NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi 17.12.2020 johtaja Juha Sammallahden Pirkanmaan ELY-keskuksen ylijohtajaksi, johtaja Marja Karvosen Satakunnan ELY-keskuksen ylijohtajaksi ja johtaja Petri Knaapisen Uudenmaan ELY-keskuksen ylijohtajaksi.Ylijohtajan tehtävään määrätään yksi ELY-keskuksen vastuualuejohtajista enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Hän hoitaa tehtävää oman toimensa ohella. Määräys ELY-keskuksen ylijohtajan tehtävään voidaan antaa enintään tehtävään määrättävän vastuualueen johtajan määräaikaisen virkasuhteen päättymiseen asti.Juha Sammallahti toimii Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuurit -vastuualueen johtajana. Hänet määrättiin ylijohtajan tehtävään ajalle 1.1.2021–31.12.2024. Sammallahti on hoitanut ELY-keskuksen ylijohtajan tehtävää virkaa tekevänä 29.1.2020 lähtien.Marja Karvonen toimii Satakunnan ELY-keskuksen elinkeinot, työllisyys ja osaaminen -vastuualueen johtajana.  Ylijohtajan tehtävään hänet määrättiin ajalle 1.1.2021–31.12.2025. Karvonen on toiminut ylijohtajana ELY-keskuksen perustamisesta, vuodesta 2010 lähtien.Petri Knaapinen toimii elinkeinot, työllisyys ja osaaminen -vastuualueen johtajana Uudenmaan ELY-keskuksessa. Hänet määrättiin ylijohtajan tehtävään ajalle 1.1.2021–31.12.2024. Knaapinen on toiminut ELY-keskuksen ylijohtajan tehtävässä vuodesta 2016 lähtien.Ylijohtaja vastaa keskuksen toiminnan tuloksellisuudesta ja keskuksen yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä toimii keskuksen johtoryhmän puheenjohtajana. Keskusten tehtävä on kehittää ja tukea taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Keskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Team Finland -verkoston tavoitteita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esityksen tavoitteena on päivittää Kelan tehtäviä ja organisaatiota koskevat säännökset vastaamaan nykytilaa. Lisäksi lakiin lisättäisiin mahdollisuus toimittaa Kelan etuuksia koskevat päätökset asiakkaalle sähköisesti, jos asiakas niin haluaa.Kansaneläkelaitoksen tehtäviä ja organisaatiota koskevat säännökset on tarkoitus ajantasaistaa. Näin turvattaisiin Kansaneläkelaitoksen toiminnan ajantasaisuus ja tehokkuus. 
 
Laki tulisi voimaan 1.3.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työpanokseen perustuva osinko luetaan jatkossa mukaan vakiintuneeseen palkkaan tai palkassa huomioon otettavaksi tuloksi. Jatkossa työpanososingoista maksetaan työttömyysvakuutusmaksut. Näin ollen työpanososingot otetaan jatkossa huomioon työttömyysetuuden määrässä ja sovittelussa.Muutos liittyy aiemmin vahvistettuun rahoituslain muutokseen, jossa työpanokseen perustuvasta osingosta perittäisiin työttömyysvakuutusmaksut. Lisäksi työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevia säännöksiä työsuhdeoption ja osakepalkkion osalta täsmennetään lakiin tehtyjä muutoksia vastaavasti. Muutoksen vaikutus maksettujen työttömyysetuuksien määrään arvioidaan olevan vähäinen.Valtioneuvosto antoi asiasta asetuksen 17.12.2020. Asetus tulee voimaan 1.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Potilasvakuutuksen korvausjärjestelmä palautetaan korvauksen saajan näkökulmasta toissijaiseksi työeläkkeisiin nähden. Muutosten tarkoituksena on parantaa potilasvahingon kärsineen asemaa korvausten hakemisessa ja maksatuksessa siten, että etuusjärjestelmä on nykyistä selkeämpi ja ymmärrettävämpi. Lakimuutoksella ei ole vaikutusta potilasvahingon kärsineen etuuksiin ja korvauksiin.Lakimuutoksilla poistetaan potilasvakuutuksesta maksettavien ansionmenetyskorvausten ensisijaisuus suhteessa työeläkejärjestelmän perhe- ja vanhuuseläkkeisiin. Tämä tarkoittaa, että työeläkejärjestelmä maksaa aina eläkkeen, ja potilasvahingon kärsineen tai edunsaajan toimeentulo muodostuu ensisijaisesti työuran aikana karttuneesta vanhuuseläkkeestä tai perhe-eläkkeestä. Potilasvakuutuksesta korvataan vain työeläkkeen yli menevä osuus.Työeläkejärjestelmästä maksettavien työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutusetuuksien osalta potilasvakuutusjärjestelmän ensisijaisuus säilyy. Ensisijaisuus toteutetaan kuitenkin rahoituksellisesti siten, että eläkelaitoksella on oikeus saada maksamansa työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusetuus takaisin Potilasvakuutuskeskukselta. Lakimuutoksia tehdään myös vakuutuksen antamista koskevaan velvollisuuteen. Lakimuutoksiin sisältyy myös työtapaturma- ja ammattitautilain työansiokäsitettä koskevan säännöksen täsmentäminen niin, että työansiokäsitteen yhtenevyys työeläkelakien kanssa säilyy.Lait tulevat voimaan 1.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sairausvakuutuslain tutkimuksen ja hoidon korvauksia koskeviin säännöksiin on lisätty koronavirustestejä koskevat väliaikaiset säännökset. Valtioneuvosto voi antaa asetuksen covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävän tutkimuksen korvaustaksasta.Tutkimuksiin, joihin ei ole säädetty korvaustaksaa valtioneuvoston asetuksella, sovelletaan Kansaneläkelaitoksen vahvistamia korvaustaksoja. Tarkoituksena on, että valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin korkeampi korvaustaksa kuin mitä Kansaneläkelaitos on vahvistanut normaalin taksanvahvistamismenettelyn kautta. Työnantajien taloudellisia mahdollisuuksia tarjota näitä tutkimuksia työntekijöilleen lisätään mahdollistamalla valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetun covid-19-tutkimuksen suorakorvaus palveluntuottajalle silloinkin, kun omavastuuosuuden on maksanut testattavan työnantaja. Näin helpotetaan työnantajien mahdollisuuksia tarjota näitä tutkimuksia työntekijöilleen. Lisäksi korkeampi korvaustaksa helpottaisi Suomessa asuvan tai työskentelevän sairausvakuutetun mahdollisuuksia valita tutkimuspaikaksi yksityisen terveydenhuollon palveluntuottaja julkisen terveydenhuollon sijaan.Asetuksella säädetään sellaisten covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävien tutkimusten korvaustaksasta, joiden korvaaminen Kansaneläkelaitoksen vahvistamaa korvaustaksaa suuremmalla korvaustaksalla nähdään tarkoituksenmukaiseksi erityisesti tutkimuksen hoidollisen arvon perusteella. Laki sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2021 ja on voimassa vuoden 2021 loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon tekemien matkojen kustannusten korvaaminen edistää korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia käyttää opiskeluterveydenhuollon sairaanhoidon palveluja esimerkiksi kunnallisten terveyspalvelujen sijaan.Lakimuutoksilla turvataan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden pääsy tutkimukseen ja hoitoon myös silloin, kun tutkimus- tai hoitopaikkana on korkeakouluopiskelijoiden opiskeluter-veydenhuolto. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon tekemien sairauden hoitoon liittyvien mat-kojen matkakustannukset korvataan jatkossakin sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksesta.Palvelusetelillä järjestettävään hoitoon tehtyjen matkojen kustannukset korvataan enintään sen mukaan, kuinka paljon matka olisi maksanut sellaiseen lähimpään tutkimus- ja hoitopaikkaan, jossa vakuutettu voi saada hänen terveydentilansa vaarantumatta sairausvakuutuslaissa tarkoitet-tua tarpeellista tutkimusta ja hoitoa. Kansaneläkelaitoksen korvauskäytännössä lähimmäksi hoito-paikaksi arvioidaan julkisen terveydenhuollon porrastuksen mukaisesti perusterveydenhuollon tasoisessa hoidossa oman kunnan tai kuntayhtymän pääterveysasema ja erikoissairaanhoidon ta-soisessa hoidossa lähin yliopistosairaala. Sairausvakuutuksesta korvattavan taksinkäytön enimmäishintaa ja korvausperustetta koskevien säännösten voimassaoloa jatketaan vuoden 2024 loppuun. Opiskeluterveydenhuollon matkakorvausten osalta laki tulee voimaan 1.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen riippumattomuutta rokotehankintoja koskevissa päätöksissä vahvistetaan siirtämällä laitoksen kaupallisiin rokotetutkimuksiin liittyvät toiminnot erilliseen osakeyhtiöön. Myös Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen on tarkoitus liittyä osaksi uutta rokotetutkimusyhtiötä.Lain taustalla on oikeuskanslerin toukokuussa 2019 antamaan päätös, jonka mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupalliset rokotetutkimuspalvelut ja rokotteiden hankinta tulisi selkeämmin erottaa toisistaan.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupallisissa rokotetutkimustehtävissä oleva henkilöstö
siirtyy tulevan osakeyhtiön palvelukseen. Perustettavaan yhtiöön siirrettävät kaupalliset rokotetutkimuspalvelut eivät sisällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lakisääteisiä tehtäviä. Muutoksilla ei myöskään ole henkilöstövaikutuksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotehankinnoista ja rokoteohjelmasta vastaavalle terveysturvallisuusosastolle. Perustettava yhtiö on valtion erityistehtäväyhtiö ja sen omistajaohjauksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Valtio merkitsee osakeyhtiötä perustettaessa enemmistön sen osakkeista. Vähemmistöosuuden osakekannasta merkitsisi Tampereen korkeakoulusäätiö, joka luovuttaisi yhtiöön Tampereen rokotetutkimuskeskuksen kliiniset rokotetutkimustoiminnot. Valtioneuvoston yleisistunto päättää valtion osalta ja Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus omalta osaltaan yhdessä sovitusti yhtiön perustamiseen liittyvistä asioistaOsakeyhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa alkuvuoden 2021 aikana.Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupallisten rokotetutkimuspalvelujen yhtiöittämisestä tulee voimaan 1.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus haluaa lieventää covid-19-pandemian merenkulkualalle aiheuttamia taloudellisia vahinkoja ja edistää merikuljetusten jatkuvuutta.Hallitus esitti meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain väliaikaisen muuttamisen vahvistamista 17.12.2020. Laki tulee voimaan 1.1.2021.Muutoksen myötä valtio maksaa merenkulun tukena työnantajille takaisin työnantajan sairausvakuutusmaksun, työnantajan osuuden työttömyysvakuutusmaksusta, ryhmähenkivakuutusmaksusta sekä työnantajan osuuden vapaaehtoisesta tapaturmavakuutus- ja vapaa-ajan lisävakuutusmaksusta. Muita tukitekijöitä ei muuteta.Lakia sovelletaan kertaluonteisesti vuonna 2020 aiheutuneiden kustannusten perusteella maksettavaan tukeen.Hallitus antoi 17.12.2020 myös asetuksen, jolla pidennetään meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen voimassaoloaikaa 30.6.2021 asti.Valtion vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa varattiin 24,8 miljoonaa euroa meriliikenteen avustuksille. Näiden avustusten tarkoituksena on edistää Suomen merikuljetuskyvyn riittävyyttä, luottamuksen palautumista meriliikenteeseen sekä ylläpitää osaltaan varustamoiden toimintakykyä.Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voi asettaa julkisen palveluvelvoitteen yhteysväleittäin meriliikenteeseen, jos se on välttämätöntä riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta. Traficom on avannut syksyn aikana useampia tuetun laivaliikenteen hakuja ja tehnyt päätöksiä liikennöintivelvoitteista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää muutoksia ulkomaalaislakiin ja oikeusapulakiin turvapaikanhakijoiden oikeusavun ja valitusaikojen osalta. Esityksen tarkoituksena on vahvistaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti.Hallituksen tänään eduskunnalle antamassa esityksessä ehdotetaan, että turvapaikanhakijalla voisi tarvittaessa olla julkisin varoin kustannettu avustaja apunaan turvapaikkapuhuttelussa. Turvapaikkapäätösten valitusaikaa taas ehdotetaan pidennettäväksi 30 päivään, kuten on muissakin hallinto-oikeudellisissa asioissa. Lisäksi yksityiselle avustajalle maksettaisiin jatkossa tarpeellisista toimenpiteistä tuntiperusteinen korvaus asiakohtaisen palkkion asemesta.– Hallitus on sitoutunut turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamiseen. Nyt esitetyillä muutoksilla palataan tilanteeseen, jossa oltiin ennen edellistä hallituskautta. Samalla parannetaan turvapaikkaprosessia ja varmistetaan turvapaikanhakijoiden oikeus oikeusavustajaan heti prosessin alusta alkaen. Käytännössä turvapaikanhakijoille annetaan samat oikeudet kuin muillekin, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Esityksen ensisijainen tavoite on kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvan ja perus- ja ihmisoikeuksien vahvistaminen. Lisäksi muutoksilla pyritään yhdenmukaistamaan oikeusapua. Esitetyillä muutoksilla pyritään vaikuttamaan myös siihen, että turvapaikanhakuprosessi sujuisi entistä tehokkaammin. Tavoitteena on myös turvata asiantuntevien avustajien saatavuus jatkossakin.  Muutosehdotusten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää uutta lakia henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa. Lisäksi esitetään muutoksia vankeuslakiin ja muihin seuraamusten täytäntöönpanoa koskeviin lakeihin. Esitys liittyy Rikosseuraamuslaitoksen uuden tietojärjestelmän käyttöönottoon.Uuden henkilötietotietojen käsittelyä Rikosseuraamuslaitoksessa koskevan lain antaminen on tarpeen, koska uusi tietojärjestelmä tuo paljon muutoksia muun muassa rekisterijaotteluun ja rekisterien nimiin. Samalla voimassa oleva laki kumottaisiin. Lakiehdotuksessa otetaan myös aiempaa yksityiskohtaisemmin huomioon yleisen tietosuojalainsäädännön vaatimukset.Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettaviksi vankeuslakia, tutkintavankeuslakia, yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annettua lakia, valvotusta koevapaudesta annettua lakia, yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annettua lakia ja rikoslakia. Lakeihin tehtäisiin lähinnä menettelysäännöksiä koskevia muutoksia. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää menettelytapoja seuraamusten täytäntöönpanossa.Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan toukokuun alussa, jolloin Rikosseuraamuslaitoksen uusi tietojärjestelmä (Roti) otetaan käyttöön.

Lähde: Valtioneuvosto.fi