankkimisen lapsille kohtuullisessa ajassa.Tieliikennelakia täydennettiin jo keväällä muun muassa kotihoidon pysäköintiä ja niin sanottuja HCT-yhdistelmiä koskevilla säännöksillä. Nämä täydennykset tulivat voimaan samanaikaisesti uuden tieliikennelain kanssa.Mitä seuraavaksi?Hallitus esitti tieliikennelain täydennysten vahvistamista 17. joulukuuta 2020. Lain täydennysten on tarkoitus tulla voimaan 11. tammikuuta 2021.Tietoa uudesta tieliikennelaista löytyy kootusti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkopalvelusta osoitteesta www.tieliikennelaki2020.fi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi