NordenBladet — YK:n kansainvälisen kasvinterveysvuoden merkeissä vierailimme tomaattihuoneella. Hygienia oli kohdallaan, pölyttäjät paikalla, ihmiset suojautuneina ja kasvinsuojelu hoidossa.Tervetuloa mukaan vierailulle joulunpunaisten tomaattien seuraan! Matkaan meidät johdattelee ekaluokkalainen, jonka tunsi tomaatit vain markettien hyllyiltä.Tomaattihuone kutsuu–katso video. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli marraskuun lopussa yhteensä 314 500 työtöntä työnhakijaa. Se on 86 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä kuusta 1 800:lla. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna marraskuun lopussa 76 400 henkilöä, mikä on 55 700 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 58 000 henkilöä, mikä on 43 400 enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa. Lokakuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä lisääntyi 800:lla.Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 85 300, mikä on 24 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 115 900 eli 28 000 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 9 400 enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa eli yhteensä 36 000. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-marraskuussa keskimäärin 64,1 prosenttia, mikä on 4,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheniUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin marraskuun aikana 49 400 eli 7 200 vähemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli marraskuussa avoinna 91 400 työpaikkaa, mikä on 19 500 vähemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli marraskuun lopussa 120 200 henkilöä, mikä on 5 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysaste 6,9 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli marraskuussa 4 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 71,8 prosenttia, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden marraskuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 187 000, mikä oli 27 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 6,9 prosenttia eli 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Määriteltyjen erityisryhmien viisumihakemuksia otetaan pandemian aikana rajoitetusti vastaan kaikissa Suomen maahantuloasioita hoitavissa edustustoissa. Näihin erityisryhmiin kuuluvat mm. perhesiteen tai vakiintuneen parisuhteen perusteella viisumia hakevat. Myös Schengen-viisumin myöntämisen edellytysten on täytyttävä.Mikäli perheenjäsenesi tai kumppanisi haluaa hakea viisumia perhesiteen tai vakiintuneen parisuhteen perusteella ja hän oleskelee laillisesti maassa, jossa Suomella ei ole maahantulolupa-asioita käsittelevää edustustoa:Maissa, joissa Suomea edustaa viisumiasioissa toinen Schengen-maa viisumiedustamissopimuksen perusteella, Suomi voi yksittäistapauksessa pyytää nootilla, että Suomea edustava maa ottaisi erityisryhmään kuuluvan henkilön viisumihakemuksen käsiteltäväkseen. Edustavalla maalla ei ole velvollisuutta ottaa hakemusta vastaan, sillä viisumiedustamissopimukset ovat keskeytettynä pandemian johdosta.

Viisumiasioissa Suomea edustava maa tekee itsenäisesti kaikki päätökset viisumihakemuksen vastaanottamisesta viisumipäätökseen. Se noudattaa harkinnassaan viisumisäännöstöä sekä omia kansallisia vaatimuksiaan ja ohjeitaan, joihin Suomi ei voi vaikuttaa. Myös monien muiden maiden asiakaspalvelu on ruuhkautunut, joten prosessi voi olla pitkä eikä sen kestoa voi ennakoida.

Viranomaiselle lähetettävään noottiin tarvittavat tiedot:
– Ministeriön on ilmoitettava toisen maan viranomaiselle viisumin hakijan nimi.
– Tietojen luovuttamiseksi toisen maan viranomaiselle tarvitaan hakijan tai laillisen huoltajan kirjallisen suostumus, esimerkiksi älypuhelimella otettu kuva allekirjoitetusta suostumuksesta.

Yllä olevassa tapauksessa ota yhteyttä ulkoministeriöön sähköpostitse ([email protected]) tai puhelimitse (p.+358 295 16001, arkisin klo 8:00–16:15).
 

Maissa, joissa Suomella ei ole viisumiedustamissopimusta toisen Schengen-maan kanssa, viisumihakemuksen voi jättää siihen Suomen edustustoon, jonka toimipiiriin hakija asuinpaikkansa perusteella kuuluu.

Suomi ajaa viisumiedustamissopimusten uudelleen käynnistämistä erityisryhmien osalta

Viisumiedustamissopimukset ovat olleet keskeytettyinä 19.3. alkaen pandemian johdosta. Pandemian pitkittyessä Suomi on ollut ainoana Schengen -maana aloitteellinen viisumiedustamissopimusten uudelleen käynnistämiseksi näitä erityisryhmiä koskien, mutta toistaiseksi yhteistä eurooppalaista ratkaisua ei ole löydetty. Suomi jatkaa asian eteenpäin viemistä.

Suomi on lähestynyt kaikkia Suomea edustavia maita erikseen ja pyytänyt näitä maita aloittamaan viisumihakemusten vastaanoton erityisryhmien osalta, mukaan lukien vakiintuneessa parisuhteessa olevien hakemukset. Kaikki maat eivät ole vielä vastanneet pyyntöön, mutta jo nyt on selvää, etteivät kaikki Suomea edustavat maat pysty käynnistämään viisumiedustamissopimuksia. Tämän vuoksi Suomi ottaa käyttöön järjestelyn, jossa Suomi pyytää yksittäistapauksissa nootilla Suomea edustavalta maalta viisumihakemuksen vastaanottamisen mahdollisuutta. Tämä menettely ottaa huomioon myös perustuslaissa säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen

Usein kysytyt kysymykset: Miksi Suomen edustustot maailmalla eivät pysty tarjoamaan asiakaspalveluita normaalisti?Kysymyksiä ja vastauksia matkustamisesta ja koronaviruksesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan lääkeviraston EMAn lääkevalmistekomitea (CHMP) on yksimielisesti suositellut ehdollisen myyntiluvan myöntämistä BioNTechin ja Pfizerin kehittämälle mRNA-koronarokotteelle BNT162b2, kauppanimeltään Comirnaty. Lopullisen luvan lääkkeen myyntiin antaa Euroopan unionin komissio.Myyntilupa annetaan ehdollisena, ja tuotteelle edellytetään tarkkaa jatkoseurantaa ja erityisvelvoitteiden täyttämistä.Rokote on tarkoitettu yli 16-vuotialle ehkäisemään COVID-19-viruksen aiheuttamaa tautia. EMA puolsi rokotteen myyntilupaa, koska sen teho, laatu ja turvallisuus on osoitettu laajoissa kliinisissä tutkimuksissa.Kliiniset tutkimukset osoittivat, että rokotteen tehokkuus on noin 95-prosenttinen eli laboratoriovarmistettujen COVID-19-tapausten määrä väheni 95 prosenttia rokotetta saaneilla ihmisillä verrattuna lumerokotetta saaneisiin. Rokote osoittautui tehokkaaksi myös riskiryhmien, kuten astmaa, kroonista keuhkosairautta, diabetesta tai verenpainetautia sairastavien ja ylipainoisten keskuudessa.Rokote annetaan kahtena annoksena, ja rokotusten välillä pitää olla 21 päivää. Rokotteen haittavaikutuksista suurin osa on lieviä ja ohimeneviä, esimerkiksi rokotuskohdan reaktioita, kuten punotusta ja turvotusta, sekä kuumeen nousua, päänsärkyä, lihas- ja nivelsärkyä.Rokotteen turvallisuuden seuranta ja arviointi jatkuvat myyntilupavaiheen jälkeen rokotteesta kertyvän tiedon valossa. Tietoa kerätään mm. haittavaikutusilmoitusten, tutkimusten, turvallisuuskatsausten ja rekisteripohjaisten selvitysten avulla.EMAssa on arvioitavana myös Modernan rokote, (mRNA 1273), josta annetaan arvio tämänhetkisen tiedon mukaan tammikuun 2021 alkupuolella.EMAn päätöksen merkitys SuomessaEMAn päätöksen jälkeen Euroopan komissio tekee päätöksen lopullisesti rokotteen myyntiluvasta. Tämän on tarkoitus tapahtua vielä ennen joulua. Suomessa koronavirusrokotukset voidaan käynnistää myyntiluvallisilla rokotteilla, kun niitä saadaan Suomeen. Tätä ennen on vielä annettava valtioneuvoston rokotusasetus. Tämä on tarkoitus antaa valtioneuvoston istunnossa 22.12. HUOM! Tiedoksi toimituksille: Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Fimea järjestävät yhteisen tiedotustilaisuuden koronarokotteista ja epidemian tilannekuvasta tiistaina 22.12.2020 klo 12. Kutsu mediatilaisuuteen tulee erikseen.Lue lisää:EMAn tiedoteEMAN verkkosivujen COVID-osio

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmasto- ja digitalisaatiosijoituksia tekevän Ilmastorahasto Oy:n toiminta on käynnistynyt, kun Valtion kehitysyhtiön Vake Oy:n muutos työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa toimivaksi Ilmastorahasto Oy:ksi on saatu päätökseen. Tätä varten työ- ja elinkeinoministeriö on 21.12.2020 antanut Ilmastorahastolle yhtiön toimintaa ja tavoitteita kuvaavan toimiohjeen sekä nimittänyt yhtiölle hallituksen ja sijoitusneuvoston.Ilmastorahaston toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Ilmastorahaston tehtävänä on hiilijalanjäljen vähentäminen ja hiilikädenjäljen vahvistaminen sekä innovatiivisten ilmasto- ja digiratkaisuiden edistäminen.– Olen tyytyväinen, että Ilmastorahasto voi aloittaa toimintansa TEM-konsernin osana. Yrityksen investoinneilla voidaan tukea ilmasto- ja digitalisaatiohankkeita, sanoo työministeri Tuula Haatainen, jonka toimialaan rahaston asiat TEM:n työnjaossa kuuluvat.Työ- ja elinkeinoministeriö on nimittänyt yhtiön hallituksen, johon kuuluvat DigiFinlandin toimitusjohtaja Mirva Antila, Nefcon ohjelmajohtaja Kari Hämekoski, hallitusammattilainen Mammu Kaario, ympäristöministeriön kehittämisjohtaja Juho Korpi, työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen, Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro ja VTT:n liiketoiminta-alueen johtaja Erja Turunen. Hallituksen puheenjohtajana toimii Perttu Puro ja varapuheenjohtajana Petri Peltonen.Ilmastorahaston sijoitusneuvostoon on nimitetty kansliapäällikkö Juhani Damski (ympäristöministeriö), osastopäällikkö Ilona Lundström (työ- ja elinkeinoministeriö), hallitusneuvos Sanna Ruuskanen (liikenne- ja viestintäministeriö), finanssineuvos Maija Strandberg (valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto) ja erityisasiantuntija Ilari Valjus (valtiovarainministeriö).Sijoitusneuvoston tehtävänä on muodostaa näkymä valtioneuvoston yhteisistä strategisista tavoitteista Ilmastorahaston toimintaan. Sijoitusneuvosto ei käsittele yksittäisiä sijoitus- tai irtaantumispäätöksiä. Sijoitusneuvosto raportoi vuosittain työ- ja elinkeinoministeriölle, joka ottaa sijoitusneuvoston arvion huomioon osana omistajaohjausprosessia.Ilmastorahasto maksimoi yhteiskunnallista tulostaIlmastorahasto rahoittaa toimintaansa pääomiensa tuotoilla. Näitä tuottoja ovat Nesteen vuosittaiset osinkotuotot, muiden pääomien tuotot ja pidemmällä tähtäimellä myös ilmasto- ja digisijoituksista palautuvat varat. Tuottojen tulee pääsääntöisesti kattaa Ilmastorahaston rahoitustoiminta sekä operatiiviset kulut.Ilmastorahasto omistaa Neste Oyj:n osakkeista 8,3 prosenttia. Muut Valtion kehitysyhtiön Vaken salkussa olleet omistukset (Posti Oyj 49,9 %, Altia Oyj 36,2 %, Vapo Oy 16,7 %, Nordic Morning Neste Oyj:n 100 %) on siirretty takaisin valtion suoraan omistukseen ja valtioneuvoston kanslian hallintaan ja omistajaohjaukseen. Myös Nestettä koskeva omistajaohjaus ja kaikki Nesteen osakkeenomistajille kuuluvat oikeudet jäävät valtioneuvoston kanslialle.Ilmastorahastolla on toiminnan käynnistyessä käyttövaroja noin 90 miljoonaa euroa. Rahastolle on lisäksi varattu 300 miljoonaa euroa valtion budjetista vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarviossa.Erityistehtäväyhtiön luonteeseen kuuluu, ettei Ilmastorahaston tavoitteena ole oman toimintansa tuoton maksimointi, vaan yhtiö pyrkii toteuttamaan yhteiskunnalliset tehtävänsä mahdollisimman tehokkaasti ja maksimoimaan yhteiskunnallisen tuloksen. Pitkällä aikavälillä yhtiön tekemien sijoitusten ja rahoituksen kohteiden toiminnan tulee kokonaisuutena arvioiden olla itsekannattava.Ilmastorahasto luontevaksi osaksi TEM-konserniaMarinin hallitus julkisti ilmastokokouksessaan helmikuussa 2020 perustavansa ilmastorahaston Valtion kehitysyhtiö Vaken pohjalle. Hallitus päätti syyskuussa budjettiriihen yhteydessä, että Ilmastorahasto Oy perustetaan Vakesta yhtiöjärjestyksen muutoksella ja yhtiö siirretään TEM:n alaisuuteen. Yhtiölle on syksyn aikana valmisteltu toimintaa ohjaava toimiohje, jolle talouspoliittinen ministerivaliokunta on antanut puoltonsa lokakuussa.Ilmastorahaston ensisijaisina sijoituskohteina ovat teollisen mittaluokan skaalaukset, esimerkiksi uuden ilmastoteknologian demonstraatiovaiheen hankkeet tai pilottilaitokset. Näiden sijoitusten kokoluokka on tyypillisesti 10–50 miljoonaa euroa.Rahoitettavat kohteet voivat olla yksityisten ja julkisten toimijoiden hankkeita. Ilmastorahasto voi olla myös mukana erilaisissa datan hyödyntämistä tehostavissa julkisissa alustoissa sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteisprojekteissa.Ilmastorahasto voi myöntää oman ja vieraan pääoman ehtoista rahoitusta sekä välirahoitusta. Pääomalaina on yksi luonteva väline toiminnan ensivaiheessa. Ilmastorahasto voi myös perustaa tai olla sijoittajana rahastoissa.Ilmastorahaston toiminta sijoittuu TEM-konsernin innovaatiorahoittajien kentän osana luonteeltaan Business Finlandin ja Suomen Teollisuussijoitus Oy:n väliin: Business Finland toimii merkittävänä yritysten alkuvaiheen tukijana tutkimuksen, konseptoinnin, kehittämisen ja käynnistämisen vaiheissa pääasiassa tuki-, avustus- ja lainainstrumenttien avulla – TESI taas toimii markkinaehtoisesti pääomainstrumentein yritysten kasvun tukena myöhemmässä vaiheessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen edustustot ovat toimineet koko koronapandemian ajan. Paikallisten viranomaisten rajoitukset ja kunkin maan tautitilanne ovat asettaneet toiminnalle ja asiakaspalvelulle rajoituksia ja vaatineet huomattavia lisätoimenpiteitä, jotta terveysturvallinen asiakaspalvelu on voitu mahdollistaa. Edustustojen asiakaspalveluun on voinut olla yhteydessä normaalisti sähköpostitse tai puhelimitse.Tällä sivulla on vastauksia seuraaviin usein kysyttyihin kysymyksiin: Maahantulolupahakemusten ruuhkautuminen edustustoissaMistä hakemusten käsittelyn ruuhkautuminen johtuu?Miksi esimerkiksi perheenyhdistämistapauksissa käsittely on viivästynyt?Miksi edustustoihin ei lisätä henkilöstöä, jolloin hakemuskäsittelyssä ei olisi ruuhkia?Maahantulolupahakemuksen jättäminen edustustoonMiten terveysturvallinen asiointi edustustossa varmistetaan?Miksi seurustelukumppani ei pysty jättämään viisumihakemusta? Miksi kumppani ei pääse viisumilla Suomeen vaikka hallituksen päätöksen mukaan pitäisi päästä?Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, voiko viisumihakemuksen jättää jonkun toisen maan edustustolle?Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, voiko oleskelulupahakemuksen jättää jonkun toisen maan edustustolle?Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, niin miksi hakemusta ei voi jättää ulkoiselle palveluntarjoajalle kyseisessä maassa?Joissain maissa ei ole voitu ottaa vastaan sellaisia hakijoita, jotka tarvitsevat oleskelulupa-haastatteluun tulkkia. Miksi näin on?Maassani olevassa Suomen edustustossa on jonoa, enkä pääse heti jättämään oleskelulupahakemustani. Miksi en voi matkustaa toisessa maassa sijaitsevaan Suomen edustustoon, jonne maastani olisi lentoja? Muita kysymyksiä maahantulolupahakemuksistaMiksi Suomi ei voi myöntää Schengen-viisumin sijaan kansallista viisumia kuten muut Schengen-maat?Rikkooko maahantulopalveluiden heikko saatavuus monissa maissa Suomen lakia tai Suomen kansainvälisiä sopimuksia? Mitä uusia keinoja voitaisiin käyttää viisumin ja oleskeluluvan hakemisen ja ulkorajat ylittävän matkustamisen helpottamiseksi? Maahantulolupahakemusten ruuhkautuminen edustustoissaMistä hakemusten käsittelyn ruuhkautuminen johtuu?Merkittävän osan viisumi- ja oleskelulupahakemuksista ottaa normaalisti vastaan ulkoinen palveluntarjoaja. Se lähettää hakemukset sähköisesti edustustolle käsiteltäväksi. Ulkoisen palveluntarjoajan palveluiden keskeydyttyä väliaikaisesti pandemian johdosta edustustot ovat pyrkineet parhaansa mukaan hoitamaan myös hakemusten vastaanottoon liittyviä tehtäviä, muiden tehtävien lisäksi. Edustustojen tilat ja henkilöresurssit ovat kuitenkin rajoitetut. Monin paikoin ulkoisia palveluja on voitu jo rajoitetusti uudelleen käynnistää, mikä auttaa tilannetta. Monissa edustustoissa jonot on saatu purettua, mutta muutamissa ruuhkaa puretaan edelleen.Miksi esimerkiksi perheenyhdistämistapauksissa käsittely on viivästynyt?Vaikka palvelut olivat väliaikaisesti keskeytyneet, sähköiseen oleskelulupajärjestelmään (EnterFinland) on kertynyt hakemuksia koko pandemian ajan ilman taukoja. Näiden hakemusten käsitteleminen edellyttää henkilökohtaista asiakaspalvelutapaamista edustustossa mm. hakijan henkilöllisyyden varmistamiseksi ja biometriikan tallentamiseksi. Koska asiakaspalvelukäyntejä on voitu tarjota vain rajoitetusti, ja jonossa on paikoin paljonkin sähköisesti jätettyjä hakemuksia, on käsittelyprosessi valitettavasti pitkittynyt.Miksi edustustoihin ei lisätä henkilöstöä, jolloin hakemuskäsittelyssä ei olisi ruuhkia?Henkilöstön lisääminen ei ratkaisisi ongelmaa, koska edustustojen fyysiset asiakaspalvelutilat eivät mahdollista terveysturvallisesti suurempien asiakasmäärien yhtäaikaista vastaanottoa. Lisäksi muun muassa paikallisviranomaisten rajoitukset liikkumisen ja maahantulon osalta, sekä osin lentoyhteyksien puuttuminen vaikeuttavat tai estävät lisähenkilöstön lähettämisen. Liikkumisen rajoitukset ja lockdownit koskevat monin paikoin myös asiakkaitamme niissä tapauksissa, kun heidän on liikuttava maan sisällä pääkaupunkiin missä edustusto sijaitsee.Lisäksi, vaikka Suomella on kattava 90 edustuston verkko maailmalla, kaikissa maissa ei ole edustustoa. Muiden maiden asettamat matkustamisen ja maahantulorajoitukset ovat vaikeuttaneet joissakin tapauksissa asiakkaidemme matkustamista asuinmaastaan siihen maahan, jossa hänen asuinmaansa asioita hoitava suurlähetystö sijaitsee.Maahantulolupahakemuksen jättäminen edustustoonMiten terveysturvallinen asiointi edustustossa varmistetaan?Henkilökohtainen asiointi on pääsääntöisesti järjestetty ajanvarauksella, jotta asiakasmäärä ei kasva suureksi. Odotustilassa voi olla tartuntojen välttämiseksi vain yksi asiakas kerrallaan. Asiakkaiden välillä asiakastila tuuletetaan ja desinfioidaan.Miksi seurustelukumppani ei pysty jättämään viisumihakemusta? Miksi kumppani ei pääse viisumilla Suomeen vaikka hallituksen päätöksen mukaan pitäisi päästä?Valtioneuvoston päätöksellä 6.8.2020 alkaen vakiintuneeseen parisuhteeseen perustuvat viisumihakemukset otetaan poikkeusryhmälinjauksen perusteella kaikissa Suomen edustustoissa vastaan.Toisinaan pandemiatilanne aiheuttaa kuitenkin väliaikaisia, pakottavia keskeytyksiä edustustojen asiakaspalveluun tai vaikeuttaa asiakkaiden mahdollisuuksia liikkua maan sisällä edustustoon. Useissa valtioissa lentoliikenne on keskeytetty asemamaan viranomaisten toimesta, joten tosiasiallinen mahdollisuus matkustaa Suomeen tai palata takaisin asemamaahan ei toteudu.On hyvä muistaa, että poikkeusryhmälinjauksesta huolimatta kaikkien Schengen-viisumisäännöstön mukaisten viisumin myöntämisen edellytysten tulee normaaliin tapaan täyttyä, jotta viisumi voitaisiin myöntää. Lopullisen päätöksen henkilön maahanpääsystä tekee Suomen rajalla Rajavartiolaitos.Mikäli Suomella ei ole viisuminhakijan asuinmaassa edustustoa, katso seuraava kysymys.Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, voiko viisumihakemuksen jättää jonkun toisen maan edustustolle?Toinen Schengen-jäsenmaa voi edustaa toista Schengen-jäsenmaata, jos nämä ovat solmineet keskenään viisumiedustamissopimuksen. Pandemiasta johtuen edustamissopimukset ovat toistaiseksi olleet keskeytettynä 19.3.2020 alkaen. Kaikkien jäsenmaiden edustustot ovat samassa hankalassa tilanteessa. Näin ollen mahdollisuus saada viisumiasia toisen jäsenmaan käsiteltäväksi on valitettavasti ollut vähäinen.Suomi on pyrkinyt edistämään yhteistä ratkaisujärjestelyä Schengen-maiden kesken. Yhteistä ratkaisua odottaessamme Suomi on esittänyt kahdenvälisiä järjestelyjä viisumiedustamiseen. Viisumiedustamissopimusten ollessa toistaiseksi yhä keskeytettynä, toimintalinja on, että Suomi esittää erityisryhmiin kuuluvien hakijoiden osalta tapauskohtaisesti pyynnön Suomea edustavalle maalle, että se ottaisi käsittelyynsä kyseisen henkilön viisumihakemuksen. Perhesiteen ja vakiintuneen parisuhteen perusteella viisumia hakevat kuuluvat tähän ryhmään. Lisää ohjeita täällä (linkki tiedotteeseen).Viisumiasioissa Suomea edustava maa tekee kaikki päätökset koko viisuminhakuprosessissa viisumisäännöstön ja omien kansallisten vaatimustensa ja ohjeidensa mukaisesti. Nämä ohjeet määritellään keskushallinnon tasolla eli pääkaupungeissa. Edustustot toimivat omien keskushallintojensa linjausten mukaisesti. On siis mahdollista, että vaikka Suomen linjauksen mukaan otetaan vastaan viisumihakemuksia poikkeusryhmäperusteella, meitä edustava maa ei välttämättä ota hakemusta vastaan, jos hakijan tilanne ei täytä edustavan maan omia vaatimuksia. Myös mahdollinen viisumiharkinta ja päätös viisuminmyönnöstä ovat edustavan maan yksinomaisessa päätösvallassa. Suomi ei voi vaikuttaa henkilön viisuminsaantiin, vaikka poikkeusryhmälinjaus olisikin annettu.Myös edustavan maan viisumienkäsittelyprosessi saattaa olla pitkä ja ruuhkautunut, eikä Suomi valitettavasti voi antaa takeita siitä, että viisumiedustamissopimuskumppanimaa ottaisi hakemuksen käsittelyyn.Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, voiko oleskelulupahakemuksen jättää jonkun toisen maan edustustolle?Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta jäsenmaat eivät ole ottaneet hoitaakseen toisen jäsenmaan oleskelulupahakemuksia. Suomi on kysynyt tätä mahdollisuutta aina ulkoistamisten yhteydessä, mutta yksikään toinen Schengen-valtio ei ole suostunut ottamaan hoitaakseen Suomen oleskelulupa-asioita.Jäsenmailla ei ole teknisiä valmiuksia tallentaa ja lähettää toisen jäsenmaan järjestelmään hakijan biometriikkaa, kuten sormenjälkiä ja kuvaa, hakemusta varten.Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, niin miksi hakemusta ei voi jättää ulkoiselle palveluntarjoajalle kyseisessä maassa?Vasta 2.2.2020 alkaen viisumisäännöstö on mahdollistanut sen, että ulkoinen palveluntarjoaja voi sijaita muualla kuin edustuston asemamaassa. Yksikään Schengen-jäsenvaltio ei ole vielä ennättänyt tekemään tätä muutosta, koska koronapandemia keskeytti kaikkien jäsenvaltioiden ulkoistamishankkeet. Ulkoistaminen on prosessi, jossa ulkoisen palveluntarjoajan työntekijät koulutetaan nimenomaan hoidettavan maan maahantulosääntöihin, ja jossa tietoteknisesti järjestetään viisuminvastaanottamisessa otettavien tietojen, kuten biometristen tietojen, sähköinen siirto ulkoiselta palveluntarjoajalta Suomen viisumijärjestelmään. Ulkoinen palveluntarjoaja ei siis voi, ilman erillistä sopimusta ja tietojärjestelmien yhteensovittamista, ottaa vastaan Suomen viisumihakemusta eikä siirtää tietoja Suomen viisumijärjestelmään päätöksentekoa varten.Joissain maissa ei ole voitu ottaa vastaan sellaisia hakijoita, jotka tarvitsevat oleskelulupa-haastatteluun tulkkia. Miksi näin on?Tämä johtuu tilojen soveltumattomuudesta pandemiatilanteeseen. Tulkki istuu normaalisti hyvin lähekkäin asiakkaan kanssa pienessä haastattelutilassa. Tämä ei takaa riittävää turvaetäisyyttä asiakkaalle eikä tulkille.Maassani olevassa Suomen edustustossa on jonoa, enkä pääse heti jättämään oleskelulupahakemustani. Miksi en voi matkustaa toisessa maassa sijaitsevaan Suomen edustustoon, jonne maastani olisi lentoja? Konsulipalvelulain ja tasavallan presidentin asetuksen mukaisesti edustustoilla on omat toimipiirinsä, jonka alueella asuvia henkilöitä edustustot palvelevat. Toimipiirinsä alueella edustustolla on syvä ja laaja paikallistuntemus paikallisista asiakirjoista, yhteydet alueen paikallisviranomaisiin ja toimijoihin, sekä mahdollisuus palvella asiakasta tämän alueen kielellä. Pandemia rajoittaa Suomen edustustojen toimintaa kaikkialla maailmassa.Muita kysymyksiä maahantuloluvan hakemisestaMiksi Suomi ei voi myöntää Schengen-viisumin sijaan kansallista viisumia kuten muut Schengen-maat?Suomessa ei tällä hetkellä ole käytössä kansallista D-viisumia. D-viisumia koskeva lainvalmistelu on aloitettu syksyllä 2020 ulkoministeriön johdolla viranomaisyhteistyössä. Rikkooko maahantulopalveluiden heikko saatavuus monissa maissa Suomen lakia tai Suomen kansainvälisiä sopimuksia? Koronapandemia on aiheuttanut hyvin poikkeuksellisen tilanteen, jossa kaikkia palveluita ei ole voitu järjestää samalla tavalla kuin normaaliolosuhteissa. Laillisuusvalvontaa ulkoministeriön toimissa suorittaa eduskunnan oikeusasiamies. Mikäli asianosainen katsoo oikeuksiaan loukatun, hän voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle. Eduskunnan oikeusasiamies voi ottaa asioita tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan.Mitä uusia keinoja voitaisiin käyttää viisumin ja oleskeluluvan hakemisen ja ulkorajat ylittävän matkustamisen helpottamiseksi? Ulkoministeriö tekee jatkuvasti töitä sen eteen, että turvallinen kansainvälinen liikenne on mahdollista tulevaisuudessakin. Digitalisaatiota hyödyntämällä on mahdollista helpottaa prosesseja huomattavasti.Keinoja ovat mm. yllä mainittu kansallinen viisumi sekä etähaastattelujen toteuttamismahdollisuuksien tutkiminen, joita molempia ulkoministeriö tällä hetkellä edistää. Kysymyksiä ja vastauksia matkustamisesta ja koronaviruksesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö kannustaa kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan tasa-arvopoliittisen selonteon valmisteluun kertomalla näkemyksiä siitä, millainen on tulevaisuuden tasa-arvoinen Suomi.Valtioneuvosto antoi eduskunnalle historian ensimmäisen sukupuolten tasa-arvoa koskevan selonteon vuonna 2010. Tuolloin eduskunta edellytti, että hallitus antaa seuraavan tasa-arvopoliittisen selonteon vuoden 2021 loppuun mennessä. Selonteon valmistelu on nyt käynnistynyt.Valtioneuvoston tasa-arvopoliittisessa selonteossa linjataan pitkän ajan kansalliset tasa-arvopolitiikan tavoitteet. Tavoitteiden asettamiseksi selonteossa käsitellään myös toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä niiden vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon. Sosiaali- ja terveysministeriö odottaa nyt valmistelun tueksi näkemyksiä siitä, mitä kysymyksiä selonteon valmistelussa pitäisi ottaa huomioon ja millaisia kansallisia tavoitteita selonteossa pitäisi asettaa. Lausuntoja voivat antaa kaikki kansalaiset ja organisaatiot. Yhteistyö sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa tärkeää Selontekoa valmistellaan työryhmässä, jossa ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö sekä eri asiantuntijoita. Kokonaisuuden valmistelusta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Selontekoa käsitellään tasa-arvoasioista vastaavan ministerin Thomas Blomqvistin johdolla valtiosihteereistä koostuvassa ryhmässä. Sidosryhmiä tullaan kuulemaan toistamiseen työn edetessä.Lausunnot annetaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi-sivustolla esitettyihin kysymyksiin. Vastausaikaa on 22 tammikuuta 2021 asti.Linkki lausuntopyyntö.fi-palveluun

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaElina Normo, istuntoasiainneuvos p. 0295 160 885
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöSaija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202
– Ulkoministeriön lainsäädäntöneuvoksen viran täyttäminenSisäministeriöAnnika Parsons, lainsäädäntöneuvos p. 0295 488 279
– Valtioneuvoston päätös Pohjois-Savon pelastustoimen alueen yhteistoiminnan järjestämisestäPuolustusministeriöJenni Herrala, lainsäädäntöneuvos p. 0295 140 601
– Valtioneuvoston asetus puolustusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisestaValtiovarainministeriöJuha Halonen, budjettineuvos p. 0295 530 435
– Valtioneuvoston asetus valtion talousarviosta annetun asetuksen muuttamisestaElina Isoksela, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 116
– Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2021Pauliina Pekonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 081
– Valtioneuvoston päätös omaisuuden siirrosta ja sen ehdoistaUlla Westermarck, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 420
– Valtioneuvoston asetus valtion virkaehtosopimusasioista annetun valtioneuvoston asetuksen 9 ja 10 §:n muuttamisestaPertti Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 461
– Maakuntaverokomitean toimikauden jatkaminen 28.2.2021 astiOpetus- ja kulttuuriministeriöPetri Haltia, neuvotteleva virkamies p. 0295 330 096
– Arviointineuvoston kokoonpanon muuttaminen 31.5.2022 päättyväksi toimikaudeksiMaa- ja metsätalousministeriöSuvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248
– Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 ja 13 §:n muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöKari Klemm, hallitusneuvos p. 0295 063 523
– Työ- ja elinkeinoministeriön hallitussihteerin viran täyttäminenArto Rajala, hallitusneuvos p. 0295 064 828
– Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaLiisa Lundelin-Nuortio, neuvotteleva virkamies p. 0295 048 261
– Valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen voimaantulosäännöksen muuttamisesta
– Valtioneuvoston asetus yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta vuosina 2016–2020 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaSosiaali- ja terveysministeriöKirsi Varhila, kansliapäällikkö p. 0295 163 338
– Valtioneuvoston periaatepäätös toimintasuunnitelmasta COVID-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021Ismo Tuominen, hallitusneuvos p. 0295 163 341
– Valtioneuvoston asetus ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen 4 ja 5 §:n muuttamisestaAnu Kangasjärvi, hallitussihteeri p. 0295 163 224
– Valtioneuvoston asetus covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävän tutkimuksen korvaustaksastaYmpäristöministeriöJuhani Damski, kansliapäällikkö p. 0295 250 445
– Ympäristöministeriön ylijohtajan viran täyttäminenRiitta Rönn, lainsäädäntöjohtaja p. 0295 250 255
– Valtioneuvoston asetus ympäristöministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaLaura Siili-Hakkarainen, hallitussihteeri p. 0295 250 411
– Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaAnna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206
– Ympäristöministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on laatinut periaatteet tapahtumien järjestämiseksi turvallisesti myös koronaepidemian aikana. Periaatteet suuntaavat tulevaisuuteen eli tilanteeseen, jossa epidemiatilanne Suomessa on rauhoittunut niin, että tapahtumia voidaan taas järjestää. Periaatteisiin sitoutumalla tapahtuma-alan toimijat voivat kertoa noudattavansa viranomaismääräysten ja suositusten lisäksi erityisiä, alan yhdessä viranomaisten kanssa laatimia toimia osallistujien turvallisuuden varmistamiseksi. Periaatteisiin sitoutuneet toimijat voivat käyttää viestinnässään Vastuullinen tapahtuma -leimaa.Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon asettaman työryhmän laatimat periaatteet perustuvat toimijoiden omaehtoisuuteen. Periaatteiden tavoitteena on tukea tapahtuma-alaa tapahtumien ja tilaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa koronaepidemian aikana. Työryhmä on hyödyntänyt periaatteiden laadinnassa Tapahtumateollisuus ry:n tekemää pohjatyötä ja vuoden 2020 aikana tapahtumissa jo käytettyjä hyviä käytänteitä, jotka on nyt koottu yhteen Vastuullisen tapahtuman -periaatteiksi. – Vaikka koronatilanne on nyt huolestuttava, työryhmän työ katsoo tästä hetkestä eteenpäin. Tapahtumat eivät synny yhdessä yössä, vaan niiden valmistelu on pitkä prosessi. Haluan kiittää alan toimijoita yhteistyöstä, josta työryhmän työ on hyvä osoitus. Tarkoitus on, että epidemiatilanteen rauhoittuessa ihmiset uskaltavat käydä Vastuullisen tapahtuman -leimaa kantavissa tapahtumissa, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toteaa.Työryhmä esittää tapahtuma-alalle tarkoitettua Vastuullinen tapahtuma -leimaa, jolla tapahtumajärjestäjä kertoo, että tapahtumassa sitoudutaan noudattamaan voimassa olevia viranomaisohjeita. Leiman haltija sitoutuu myös kertomaan, miten tapahtumajärjestäjä käytännössä noudattaa viranomaisohjeita ja nyt luotuja periaatteita. Periaatteissa linjataan mm. riittävistä etäisyyksistä, kasvomaskin käytön edellyttämisestä ja kirjallisen turvallisuussuunnitelman laatimisesta. Periaatteet on laadittu mukautumaan epidemian perustasolle sekä kiihtymis- ja leviämisvaiheisiin nyt eduskuntakäsittelyssä olevan tartuntatautilakiesityksen mukaisesti.– Onnistuimme luomaan työryhmässä ripeästi yhteiset periaatteet, joiden toivomme leviävän alan yhteiseksi käytännöksi mahdollisimman laajasti. Vastuullisen tapahtuman -leiman avulla voimme vahvistaa niin suuren yleisön kuin viranomaistenkin luottamusta turvallisiin tapahtumiin ja vahvistaa tapahtumaelinkeinon toimintaedellytyksiä heti, kun epidemiatilanne taas sallii yleisötapahtumien järjestämisen, kertoo Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt.Työryhmä jatkaa työskentelyään tammikuussa. Tavoitteena on luoda yhdessä tapahtuma-alan ja viranomaisten kanssa exit-suunnitelma, jota pystytään toteuttamaan epidemian laantuessa.Periaatteiden laatimisessa ovat olleet edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, THL, Kirkkohallitus, Suomen Kuntaliitto ry, Poliisihallitus, esittävä taide, Finland Festivals ry, Helsingin Jalkapalloklubi, Kulta ry, Suomen Olympiakomitea ry, Tapahtumateollisuus ry, Warner Music Live sekä YLE:n tapahtumat, live ja urheilu.Seuraa työryhmän työtä Hankeikkunassa. Myös työryhmän laatimat periaatteet löytyvät Hankeikkunasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi liittyy kansainväliseen hyvinvointiaiheita käsittelevään Wellbeing Economy Governments (WEGo) -verkostoon. Epäviralliseen verkostoon kuuluvat Skotlanti, Wales, Islanti ja Uusi-Seelanti. Myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) on ollut mukana WEGo-verkoston toiminnassa.Verkosto tarjoaa kansainvälisen foorumin, jossa käydään keskustelua hyvinvointitaloudesta ja hyvinvointia koskevista aiheista sekä jaetaan tietoa ja parhaita käytäntöjä päätöksenteon tueksi. Verkosto edistää myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa.Hyvinvointitalous korostaa kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden, sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristön kestävyyden tasapainoa. Hyvinvointitaloudessa julkisia varoja kohdennetaan vahvistamaan ihmisten hyvinvointia. Pitkällä aikavälillä yhteiskunnan kestävyys ja vakaus paranevat.”Verkostoon liittyminen antaa meille uusia mahdollisuuksia edistää hyvinvointitalousajattelua esimerkiksi koronakriisistä toipumisessa. Hyvinvointitalouden lähestymistapa antaa mahdollisuuden rakentaa kestävä pohja oikeudenmukaiselle, tasa-arvoiselle, ilmastoystävälliselle ja osaavalle yhteiskunnalle, joka on nykyistä vahvempi vastaamaan tuleviin kriiseihin ja selviämään niistä nykyistä nopeammin”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen.Hyvinvointitalousteema on tärkeä SuomelleHyvinvointitalous oli Suomen EU-puheenjohtajakauden sosiaali- ja terveyssektorin pääteema. Työllisyys-, sosiaalipolitiikka, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto hyväksyi lokakuussa 2019 Suomen johdolla päätelmät hyvinvointitaloudesta. Neuvoston päätelmät luovat perustan hyvinvointitalouden jatkotyölle EU:ssa. EU-puheenjohtajakauden jälkeen Suomi on edistänyt hyvinvointitalouden lähestymistapaa myös muilla kansainvälisillä areenoilla, kuten YK:ssa, Maailman Terveysjärjestössä (WHO) sekä pohjoismaisessa yhteistyössä.Hyvinvointitalous on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Hallitusohjelman mukaan talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Tavoitteena on muun muassa edistää hyvinvointitaloutta investoimalla toimiin, joilla tuetaan hyvinvointia ja terveyttä sekä vähennetään eri palvelujen tarvetta.Suomessa hyvinvointitaloutta viedään eteenpäin muun muassa poikkihallinnollisen kansanterveyden neuvottelukunnan hyvinvointitalouteen keskittyvässä jaoksessa.Hallitus keskusteli Suomen liittymisestä verkostoon iltakoulussaan 18. marraskuuta. Sen jälkeen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen on ilmoittanut kirjeitse verkoston perustajalle Skotlannille Suomen jäsenyydestä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi