NordenBladet — Hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt ovat neuvotelleet yhteiset samapalkkatoimenpiteet vuosille 2020–2023. Samapalkkaohjelman tavoitteena on naisten ja miesten keskimääräisen palkkaeron kaventaminen. Tavoitteeseen pyritään muun muassa palkka- ja sopimuspolitiikalla, palkkausjärjestelmien kehittämisellä, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisella sekä purkamalla työelämän sukupuolen mukaista eriytymistä.Uudessa samapalkkaohjelmassa on useita käytännön tekoja, joilla palkkatasa-arvoa vahvistetaan tulevina vuosina.Ohjelman osapuolet ovat sitoutuneet muun muassa päivittämään sukupuolivaikutusten arvioinnin suosituksen, selvittämään työ- ja virkaehtosopimusten vaikutusta palkkaeroihin, lisäämään palkkatietämystä, ohjeistamaan työpaikkojen tasa-arvosuunnittelua, selvittämään työn vaativuuteen perustuvia palkkausjärjestelmiä samapalkkaisuuden näkökulmasta ja edistämään isien perhevapaiden käyttämistä. Lisäksi toteutetaan työ- ja elinkeinoelämän, opetusviranomaisten ja koulutuksen järjestäjien yhteinen hanke työelämän sukupuolittuneisuuden eli segregaation purkamiseksi. Ministeri Thomas Blomqvist on tyytyväinen samapalkkaisuusohjelman aikaansaamiseen: ”Kolmikantainen samapalkkaohjelma on konkreettinen yhteinen sitoumus palkkatasa-arvon edistämiseen. Naisten ja miesten välinen palkkaero on edelleen noin 16 prosenttia, ja siihen pitää puuttua. Ohjelma sisältää monipuolisia keinoja palkkatasa-arvon edistämiseksi ja kun tähän yhdistetään myös hallituksen omat toimet, olen optimistinen, että palkkaeroon pystytään vaikuttamaan.”  Palkansaajakeskusjärjestöjen mukaan ”Työtä palkkatasa-arvon eteen on tehtävä niin työpaikkatasolla kuin liitto- ja keskusjärjestötasolla sekä laajemmin yhteiskunnassa. Tärkeitä keinoja palkkaeron kaventamiseen ovat muun muassa palkka-avoimuus, yhdenmukaiset työn vaativuuden arviointikriteerit sekä perhevapaiden tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken. Nyt on tärkeää ryhtyä ripeästi toimenpiteisiin.”Työnantajakeskusjärjestöjen mukaan on hyvä, että uusi samapalkkaisuusohjelma on syntynyt. ”Naisten ja miesten välisessä keskimääräisessä palkkaerossa on kyse eroista sukupuolten keskiansioissa koko yhteiskunnan tasolla – ei siitä, että työnantaja maksaisi eri palkkaa samoissa tehtävissä työskentelevälle naiselle ja miehelle. Tämän vuoksi olemme erittäin iloisia, että samapalkkaohjelmaan sisältyy nyt laaja työmarkkinoiden sukupuolisen segregaation eli eriytymisen purkuhanke. Hankkeella pyritään puuttumaan alojen, ammattien ja tehtävien jakautumiseen naisten ja miesten töihin, ja tätä kautta pienentämään sukupuolten välistä keskimääräistä ansioeroa kestävällä tavalla.”Yhteisen samapalkkaohjelman rinnalla sosiaali- ja terveysministeriö edistää myös muita hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä palkkatasa-arvon vahvistamiseksi. Kokonaisuuteen kuuluu muun muassa isoja tutkimushankkeita, joissa kehitetään menetelmä samanarvoisten töiden palkkojen vertailuun ja arvioidaan työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutuksia. Myös työmarkkinakeskusjärjestöillä on omia toimenpiteitä samapalkkaisuuden edistämiseksi.  SamapalkkaisuusohjelmaSamapalkkaisuusohjelma kokoaa yhteen hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteiset toimenpiteet, joilla edistetään palkkatasa-arvoa. Osapuolina ovat työmarkkinakeskusjärjestöt, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Samapalkkaisuusohjelmia on toteutettu vuodesta 2006 lähtien.