NordenBladet — Kiertotalouden strategisen ohjelmaehdotuksen laatinut työryhmä esittää tavoitteet ja keinot, joilla kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on hillitä luonnonvarojen ylikulutusta, ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä sekä vahvistaa taloutta ja työllisyyttä. Työryhmä ehdottaa, että valtioneuvosto asettaa konkreettisen ja kunnianhimoisen tavoitteen luonnonvarojen kestävälle käytölle*.

”Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi” sisältää suosituksia ja 41 toimenpide-ehdotusta. Ohjelmaehdotusta on valmistellut noin 250 hallinnon, järjestöjen, elinkeinoelämän sekä tutkimuslaitosten edustajaa. Valmistelua tuki myös kansalaisten kiertotalousraati, ja ohjelmaa voi kommentoida avoimissa verkkokyselyissä.

”Kiertotalousohjelma on laaja-alainen ja sen tavoitteet tukevat Suomen edelläkävijyyttä. Se mahdollistaa toteutuessaan kestävän hyvinvoinnin rakentamisen. Tarvitsemme koko suomalaisen yhteiskunnan muutoksen, jotta lineaarisesta taloudesta voidaan siirtyä ympäristö- ja taloushaasteisiin ratkaisuja tarjoavaan kiertotalouteen”, ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen toteaa.”

Siirtymä kiertotalouteen on Suomelle merkittävä mahdollisuus. Hallitusohjelman kunnianhimoiset tavoitteet esimerkiksi hiilineutraalisuudesta ja Suomen edelläkävijyydestä kiertotaloudessa ovat antaneet suunnan myös ohjelmatyömme päätavoitteille. Hallitus arvioi ohjelmansa toteutumista ensi keväänä. Silloin se myös näyttää suunnan sille, mitä on koronan jälkeinen elinkeino- ja ympäristöpolitiikka. Siihen tämä ohjelma antaa ratkaisuja”, Karhinen sanoo.

”Ohjausryhmä ehdottaa, että vuonna 2035 primääriraaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa. Lisäksi ohjelmassa ehdotetaan, että resurssituottavuus ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuvat vuoteen 2035 mennessä”, Karhinen linjaa.

Ministeri Mikkonen kertoo, että valtioneuvosto tekee ohjelman pohjalta periaatepäätöksen, joka lähetetään lausuntokierrokselle alkuvuodesta.”Suomi on vasta kiertotalouden alkutaipaleella. Ilmastopolitiikassa on nähty, miten määrälliset tavoitteet vauhdittavat ja konkretisoivat työtä. Siksi myös kiertotaloustyöhön tarvitaan nyt konkreettiset tavoitteet. Kestävyyskriisin ratkaisemiseksi Suomi tarvitsee uuden suunnan, johon kiertotalousohjelma antaa askelmerkit. Niiden toteuttamiseen tarvitaan niin valtiota kuin kuntia sekä yrityksiltä uudenlaista tuotesuunnittelua, innovaatioita ja yhteistyötä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toteaa.

”Digitalisaation tukema kiertotalous on merkittävä työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, kun uudistamme taloutta ja elvytämme sitä koronaepidemian jälkeen. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland tukevat teollisia kiertotalouden investointeja, joiden tämän vuoden hauista kuulemme alkuvuoden aikana”, valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Omistamisen sijasta tuote palveluna -ratkaisuja
Kiertotalouden eteneminen edellyttää palvelullistamista eli tuote palveluna -liiketoimintamalleja niin yritys- kuin kuluttajamarkkinoille. Asiakkaat, yritykset ja kotitaloudet, saavat tuotteen tuoman hyödyn palveluina ilman, että heidän täytyy itse omistaa tai ylläpitää tuotetta. Yrityksille palvelullistaminen avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja pitkiä asiakassuhteita, kun ne esimerkiksi sitoutuvat korjaamaan, huoltamaan ja ylläpitämään tuotetta sekä ottamaan tuotteen – ja sen sisältämät resurssit – käytön jälkeen hyödynnettäväksi. Asiakkaan ja kiertotalouden näkökulmasta on hyvä, että tavaroita ei seiso käyttämättöminä tai vähässä käytössä kodeissa ja varastoissa.

Palvelullistamista täytyy tukea kehittämällä lainsäädäntöä, taloudellisia kannusteita ja verotusta. Lisäksi kansalaisia täytyy auttaa löytämään kiertotalouspalveluja ja parantaa niiden houkuttelevuutta.

Suomesta digitaalisen kiertotalouden kärkimaa
Materiaaleihin ja tuotteisiin liittyvä tieto lisää niiden tehokasta käyttöä ja arvoa. Ilman tietoa materiaalivirrat eivät kierrä tehokkaasti ja turvallisesti käyttäjien kesken eivätkä kiertotalouden toimintamuodot, kuten jakamistalous, onnistu. Jotta kiertotaloudelle tärkeää tietoa voidaan hyödyntää, tieto tulee määritellä, kerätä, avata ja linkittää sekä luoda datan käytölle turvalliset pelisäännöt. Tiedon avulla on mahdollista arvioida kiertotalouden edistymistä ja ohjata kiertotaloustoimia. Suomi voi olla edelläkävijä kehittämällä ja koordinoimalla kiertotalouteen sovellettavaa data-arkkitehtuuria eurooppalaisilla yhteistyöalustoilla.

Kiertotaloudessa tarvitaan uusia taitoja, mikä edellyttää koulutusjärjestelmän ja työelämäosaamisen uudistamista. Esimerkiksi kiertotalous talousjärjestelmän uutena perustana tulee sisällyttää eri koulutusasteiden opetussuunnitelmiin ja tutkintojen perusteisiin.

Kiertotalous elinkeinopolitiikan osaksi
Ohjelma nostaa kiertotalouden yhteiskunta- ja elinkeinopolitiikkaa ohjaavaksi strategiseksi painopisteeksi. Verotuksen, lainsäädännön ja julkisten investointien on tuettava kiertotaloutta.

Hallitusohjelman mukaisessa kestävän kehityksen verouudistuksessa tulee arvioida mahdollisuuksia hinnoitella luonnonvaroja. Kiertotalouteen tulee ohjata julkista rahoitusta mukaan lukien EU:n elpymisinstrumentin rahoitusta sekä parantaa rahoituksen vaikuttavuutta.

Kiertotalous edellyttää yhteistyötä ekosysteemeissä, joissa toisistaan riippuvaiset arvoketjun tai eri sektoreiden toimijat kehittävät uusia ratkaisuja. Suomeen on perustettava ekosysteemien kehitys- ja kasvukiihdyttämöjä.

Julkisella sektorilla on hankittava ja suunniteltava vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja rakentamisessa, liikkumisessa sekä energia- ja infrastruktuurihankkeissa.

Luonnonvarojen käytön kansallinen sopimusKiertotalous ei toteudu ilman tekijöitä. Ohjelma nostaa esille erityisesti energia- ja materiaali-intensiivisen teollisuuden, kiinteistö- ja rakennusalan sekä kunnat ja alueet. Ohjelmassa ehdotetaan luonnonvarojen käytön kansallista sopimusta, johon yritykset ja kunnat voivat liittyä ja tehdä vapaaehtoisia sitoumuksia luonnonvarojen käytön vähentämiseksi, uusiomateriaalien käytön lisäämiseksi sekä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan edistämiseksi.

Kuntien ja alueiden ehdotetaan sisällyttävän kiertotalouden osaksi kuntastrategiaa, johtamista ja budjetointia. Kuntien ja alueellisten ekosysteemien tukemiseksi tulee perustaa kansallinen osaamisverkosto.

Rakentamisen ympäristövaikutusten vähentämiseksi ohjelmassa suositellaan valtionhallintoa, kuntia ja alan yrityksiä ottamaan käyttöön taloudellisia kannusteita ja hankintakäytäntöjä, jotta alalle syntyy kilpailua hiilineutraalin kiertotalouden ratkaisuilla. Myös rakentamisen ja kaavoituksen ohjausta pitää kehittää kiertotaloutta tukevaksi. Ohjelma suosittelee kaikkia kiinteistönomistajia tehostamaan tilojen käyttöä ja vähentämään niiden vajaakäyttöä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin toimitusjohtaja Pasi Lehmus on irtisanoutunut tehtävästään. Valtiovarainministeriö käynnistää välittömästi uuden toimitusjohtajan valintaprosessin. Valtorin toimitusjohtajan virka täytetään 1.5.2021 lukien viiden vuoden määräajaksi.

Valtorin nykyinen toimitusjohtaja Pasi Lehmus jatkaa tehtävässään 30.4.2021 asti ja siirtyy 1.5.2021 alkaen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) uudeksi tietohallintojohtajaksi.Valtorin tehtävänä on rakentaa yhdessä asiakkaana olevien virastojen kanssa digitaalista Suomea ja mahdollistaa valtionhallinnon työn sujumisen toimivien ja turvallisten palvelujen avulla. Valtorin asiakkaita ovat muun muassa kaikki valtionhallinnon virastot ja laitokset.

”Valtorin toimintaa on kehitetty määrätietoisesti ja tuloksellisesti Pasi Lehmuksen johdolla usean vuoden ajan. Asiakastyytyväisyys on parantunut ja palveluiden toimintavarmuus on hyvällä tasolla. Covid-19 –pandemian aiheuttamia tietoteknisiä haasteita on myös hoidettu kiitettävällä tavalla. Kiitän Pasi Lehmusta hyvästä työstä” toteaa alivaltiosihteeri Päivi Nerg.

Toimitusjohtajan virka on tarkoitus ilmoittaa haettavaksi lähiaikoina.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa valmistellut työryhmä tarkasteli, miten suomalainen arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö vastaavat suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, uudet teknologiat ja kansainvälistyminen haastavat, mutta niissä nähdään myös mahdollisuuksia. Ohjelmalla halutaan muun muassa lisätä rakennusten joustavaa käyttöä, luoda kriteerit asuntorakentamisen laadulle sekä vahvistaa Suomen vetovoimaa arkkitehtuurimatkailumaana.

Ehdotus arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle 12. tammikuuta.

”Tavoitteena on vahvistaa rakennettuun ympäristöön vaikuttavien toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Sitä tarvitaan luomaan Suomeen rakennuskulttuuria, joka vahvistaa taloutta kestävästi, tarjoaa ratkaisuja kansainvälisiin kysymyksiin ja antaa mahdollisuuksia jokaiselle ihmiselle elää hyvässä ja miellyttävässä ympäristössä”, ministeri Saarikko kuvasi.

”Arkkitehtuurissa suuret linjat yhdistyvät yksilön henkilökohtaiseen kokemukseen. Pidän tärkeänä, että ymmärrämme rakennetun ympäristön merkityksen yksilön hyvinvoinnille sekä sille, kuinka hän kokee osallisuutta yhteiskunnan jäsenenä.”

Ohjelmaehdotus käsittelee viittä pääteemaa, jotka ovat ilmastonmuutos, yhdenvertaisuus, talous, merkitys ja koulutus. Globaalien kysymysten ohella on paneuduttu Suomelle ominaisiin tekijöihin, kuten väestön ikääntymiseen, aluekehitykseen ja kulttuuriperintöön.

”Työryhmä on ansiokkaasti tunnistanut, miten hyvän suunnittelun, kaavoituksen ja rakentamisen avulla voidaan edistää monien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista”, ministeri Mikkonen kiitteli.

”Panostaminen kaavoituksen ja rakentamisen laatuun vie meitä kohti vähähiilistä rakennettua ympäristöä, joka vaalii myös luonnon monimuotoisuutta. Ehdotukseen sisältyy useita lupaavia toimenpiteitä rakennetun ympäristön ilmastotoimien tehostamiseksi, kuten kaavoituksen päästövaikutusten arvioinnin kehittäminen sekä kiertotalouskorttelin konsepti,” Mikkonen korosti.

Rakennetun ympäristön hyvä suunnittelu tukee elinvoimaisuutta, sosiaalista yhdenvertaisuutta ja monimuotoistuvia elämäntapoja niin kasvavissa kaupungeissa kuin maaseuduilla. Työryhmä nostaa esiin, miten kehittää asukkaiden osallistumista kaavoitus- ja suunnitteluprosesseihin. Ohjelmassa esitetään muun muassa etätyöskentelyä tukevia yhteistiloja sekä asuntorakentamisen laadun arviointiin laadittavaa kriteeristöä. Tietoisuutta rakennetun ympäristön vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin halutaan lisätä ja tuoda näiden asioiden välinen yhteys entistä vahvemmin niin sosiaali- ja terveyspoliittiseen kuin maankäytön ja rakentamisen suunnitteluun. Työryhmä ehdottaa perustettavaksi palkintoa arkkitehtuuriltaan korkeatasoiselle ja kestävälle rakentamiselle. Ohjelmaehdotuksessa on mukana myös toimia, joilla voidaan vahvistaa suomalaisen arkkitehtuurin vientiä maailmalle ja Suomen vetovoimaa arkkitehtuurimatkailun kohteena. Tulevalla arkkitehtuuri- ja designmuseolla olisi keskeinen rooli arkkitehtuurin näyttely- ja tapahtumakulttuurin vahvistamisessa. Kestävä suunnittelu ja rakentaminen tulee nostaa koulutuksen läpäiseväksi periaatteeksi. Arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen roolia tulee työryhmän esityksen mukaan vahvistaa kehittämällä eri koulutusasteiden opetushenkilöstön pedagogista osaamista arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksessa sekä suuntaamalla valtion rahoittaman opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön täydennyskoulutuksen rahoitusta arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen hankkeisiin.

Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma valmistui yli 20 vuotta sitten vuonna 1998. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö asettivat toukokuussa 2019 työryhmän laatimaan Suomelle uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (Apoli20). Ohjelmaehdotus lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle, jonka pohjalta lopullinen ohjelma viimeistellään.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aluehallinnon ja monialaisten maakuntien parlamentaarinen selvitys on valmistunut. Selvitystyön parlamentaarisen ohjausryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Aki Lindén luovutti selvityksen kuntaministeri Sirpa Paaterolle tiistaina 12. tammikuuta.

”Kiitän parlamentaarista ohjausryhmää monipuolisesta ja tehokkaasta työstä monialaisten maakuntien mahdollisen tehtäväalan laajennuksen kartoittamisessa. Nyt valmistunut selvitys tarjoaa erinomaisen pohjan uusien itsehallinnollisten alueiden laajenevan roolin ja tehtäväkirjon hahmottamiseen niiden toiminnan käynnistyttyä”, toteaa kuntaministeri Sirpa Paatero.

Selvityksessä ehdotetaan, että sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaisille hyvinvointialueille siirrettäisiin kuntien nykyisin hoitamat ympäristöterveydenhuollon tehtävät 1.1.2026. Ympäristöterveydenhuollon tehtäviin kuuluvat terveydensuojelu, tupakkavalvonta, eläinlääkintähuolto ja elintarvikevalvonta. Lainsäädännön valmistelu tulisi suorittaa siten, että hyvinvointialueen tehtäväala olisi tiedossa ennen huhtikuussa 2025 järjestettäviä järjestyksessään toisia aluevaaleja.

”Ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirto hyvinvointialueille sai parlamentaarisessa ohjausryhmässä laajaa puoluerajat ylittävää kannatusta ja on siksi luonteva selvityksen johtopäätös. Maakuntien liittojen tehtävien mahdollinen siirto herätti runsaasti keskustelua eri näkökulmista ja on aiheena sellainen, jota voisi olla syytä tarkastella myöhemmin tarkemmin”, toteaa parlamentaarisen ohjausryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Aki Lindén.

Selvityksessä esitetäänkin harkittavaksi monialaisten maakuntien tehtävien laajentamisen jatkotarkastelu. Selvityksen mukaan mahdollinen jatkotarkastelu tulisi tehdä toimintaympäristön muuttuessa ja hyvinvointialueiden toiminnan vakiintuessa myös ympäristöterveydenhuollon tehtävien osalta. Toteutuessaan mahdollinen jatkotarkastelu tulisi selvityksen mukaan kohdistaa maakuntien liittojen nykyisin hoitamiin tehtäviin, mutta mahdollisesti myös muihin alueiden kehittämisen kannalta merkittäviin tehtäviin. Keskustan eduskuntaryhmän edustajat jättivät selvitykseen eriävän mielipiteen: Keskustan mielestä monialaisen maakunnan tehtäväkentän tulisi olla nyt ehdotettua laajempi ja tavoitteena tulisi olla laaja aluekehitysmaakunta

Selvityksessä kuvataan myös kolme vaihtoehtoa Valviran ja aluehallintovirastojen sote-palvelujen valvonta-, lupa- ja ohjaustehtävien uudelleenjärjestelyiksi. Näitä tulisi vielä erikseen selvittää ja tarkastella perusteellisesti kokonaisuuden kannalta eri näkökulmista ja eri hallinnonalojen tehtävien tarpeista lähtien.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämät selvityshenkilöt ovat selvittäneet lukiodiplomijärjestelmän kehittämistä. Esitys luovutettiin opetusministeri Jussi Saramolle tiistaina 12.1.

Lukiodiplomi on asiakirja, jolla opiskelija voi osoittaa osaamisensa myös aineissa, jotka eivät sisälly ylioppilaskirjoituksiin. Lukiodiplomi on lukion päättötodistuksen liite. Diplomin suorittamisen ohjeet, arviointikriteerit ja todistuksen sisällön antaa Opetushallitus. Selvitysryhmä esittää, että lukion opetussuunnitelman perusteet -asiakirjassa määriteltyjen taito- ja taideaineiden lukiodiplomit tulisivat vastedes kaikkia lukiokoulutuksen järjestäjiä velvoittaviksi. Näitä oppiaineita ovat kuvataide, liikunta ja musiikki. Muissa kuin kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomeissa lukiodiplomien järjestäminen säilyisi vapaaehtoisena.

Lisäksi esitetään, että opiskelija voisi sisällyttää lukiodiplominäytön osana ylioppilastutkintoonsa ja siten korvata yhden viidestä ylioppilastutkinnon kokeesta. Ylioppilastutkintoa suorittava kokelas tekisi siinä tapauksessa äidinkieli ja kirjallisuus -kokeen sekä kolme koetta ryhmästä, johon kuuluu matematiikan-, toisen kotimaisen kielen-, vieraan kielen- ja reaaliaineen koe sekä lukiodiplomin.

Selvitys tehtiin, koska eduskunta edellytti nykyisen lukiolain säätämisen yhteydessä, että selvitetään lukiodiplomijärjestelmän muuttamista kaikkia koulutuksen järjestäjiä velvoittavaksi.

Selvitysryhmä toteutti kyselyn lukioiden rehtoreille ja lukiokoulutuksen järjestäjille  keväällä 2020. Erilliseen sidosryhmäkyselyyn vastasivat Opetushallituksen edustajat, Kuntaliitto, Ylioppilastutkintolautakunta, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja Suomen Lukiolaisten Liitto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kaikkien esittävän taiteen toimintayksiköiden, joiden tavoitteena on olla valtionosuusjärjestelmän piirissä vuodesta 2022 alkaen, tulee tehdä valtionosuuden piiriin pääsyä koskeva hakemus opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Hakuaika alkaa 12. tammikuuta ja päättyy 15. helmikuuta.

Uusi laki esittävästä taiteesta tulee voimaan 1.1.2022, ja valtionosuudet vuodelle 2022 myönnetään uuden lainsäädännön mukaan. Uusi laki, joka korvasi teatteri- ja orkesterilain, kattaa kaikki esittävän taiteen muodot eikä vos-järjestelmän piiriin pääsemistä ole rajattu enää vain tiettyihin esittävän taiteen muotoihin.Valtionosuuden piiriin hyväksyminen edellyttää, että toimintayksikön toiminta on ammattimaista ja vakinaista ja se harjoittaa säännöllistä ja ympärivuotista esitystoimintaa. Esittävän taiteen toimintayksikkö voidaan hyväksyä valtionosuuteen oikeutetuksi toistaiseksi tai kolmen vuoden määräajaksi. Valtionosuuden tavoitteena on taiteellisista lähtökohdista edistää esittävän taiteen monimuotoisuutta ja kulttuurista moninaisuutta sekä esittävän taiteen palvelujen valtakunnallista ja alueellista saatavuutta ja saavutettavuutta eri väestöryhmille. Esittävällä taiteella tarkoitetaan yleisölle suunnattua teatteri-, sirkus- ja tanssitaiteen, musiikin ja muuta tietyssä hetkessä tapahtuvaa elävää taiteellista esitystoimintaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy esittävän taiteen toimintayksikön valtionosuuden piiriin valtion talousarvion asettamissa rajoissa. Valtionosuuden edellytykset täyttäviä toimintayksiköitä voidaan siis hyväksyä valtionosuuden piiriin rajoitetusti. Myös valtionosuuteen oikeuttavien henkilötyövuosien määrä vahvistetaan valtion talousarvion asettamissa rajoissa eikä henkilötyövuosia voida välttämättä myöntää täysimääräisinä. Haku on kaksiosainen. Kaikkien hakulomakkeen täyttäneiden hakijoiden tulee lisäksi täyttää vuosia 2019 ja 2020 koskevat kustannus- ja toimintatietokyselylomakkeet, jotka Opetushallitus lähettää kaikille valtionosuutta hakeneille maaliskuussa 2021. Esittävän taiteen valtionosuuslautakunta antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle asiantuntijalausuntonsa hakemuksista.

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksiin, jotka koskevat Keski-Pohjanmaan maakuntaan perustettavia luonnonsuojelualueita. Kaikki perustettavat alueet ovat valtion omistuksessa. Alueet on varattu jo aiemmin luonnonsuojelutarkoituksiin, ja ne kuuluvat pääosin eri suojeluohjelmiin sekä Natura 2000 -verkostoon. Lisäksi mukana on muun muassa METSO-ohjelman kautta valtiolle hankittuja alueita.

Keski-Pohjanmaan maakuntaan on tarkoitus perustaa valtioneuvoston asetuksella 22 luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 14 590 hehtaaria. Ympäristöministeriön asetuksella perustettaisiin 16 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan noin 507 hehtaaria. Yhteensä luonnonsuojelualueita perustettaisiin noin 15 097 hehtaaria.

Nyt lausunnolla olevat asetusluonnokset ovat osa laajempaa säädösvalmistelua, jossa perustetaan eri puolille Suomea kaikkiaan noin 670 000 hehtaaria luonnonsuojelualueita. Kaikki alueet ovat valtion omistuksessa.

Alueella muun muassa dyynejä, vanhoja metsiä ja soitaLuonnonsuojelualueet perustettaisiin monipuolisesti Keski-Pohjanmaan maakuntaa edustavien dyynien, hiekkarantojen, lehtojen, vanhojen metsien, soiden, lintukosteikkojen ja merenrantaluonnon suojelemiseksi. Luonnonsuojelualueet turvaisivat myös rakennetun kulttuuriperinnön ja perinnemaisemien ylläpitämistä ja tukisivat retkeilyä, opetusta ja tutkimusta.

Perustettavat luonnonsuojelualueet sijaitsevat Alajärven, Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Kokkolan, Kruunupyyn, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kuntien tai kaupunkien alueella. Laajimpia perustettavista suojelualueista ovat Etelänevan – Viitasalonnevan – Seljäsennevan noin 2630 hehtaarin suuruinen alue Kannuksessa ja Kokkolassa ja Ritanevan – Vipusalonnevan – Märssynevan noin 2306 hehtaarin suuruinen alue Kannuksen, Toholammen ja Kokkolan alueella.

Valtaosa eli yli 11 000 hehtaaria perustettavien luonnonsuojelualueiden pinta-alasta kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon. Alueissa on osia myös useista eri luonnonsuojeluohjelmista. Alueet ovat monipuolisia ja merkittäviä soiden ja pienvesien sekä vanhojen metsien ja harjumetsien luontotyyppien ja lajiston suojelualueita.

Alueet säilytetään luonnontilaisina, hirven metsästys sallittaisiin pääosalla alueistaSuojeltavat alueet säilytettäisiin luonnontilaisina. Niiden häiriötön kehitys turvattaisiin tarvittaessa ennallistamalla muuttuneita luonnon- ja perinneympäristöjä. Jokamiehenoikeuksien puitteissa alueita voisi käyttää myös esimerkiksi retkeilyyn, luontoharrastuksiin, tutkimukseen ja opetukseen.

Metsästäjät ovat alueiden tärkeitä käyttäjiä, ja alustavissa keskusteluissa on esitetty runsaasti näkökantoja metsästyksen järjestämisestä. Luonnonsuojelulain mukaan pohjoisen luonnonsuojelualueilla metsästys on pääsääntöisesti sallittua ja eteläisessä Suomessa pääsääntöisesti kiellettyä. Kuitenkin esimerkiksi hirven ajo ja vieraslajien pyynti ovat Metsähallituksen luvalla mahdollisia kaikilla nyt perustettavilla luonnonsuojelualueilla. Metsähallitus voi lisäksi antaa luvan muun muassa turvallisuus- tai vahinkouhkaa aiheuttavan lajin yksilöiden poistamiseen suojelualueella.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan myös sallia muuta metsästystä, jos se ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta tai haittaa alueen muuta käyttöä. Lausunnoilla olevan valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaan hirven metsästys sallittaisiin laajasti ja osalla alueista lisäksi jäniksen, rusakon, teeren ja metson metsästys. Yhdellä alueella sallittaisiin myös vesilinnustus. Lisäksi linnuston pesinnän suojelemiseksi eräillä alueilla sallittaisiin ketun metsästys.Lausuntoja voi antaa 28.2.2021 saakka lausuntopalvelu.fi-palvelussa.

Lausuntoaineisto (lausuntopalvelu.fi)
Alueiden kartat (www.metsa.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puurakentamisen ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman viidennellä hakukierroksella rahoitetaan hankkeita, jotka kehittävät puurakentamisen digitalisaatiota, vähähiilisyyttä, käyttäjälähtöisiä ratkaisuja, kiertotaloutta sekä teollisia verkostoja.

”Puun mahdollisuudet ovat monet. Tämä heijastuu tulevassa rahoitushaussa, jossa etsimme hankkeita todella laajalla teemojen kirjolla. Hankkeet voivat keskittyä esimerkiksi rakentamisen päästöjen pienentämiseen tai digitalisaation edistämiseen, innovatiivisiin puutuotteisiin ja -rakenteisiin tai alan yhteistyöhön ja verkostoihin”, projektiasiantuntija Simon le Roux kertoo.

Tukea myönnetään enintään 40 prosenttia hankkeen hyväksytyistä kustannuksista, enimmillään 150 000 euroa hanketta kohden. Hankkeet voivat kestää enintään 18 kuukautta aikavälillä 1.4.2021–30.9.2022. Hakijana voi olla yksityinen tai julkinen organisaatio tai niiden konsortio.

”Tuleva viides hakukierros on mahdollisesti tukiohjelman viimeinen, ja haluamme varmistaa, että kaikki puurakentamista nopeasti eteenpäin vievät ideat saavat tuulta siipiensä alle. Tarjoamme hakijoille myös henkilökohtaista sparrausta. Kannustan kaikkia kiinnostuneita tarttumaan tarjoukseen, aikaisemmat kokemuksemme osallistavasta ja avoimesta hakumenettelystä ovat erinomaiset”, le Roux sanoo.

Hakijoilla on mahdollisuus testata ja kehittää hankeideaansa Puurakentamisen ohjelman asiantuntijoiden kanssa ennen hakemuksen jättämistä. Henkilökohtaista sparrausta tarjotaan aikavälillä 25.1. –12.2.2021.

Haku on auki 1.2.–1.3.2021. Hakuohjeisiin voi tutustua verkkosivuilla jo nyt. Avustuspäätökset pyritään tekemään maaliskuun 2021 loppuun mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin lähetti maanantaina 11. tammikuuta kirjeen Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille. Marin kiittää komissiota koronarokotteiden EU-yhteishankinnan järjestämisestä ja kiirehtii toimia rokotteiden jakelun tehostamiseksi. 

Pääministeri Marinin pyytää komissiota tekemään kaikkensa, jotta lääkeyhtiöt tuottavat rokotteita mahdollisimman tehokkaasti ja jotta EU:n yhdessä tilaamien rokotteiden jakelu jäsenmaihin tapahtuu nykyistä ripeämmin. Pääministeri Marin toivoo komissiolta tilannepäivitystä rokotteista EU-maiden johtajien seuraavaan videokokoukseen, joka järjestetään ensi viikolla.

Pääministeri Marin nosti rokotteiden saatavuuden esiin myös illan puhelinkeskustelussa EU:n puheenjohtajamaa Portugalin pääministerin António Costan kanssa. Pääministerit puhuivat lisäksi Portugalin puheenjohtajakauden ohjelmasta. Sen päätavoitetta ovat talouden toipumisen vauhdittaminen vihreällä ja digitaalisella siirtymällä, Euroopan sosiaalisen pilarin edistäminen sekä Euroopan strategisen autonomian vahvistaminen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerin tehtävänä on kansliapäällikön apuna johtaa ja sovittaa yhteen työ- ja elinkeinoministeriön ja hallinnonalan strategisia kokonaisuuksia, ohjausta ja toimintamalleja. Tehtävä on uusi.

Alivaltiosihteeri johtaa kansliapäällikön apuna erityisesti työllisyyteen ja työvoimapolitiikkaan liittyvien laajakantoisten erillishankkeiden ja uudistusten valmistelua.

Alivaltiosihteerin tehtävään ovat hakeneet:
Tuulia Hakola-Uusitalo
Teija Hakulinen
Kai Heinonen
Ilkka Hietala
Päivi Hutukka
Eeva-Liisa Inkeroinen
Tuomas Mänttäri
Mikko Nieminen
Pasi Patrikainen
Hanna (Hanne) Salonen
Reetta Salonen
Juha Savela
Pekka Sinko
Harri Taivassalo
Tom Venho
11 hakijaa ei halua nimeään julkisuuteen.

Hakuaika päättyi maanantaina 11.1.2021 kello 16.15. Päivitämme tarvittaessa hakijalistaa sellaisten määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi