NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin kansallista täytäntöönpanoa ja kuljetuksen tilaajavastuita koskevasta muistiosta. Lisäksi pyydetään vastauksia erityisesti muistion lopussa esitettyihin kysymyksiin.Arviomuistiossa käydään läpi liikkuvuuspaketin sisältöä, tulevia muutoksia sekä arvioidaan kansallisen lainsäädännön muutostarpeita. Samassa yhteydessä arvioidaan hallitusohjelman mukaisten, kuljetusten tilaajanvastuuta koskevien kirjausten lisääminen liikennepalvelulakiin.Liikkuvuuspaketin tavoitteena on yhtenäistää EU:n tieliikenteen sisämarkkinoiden sääntelyä, parantaa kuljettajien työoloja sekä tehostaa valvontaa. Liikkuvuuspaketti selkeyttää alan aikaisemmin epäselviä säännöksiä ja yhtenäistää niiden soveltamista eri jäsenmaissa. Yhtenäiset säännöt edistävät myös kaikkien tienkäyttäjien liikenneturvallisuutta.Valmistelutyöhön on asetettu työryhmä ja siihen liittyvä alatyöryhmä, jotka ovat aloittaneet toimintansa. Ryhmät kuulevat työssään kuljetusalan toimijoita sekä muita sidosryhmiä ja asiantuntijoita.Työryhmä arvioi kansallisten lainsäädäntötarpeiden ohella muun muassa, mitä tietojärjestelmämuutoksia ja valvontatoimia liikkuvuuspaketin myötä vaaditaan, sekä mitä ja millaisia kansallisia vaikutuksia säädösmuutoksilla on.Alatyöryhmä toimii työ- ja elinkeinoministeriön johdolla työryhmän toimeksiannon ja ohjauksen perusteella. Alatyöryhmä valmistelee lähetettyjen maantieliikenteen alan työntekijöiden direktiivin täytäntöönpanon edellyttämät työoikeuteen ja työelämään liittyvät säännösehdotukset.Mitä seuraavaksi?Lausuntoaika päättyy 17.1.2021. Arviomuistiosta voi antaa lausuntoja osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Saunaperinne Suomesta on nimetty Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 17. joulukuuta 2020. Päätöksen teki 24 maan edustajista koostuva hallitustenvälinen komitea. Kohde on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa Suomen ensimmäinen.Saunakulttuuri on Suomessa vahva ja elinvoimainen. Luetteloon hyväksymisen myötä suomalaisesta saunaperinteestä on sitouduttu huolehtimaan monella tapaa. Elinvoimaisuuden lisäksi vaalitaan omaperäisen saunaperinteen jatkuvuutta, ja nostetaan esiin suomalaisen saunakulttuurin merkityksellisyyttä osana tapakulttuuria, hyvinvointia ja demokratiaa. Taustalla vaikuttaa laaja joukko suomalaisia saunayhteisöjä sekä muita saunakulttuuria edistäviä toimijoita. –    Sauna on erottamaton osa suomalaisten arkea ja juhlaa, hyvinvointia ja elämäntapaa. Saunassa korostuu ihmisten välinen tasa-arvo ja keskinäinen kunnioitus. Saunaperinne on Suomen ensimmäinen kohde Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa, mikä lisää ennestään saunakulttuurimme tunnettuutta kaikkialla maailmassa. Tästä voivat olla ylpeitä kaikki saunojat, iloitsee tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.Saunan lämmitys, saunomiseen liittyvät tavat ja perinteet sekä esimerkiksi saunominen lauluissa, uskomuksissa ja tarinaperinteessä ovat osa tätä elävää perintöä. Saunomisen elinvoimaisuus on huipussaan: lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa. Suosio näkyy myös saunojen lukumäärässä: Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa. Perinne siirtyy eteenpäin perheissä sekä lukuisissa erilaisissa saunaseuroissa.