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuodenvaihde tuo muutoksia muun muassa verotukseen.Listaamattomien yhtiöiden henkilöstöantien verotus uudistuuListaamattomien yhtiöiden henkilöstöantien verotusta uudistetaan siten, että osakkeita merkitsevälle työntekijälle ei muodostu merkintähetkellä ansiotulona verotettavaa etua, jos merkintähinta on vähintään yhtä suuri kuin osakkeen matemaattinen arvo. Osakkeen käyvän arvon sijaan tämä arvo perustuu yhtiön nettovarallisuuteen. Osakkeita myöhemmin luovutettaessa luovutusvoittoa verotetaan pääomatulona.Uudistus koskee tilanteita, joissa työntekijä merkitsee osakeannissa työnantajanaan toimivan listaamattoman yhtiön osakkeita. Säännöksen soveltumisen edellytyksenä on, että etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä.Säännöstä ei sovelleta silloin, kun verovelvollisen, hänen perheenjäsenensä tai heidän yhdessä omistamansa osuus ylittää kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista tai vastaavan osuuden yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Säännöstä ei sovelleta myöskään yhtiön hallituksen eikä hallintoneuvoston jäseneen, joka ei ole työsuhteessa yhtiöön.Yhtiön tulee merkintähetkellä harjoittaa elinkeinotoimintaa ja yhtiön varojen tulee koostua pääosin elinkeinotoimintaa palvelevasta omaisuudesta. Lisäksi yhtiön tulee merkintähetkellä olla säännöllisesti palkkaa maksava työnantaja sekä kuulua ennakkoperintärekisteriin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kustannustuki on tarkoitettu kaikille yrityksille, joiden liikevaihto on koronan vuoksi laskenut vähintään 30 prosenttia. Valtioneuvosto antoi 18.12.2020 asetuksen toimialoista, jotka voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja. Jos yritys ei kuulu asetuksessa määriteltyyn toimialaan, sen on perusteltava erikseen tuen tarve ja liikevaihdon lasku koronan takia.– Valtioneuvoston asetuksen listaus toimialoista nopeuttaa yrityksen hakemuksen käsittelyä Valtiokonttorissa. Yritykset voivat hakea tukea, jos yrityksen liikevaihto on laskenut 30 prosenttia valitulla vertailuajankohdalla, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Asetuksessa ovat ne toimialat, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia kesä-lokakuussa 2020 verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019. Myös yrityksen oman liikevaihdon laskua tarkastellaan samojen ajanjaksojen perusteella. Jos yritys on perustettu 1.5.2019 tai sen jälkeen, vertailujakso on 1.1.–28.2.2020.Kustannustukilain muutokset tulivat voimaan 15.12.2020. Valtiokonttori avaa haun yrityksille 21.12.2020. Haku päättyy 26.2.2021.Toimialalista auttaa kohdentamaan tukeaLista toimialoista tarkentaa tuen kohdentumista koronasta kärsineille yrityksille. Näin voidaan paremmin huomioida mahdolliset muut syyt yrityksen liiketoiminnan laskemiseen. Näitä ovat esimerkiksi yrityksen liiketoiminnan kausivaihtelu tai liikevaihdon lasku muista kuin koronaepidemiasta johtuvista syistä.Kustannustuen toisella hakukierroksella toimialoja on 220, kun ensimmäisellä hakukierroksella niitä oli 365. Kustannustuen toimialoihin kuuluvat nyt esimerkiksi hotellit, pitopalvelut ja henkilöstö- ja laitosruokalat sekä osa taiteen, viihteen ja virkistyksen aloista.Sen sijaan toimialoihin eivät enää kuulu esimerkiksi ravintolat, kahvilat ja baarit, parturikampaamot ja kauneudenhoitopalvelut sekä osa vähittäiskaupan ja valmistavan teollisuuden aloista. Näiden alojen yritykset voivat kuitenkin hakea kustannustukea, jos niiden liikevaihto on laskenut koronan vuoksi vähintään 30 prosenttia kesä-lokakuussa 2020 verrattuna samaan ajankohtaan vuonna 2019. Ravintoloita on myös aiemmin tuettu erillisellä tuella.Toimialat on määritelty Verohallinnon arvonlisäverotietojen perusteella. Kustannustukea ei kuitenkaan voida myöntää maatalouden alkutuotannon, kalatalouden ja vesiviljelyalan toimialoille, sillä toimialoilla sovelletaan erillisiä valtiontukisääntöjä, joista vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Kustannustuen piiriin kuuluvat myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset. Kustannustuen tavoitteena on ehkäistä konkurssejaYrityksillä on koronapandemian vuoksi pienentyneen liikevaihdon takia vaikeuksia selvitä liiketoiminnan joustamattomista kustannuksista ja palkkakuluista. Kustannustuki on korvaus näistä kuluista, mutta sillä ei korvata liikevaihdon laskemista. Tuen tavoitteena on auttaa yrityksiä selviämään koronan aiheuttamasta vaikeasta taloustilanteesta.Valtio on varannut kustannustuen toiselle hakukierrokselle 550 miljoonaa, mutta arvio tukeen tarvittavasta määrärahasta on epävarma eikä koko summa välttämättä tule käytetyksi. Määrärahan käyttö riippuu tuen kriteerit täyttävien yritysten määrästä ja kustannuksista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Riistanhoitoyhdistyksen valtionavustuksesta suuri osa jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa sen mukaan, kuinka paljon kussakin paikallisessa yhdistyksessä oli järjestetty edeltävänä vuonna toimintaa. Tavoitteena on palkita yhdistyksiä, jotka ovat olleet erityisen aktiivisia. Koronaviruspandemia on kuitenkin rajoittanut myös riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja tapahtumia kuluvan vuoden keväästä lähtien.Tämän vuoksi maa- ja metsätalousministeriö muutti asetuksella valtionavustuksen jakoperusteita siten, että ensi vuoden avustukset määräytyvätkin kahtena edeltävänä vuonna järjestetyn toiminnan perusteella. Vuoden 2021 avustuksiin vaikuttaa siis vuosina 2019 ja 2020 järjestetty toiminta. Päätöksellä haluttiin antaa riistanhoitoyhdistyksille aikaa sopeuttaa toimintaansa koronan tuomiin haasteisiin.– Riistanhoitoyhdistykset ovat tärkeä osa suomalaista metsästyskulttuuria. Toivomme että ne pysyvät elinvoimaisina ja houkuttavat uusia jäseniä myös tulevaisuudessa. Nyt korona haastaa yhdistykset entistä hanakammin hyödyntämään digitaalisuutta ja etsimään uusia tapoja toimia, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Valtio haluaa myös tukea pienten riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä. Tämän vuoksi Suomen riistakeskus tarjoaa tukea riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisiin yhdistymisiin ja maa- ja metsätalousministeriö myöntää erityisavustusta, kun uudet yhdistyneet yhdistykset käynnistävät toimintaansa.Suurpetoyhdyshenkilöiden roolia vahvistettiinLisäksi asetuksessa vahvistettiin suurpetoyhdyshenkilöiden roolia. Suurpetoyhdyshenkilöt ovat paikallisia ja koulutettuja asiantuntijoita, jotka muun muassa tarkastavat suurpetohavaintoja. He tarjoavat tietoa susista oman alueensa asukkaille ja välittävät alueeltaan tietoa kansallisen tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. Asetuksen muutoksen toivotaan myös kannustavan riistanhoitoyhdistyksiä keräämään aktiivisesti DNA-näytteitä susista.– Aktiivinen DNA-näytteiden keräys on erittäin tärkeä osa mahdollisimman ajantasaisen suden kanta-arvion muodostamista, ministeri Leppä painottaa.Valtionavustuksissa huomioidaan entistä tarkemmin myös muut riistalaskennat kuten Ylä-Lapin riekkojen laskentalinjat. Riistanhoitoyhdistysten valtionavustus oli vuonna 2020 yhteensä 2,588 miljoonaa euroa. Paikallisten riistanhoitoyhdistysten osuus avustuksesta vaihtelee toiminnan aktiivisuuden ja jäsenmäärän perusteella noin 1600 euron ja 47 000 euron välillä. Suomessa on yhteensä 282 riistanhoitoyhdistystä.Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Janne Pitkänen, p. 0295 162 338, janne.pitkanen(at)mmm.fi (tavoitettavissa 18.12.2020 ja 4.1.2021 jälkeen)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ehdotukset yli 55-vuotiaden työllisyyttä parantaviksi toimiksi kasvattaisivat työllisyyttä noin 9 100 työllisellä. Lisäksi työllisyyttä väliaikaisesti kasvattava varantovaikutus olisi noin 1 200 työllistä. Työllisyyskokonaisuuden arvioidaan vahvistavan julkista taloutta noin 165 miljoonalla eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä.Valtiovarainministeriö on arvioinut hallituksen linjaamien yli 55-vuotiaiden työllisyyttä koskevien toimenpide-ehdotusten potentiaalisia vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen. Kaikkien arvioitujen ehdotusten toteuttaminen kasvattaisi työllisyyttä noin 9 100 työllisellä. Lisäksi työllisyyttä väliaikaisesti kasvattava varantovaikutus olisi noin 1 200 työllistä. Varantovaikutuksella viitataan tilanteeseen, jossa työllisyyden vahvistuminen syntyy esimerkiksi väliaikaisesti julkiselle sektorille rekrytoitujen henkilöiden kautta. Arvioiduissa toimissa varantovaikutusta syntyy etenkin kuntien velvoitetyöllistämisen ja osin palkkatuen kautta. Ehdotukset vahvistaisivat julkista taloutta noin 165 miljoonalla eurolla. Hallitus antoi syyskuussa 2020 budjettiriihen yhteydessä työmarkkinaosapuolille toimeksiannon tehdä yhteinen esitys toimiksi, joilla voidaan edistää yli 55‐vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina‐asemaansa ja työssä jaksamista. Toimien tavoitteena on vähentää varhaista työelämästä poistumista tavoilla, joilla saavutetaan vähintään 10 000 uutta työllistä vuoden 2029 loppuun mennessä. Hallituksen budjettiriihen työllisyyskirjauksessa todettiin, että mikäli työmarkkinaosapuolille annettu toimeksianto ei johda asetettuihin tavoitteisiin, hallitus linjaa tarvittavat toimet yksityiskohtineen joulukuussa 2020. Työmarkkinajärjestöt ilmoittivat 30. marraskuuta, että niiden työllisyysneuvottelut päättyivät tuloksettomina. Hallitus linjasi toimet yli 55-vuotiaiden työllisyyden edistämiseksi 17. joulukuuta.Nyt julkaistu muistio ja sen sisältämät arviot ovat vielä luonnosvaiheessa. Toimenpiteiden työllisyysvaikutukset voivat muuttua toimien valmistelun myötä. Valtiovarainministeriön rakenneyksikön tekemässä arviossa ei oteta kantaa ehdotusten käytännön toteutukseen tai juridisiin rajoitteisiin. Toimien työllisyysvaikutukset arvioidaan lopullisesti hallituksen esitysten yhteydessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Marinin hallituksen tavoitteena on rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Vuoden 2020 budjettiriihessä päätettiin toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000–36 000 lisätyöllistä, yhteenlaskettuna hallituksen jo aikaisemmin tekemien työllisyyttä kasvattavien toimien kanssa.Hallituspuolueet ovat linjanneet toimista, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllisyyttä, edistetään työssä jaksamista ja työkykyä sekä vahvistetaan osaamista sekä muutosturvaa. Valtiovarainministeriö on arvioinut työllisyyskokonaisuuteen sisältyvien toimenpiteiden potentiaalisia vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen. Toimien yhteisvaikutuksena työllisyyden arvioidaan kasvavan noin 10 300 henkilöllä. Työllisyyden arvioidaan kasvavan noin 9 100 työllisellä vuoden 2029 loppuun mennessä ja lisäksi työllisyyttä parantava väliaikainen varantovaikutus olisi noin 1 200 työllistä. Ehdotusten yhteisvaikutus julkiseen talouteen olisi noin 165 miljoonaa euroa julkista taloutta vahvistava. Työnantajien kustannukset kasvavat nykyiseen verrattuna yhteensä noin 10 milj. € vuoden 2029 tasossa tarkasteltuna.Hallitus tekee hallituskauden aikana taloutta vahvistavia työllisyystoimia, joiden tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset. Seuraava osa hallituksen työllisyystoimista päätetään puoliväliriihessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Toimeentulotuen perusosan määrät vuodelle 2021 on vahvistettu. Yksin asuvalla henkilöllä perusosa on 1.1.2021 lähtien 504,06 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltajalle korotettuna maksettavan perusosan määrä on 574,63 euroa kuukaudessa.Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotuen perusosan määriä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin perusteella. Asiakas hakee perustoimeentulotukea Kelasta. Kunta vastaa täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä niihin liittyvästä sosiaalityöstä.Lue koko kuntainfo 20/2020: Toimeentulotuen perusosa 2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi