NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut 22. joulukuuta rokotusasetuksen, joka tarvitaan koronavirusrokotusten käynnistämiseksi Suomessa. Rokotuksissa käytetään Euroopan unionin myyntilupajärjestelmän mukaisesti myyntiluvan saaneita SARS-CoV-2 -rokotteita, kun niitä on saatu maahan. Asetus tulee voimaan 23. joulukuuta 2020. Rokotukseen osallistuminen on vapaaehtoista.Suomi käynnistää vapaaehtoiset koronavirusrokotukset heti, kun se on teknisesti mahdollista. Rokotusten järjestämisestä ovat vastuussa kunnat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) huolehtii rokotteiden toimittamisesta ja asiantuntijatuesta kunnille.Rokotukset annetaan eri väestöryhmille seuraavassa järjestyksessä:covid-19-tautiin sairastuneiden tai perustellusti sairastuneeksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, välittömään hoitoon tai huolenpitoon liittyvä tai muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä sosiaalihuollon iäkkäille henkilöille tarkoitetun asumispalvelun ja laitoshoidon toimintayksikön henkilöstö ja asukkaat;70 vuotta täyttäneet ja vanhemmat henkilöt; henkilöt, joilla on vakavalle covid-19-taudille altistavia sairauksia; muut kuin 1-3 kohdassa tarkoitetut henkilöt.Rokotteiden ominaisuudet ja käyttötarkoitus ratkaisevat tarkemman rokotusjärjestyksenTerveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) täsmentää väestöryhmien tarkempaa jaottelua alaryhmiin iän, riskitekijöiden, vakavalle taudille alttiuden tai muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden perusteella. Jaottelu perustuu lääketieteelliseen näyttöön ja myyntiluvan saaneiden rokotteiden hyväksyttyihin käyttöaiheisiin. Lasten rokottaminen tulee ajankohtaiseksi vasta kohderyhmän tutkimusten valmistuttua.Lääkäri vastaa rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Rokotuksen saa antaa pistoksena
vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja
tai kätilö.Julkisen terveydenhuollon toimintayksiköiden ja sosiaalihuollon toimintayksiköiden on järjestettävä covid-19-rokotus potilailleen ja asiakkailleen sekä näitä hoitavalle tai huoltavalle henkilökunnalle. Valtio huolehtii rokotuksista valtion laitoksissa, kuten vankilat, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, valtion mielisairaalat ja valtion koulukodit.Rokottamisen toimeenpanossa työterveyshuolto voi toimia kuntien tukena osallistumalla työntekijöiden rokottamiseen. Tässäkin tapauksessa covid-19-rokotteet ostaa ja maksaa valtio ja ne jaetaan korvauksetta kuntiin. Kunta voi sopia rokottamisesta työterveyshuollon kanssa, ja jakaa saamiaan rokotteita sen käyttöön. Myös työterveyshuollon on merkittävä rokottamista koskevat tiedot valtakunnalliseen rokotusrekisteriin, jota THL ylläpitää. Rokotusta koskevat tiedot kootaan rokotusrekisteriinAnnetut rokotukset on merkittävä sähköiseen potilastietojärjestelmään. Potilastietojärjestelmään merkitään potilaan tunnistetietojen lisäksi rokotuspäivämäärä, rokotteen nimi, eränumero, pistoskohta, rokotustapa ja rokottaja. Tiedot on välitettävä ajantasaisesti THL:n ylläpitämään valtakunnalliseen rokotusrekisteriin.Rokotusasetus täsmentää valtioneuvoston 10. joulukuuta tekemää periaatepäätöstä Suomen COVID-19-rokotestrategiasta. Strategiassa on määritelty rokotusjärjestyksen pääperiaatteet. Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19- rokotuksista 22.12.2020 (pdf) MuistioSuomen COVID-19 –rokotusstrategia (hallituksen hyväksymä, 2.12.2020 pdf)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Asetuksen muutos tulee voimaan 23. joulukuuta klo 00.Leviämisvaiheessa olevien maakuntien joukkoon lisättiin asetuksen muutoksella myös Ahvenanmaa. Ravitsemisliikkeet Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Pohjois-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan maakunnissa saavat olla auki klo 23 saakka, ja ne saavat avata ovensa sulkemisen jälkeen uudelleen aikaisintaan klo 05. Aukioloaikarajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- ja ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa käytössä saa olla 75 % asiakaspaikoista.Kiihtymisvaiheen rajoitukset ennallaanKiihtymisvaiheen rajoitukset ovat voimassa Satakunnan, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa. Lisäksi samat rajoitukset ovat voimassa edelleen Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä sijaitsevissa ravitsemisliikkeissä, mutta eivät koko Etelä-Savon maakunnassa. Tämä johtuu siitä, että maakuntaan kuuluvassa Itä-Savon sairaanhoitopiirissä epidemia on vielä perustasolla.Alkoholin anniskelu on näiden alueiden kaikissa ravitsemisliikkeissä sallittu kello 7-22 välillä. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki kello 24-23 ja käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muut ravintolat saavat olla auki kello 01-24 ja käytössä saa olla 75 % asiakaspaikoista.Näillä alueilla kaikkien ravitsemisliikkeiden anniskelu päättyy klo 22. Ravintoloissa, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä on puolet asiakaspaikoista. Ruokaravintoloissa asiakaspaikoista voidaan käyttää 75 %. Pohjois-Savossa ja Itä-Savossa edelleen lievimmät rajoituksetEpidemian perustasolla olevissa Pohjois-Savon maakunnassa ja Itä-Savon sairaanhoitopiirissä ei rajoiteta ravitsemisliikkeiden asiakaspaikkoja. Kaikki ravitsemisliikkeet saavat anniskella alkoholia kello 7-24 välisenä aikana. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki klo 02-01. Muiden ravintoloiden aukioloaikoja ei rajoiteta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetuksen covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävän tutkimuksen korvaustaksasta. Asetuksessa säädetään PCR-tutkimuksen korvaustaksaksi 100 euroa. Asetus tulee voimaan 1.1.2021 ja on voimassa vuoden 2021 loppuun. Kansaneläkelaitos voi maksaa asetuksella säädetyn korvauksen suorakorvauksena yksityiselle palveluntuottajalle silloinkin, kun omavastuuosuuden on maksanut testattavan työnantaja. Näin helpotetaan työnantajien mahdollisuuksia tarjota PCR-tutkimuksia työntekijöilleen. Lisäksi aiempaa suurempi Kela-korvaus helpottaa Suomessa asuvan tai työskentelevän sairausvakuutetun mahdollisuuksia valita tutkimuspaikaksi yksityisen terveydenhuollon palveluntuottaja julkisen terveydenhuollon sijaan.Muiden koronavirustutkimusten kuin PCR-tutkimuksen korvaustaksoina käytetään Kansaneläkelaitoksen vahvistamia korvaustaksoja. Sairasvakuutuslakia on muutettu väliaikaisesti korkeamman korvaustaksan mahdollistamiseksi:Lakimuutos koronavirustutkimuksen Kela-korvauksen taksan sääntelyyn

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuluneen vuoden 2020 poikkeuksellisuudesta on kirjoitettu ja sanottu jo paljon. Koronakriisi kosketti koko maailmaa tavalla, joka pysäytti meidät kaikki hetkeksi.Filosofi Hannah Arendt on todennut, että uudet asiat tapahtuvat aina vastoin kaikkia tilastollisia lakeja ja todennäköisyyksiä, joihin olemme tottuneet. Pandemia sai maailmankirjat hetkeksi täysin sekaisin, mutta se pakotti myös yhteiskunnat eri puolilla maailmaa keksimään ripeästi uusia tapoja toimia ja selviytyä. Kuten Arendt kirjoittaa Vita Activa -teoksessaan: ”Se, että ihminen kykenee toimimaan, tarkoittaa, että häneltä voidaan odottaa ennalta-arvaamatonta, että hän pystyy tekemään jotain äärettömän epätodennäköistä.”Pandemia-ajan alkukuvasto oli karua: Italian täyttyneet ruumishuoneet, kaduilla poltetut ruumiit Ecuadorin Guayaquilissa, vailla hoitajia jääneet potilaat vanhainkodeissa.Aluksi tuntui ehkä siltä, että valtiot käpertyivät sisäänpäin, kun päättäjät pohtivat kiireesti pandemian pysäyttämistä omissa maissaan. Näin tapahtui myös EU:ssa. Pian kävi kuitenkin selväksi, että tällaisena aikana ulkopolitiikan ja kansainvälisen yhteistyön merkitys on elintärkeää.Digiloikasta ja etätyöstä tuli todellisuuttaSuomi on ollut ylpeä hyvistä tietoliikenneyhteyksistään ja kansalaisten kyvystä asioida digitaalisesti. Koronakriisi pani tämän kykymme todelliseen testiin. Etäopetuksen ja etätyön käynnistyminen ei tapahtunut vain sormia napsauttamalla, vaan se vaati meiltä paljon – ennen kaikkea opettajien ammattitaito tuli esiin.Myös ulkoministeriössä otettiin jättiloikka kohti digitaalista diplomatiaa, ja langat pidettiin kuumana. Ministeritason ja kansainvälisten järjestöjen johtotason puheluita sekä videoneuvotteluita on pidetty pitkälti toistasataa.Myös ulkoministeriön sisällä omaksuttiin uudet työtavat: samalla kun pidettiin huolta pandemian vaatimista etäisyyksistä ja karanteeneista, siirryttiin johtoryhmissä ja viikoittaisissa osastopäällikkökokouksissa digiaikaan. Myös valtioneuvosto ja ministerivaliokunnat opettelivat etätyöskentelyä.Valtiosihteeri Matti Anttonen puhuu suurlähettiläspäivillä elokuussa 2020. Suurlähettiläspäivät järjestettiin verkkotapahtumana. Kuva: Kimmo Räisänen.Kuten ei muillakaan työpaikoilla, koronakriisi ei pysäyttänyt ulkoministeriössä työntekoa, vaan työtä opeteltiin tekemään uusilla tavoilla. Niin Helsingissä kuin edustustoissa tehtiin töitä kaikin voimin, pyörät pyörivät ja palveluorganisaatio pidettiin pystyssä. Kotiutuslentoja ja perheiden yhdistämistäUlkoministeriön konsulipalveluiden ja lukuisien edustustojemme työntekijät eri puolilla maailmaa ovat kriisin alusta lähtien olleet ensimmäisinä selvittämässä niitä vaikeuksia, joita koronapandemia on suomalaisille ja heidän läheisilleen maailmalla aiheuttanut. He ansaitsevat erityiset kiitokset pandemian alkuvaiheessa kotimaahan palanneiden tuhansien suomalaisten auttamisesta rajojen sulkeuduttua ja useimpien lentoyhteyksien katkettua.Yhteistyö muiden EU- ja Pohjoismaiden edustustojen kanssa helpotti kotiutuslentojen järjestämistä. Kuva: Suomen edustusto, Lima.Ulkoministeriön henkilökunnan ansiosta vaikeissa olosuhteissa olevia suomalaisia on läpi kriisivuoden pystytty auttamaan – oli sitten kyse kotiinpaluusta, perheenjäsenten saattamisesta yhteen tai yritysten tarvitseman välttämättömän työvoiman pääsemisestä Suomeen. Myös maatalouden kausityöntekijäkysymykseen etsittiin aktiivisesti ratkaisua silloinkin, kun työntekijöitä luovuttavilla mailla oli omia, työvoiman liikkuvuutta koskevia koronarajoituksia. Keskustelua kausityöntekijöistä on käyty aktiivisesti mm. Ukrainan ja Thaimaan kanssa.Suomi on ollut aloitteellinen muiden Schengen-maiden suuntaan, jotta löytäisimme yhteisen linjan erityisryhmien viisuminhakuun poikkeusoloissa. Emme toistaiseksi ole saaneet tähän vastakaikua, mutta jatkamme yrityksiä, jotta esimerkiksi vakiintuneen parisuhteen vuoksi Suomeen pyrkivät viisuminhakijat voisivat jättää hakemuksensa sopimuskumppaneinamme olevien Schengen-maiden edustustoihin, jotka edustavat Suomea niissä maissa, joissa meillä ei ole omaa edustustoa.Yhdessä muiden viranomaisten kanssa etsimme myös keinoja, joilla pandemian aikana syntynyttä ruuhkaa oleskelulupahakemusten käsittelyssä saadaan purettua. Tällä hetkellä kaikki Suomen edustustot ovat pystyneet avaamaan asiakaspalvelunsa, mutta asiakkaiden ja henkilökunnan terveyden turvaamiseksi asiakkaita voidaan ottaa vastaan vain murto-osa normaalioloihin verrattuna. Myös paikallisista rajoituksista johtuen asiakaspalvelussa on yhä katkoksia sekä ruuhkia. Teemme kaikkemme, mutta globaalin pandemian oloissa moni asia ei ole omissa käsissämme.Tätä kirjoitettaessa on Traficom juuri ilmoittanut kahden viikon katkoksesta koronapandemiasta johtuvista syistä Suomen ja Iso-Britannian väliseen matkustajalentoliikenteeseen.Tiedän, että moni pariskunta ja perhe joutuvat viettämään tämän joulun eri maissa matkustamisen ja siihen tarvittavien asiakirjojen saamisen vaikeudesta johtuen. Teemme kaikkemme, jotta ratkaisuja löydettäisiin.Etädiplomatia ulkopolitiikan työkalupakkiinKuluneena vuonna diplomatia sai yhä vahvemmin välineekseen etäsovellukset. Ministerit ja ministeriöt ottivat video- ja verkkokokousjärjestelmät nopeasti osaksi päivittäistä työtä. Tiivistyneet puhelindiplomatiasuhteet mahdollistivat myös tavanomaista aktiivisemman viestinvaihdon ministerikollegoiden kesken.Esimerkiksi Viron ja Ruotsin ministerikollegoideni kanssa vaihdoimme ajatuksia kevään kiireisimpinä hetkinä lähes päivittäin. Mutkaton suhtautuminen etäyhteyksien kautta tapahtuva kokoontuminen säilyy varmasti jatkossa osana ulkopolitiikan arkea. Näin vähennämme myös ylimääräistä matkustamista, fyysisiä tapaamisia järjestetään harvemmin ja valikoidummin. Ja myös ilmasto kiittää.Videokokouksia tasapainottivat vuoden aikana myös perinteisemmät tapaamiset. Vierailut Irakiin ja Afganistaniin olivat tärkeitä Suomen ulkopoliittisen profiilin kannalta. Molemmissa maissa on merkittävä kriisinhallinnan suomalainen panostus ja osaamisemme tunnistetaan. Tämän rinnalla on tärkeää kehittää vahvoja poliittisia suhteita.Vaikka moni asia hoituu nyt etänä, tarvitaan diplomatiassa yhä myös perinteisiä tapaamisia. Kuva ulkoministerin heinäkuiselta vierailulta Irakiin.Suomi on tunnettu siitä, että täällä osataan järjestää turvallisesti ja luottamuksellisesti korkean tason kansainvälisiä tapaamisia.Houkuttelevuuttamme lisäsi tänä vuonna myös koronaturvallisuus. Helsingissä pidettiin syksyllä 2020 Venäjän ja Yhdysvaltojen välinen New Start-aseriisuntaneuvottelu. Vuoden aikana oli myös Venäjän ulkoministerin Lavrovin vierailu Suomessa, sekä puhelinyhteydellä käytyjä keskusteluja USA:n ulkoministeri Pompeon kanssa.Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ehti käydä Suomessa maaliskuussa, juuri ennen koronarajoitusten voimaantuloa. Kuva: Kimmo Räisänen.Alkusyksyn 2020 ulkopoliittista keskustelua Euroopassa dominoivat Valko-Venäjän tilanteeseen liittyvät uutiset. Tätä koskeva keskustelu oli keskiössä paitsi ulkoministerien epävirallisessa Gymnich-kokouksessa Berliinissä, myös ulkoministerivierailulla Vilnassa, jossa oli mahdollista tavata myös Valko-Venäjän opposition edustajia.Ilmastopolitiikka ja humanitaariset kysymykset keskiössäKansainvälinen yhteistyö näytti poikkeuksellisissa olosuhteissa voimansa. Euroopan unionissa saatiin aikaan historiallinen elvytyspaketti yhteisen talousalueen nostamiseksi jaloilleen. Elvytyspaketin keskeisenä tavoitteena on vihreä elvytys – tavoitteena tehdä Euroopasta myös ympäristömielessä entistä kestävämpi maanosa. Joulukuussa 2020 Eurooppa-neuvosto sopi uudesta, tiukemmasta päästövähennystavoitteesta EU:lle. Unioni sitoutuu vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55% vuoden 1990 tasoon nähden. Aiempi päästövähennystavoite oli 40%. Uusi tavoite on välietappi EU:n aiemmin asettamalle tavoitteelle olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.Keskellä koronakriisiä Maailman terveysjärjestön WHO:n asema vaikeutui Yhdysvaltojen vetäytyessä sen rahoituksesta. Maailman terveysjärjestön ja muiden kansainvälisten ja kansallisten asiantuntijoiden tuottama tieto oli kuitenkin keskellä koronakriisiä arvokasta, ja WHO:ta tarvitaan myös siihen, että rokotteet saadaan käyttöön maailmanlaajuisesti.Suomi pystyi kanavoimaan lisää tukea niin WHO:lle kuin humanitaarisille toimijoille aikana, jolloin kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää myös murennettiin sisältä päin. YK:n mukaan kansainvälisen humanitaarisen avun tarve on ensi vuonna 2021 ennätyskorkealla: yli 230 miljoonaa ihmistä tulee olemaan avusta riippuvaisia. Suomen humanitaarinen apu kasvoi tänä vuonna 46 prosenttia. Afganistan-apulupauskokous Genevessä marraskuussa 2020. Vasemmalta oikealle: ulkoministeri Pekka Haavisto, YK:n Afganistanin-erityisedustaja Deborah Lyons, Afganistanin talousministeri Abdul Hadi Arghandehwal, Afganistanin ulkoministeriö Mohammad Haneef Atmar sekä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Kuva: Violaine Martine.Olimme vuonna 2020 yhdessä YK:n ja Afganistanin hallituksen kanssa rakentamassa Afganistanin apulupauskokousta, joka onnistui hyvin. Kokous järjestettiin Genevessä, jossa paikalla olivat niin ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Ville Skinnari ja ulkoministeri. Etäyhteyksien kautta kokoukseen osallistui 70 maata ja yli 30 organisaatiota. Onnistuimme saamaan aikaan sekä poliittisen julistuksen että neljän vuoden kehyksen, joissa apu ehdollistetaan mm. ihmisoikeuksiin ja naisten aseman vahvistamiseen Afganistanissa. Apulupauksia kokouksessa annettiin 12 miljardin dollarin edestä seuraavalle neljälle vuodelle. Suurlähettiläs Janne Taalas tiimeineen teki hienon työn Afganistan-kokouksen valmisteluissa.EU:n ulkoministerit kokoontuivat vuoroin etäkokouksin, toisinaan taas Brysselissä, Luxemburgissa ja Berliinissä. Etätyöskentely helpottui kokous kokoukselta, kun mikrofonit eivät enää unohtuneet auki, ja linjatkin alkoivat toimia.Rauhanvälitys ja naisten osallisuus vahvistuivatHallitusohjelmassa sitouduimme rauhan ja ihmisoikeuksien aktiiviseen edistämiseen. Vahvistimme tänä vuonna ulkoministeriön rauhanvälitysosaamista perustamalla poliittisen osaston alaisuuteen uuden Rauhanvälityskeskuksen. Tarkoituksena on vahvistaa Suomen ennestään hyvää mainetta rauhanvälityksen saralla ja juurruttaa tietotaitoa ulkoministeriöön. Keskuksen tehtävänä on edesauttaa suomalaista osaamista rauhanvälitys- ja dialogiprosesseista, sekä kehittää rauhanvälitystä ympäröiviä rakenteita rauhanprosessien rahoittamisen lisäksi.Tavoitteemme on myös lisätä naisten osallistumista ja osallisuutta rauhanprosesseihin. Siinä olemme ottaneet tänäkin vuonna edistysaskelia.Siviilikriisinhallinnan asiantuntijoistamme jo 42 prosenttia on naisia. Olemme pyrkineet vahvasti edistämään myös naisten nousua keskeisille johtopaikoille. Tänä vuonna kokenut suomalainen diplomaatti Anne Meskanen valittiin EUAM Irakin Deputy Head of Mission –tehtävään. Liityimme tänä syksynä myös Saksan EU-puheenjohtajuuskaudellaan perustamaan kansainväliseen siviilikriisinhallintakeskukseen, joka jo perustamisvaiheessa painotti voimakkaasti naisten osallistumista kriisinhallintaan. Suomi oli ensimmäisiä maita, jotka sekondeerasivat keskukseen kansallisen asiantuntijan. Pääministeri Sanna Marinin hallitukselle tasa-arvon edistäminen on perustavanlaatuinen tavoite kaikilla hallinnonaloilla. Tänä vuonna hyväksytyssä hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa oli vahva kansainvälinen osuus, jonka toimeenpanossa ulkoministeriö on mukana. Nyt valmisteilla oleva ylivaalikautinen tasa-arvopoliittinen selonteko tulee niin ikään käsittelemään myös kansainvälisiä tasa-arvotavoitteitamme. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ja Afrikka-strategiaHallitus hyväksyi syksyllä uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, jossa perinteisen turvallisuusajattelun rinnalle nousevat mm. ihmisoikeus- ja ilmastokysymykset. Selonteossa ulko- ja turvallisuuspolitiikan todetaan olevan ihmisoikeusperustaista, mikä tarkoittaa ihmisoikeusvaikutusten arviointia kaikessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toiminnassa. Selonteossa on realistinen kuvaus niistä kansainvälisistä toimintaympäristön muutoksista, jotka vaikuttavat myös Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen. Selonteko vahvistaa hyvin hallitusohjelman tavoitteita sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän tukemisesta ja suuriin globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen vastaamisesta kunnianhimoisin toimin. Arvopohjainen ulkopolitiikka on Suomen kaltaiselle pienelle maalle käytännöllinen valinta, jolla puolustamme myös omaa etuamme.Ulkoministeriön vastuulla olevia selonteko- ja strategiaprosesseja on valmisteltu osallistavasti ja laajasti erilaisia sidosryhmiä kuullen. Näitä konsultaatioita on tehty tietoisesti jo prosessien alkuvaiheissa, jotta kuulemisilla olisi aito merkitys linjausten kokoamisessa. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmisteluvaiheessa järjestettiin avoimia seminaareja yhteistyössä yliopistojen kanssa ympäri Suomea, Helsingistä Rovaniemelle. Afrikka-strategian ja ihmisoikeusselonteon kuulemisiin osallistui laaja joukko eri alojen ihmisiä. Keskustelut eri alojen asiantuntijoiden ja teemoista kiinnostuneiden kansalaisten kanssa olivat avartavia, uusia ideoita ja yhteyksiä synnyttäviä. Ne osoittivat omalta osaltaan, että mitä kunnianhimoisemmin asioita halutaan edistää, sitä enemmän on koottava voimia ja tehtävä yhteistyötä.Kohti vuotta 2021Koronapandemia tulee pitkän aikaa vaikuttamaan kansainväliseen politiikkaan ja maiden välisiin suhteisiin. EU on pyrkinyt varjelemaan taloudellista toimintakykyään elvytystoimin sekä suuntaamalla entistä voimakkaammin vihreään ja kestävään talouteen. Samalla nähdään voimakas kilpailutilanne mm. digitaalisen teknologian kehityksessä. Tilannetta heijastaa hyvin myös vuonna 2020 eduskunnalle annettu uusi 5G-lainsäädäntö, jonka valmistelussa ulkoministeriö on ollut mukana.Turvallisuuspolitiikassa perinteisten uhkien rinnalle ovat tulleet monenlaiset hybridi- ja kyberuhat. Uudet uhat vaikuttavat toisaalta siihen, että kansainvälisessä yhteisössä kuulee yhä enemmän ääniä sopimuspohjaisen maailmanjärjestyksen puolesta – joka on myös pienelle maalle suuri etu.
Eletään murrosaikoja – mutta tässä murroksessa myös Suomella on vahvuuksia: koulutusjärjestelmämme, korkea teknologiamme, ympäristöystävällisyytemme, tasa-arvoajattelumme, oikeusvaltioperiaatteen kunnioitus, kokemuksemme rauhantyöstä. Näiden varaan on hyvä rakentaa myös tulevaa vuotta 2021. Ensi vuonna huipentuu mm. Suomen ihmisoikeusneuvostokampanja ja tätä kohti kuljemme yhdessä.Kiitän ulkoministeriön ja valtioneuvoston koko henkilöstöä sekä lukuisia yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Yhteistyö jatkuu!Ulkoministeri Pekka Haavisto

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö esittää muutoksia metsästysasetukseen. Muutokset ovat parhaillaan lausunnoilla. Tavoitteena on saada ajantasaisempaa tietoa riistahallinnon käyttöön sekä keventää hallinnollista taakkaa.Yhtenä ehdotuksena on, että jokaisesta kaadetusta hirvieläimestä tulisi jatkossa ilmoittaa Suomen riistakeskukselle seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun eläin on tullut pyydetyksi. Näin saataisiin ajantasainen saalistieto riistahallinnon käyttöön nykyistä nopeammin, mikä helpottaisi verotuksen kohdentamista pyyntikauden aikana ja tehostaisi metsästyksen valvontaa. Myös saaliiksi saadusta merihanhesta tulisi jatkossa ilmoittaa Suomen riistakeskukselle. Tarkemman saalistiedon perusteella voidaan arvioida aiempaa paremmin merihanhen metsästyksen kestävyyttä ja siten välttää turhia rajoituksia ja toisaalta kohdentaa tarpeelliset metsästysrajoitukset oikein.Itämerennorpan metsästykseen ei jatkossa vaadittaisi pyyntilupaa, vaan norppaa voitaisiin metsästää metsästysaikana erikseen säädettävän alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkoituksena on helpottaa kalastukselle ja pyydyksille vahinkoja aiheuttavien norppayksilöiden poistamista sekä vähentää metsästyksen järjestämiseen liittyvää hallinnollista taakkaa. Esityksen taustalla on Perämeren norppakannan pitkään jatkunut kasvu.Lisäksi hirvenmetsästystä halutaan tehostaa siten, että koiran käyttäminen olisi sallittua tammikuun metsästyksessä 1.1.-15.1. Lausuntoa ei pyydetä hirven metsästysajan aikaistuksesta eikä koiran käyttämisestä valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästyksessä 1.2.‒15.2., koska näistä asioista pyydettiin lausunnot jo tämän vuoden heinä-elokuussa. Lausuntoja asetusmuutoksista voi toimittaa 9.2.2021 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on antanut asetukset rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoissa käytettävien polyeteeniputkien, eli PE-putkien, ja niiden liittimien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä. Asetukset tulevat voimaan 1.3.2021.PE-putkia ja niiden liittimiä käytetään talousveden johtamisessa ja paineellisessa viemäröinnissä. Asetuksilla määritetyillä teknisillä ominaisuuksilla ja hyväksyntämenettelyllä halutaan varmistaa vesihuollon terveellisyys ja turvallisuus uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa.Asetukset on annettu maankäyttö- ja rakennuslain ja tuotehyväksyntälain nojalla ja ne ovat jatkoa rakentamismääräysten kokonaisuudistukselle. Annetut asetukset ovat viimeiset vesi- ja viemärilaitteistoihin liittyvien viidentoista tuoteryhmän asetusten sarjasta.PE-putkien ja niiden liittimien tuotehyväksyntä tapahtuu kansallisesti, koska niitä ei voida CE-merkitä harmonisoidun tuotestandardin perusteella.Olennaisten teknisten vaatimusten asetuksilla säädetään vaatimukset tuotteiden teknisille ominaisuuksille ja luodaan perusta kansalliselle tuotehyväksynnälle ja vapaaehtoiselle tyyppihyväksynnälle. Tyyppihyväksynnällä osoitetaan vaatimusten täyttyminen ja varmistetaan myös tuotteiden jatkuva laadunvalvonta. Yhtenäisillä hyväksyntämenettelyillä helpotetaan tulkintaa ja rakennusvalvonnan työtä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tällä sivulla on vastauksia seuraaviin usein kysyttyihin kysymyksiin: Maahantulolupahakemusten ruuhkautuminen edustustoissaMiksi Suomen edustustot maailmalla eivät pysty tarjoamaan asiakaspalveluita normaalisti?Mistä hakemusten käsittelyn ruuhkautuminen johtuu?Miksi esimerkiksi perheenyhdistämistapauksissa käsittely on viivästynyt?Miksi edustustoihin ei lisätä henkilöstöä, jolloin hakemuskäsittelyssä ei olisi ruuhkia?Maahantulolupahakemuksen jättäminen edustustoonMiten terveysturvallinen asiointi edustustossa varmistetaan?Miksi seurustelukumppani ei pysty jättämään viisumihakemusta? Miksi kumppani ei pääse viisumilla Suomeen vaikka hallituksen päätöksen mukaan pitäisi päästä?Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, voiko viisumihakemuksen jättää jonkun toisen maan edustustolle?Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, voiko oleskelulupahakemuksen jättää jonkun toisen maan edustustolle?Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, niin miksi hakemusta ei voi jättää ulkoiselle palveluntarjoajalle kyseisessä maassa?Joissain maissa ei ole voitu ottaa vastaan sellaisia hakijoita, jotka tarvitsevat oleskelulupa-haastatteluun tulkkia. Miksi näin on?Maassani olevassa Suomen edustustossa on jonoa, enkä pääse heti jättämään oleskelulupahakemustani. Miksi en voi matkustaa toisessa maassa sijaitsevaan Suomen edustustoon, jonne maastani olisi lentoja? Muita kysymyksiä maahantulolupahakemuksistaMiksi Suomi ei voi myöntää Schengen-viisumin sijaan kansallista viisumia kuten muut Schengen-maat?Rikkooko maahantulopalveluiden heikko saatavuus monissa maissa Suomen lakia tai Suomen kansainvälisiä sopimuksia? Mitä uusia keinoja voitaisiin käyttää viisumin ja oleskeluluvan hakemisen ja ulkorajat ylittävän matkustamisen helpottamiseksi? Maahantulolupahakemusten ruuhkautuminen edustustoissaMiksi Suomen edustustot maailmalla eivät pysty tarjoamaan asiakaspalveluita normaalisti?Suomen edustustot ovat toimineet koko koronapandemian ajan. Paikallisten viranomaisten rajoitukset ja kunkin maan tautitilanne ovat asettaneet toiminnalle ja asiakaspalvelulle rajoituksia ja vaatineet huomattavia lisätoimenpiteitä, jotta terveysturvallinen asiakaspalvelu on voitu mahdollistaa. Edustustojen asiakaspalveluun on voinut olla yhteydessä normaalisti sähköpostitse tai puhelimitse.Mistä hakemusten käsittelyn ruuhkautuminen johtuu?Merkittävän osan viisumi- ja oleskelulupahakemuksista ottaa normaalisti vastaan ulkoinen palveluntarjoaja. Se lähettää hakemukset sähköisesti edustustolle käsiteltäväksi. Ulkoisen palveluntarjoajan palveluiden keskeydyttyä väliaikaisesti pandemian johdosta edustustot ovat pyrkineet parhaansa mukaan hoitamaan myös hakemusten vastaanottoon liittyviä tehtäviä, muiden tehtävien lisäksi. Edustustojen tilat ja henkilöresurssit ovat kuitenkin rajoitetut. Monin paikoin ulkoisia palveluja on voitu jo rajoitetusti uudelleen käynnistää, mikä auttaa tilannetta. Monissa edustustoissa jonot on saatu purettua, mutta muutamissa ruuhkaa puretaan edelleen.Miksi esimerkiksi perheenyhdistämistapauksissa käsittely on viivästynyt?Vaikka palvelut olivat väliaikaisesti keskeytyneet, sähköiseen oleskelulupajärjestelmään (EnterFinland) on kertynyt hakemuksia koko pandemian ajan ilman taukoja. Näiden hakemusten käsitteleminen edellyttää henkilökohtaista asiakaspalvelutapaamista edustustossa mm. hakijan henkilöllisyyden varmistamiseksi ja biometriikan tallentamiseksi. Koska asiakaspalvelukäyntejä on voitu tarjota vain rajoitetusti, ja jonossa on paikoin paljonkin sähköisesti jätettyjä hakemuksia, on käsittelyprosessi valitettavasti pitkittynyt.Miksi edustustoihin ei lisätä henkilöstöä, jolloin hakemuskäsittelyssä ei olisi ruuhkia?Henkilöstön lisääminen ei ratkaisisi ongelmaa, koska edustustojen fyysiset asiakaspalvelutilat eivät mahdollista terveysturvallisesti suurempien asiakasmäärien yhtäaikaista vastaanottoa. Lisäksi muun muassa paikallisviranomaisten rajoitukset liikkumisen ja maahantulon osalta, sekä osin lentoyhteyksien puuttuminen vaikeuttavat tai estävät lisähenkilöstön lähettämisen. Liikkumisen rajoitukset ja lockdownit koskevat monin paikoin myös asiakkaitamme niissä tapauksissa, kun heidän on liikuttava maan sisällä pääkaupunkiin missä edustusto sijaitsee.Lisäksi, vaikka Suomella on kattava 90 edustuston verkko maailmalla, kaikissa maissa ei ole edustustoa. Muiden maiden asettamat matkustamisen ja maahantulorajoitukset ovat vaikeuttaneet joissakin tapauksissa asiakkaidemme matkustamista asuinmaastaan siihen maahan, jossa hänen asuinmaansa asioita hoitava suurlähetystö sijaitsee.Maahantulolupahakemuksen jättäminen edustustoonMiten terveysturvallinen asiointi edustustossa varmistetaan?Henkilökohtainen asiointi on pääsääntöisesti järjestetty ajanvarauksella, jotta asiakasmäärä ei kasva suureksi. Odotustilassa voi olla tartuntojen välttämiseksi vain yksi asiakas kerrallaan. Asiakkaiden välillä asiakastila tuuletetaan ja desinfioidaan.Miksi seurustelukumppani ei pysty jättämään viisumihakemusta? Miksi kumppani ei pääse viisumilla Suomeen vaikka hallituksen päätöksen mukaan pitäisi päästä?Valtioneuvoston päätöksellä 6.8.2020 alkaen vakiintuneeseen parisuhteeseen perustuvat viisumihakemukset otetaan poikkeusryhmälinjauksen perusteella kaikissa Suomen edustustoissa vastaan.Toisinaan pandemiatilanne aiheuttaa kuitenkin väliaikaisia, pakottavia keskeytyksiä edustustojen asiakaspalveluun tai vaikeuttaa asiakkaiden mahdollisuuksia liikkua maan sisällä edustustoon. Useissa valtioissa lentoliikenne on keskeytetty asemamaan viranomaisten toimesta, joten tosiasiallinen mahdollisuus matkustaa Suomeen tai palata takaisin asemamaahan ei toteudu.On hyvä muistaa, että poikkeusryhmälinjauksesta huolimatta kaikkien Schengen-viisumisäännöstön mukaisten viisumin myöntämisen edellytysten tulee normaaliin tapaan täyttyä, jotta viisumi voitaisiin myöntää. Lopullisen päätöksen henkilön maahanpääsystä tekee Suomen rajalla Rajavartiolaitos.Mikäli Suomella ei ole viisuminhakijan asuinmaassa edustustoa, katso seuraava kysymys.Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, voiko viisumihakemuksen jättää jonkun toisen maan edustustolle?Toinen Schengen-jäsenmaa voi edustaa toista Schengen-jäsenmaata, jos nämä ovat solmineet keskenään viisumiedustamissopimuksen. Pandemiasta johtuen edustamissopimukset ovat toistaiseksi olleet keskeytettynä 19.3.2020 alkaen. Kaikkien jäsenmaiden edustustot ovat samassa hankalassa tilanteessa. Näin ollen mahdollisuus saada viisumiasia toisen jäsenmaan käsiteltäväksi on valitettavasti ollut vähäinen.Suomi on pyrkinyt edistämään yhteistä ratkaisujärjestelyä Schengen-maiden kesken. Yhteistä ratkaisua odottaessamme Suomi on esittänyt kahdenvälisiä järjestelyjä viisumiedustamiseen. Viisumiedustamissopimusten ollessa toistaiseksi yhä keskeytettynä, toimintalinja on, että Suomi esittää erityisryhmiin kuuluvien hakijoiden osalta tapauskohtaisesti pyynnön Suomea edustavalle maalle, että se ottaisi käsittelyynsä kyseisen henkilön viisumihakemuksen. Perhesiteen ja vakiintuneen parisuhteen perusteella viisumia hakevat kuuluvat tähän ryhmään. Lisää ohjeita täällä.Viisumiasioissa Suomea edustava maa tekee kaikki päätökset koko viisuminhakuprosessissa viisumisäännöstön ja omien kansallisten vaatimustensa ja ohjeidensa mukaisesti. Nämä ohjeet määritellään keskushallinnon tasolla eli pääkaupungeissa. Edustustot toimivat omien keskushallintojensa linjausten mukaisesti. On siis mahdollista, että vaikka Suomen linjauksen mukaan otetaan vastaan viisumihakemuksia poikkeusryhmäperusteella, meitä edustava maa ei välttämättä ota hakemusta vastaan, jos hakijan tilanne ei täytä edustavan maan omia vaatimuksia. Myös mahdollinen viisumiharkinta ja päätös viisuminmyönnöstä ovat edustavan maan yksinomaisessa päätösvallassa. Suomi ei voi vaikuttaa henkilön viisuminsaantiin, vaikka poikkeusryhmälinjaus olisikin annettu.Myös edustavan maan viisumienkäsittelyprosessi saattaa olla pitkä ja ruuhkautunut, eikä Suomi valitettavasti voi antaa takeita siitä, että viisumiedustamissopimuskumppanimaa ottaisi hakemuksen käsittelyyn.Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, voiko oleskelulupahakemuksen jättää jonkun toisen maan edustustolle?Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta jäsenmaat eivät ole ottaneet hoitaakseen toisen jäsenmaan oleskelulupahakemuksia. Suomi on kysynyt tätä mahdollisuutta aina ulkoistamisten yhteydessä, mutta yksikään toinen Schengen-valtio ei ole suostunut ottamaan hoitaakseen Suomen oleskelulupa-asioita.Jäsenmailla ei ole teknisiä valmiuksia tallentaa ja lähettää toisen jäsenmaan järjestelmään hakijan biometriikkaa, kuten sormenjälkiä ja kuvaa, hakemusta varten.Jos Suomella ei ole edustustoa jossain maassa, niin miksi hakemusta ei voi jättää ulkoiselle palveluntarjoajalle kyseisessä maassa?Vasta 2.2.2020 alkaen viisumisäännöstö on mahdollistanut sen, että ulkoinen palveluntarjoaja voi sijaita muualla kuin edustuston asemamaassa. Yksikään Schengen-jäsenvaltio ei ole vielä ennättänyt tekemään tätä muutosta, koska koronapandemia keskeytti kaikkien jäsenvaltioiden ulkoistamishankkeet. Ulkoistaminen on prosessi, jossa ulkoisen palveluntarjoajan työntekijät koulutetaan nimenomaan hoidettavan maan maahantulosääntöihin, ja jossa tietoteknisesti järjestetään viisuminvastaanottamisessa otettavien tietojen, kuten biometristen tietojen, sähköinen siirto ulkoiselta palveluntarjoajalta Suomen viisumijärjestelmään. Ulkoinen palveluntarjoaja ei siis voi, ilman erillistä sopimusta ja tietojärjestelmien yhteensovittamista, ottaa vastaan Suomen viisumihakemusta eikä siirtää tietoja Suomen viisumijärjestelmään päätöksentekoa varten.Joissain maissa ei ole voitu ottaa vastaan sellaisia hakijoita, jotka tarvitsevat oleskelulupa-haastatteluun tulkkia. Miksi näin on?Tämä johtuu tilojen soveltumattomuudesta pandemiatilanteeseen. Tulkki istuu normaalisti hyvin lähekkäin asiakkaan kanssa pienessä haastattelutilassa. Tämä ei takaa riittävää turvaetäisyyttä asiakkaalle eikä tulkille.Maassani olevassa Suomen edustustossa on jonoa, enkä pääse heti jättämään oleskelulupahakemustani. Miksi en voi matkustaa toisessa maassa sijaitsevaan Suomen edustustoon, jonne maastani olisi lentoja? Konsulipalvelulain ja tasavallan presidentin asetuksen mukaisesti edustustoilla on omat toimipiirinsä, jonka alueella asuvia henkilöitä edustustot palvelevat. Toimipiirinsä alueella edustustolla on syvä ja laaja paikallistuntemus paikallisista asiakirjoista, yhteydet alueen paikallisviranomaisiin ja toimijoihin, sekä mahdollisuus palvella asiakasta tämän alueen kielellä. Pandemia rajoittaa Suomen edustustojen toimintaa kaikkialla maailmassa.Muita kysymyksiä maahantuloluvan hakemisestaMiksi Suomi ei voi myöntää Schengen-viisumin sijaan kansallista viisumia kuten muut Schengen-maat?Suomessa ei tällä hetkellä ole käytössä kansallista D-viisumia. D-viisumia koskeva lainvalmistelu on aloitettu syksyllä 2020 ulkoministeriön johdolla viranomaisyhteistyössä. Rikkooko maahantulopalveluiden heikko saatavuus monissa maissa Suomen lakia tai Suomen kansainvälisiä sopimuksia? Koronapandemia on aiheuttanut hyvin poikkeuksellisen tilanteen, jossa kaikkia palveluita ei ole voitu järjestää samalla tavalla kuin normaaliolosuhteissa. Laillisuusvalvontaa ulkoministeriön toimissa suorittaa eduskunnan oikeusasiamies. Mikäli asianosainen katsoo oikeuksiaan loukatun, hän voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle. Eduskunnan oikeusasiamies voi ottaa asioita tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan.Mitä uusia keinoja voitaisiin käyttää viisumin ja oleskeluluvan hakemisen ja ulkorajat ylittävän matkustamisen helpottamiseksi? Ulkoministeriö tekee jatkuvasti töitä sen eteen, että turvallinen kansainvälinen liikenne on mahdollista tulevaisuudessakin. Digitalisaatiota hyödyntämällä on mahdollista helpottaa prosesseja huomattavasti.Keinoja ovat mm. yllä mainittu kansallinen viisumi sekä etähaastattelujen toteuttamismahdollisuuksien tutkiminen, joita molempia ulkoministeriö tällä hetkellä edistää. Tiedote: Viisuminhaku perhesiteen tai vakiintuneen parisuhteen perusteella COVID-19-pandemian aikanaKysymyksiä ja vastauksia matkustamisesta ja koronaviruksesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt avustusta hankkeille, joilla vahvistetaan mielenterveysosaamista kunnissa, ehkäistään itsemurhia ja kehitetään työelämään kuntouttavia mielenterveyspalveluita.Käynnistyvät hankkeet toimeenpanevat keväällä 2020 julkaistua kansallista mielenterveysstrategiaa. Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa tarkoittaa sitä, että rahoitettavilla hankkeilla lisätään mielenterveysosaamista, ja -taitoja sekä hyvää mielenterveysjohtamista eri hallinnonalojen yhteistyössä. Kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ja sivistystoimen työntekijät, esimiehet ja johto, järjestötoimijat sekä eri ikäiset kuntalaiset. Valtionavustusta näihin hankkeisiin myönnetään nyt noin 3,3 miljoonaa euroa.Kansalliseen mielenterveysstrategiaan sisältyy itsemurhien ehkäisyohjelma. Valtionavustusta saavat mm. hankkeet, joissa tuetaan itsemurhien ehkäisyohjelmassa tunnistettuja riskiryhmiä, vahvistetaan mielenterveystaitoja vaikeuksissa olevissa ja äkillisesti muuttuvissa työyhteisöissä ja ehkäistään yksinäisyyttä vanhuspalveluissa. Valtionavustusta näihin hankkeisiin myönnetään noin 2 miljoonaa euroa.Myös työelämään kuntouttavien mielenterveyspalvelujen IPS – Sijoita ja Valmenna! –mallin toimeenpano on osa kansallista mielenterveysstrategiaa. Rahoitusta saavassa kolmessa hankkeessa mallinnetaan käytänteitä, joilla tuetun työllistymisen näyttöön perustuva IPS-työhönvalmennus toteutuu psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen integroituna palveluna. IPS-malli on tuottanut muissa maissa hyviä työllistymistuloksia erityisesti vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden keskuudessa. Hankkeisiin myönnetään yhteensä noin 3,1 miljoona euroa. Hankkeille varatuista määrärahoista jäi tämän haun jälkeen käyttämättä yhteensä noin 5,8 miljoonaa euroa, josta avataan täydennyshaku vuoden 2021 alkupuolella.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtionapuviranomaisille kehitetään yhteisiä tietojärjestelmäpalveluja. Niiden käyttöönotto edellyttää muutoksia sekä valtionavustuslakiin että Valtiokonttorista annettuun lakiin.Valtionavustustoimintaa digitalisoidaan, jotta valtionavustusten hakeminen ja myöntäminen olisi entistä sujuvampaa. Valtionavustuksia myöntäville viranomaisille kehitetään yhteisiä tietojärjestelmäpalveluja, mikä parantaa valtionavustustoimintaa koskevan tiedon hallintaa ja hyödyntämistä, kuten valtionavustusten vaikuttavuuden osoittamista ja avustusten kohdentamista. Valtionapuviranomaisten yhteisten tietojärjestelmäpalveluiden eli valtionavustustoiminnan tietojärjestelmän käyttöönotto edellyttää lakimuutoksia. Valtionavustuslakiin lisättäisiin säännökset valtionavustustoiminnan tietojärjestelmästä sekä siihen tallennettavien tietojen säilytyksestä ja arkistoinnista. Valtionavustustoiminnan tietojärjestelmän muodostavat valtionavustushakujen julkaisemisen ja asioinnin (haeavustuksia.fi) valtionavustustietojen julkaisemisen ja käytön (tutkiavustuksia.fi) sekä valtionavustusten käsittelyn ja hallinnan digitaaliset palvelut. Niiden lisäksi valtionavustuslakiin ehdotetaan uusia säännöksiä valtionapuviranomaisten tiedonhallinta- ja tietosuojavelvoitteista sekä valtionavustustoimintaa koskevan tiedon tallentamisesta. Lisäksi Valtiokonttorille ehdotetaan uutta lakisääteistä palvelutehtävää. Valtiokonttori vastaa valtionavustustoiminnan tietojärjestelmäpalveluista. Lakimuutos ei välittömästi edellytä uuden valtionavustustoiminnan tietojärjestelmän käyttöönottoa, mutta tarkoituksena on, että se otetaan vaiheittain käyttöön koko valtionhallinnossa. Valtionapuviranomaisten toimivalta ja tehtävät valtionavustusten myöntämisessä säilyvät ennallaan.Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. syyskuuta 2021. Valtiovarainministeriö lähetti lakiluonnoksen lausuntokierrokselle tiistaina 22. joulukuuta. Lausuntoaika päättyy 5. helmikuuta 2021. Lausuntopyyntö on julkaistu lausuntopalvelu.fi:ssä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt yrityksille avustusta innovatiivisiin kiertotalousratkaisuihin yhteensä 1 069 600 euroa. Kiertotalouden edistäminen on yksi hallituksen tavoitteista, joilla tuetaan hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä. Avustuksen tavoitteena on edistää ilmastotavoitteiden toteutumista ja luoda uusia työpaikkoja.Hakemuksia saapui yhteensä 71. Rahoitettavia hankkeita valittaessa työ- ja elinkeinoministeriö painotti sitä, miten hanke edistää kiertotaloutta, millaisia vaikutuksia sillä on alueellisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti ja minkälaiset jatkomahdollisuudet sillä on rahoituksen päättyessä.Rahoitettavat yritykset ja hankkeet ovat seuraavat:Carbo Culture Oy: Carbo Culture: Biohiilien valmistuksen suunnittelu ja kaupallistaminen, 172 000 eCirculation Oy: Kiertotaloudellisesti kokonaisoptimoitu rakennusjätteen lajitteluasema, 100 000 eECOnsulting Oy: Sementin ekologiset korvikkeet maanalaisessa kaivoskäytössä, 45 000 ePeab Industri Oy: Swerock kierrätysliiketoiminnan käynnistämisen esiselvitys Suomessa, 50 000 eMyClothable Oy: Kiertotalouden palvelualusta muotibrändeille, 58 000 ePääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy: Visible Positive Circular Impact (VisCii) ja Kierto Move – kiertotalouden monikauppiaskonsepti verkkoon, 96 600 ePölkky Oy: Pölkky Oy:n kiertotalous- ja teknologiainvestointien esiselvityshanke, 200 000 eReima Oy: Reima Wornwear, 94 000 eTapojärvi Oy: Eco Innovation Research Center (EIRC), 145 000 eTarpaper Recycling Finland Oy: Bitumikatteen kierrätys asfaltin sidosaineeksi, 109 000 e

Lähde: Valtioneuvosto.fi