–    Saunominen on meille suomalaisille tärkeä ja rakas perinne, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Unescon nimitys on suuri kunnia. Samalla se tulee lisäämään entisestään alalla toimivien tahojen, kuten saunaseurojen yhteistyötä, kiittelee Ritva Ohmeroluoma Suomen Saunaseurasta. Taustaa: Unescon yleissopimus ja luettelotSuomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Sopimuksella edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Aineeton kulttuuriperintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa.Sopimukseen kuuluu myös, että kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä. Luetteloista löytyy ennen meneillään olevaa Unescon kokousta yhteensä 549 kohdetta 127 maasta. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken.Suomessa aineetonta kulttuuriperintöä kerätään Elävän perinnön wikiluetteloon, josta on mahdollisuus hakea Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Wikiluettelossa on tällä hetkellä 175 kohdetta ja kansallisessa luettelossa 64 kohdetta. Suomen seuraava kansallinen hakemus koskee kaustislaista viulunsoittoa. Suomi on mukana myös monikansallisessa pohjoismaista limisaumaveneperinnettä koskevassa hakemuksessa. Molempiin odotetaan päätöstä joulukuussa 2021. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 17.12.2020 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on vahvistanut tänään lakimuutokset, joilla jatketaan koronavirusepidemian johdosta säädettyjen kiinteistötoimituksia, osakaskuntien kokouksia sekä poronhoitolaissa tarkoitettuja kokouksia koskevien väliaikaissäännösten voimassaoloa kesäkuun loppuun 2021. Kiinteistötoimituksissa on väliaikaisesti luovuttu henkilökohtaisen läsnäolon vaatimuksesta. Toimituskokouksiin on mahdollista tarvittaessa osallistua sähköisesti. Selkeissä, yksinkertaisissa tapauksissa on mahdollista käyttää kirjallista menettelyä.Yhteismetsälaissa ja yhteisaluelaissa tarkoitetun osakaskunnan kokouksen sekä poronhoitolaissa tarkoitettujen paliskunnan, sen hallituksen ja Paliskuntain yhdistyksen kokoukset on mahdollista tarvittaessa järjestää etäkokouksina. Sääntömääräisiä kokouksia voi myös tarvittaessa siirtää pidettäväksi myöhempänä ajankohtana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työttömyysturvalakiin on tehty joustoja koronaviruspandemian takia. Tavoitteena on ollut turvata sekä palkansaajien että yrittäjien toimeentuloa. Osaa poikkeussäännöksistä jatketaan maaliskuun 2021 loppuun. Lomautetun laajennettu oikeus opiskeluun lomautusaikana jatkuu vuoden 2021 loppuun.Tasavallan presidentti vahvisti 17.12.2020 muutokset työttömyysturvalakiin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.Opiskelu ei vaikuta lomautetun työttömyysturvaanLomautetut ovat voineet väliaikaisesti opiskella päätoimisesti ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen. Lakimuutoksen voimassaoloa jatketaan 31.12.2021 asti. Muutos koskee lomautettuja, joiden lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen.Muutos helpottaa työn ohella opiskelevan lomautetun työttömyysetuuden hakemista ja saamista lomautusajalta, kun TE-toimisto ei arvioi opintojen sivu- tai päätoimisuutta.Yrittäjä voi saada työmarkkinatukeaYrittäjät ovat voineet saada väliaikaisesti työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt koronaviruspandemian takia. Säännöksen voimassaoloa jatketaan 31.3.2021 asti.Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.Myös yritystulojen sovittelua, joka perustuu yrittäjän omaan ilmoitukseen, jatketaan maaliskuun loppuun.Poikkeukset työttömyysetuuden sovittelussaTyöttömyysetuuden suojaosaa on korotettu väliaikaisesti 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa ja 279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana. Muutos on voimassa 31.3.2021 asti.Etuushakemusten käsittelyn keventämiseksi 31.3.2021 asti työttömyysetuuden sovittelussa ei sovelleta niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista palkkaa.Poikkeusta yritystoiminnasta saatavien tulojen sovittelusta yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen sovelletaan 31.3.2021 asti myös muihin työttömyysturvan saajiin kuin niihin yrittäjiin, jotka saavat työmarkkinatukea edellä todetun poikkeussäännöksen perusteella.Työttömyysetuutta voi saada laajennetusti ennakkonaTyöttömyysetuutta on voitu väliaikaisesti maksaa hakemuksen perusteella ennakkona ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta. Tavanomaisesti aika on kaksi kuukautta. Poikkeuksen voimassaoloa jatketaan 31.3.2021 asti.Liikkuvuusavustusta voi saada yli kaksi tuntia kestävään työmatkaanLiikkuvuusavustusta on voitu väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittää kaksi tuntia. Tavanomaisesti matka-ajan tulisi kestää yli kolme tuntia. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia. Poikkeusta sovelletaan työhön, joka on alkanut viimeistään 31.3.2021.Vuodenvaihteessa päättyvät poikkeussäännöksetOsa koronapandemian takia tehdyistä väliaikaisista lakimuutoksista on voimassa vuoden 2020 loppuun. Tämän jälkeen sovelletaan normaaliajan lainsäädäntöä.31.12.2020 asti voimassa olevat lakimuutokset:Työnhaun voimassaolo ei pääty TE-palvelujen verkkopalvelussa tehtyjen erehdysten takia.Työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen jatkuu työttömyysturvalaissa tarkoitettujen lyhytkestoisten opintojen estämättä, vaikka opinnot viivästyvät koronaviruspandemian takia yli kuuteen kuukauteen.Työnhakija voi keskeyttää työllistymistä tukevan palvelun koronaviruspandemiasta johtuvasta perustellusta syystä.Työnhakijan omaehtoisten opintojen 24 tai 48 kuukauden enimmäistukiaikaa voidaan jatkaa, jos opintojen eteneminen on viivästynyt koronaviruspandemian vuoksi.Työttömäksi ja lomautetuksi jääneelle maksetaan työttömyysetuutta myös viiden päivän omavastuun ajalta.Palkansaaja voi saada oikeuden työttömyyspäivärahaan 13 kalenteriviikon työssäoloehdolla tavanomaisen 26 kalenteriviikon sijaan.Työttömyyspäivärahan enimmäisaika ei kulu.Miten työttömän työnhakijan tulee toimia?Työttömän työnhakijan oikeus työttömyysturvaan säilyy ennallaan, kun hän toimii TE-toimistosta sekä työttömyyskassasta tai Kelasta saamiensa ohjeiden mukaan. Mahdollisista kysymyksistä kannattaa olla yhteydessä TE-toimistoon Oma asiointi -verkkopalvelun välityksellä tai työttömyysetuuden maksajaan.Ohjeet löytyvät TE-palvelujen, Kelan ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ:n verkkosivuilta (katso linkit alta).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Covid-19 -rokotteiden vakuuttamisen turvaamiseksi on säädetty laki. Vakuutusturva varmistetaan myös Covid-19 -rokotteiden saajille. Suomessa rokotteiden ja lääkkeiden aiheuttamat henkilövahingot vakuutetaan yksityisellä lääkevahinkovakuutuksella, jossa vakuutuksen ottajina ovat lääkkeiden valmistajat, maahantuojat ja markkinoijat. Lääkevahinkovakuutuksesta maksetaan korvausta muun muassa sairaanhoitokuluista, ansionmenetyksestä sekä tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta. Suomessa lääkevahinkovakuutusta tarjoaa vain yksi yhtiö, Suomen Keskinäinen lääkevahinkovakuutusyhtiö, joka pienentää omaa vakuutusriskiään ottamalla markkinoilta jälleenvakuutuksen. Laki mahdollistaa valtiontakuun antamisen Covid-19 –rokotteiden lääkevahinkovakuuttajalle, jos jälleenvakuutusta ei ole markkinoilta saatavilla kohtuullisin ehdoin. Vakuutustakuun myöntämällä valtio ottaa jälleenvakuuttajien tavoin osittaisen rahoitusvastuun ensivakuutuksen antaneen vakuutusyhtiön myöntämän vakuutuksen korvausmenosta.Vakuutustakuu voidaan antaa enintään kalenterivuodeksi kerrallaan. Yhdelle vakuutusyhtiölle myönnetyn takuun perusteella valtion vastuun määrä voi olla yhteensä enintään 30 miljoonaa euroa kalenterivuotta kohti ja mikäli vakuutustakuu myönnettäisiin useampana kalenterivuotena tai useammalle vakuutusyhtiölle, kaikkiaan yhteensä 300 miljoonaa euroa. Valtio peri vakuutusyhtiöltä maksun vakuutustakuun myöntämisestä. Valtiontakuun antamisenkin jälkeen korvauksista suhteessa vahinkoa kärsineisiin vastaa vakuutustakuun saanut vakuutusyhtiö. Laki valtiontakuusta covid-19-rokotteen vakuuttamiseksi tulee voimaan 1.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maaseudun yritysten väliaikaista tukea jatketaan kesäkuulle 2021. Tuen alaraja laskee 2000 euroon ja ylärajaa nousee 80 000 euroon.Maaseudun yritysten tuki myönnetään vähämerkityksisenä tukena eli de minimis  -tukena maatilojen yhteydessä harjoitettavaan yritystoimintaan ja maataloustuotteiden jalostusta harjoittaville mikroyrityksille. Tukea voi käyttää yritystoiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin kuluihin, kuten henkilöstö, kiinteistö- ja vuokrakuluihin. Hakuaika alkaa 31.12.2020. Valtioneuvosto on 17.12.2020 hyväksynyt asetuksen, joilla säädetään maaseudun yritysten väliaikaisen tuen jatkosta ja tuen määrästä. Maaseudun yritysten väliaikainen tuki otettiin alun perin käyttöön 18.5.2020 voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella. Tämän voimassaoloa jatketaan, jotta voidaan vastata koronavirusepidemian aiheuttamaan haasteelliseen tilanteeseen. Hallituksen tekemän linjauksen mukaan ollaan ottamassa käyttöön II vaiheen kustannustuki, jonka vuoksi myös maaseudun yritysten väliaikaisen tuen myöntämistä on tarpeellista jatkaa – yleinen kustannustuki ei kata kaikkia maaseudun yrityksiä.”Maatilakytkentäinen yritystoiminta on merkittävä osa maaseutuelinkeinoja. Pidän erittäin tärkeänä, että jatkossa näitä koronasta kärsineitä yrityksiä voidaan tukea 80 000 euroon saakka. Tuki täydentää yleistä kustannustukea hyvin ja tuo yritykset yhdenvertaiseen asemaan”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.Tuki on suoraa tukea ja osoitettu poikkeustilanteesta kärsiville yrityksille, jotka ovat rajautuneet työ- ja elinkeinoministeriön tukien piiristä pois. Tuessa ei ole takaisinmaksuvelvoitteita eikä sen saaminen edellytä kehittämistoimia. Tukea myönnetään koko Suomessa, myös Ahvenanmaalla. Millainen yritys voi saada maaseudun yritysten väliaikaista tukea?Maatilan yhteydessä harjoitettava yritystoiminnan tulee olla saman Y-tunnuksen alla samassa verotuksellisessa kokonaisuudessa harjoitettavaa muuta yritystoimintaa kuin maataloutta, metsätaloutta tai kalataloutta – muita toimialarajoituksia sille ei ole.Tukea voi saada maataloustuotteiden jalostusta ja myyntiä harjoittava alle 10 henkilöä työllistävä mikroyritys. Maataloustuotteita ovat esimerkiksi meijerituotteet, myllytuotteet, teurastamotuotteet ja lihavalmisteet, vihannekset, kasvikset, marjat ja sienet sekä näistä valmistetut tuotteet, rehut ja lemmikkieläinten ruoka.Mistä tukea voi hakea?Ruokaviraston Hyrrä-asiointipalvelusta. ELY-keskukset käsittelevät hakemuksia saapumisjärjestyksessä.Lisätietoa tuesta: 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden 2021 alussa tulee voimaan muutoksia rakennusperinnön suojelemisesta annetun lakiin. Rakennuksen suojelua voi esittää yhä useampi, ja naapureita kuullaan entistä laajemmin suojelupäätöksissä. Jatkossa rakennussuojelupäätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen.Lakimuutoksen mukaan ympäristöministeriö ei enää vahvista rakennussuojelupäätöksiä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemä suojelupäätös tulee sellaisenaan voimaan, ellei siihen haeta muutosta. Muutosta ei haeta valittamalla ministeriöön, vaan valitus tehdään alueelliseen hallinto-oikeuteen. Ympäristöministeriössä jo vireillä olevat vahvistus- ja valitusasiat käsitellään ministeriössä kuitenkin loppuun.Lakimuutos laajentaa mahdollisuuksia tehdä esityksiä suojelusta. Rakennusta voi esittää ELY-keskukselle suojeltavaksi rakennuksen omistaja, valtion viranomainen, maakunnan liitto, alueellinen vastuumuseo tai kunta, jonka alueella rakennus sijaitsee. Suojelua voi esittää myös rekisteröity yhteisö, jonka tehtävänä on kulttuuriperinnön vaaliminen tai rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaminen. Tällainen yhteisö voi olla esimerkiksi kylä- tai kaupunginosayhdistys tai valtakunnallinen vastuumuseo. Saamelaiskäräjät voi tehdä esityksen saamelaisen rakennusperinnön suojelemisesta, ja kolttien kyläkokous kolttasaamelaisen rakennusperinnön suojelemisesta. Suojeluesitysten käsittelyssä myös kuullaan jatkossa naapureita aiempaa laajemmin. Laajempi esityksenteko-oikeus ja kuuleminen koskevat vuodenvaihteen jälkeen vireille tulevia suojeluesityksiä.Lakimuutoksen jälkeen suojelukohteen omistaja tai haltija voi hakea ELY-keskukselta lupaa poiketa voimassa olevasta suojelupäätöksestä. Lupa voidaan myöntää, jos siihen on erityisen painava rakennusperinnön käyttöä tai hoitoa edistävä peruste. Näin voi olla esimerkiksi, jos rakennuksen osa on vahingoittunut tai rakennuksen käyttö edellyttää parannuksia esteettömyyteen tai pelastusturvallisuuteen. Suojelupäätöksestä poikkeaminen on suunniteltava niin, että rakennuksen keskeiset kulttuurihistorialliset arvot säilyvät, sillä rakennus pysyy poikkeamisen jälkeenkin suojeltuna. Myös poikkeamista koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla alueelliseen hallinto-oikeuteen. Museovirasto toimii edelleen valtakunnallisena asiantuntijana, joka neuvoo ja antaa lausuntoja suojeltuja rakennuksia korjattaessa.Samassa yhteydessä tarkistettiin rikoslain 48 luvun 6 §:ssä olevaa rakennussuojelurikoksen määritelmää siten, että se kattaa poikkeamisluvan ja muiden suojelua koskevien määräysten vastaiset teot. Rakennusperintölain noudattamista valvovat ELY-keskukset ja Museovirasto. ELY-keskuksella on velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille rakennusperintölain vastaisista teoista, ja sille on myös varattava tilaisuus tulla kuulluksi rikosepäilyjä käsiteltäessä.Rakennusperintölain mukaisia suojelupäätöksiä on koko maassa tällä hetkellä 331. Yksi päätös voi kattaa monta rakennusta, joten suojeltuja rakennuksia on yhteensä toista tuhatta. Lakia käytetään suojelukeinona pääasiassa asemakaava-alueiden ulkopuolella ja silloin, kun rakennuksen ulkoasun lisäksi suojellaan arvokkaita sisätiloja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uuden biopankkilain tavoitteena on vahvistaa näytteenantajan asemaa sekä mahdollistaa suostumusten ja muiden biopankkitoimintaa koskevien tahdonilmaisujen antaminen yhden palvelun kautta. Tarkoituksena on myös koota biopankkitoimintaa koskeva sääntely biopankkilakiin ja selkeyttää biopankkilain ja toisiolain suhdetta. Esityksen keskeiset muutokset liittyvät EU:n tietosuoja-asetuksen asettamiin vaatimuksiin, sääntelyn toimivuuteen ja yhdenmukaisuuteen sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain kanssa sekä biopankkitoimintaa koskevien suostumusten ja muiden tahdonilmaisujen antamiseen jatkossa Kanta-palveluiden kautta. Lisäksi esityksen tavoitteena on entisestään nostaa biopankkiaineiston käsittelyä koskevaa tietoturvan tasoa, selkeyttää viranomaistehtäviä ja säätää menettelystä, jonka mukaisesti näytteenantajalle voitaisiin antaa biopankkitutkimuksessa syntynyttä näytteenantajaa koskevaa merkittävää tietoa.Näytteitä biopankkiin vain suostumuksella – tahdonilmaisu osaksi Kanta-palveluitaNäytteitä kerättäisiin biopankkiin jatkossa vain henkilön suostumuksella. Suostumus on ennakkovaatimus näytteenotolle ja lähtökohtaisesti näytteen siirtämiselle biopankkiin. Henkilötietoja käsiteltäisiin lakiperustaisesti ja käsittely perustuisi tietosuoja-asetuksen mukaiseen yleiseen etuun ja tärkeään yleiseen etuun.Biopankeille asetettaisiin velvoite liittyä Kanta-palveluihin. Tarkoituksena on perustaa valtakunnallinen tahdonilmaisupalvelu, jossa näytteenantaja voi antaa suostumuksensa, peruuttaa sen ja rajoittaa tai kieltää tietojensa käsittelyä kaikissa biopankeissa. Tämä liittyy eduskunnan käsittelyssä olevaan asiakastietolain uudistukseen.Biopankkien perustamista koskevaan prosessiin muutoksia Biopankkitoiminnan kannalta muutoksia tulisi toiminnan aloittamiseen liittyviin prosesseihin ja toiminnan eettisen arvioinnin suorittajaan. Jatkossa alueellinen eettinen toimikunta arvioisi biopankkien näytekeräyksiä punniten niiden mahdollisia riskejä ja hyötyjä. Lisäksi lakiehdotuksessa todetaan, että näytteet ja niitä koskevat tiedot tulee säilyttää tiloissa, laitteilla ja palvelimissa, jotka sijaitsevat Suomessa. Näytteiden lähettäminen ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin analyyseja varten olisi kuitenkin sallittua hyviä käytäntöjä noudattaen. 
 
Biopankeissa säilytettävien näytteiden luovuttamisesta päättäisi Tietolupaviranomainen Findata. Biopankit saisivat käsitellä potilastietoja näytteiden saatavuutta koskevien tietojen selvittämiseksi ja kootessaan näytteitä tutkimukseen luovutusta varten.  Biopankki saisi luovuttaa näytteisiin liittyviä tietoja Findatalle yhdistettäväksi toisiolain alaiseen tietoon. Tietojen käsittely tehtäisiin tällöin toisiolain vaatimusten mukaan.Lakimuutoksia valmisteltu palautteen pohjaltaBiopankkilain muutoksia koskeva lakiluonnos on ollut viimeksi lausuntokierroksella keväällä 2018.Muutoksia on valmisteltu laajasti lausuntokierroksella saadun palautteen, valmistelun aikana hyväksytyn ja voimaan tulleen toisiolain ja yksilöllistetyn lääketieteen hankkeen tuomien muutostarpeiden perusteella.Nyt lausuttavaksi lähteneen lakiluonnoksen lausuntokierrosaika on 17.12.2020 – 28.2.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti nimitti torstaina 17. joulukuuta datanomi, kansanedustaja Jussi Saramon valtioneuvoston jäseneksi ja opetusministeriksi. Samalla presidentti vapautti valtiotieteiden kandidaatti, kansanedustaja Li Anderssonin valtioneuvoston jäsenyydestä ja opetusministerin tehtävästä.Presidentin esittelyn jälkeen pidetyssä valtioneuvoston yleisistunnossa päätettiin muutoksista ministereiden työnjakoon ja sijaisuuksiin sekä ministerivaliokuntien ja -työryhmien kokoonpanoihin. Lisäksi Saramo antoi virka- ja tuomarinvakuutuksen.Saramo toimii ulko- ja turvallisuuspoliittisessa, EU- ja talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa sekä raha-asiainvaliokunnassa. Lisäksi Saramo on puheenjohtaja osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmässä sekä jäsen ilmasto- ja energiapoliittisessa ja työllisyyden edistämisen ministerityöryhmissä.Samalla valtioneuvosto nimitti Minna Kelhän jatkamaan valtiosihteerin virassa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi