NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat toivovat vahvempaa valtakunnallista ohjausta ja yhteentoimivia valtakunnallisia tietojärjestelmäratkaisuja.Tämä käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön lokakuussa 2020 toteuttamasta kyselystä. Tavoitteena oli selvittää, miten sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja digitalisaation kehittämistä olisi tarpeellista painottaa lähivuosina. Vastaajat toivoivat, että tietojärjestelmäpalvelujen kehittäminen keskitetään pitkälti osaksi valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja, erityisesti Kanta-palveluja. Vastauksissa korostui muun muassa tarveeri palvelualustojen yhteentoimivuuteen ja Omakanta-palvelun laajentamiseen,asiakas- ja potilastiedoista koostetulle tilannekuvalle sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyössä, Kanta-palvelujen kysely- ja välityspalvelun hyödyntämiseen tietojen välityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolelle sekäKanta-palvelujen tietojen hyödyntämiseen valtakunnallisessa seurannassa ja tietojohtamisessa keskitettyjen palvelujen avulla.Sosiaali- ja terveysministeriö ottaa saadun palautteen huomioon tulevien vuosien kehittämisen painopisteitä suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tulevien vuosien tarkennetut kehittämispolut ja niitä konkreettisempi Kanta-palveluiden tiekartta julkaistaan myöhemmin.
NordenBladet — Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tutkimusohjelmaan (PUTTE 2) valittiin monipuolinen joukko eri luontotyyppejä ja lajiryhmiä tarkastelevia tutkimushankkeita sekä laadukkaiden määritys- ja tunnistusoppaiden tuottamiseen tähtääviä hankkeita. Ympäristöministeriö rahoittaa hankkeita yhteensä noin 2.4 miljoonalla eurolla. Hankkeiden toiminta voi alkaa heti vuoden 2021 alusta ja hankkeet ovat pääsääntöisesti kaksivuotisia.Ympäristöministeriö vastaanotti 18.9.–30.10.2020 välillä 59 hakemusta, joista valittiin toteutettavaksi 13 hanketta. Valituissa hankkeissa korostui hankkeiden korkea relevanssi ja hyödynnettävyys suhteessa hakuilmoituksessa ilmoitettujen aiheisiin sekä hankkeiden tutkimuksellinen laatu.Tutkimushankkeita lumenviipyjistä sahapistiäisiinTurun yliopiston johtamassa konsortiohankkeessa tarkastelun kohteena ovat lumenviipymien kasvillisuusyhteisöjen ja lajiston seurannat. Lumenviipymät ovat luontotyyppejä, joilla kasvillisuutta muovaavat lyhyt kasvukausi ja vasta juhannuksen jälkeen sulava lumipeite. Kaikki lumenviipymien luontotyypit arvioitiin viimeisimmässä Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa äärimmäisen uhanalaisiksi. Niiden tärkein uhkatekijä on ilmastonmuutos, jonka arvioidaan muuttavan lumenviipymäisten kasvupaikkojen olosuhteita kuivemmiksi, lyhentävän lumipeitteistä kautta ja pidentävän kasvukautta. Hanke tuottaa lumenviipymien kasvillisuusmuutoksien seurantaan soveltuvia menetelmiä ja tutkimusaineistoja. Tulokset ovat arvokasta taustatietoa seuraavassa luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa.Oulun yliopiston hankkeessa tehdään määritysopas sahapistiäisistä. Sahapistiäiset ovat hyönteisryhmä, johon kuuluu Suomessa 761 lajia 12 heimosta. Ryhmä on erityisen laji- ja yksilörunsas pohjoisilla leveysasteilla. Sahapistiäisasiantuntemus Suomessa on nykyään vähäistä. Keskeinen syy taantuvalle asiantuntemukselle on hyvän määrityskirjallisuuden vähyys. Vain alle puolet lajistostamme on voitu huomioida uhanalaistarkastelussa. Hankkeen tavoitteena on edistää ja elvyttää sahapistiäistuntemusta Suomessa ja mahdollistaa se, että seuraava uhanalaisarviointi voidaan laajentaa koskemaan kaikkia sahapistiäisryhmiä.Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten lajien tutkimusohjelmaUuden tutkimusohjelman tavoitteena on lisätä tietämystä Suomen lajeista ja luontotyypeistä sekä niiden muutoksista. Tutkimusohjelma koskee erityisesti lajeja, lajiryhmiä tai luontotyyppejä, joista tarvitaan lajien tai luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa tai käytännön luonnonsuojelussa sovellettavia tuloksia. Lisäksi hankkeet tuottavat runsaasti havaintopaikkatietoa lajeista- ja luontotyypeistä, joka tulee avoimesti saataville Suomen Lajitietokeskukseen ja muihin avoimiin järjestelmiin. Näin varmistetaan, että uusin tieto on laajasti käytettävissä.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustuksia museoiden digitalisiin palveluihin ja hankkeisiin, digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuuden ja säilyttämisen tukemiseen sekä yhteisiin palveluihin yleisille kirjastoille yhteensä 3 169 800 euroa.Museoiden digitalisaatiohankkeisiin myönnettiin 17 hakijalle yhteensä 520 500 euroa. Hankkeissa parannetaan museoiden tietovarantojen käytettävyyttä ja yhteentoimivuutta sekä kehitetään museoiden yleisösuhdetta digitaalisten palveluiden avulla.Avustuksilla tuetaan Museopoliittisen ohjelman digitalisaatiota koskevan kehittämisalueen toimenpiteiden toteuttamista. Museoiden digitalisaatiohankkeita koskevia hakemuksia saapui 56 kappaletta, joiden hakusumma oli yhteensä 2 426 038 euroa. Suurimmat avustetut hankkeet olivat suunnattu laajasti museokentälle tai sisälsivät museoiden yhteistyötä. Näitä olivat Yhteinen perintö Oy:n Digimuseo-palvelun kehittäminen (80 500 euroa), Varkauden kaupungin yhteiskehittämishanke (53 00 euroa) sekä Metropolia ammattikorkeakoulun mediataiteen konservoinnin kehitys-, kartoitus- ja tiedotushanke (48 000 euroa).Pienemmillä summilla tuettiin museokokoelmien digitointia ja julkaisua Finna-palvelussa. Avustuksilla tuettavissa hankkeissa aineistojen käyttöoikeudet on ilmaistava metatiedoissa joko Creative Commons -lisensseillä tai RightsStatements-käyttöoikeuskuvauksilla.Suurimmat avustukset myönnettiin Kansalliskirjastolle yleisten kirjastojen palveluihin sekä Finnan kehittämiseen yleisille kirjastoille (963 000 euroa) ja Finna-palvelun tuottamiselle ja kehittämiselle vuonna 2021 kulttuurin toimialan organisaatioille (588 000 euroa) sekä Tieteen tietotekniikan keskus CSC:lle yhteensä 750 000 euroa Kulttuuriperintö-PAS-palvelun ja PAS-ratkaisun tuottamiselle ja kehittämiselle kulttuurin toimialan organisaatioille.
NordenBladet — Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta merkitsi kokouksessaan 21. joulukuuta tiedoksi turvealaa koskevan rakennemuutoksen. Turpeen käyttö näyttää vähenevän ennakoitua nopeammin.Työ-ja elinkeinoministeriö käynnistää yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa selvityksen keinoista, joilla voidaan tukea toimialan ja alueiden sopeutumista rakennemuutokseen sekä oikeudenmukaista siirtymää.
NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi kokouksessaan 21. joulukuuta aiemmin hyväksyttyjen suurten yritysten korona-rahoitusta koskevien periaatteiden ja ehtojen voimassaolon jatkamista vuoden 2020 lopusta 30. kesäkuuta 2021 asti. Alun perin ministerivaliokunta käsitteli asiaa 26. kesäkuuta 2020 pidetyssä istunnossaan. Ehdot koskevat valtion yritysrahoitusta ja sen tukitoimia koronaepidemian vuoksi tilapäisesti vaikeuksiin joutuneiden suurten yritysten rahoituksessa. Kesäkuussa ministerivaliokunnan päättämät ja nyt uudistettavat ehdot ovat seuraavat: Yleisenä periaatteena julkisessa yritysrahoituksessa on täydentää rahoitusmarkkinoiden tarjontaa markkinapuutteiden korjaajana ottaen huomioon valtion talouden kestävyysnäkökulman mukaan lukien valtion ehdollisten vastuiden kehityksen. Tavoitteena on edistää yritysten kestävää kasvua ja tukea talouden ja työllisyyden näkökulmasta tärkeitä toimialoja ja yrityksiä. Lähtökohtaisesti pyritään riskinjakoon markkinatoimijoiden kanssa sekä hyödyntämään EU-rahoitusvälineitä ja -riskinjakoa. Rahoituspäätösten arviossa otetaan huomioon kokonaisharkinta ja kokonaistaloudelliset vaikutukset. Ensisijainen vaihtoehto on pyrkiä löytämään ratkaisu yrityksen ongelmiin aina yhtiön omistajien, rahoittajien ja/tai muiden yksityisen sektorin toimijoiden avulla. Valtion ja sen omistamien yritysten ja laitosten johto voi tarvittaessa auttaa neuvotteluratkaisujen syntymistä.Valtio voi omilla toimillaan rahoittaa ja tukea vain sellaista liiketoimintaa, joka on ollut terveellä pohjalla ennen kriisiä. Lisäksi on varmistuttava, että yrityksen vaikeudet ovat luonteeltaan väliaikaisia ja seurausta pandemiasta, eivätkä johdu markkinaolosuhteiden pysyvästä muutoksesta. Rahoitus- tai tukihakemuksen käsittelyn yhteydessä arvioidaan kohdeyrityksen liiketoimintasuunnitelmaa, jonka tulee osoittaa, että toiminta on liiketaloudellisesti kannattavalla pohjalla pandemian vaikutusten väistyttyä. Rahoitus ja tukihakemukset tulisi osoittaa valtion olemassa oleville yritysrahoituksesta vastaaville erityistehtäväyhtiöille (Finnvera ja Tesi). Osana hakemuksen käsittelyä selvitetään myös tarkoituksenmukaisin rahoitus- ja/tai tuki-instrumentti. Mahdollisuus EU-rahoitus- ja tukiohjelmien hyödyntämiseen tulee selvittää [osana kokonaisratkaisua tai] mahdollisuuksien mukaan ennen kotimaiseen rahoitukseen ja tukeen turvautumista.Rahoitusta kohdennetaan ensisijaisesti yrityksiin, joilla arvioidaan olevan rajoitetummat mahdollisuudet rahoituksen hakemiseen markkinoilta eli pk-yritykset, midcap-yritykset ja listaamattomat yritykset. Rahoitusratkaisua voidaan pyrkiä löytämään myös sellaisten yritysten tapauksessa, joilla on merkittävä positiivinen vaikutus kotimaiseen arvonlisän muodostumiseen ja työllisyyskehitykseen.Valtion keinoina ovat takaukset, vieraan pääoman ehtoinen rahoitus ja joissain tapauksissa, erityisesti suurten yritysten kohdalla, oman pääoman ehtoinen rahoitus. Mikäli valtion etujen turvaaminen edellyttää valtion omistusosuutta, omistuksesta tulee irtaantua irtaantumissuunnitelman mukaan markkinatilanne huomioon ottaen. Valtio ei lähtökohtaisesti osallistu pääomitus- tai muuhun rahoitus- tai tukioperaatioon ilman, että siihen osallistuu samalla yksityisen sektorin voittoa tavoittelevia toimijoita.Jos kyseessä on lyhytkestoinen koronasta johtuva maksuvalmiusongelma, kyseeseen voi ensisijaisesti tulla Finnvera Oyj:n tai valtiovarainministeriön myöntämä valtiontakaus yrityksen uudelle lyhytaikaiselle maksuvalmiusrahoitukselle. Tällä valtion interventiolla voidaan auttaa yritys väliaikaisen kassakriisin ylitse. Lisäksi tulee varmistaa, että yrityksen omistajat ja muut rahoittajat, erityisesti pääpankit, ovat edelleen toimijaan sitoutuneita ja uskovat sen liiketaloudelliseen kannattavuuteen. Lisäksi Finnvera Oyj voi myöntää takauksen sijasta luoton, jolloin järjestelyssä on oltava mukana muita rahoittajia ja/tai riskinjakajia. Valtion tuen ehtona on pääsääntöisesti varojenjakokielto, joka kattaa osingot ja pääoman-palautukset. Periaate koskee myös maksuvalmius/käyttöpääomarahoitusta, jolloin pankkien tulee sitoutua siihen, että ne eivät vaadi lainojen ennenaikaista takaisinmaksua. Ehdot luovat kannustimen irtaantua mahdollisimman nopeasti valtion rahoituksesta.Tukipäätöstä tehtäessä tehdään aina riippumaton selvitys tukipäätöksen taloudellisista ja työllisyysvaikutuksista. Tukipäätöstä tehtäessä arvioidaan mm. odotettavissa oleva työllisyyden vahvistuminen henkilötyövuosina, kotimaiset alihankintaketjut huomioon ottaen, ja suhteutetaan tämä valtion taloudellisen panostuksen arvoon. Lisäksi arvioidaan vaikutukset osaamiseen säilyttämiseen, ympäristöön ja ilmastoon, aluetalouteen ja muihin ulkoisvaikutuksiin sekä markkinatilanteeseen. Rahoitus mitoitetaan julkisen talouden kantokyvyn mukaisesti. Kaikissa rahoitus- ja tukiratkaisuissa noudatetaan EU:n valtiontukiehtoja. Lähtökohtana on, että valtion toimet ovat markkinaehtoisia, mutta tarvittaessa tukipäätökset tai -ohjelmat notifioidaan. Rahoituspäätösten euromääräinen koko voi olla tavanomaista tilannetta suurempi Finnveran tai Tesin osalta. Finnveran osalta nykyistä pääasiallista enintään 30 miljoonan korona-rahoituksen rajaa kotimaan rahoituksessa on tarkoituksenmukaista korottaa määräaikaisesti vuoden 2020 loppuun asti pääsääntöisesti noin 100 miljoonaan euroon. On mahdollista, että valtiolta haettava tuki joudutaan käsittelemään nopealla aikataululla. Siksi mahdollisen tukitarpeen tunnistaneen ministeriön tulee ottaa välittömästi yhteyttä talouspoliittisen ministerivaliokunnan sihteeriin päätöksentekoa koskevien valmisteluiden aloittamiseksi.
NordenBladet — Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijoiden ESEF-raportointiin siirtymisen vapaaehtoisesta lykkäyksestä saavutettiin sopu EU:ssa. Valtiovarainministeriö valmistautuu lykkäykseen Suomessa, jos voimaantulo EU:ssa varmistuu.Liikkeeseenlaskijoiden vapaaehtoisesta siirtymisestä digitaaliseen tilinpäätösraportointiin (European Single Electronic Format, ESEF) vasta vuoden kuluttua saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys EU:n lainsäädäntöelimien kolmikantaneuvotteluissa 10. joulukuuta 2020. Suomalaisille liikkeeseenlaskijoille tämä tarkoittaa sitä, että lykkäyksen toteutuessa ESEF-raportointiin voitaisiin päättää siirtyä vasta 1.1.2021 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta laadittavien tilinpäätösten ja toimintakertomusten osalta.Päätös ESEF-lykkäyksestä tehtiin Capital Markets Recovery Packagen (ec.europa.eu) neuvotteluiden yhteydessä, jossa käsiteltiin rahoitusmarkkinoiden toipumista koronaviruspandemiasta. Virallisesti lykkäyksen toteutuminen ja sisältö varmistuvat EU:ssa seuraavien kuukausien aikana. Lykkäyksen toteutuminen edellyttää avoimuusdirektiivin muutosta. Toteutuessaan lykkäys tulee voimaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaisun jälkeen todennäköisesti aikaisintaan alkuvuodesta 2021.ESEF-muotoinen tilinpäätösraportointi mahdollistaa tilinpäätösten koneluettavuudenESEF-muotoisten digitaalisten tilinpäätösten sääntely perustuu avoimuusdirektiiviin. Voimassa olevan sääntelyn mukaan liikkeeseenlaskijoiden olisi siirryttävä ESEF-muotoiseen raportointiin 1.1.2020 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta laadittavien tilinpäätösten ja toimintakertomusten osalta. Useimmat suomalaiset liikkeeseenlaskijat julkaisisivat ensimmäiset ESEF-tilinpäätökset alkuvuodesta 2021.Valtiovarainministeriö valmistautuu digitaalisten tilinpäätösten käyttöönoton lykkäykseen Suomessa valmistelemalla ennakoivasti hallituksen esitystä arvopaperimarkkinalain muuttamisesta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle mahdollisimman pian sen jälkeen, kun avoimuusdirektiivin muutos on tullut voimaan ja se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.Kansalliset lakimuutokset voisivat tulla voimaan aikaisintaan maaliskuussa 2021. Avoimuusdirektiivin muutoksen tarkkaa voimaantuloajankohtaa EU:ssa on vaikeaa arvioida. On myös mahdollista, että avoimuusdirektiivin muutos EU-tasolla viivästyy tai peruuntuu kokonaan. Jos lykkäys tulee mahdolliseksi, liikkeeseenlaskija päättää itse hyödyntääkö se lykkäystä. Valtiovarainministeriö tiedottaa kansallisten ja EU-lakimuutosten etenemisestä, kun lykkäys tulee voimaan EU:ssa.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriön asettama mediatukityöryhmä jatkaa työskentelyään maaliskuun 2021 loppuun saakka. Toimikauden jatkon aikana on tarkoitus valmistella ehdotus pidempiaikaisesta journalismin tukimallista tarkempaa arviointia varten.Työryhmä sai työnsä päätökseen journalismin väliaikaisen valtionavun valmistelun osalta. Liikenne ja viestintävirasto Traficom myönsi avustukset joulukuun puolivälissä.
NordenBladet — Ylivelkaantuminen on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt kaikilla selvityksessä käytetyillä objektiivisilla mittareilla. Asia ilmenee Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin selvityksestä.”Katsaus viime vuosien ylivelkaantumiskehitykseen” -selvityksessä koottiin ja analysoitiin olemassa olevaa tilastotietoa kuluttajaluotoista ja ylivelkaantumisesta. Ylivelkaantumisesta luotiin myös kirjallisuuteen perustuen mahdollisimman ajantasainen tietopohja.Tulosten mukaan esimerkiksi maksuhäiriöisten suomalaisten lukumäärä kasvoi vuosien 2009–2019 aikana 305 000 henkilöstä 387 000 henkilöön, eli viimeisen 10 vuoden aikana maksuhäiriöisten lukumäärä on kasvanut reilulla 80 000 henkilöllä. Yhteenvetona kaikista analyyseistä vuosia 2005–2010 voidaan pitää ylivelkaantumisen lisääntymisen kautena, ja vuosia 2011–2013 voidaan pitää ylivelkaantumisen intensiivisen kasvun kautena. Vuosia 2014–2017 voidaan taas pitää ylivelkaantumisen lievemmän kasvun kautena, jolloin kuitenkin monen velallisen taloudellinen ahdinko syveni ulosottovelan euromäärien kasvaessa. Onkin mahdollista, että vuodet 2018–2020 ilmentävät ylivelkaantumistilanteen realisoitumisen kautta, jolloin moni päätyi luotonsaannin vaikeutumisen vuoksi ulosottoon. Ylivelkaantumiskehitys on ollut viime vuosina kuitenkin erilaista eri väestöryhmissä, yliopistotutkija Karoliina Majamaa toteaa. Keskeisenä kehityspiirteenä nähdään, että naisten ylivelkaantuneisuus suhteellisesti on lisääntynyt ja miesten vähentynyt. Toinen selkeä piirre on ylivelkaantumisen väheneminen alle 25-vuotiailla nuorilla. Nuorten ylivelkaantuminen on vähentynyt viime vuosina lähes kaikilla ylivelkaantumismittareilla, joskin nuorten euromääräisten ulosottovelkojen kasvu velallista kohden on lisääntynyt. Toisin sanoen ylivelkaantuneet nuoret olivat velkaantuneet suuremmista summista tarkasteluajanjakson 2008–2019 lopussa kuin sen alussa. Kolmas selkeä muutos on ylivelkaantumisen lisääntyminen vähintään 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Vanhemmissa ikäryhmissä etenkin naisten ylivelkaantuneisuus on viime vuosina lisääntynyt suhteellisesti miehiä enemmän, kuten myös naisten euromääräiset ulosottovelat.Yliopistotutkija Majamaa kertoo myös, että vuosi 2018 erottui poikkeuksellisena ulosottovuotena, jolloin joka kymmenes 15 vuotta täyttänyt suomalainen oli ollut jossain vaiheessa vuotta ulosotossa. Vuoden 2018 lopussa jopa hieman yli viidesosa työttömistä (22 %) oli ulosotossa, ja vaikuttaa siltä, että velallisten lukumäärän kasvu painottui erityisesti pienituloisten ja matalasti koulutettujen lisääntyneeseen velkaantumiseen. Vuonna 2019 ulosotossa olevien työttömien lukumäärät laskivat kaikissa ikäryhmissä.Eräs ylivelkaantumiseen voimakkaasti vaikuttanut tekijä on lisääntynyt luottotarjonta, ja kuluttajat ottavat nykyisin yhä enemmän erilaisia luottoja. Tutkimusjohtaja Kati Rantala toteaa, että velkaongelmien sääntelyllä saatetaan hyvistä pyrkimyksistä huolimatta myös myötävaikuttaa uusien ongelmallisten ilmiöiden syntymiseen, kuten tapahtui joustoluottojen kehittymisessä kesäkuun 2013 korkokattouudistuksen jälkeen. Uusia keinoja harkittaessa kannattaakin panostaa huolella ennakolliseen vaikutusarviointiin pohtien rohkeasti mahdollisia vaikutusketjuja ja keinoja minimoida sääntelystä koituvia mahdollisia haittavaikutuksia.Ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien vähentäminen on eräs pääministeri Sanna Marinin hallituksen keskeisistä prioriteeteista. Selvitys toteutettiin 18.9.–30.11.2020.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt seurantaloa ylläpitäville yhteisöille yhteensä 2 300 000 euroa seurantalojen ylläpitokustannusten kattamiseen ns. korona-avustuksina. Avustuksilla halutaan tukea seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen toimintaedellytyksiä ja toiminnan jatkuvuutta.Avustukset on tarkoitettu seurantalomaisessa käytössä olevia taloja ylläpitävien yhteisöjen ja säätiöiden tukemiseen koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa. Avustukset myönnetään seurantalojen ylläpidosta ja huoltokorjauksista aiheutuneisiin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 13.3.2020 jälkeen. Avustusta voidaan käyttää 31.3.2021 saakka.Avustusta voidaan käyttää rakennusten ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin, joita ovat mm. sähkö-, lämmitys- ja vesimaksut, tietoliikennemaksut, vakuutukset, kiinteistöverot, kiinteistöhuollon maksut ja palkkamenot, välttämättömät huoltokorjaukset sekä mahdolliset muut rakennuksen käyttökunnossa pitämiseen liittyvät menot.Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 789. Avustusta myönnettiin 736 hakijalle. Opetus- ja kulttuuriministeriö sai avustushakemuksista lausunnon Suomen Kotiseutuliitolta.Seurantalojen tukemiseen osoitettiin vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa yhteensä 3 miljoonaa euroa. Määrärahan loppuosa 700 000 euroa käytetään Suomen Kotiseutuliiton kautta vuonna 2021 myönnettäviin seurantalojen peruskorjausavustusksiin.Myönnetyt avustukset
NordenBladet — Suomi on kotiuttanut tänään sunnuntaina (20.12.2020) kuusi suomalaista lasta ja kaksi aikuista äitiä Koillis-Syyriasta. Henkilöt ovat nyt kotimaan viranomaisten toimien piirissä.Ulkoministeriö on järjestänyt kotiutuksen yhdessä Saksan viranomaisten kanssa. Saksa on samassa yhteydessä kotiuttanut saksalaisia lapsia ja heidän äitejään.Suomen viranomaisilla on perustuslain 22 §:n mukainen velvoite turvata leireillä pidettyjen suomalaislasten perusoikeudet, mikäli se on mahdollista. Al-Holin leirillä pidettyjen lasten perusoikeudet voidaan turvata vain kotiuttamalla heidät Suomeen.Lasten mukana on kotiutettu myös heidän äitinsä. Vain lasten kotiuttaminen ei ole ollut mahdollista. Kaikessa viranomaistoiminnassa on ensisijaisesti otettu huomioon lapsen etu.Koillis-Syyrian leireillä on edelleen viitisentoista suomalaislasta ja puolenkymmentä äitiä. Yhteensä leireillä on yli kuusi tuhatta ulkomaalaista lasta ja noin kolme tuhatta ulkomaalaista äitiä, joista EU-kansalaisia noin 600 lasta ja 300 naista. Lapsista noin puolet on alle viisivuotiaita. Koillis-Syyrian leirit muodostavat pitkän aikavälin turvallisuusriskin. Mitä kauemmin lapset ovat leireillä, ilman suojaa ja opetusta, sitä vaikeammaksi radikaalin ääriajattelun torjunta käy. Kotiuttamisesta järjestetään erillinen tiedotustilaisuus 20.12.2020 klo 14.00. VN-tiedotustilasta etäyhteyksin.
