NordenBladet — Geologian tutkimuskeskus (GTK) on työ- ja elinkeinoministeriön alainen kansainvälisesti suuntautunut asiantuntijaorganisaatio.
Pääjohtajan virkaan ovat hakeneet:
Niina Ahtonen
Olli Breilin
Mikko Eklund
Tommy Grahn
Anni Huhtala
Markku Järvenpää
Kari Knuutila
Jaakko Koppinen
Jarkko Koskinen
Pasi Niemistö
Antti Rautavaara
Markus Sovala
Kimmo Tiilikainen
Antti Toivanen
Saku Vuori
4 hakijaa ei halua nimeään julkisuuteen.
Pääjohtajan virka tuli haettavaksi nykyisen pääjohtajan Mika Nykäsen tultua valituksi HSL:n toimitusjohtajaksi.Geologian tutkimuskeskus (GTK) on työ- ja elinkeinoministeriön alainen kansainvälisesti suuntautunut asiantuntijaorganisaatio. GTK tuottaa geologiaan liittyvää tietoa ja palveluja yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. GTK:n tuottama tieto edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Se tarjoaa laaja-alaisia asiantuntija-, tutkimus- ja laboratoriopalveluita sekä jatkuvasti kehittyviä digitaalisia palveluita. GTK:ssa työskentelee yli 400 asiantuntijaa.
Hakuaika päättyi maanantaina 11.1.2021 kello 16.15. Päivitämme tarvittaessa hakijalistaa sellaisten määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin ja Viron pääministeri Jüri Ratas keskustelivat 11. tammikuuta puhelimitse Suomen ja Viron kahdenvälisistä suhteista, Covid-19-pandemia torjunnasta ja rokotekattavuuden edistymisestä EU:ssa, muista ajankohtaisista EU-asioista sekä kansainvälisistä kysymyksistä.
Pääministeri Marin kiitti Viroa hyvin hoidetusta Pohjoismaiden ja Baltian maiden niin kutsutun NB8-yhteistyöformaatin puheenjohtajuudesta vuonna 2020. Suomi toimii NB8-yhteistyön puheenjohtajana kuluvana vuotena, jolloin painopisteitä ovat digitalisaatio, innovaatiot ja ilmastopolitiikka.Pääministerit keskustelevat säännöllisesti keskenään koronapandemian hoidosta sekä muista ajankohtaisista kysymyksistä.
NordenBladet — Oikeusministeriö myöntää yhteisöille vuosittain valtionavustuksia paikalliseen rikoksentorjuntatyöhön.Vuonna 2021 toivotaan hakemuksia erityisesti hankkeisiin, joissa ehkäistään haavoittuviin ryhmiin kohdistuvia verkkorikoksia. Haavoittuvia ryhmiä ovat esimerkiksi ikääntyneet ja vammaiset henkilöt sekä lapset.
Avustuksia on haettavana yhteensä 70 000 euroa. Hakuaika päättyy 31. maaliskuuta.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin ja Liettuan pääministeri Ingrida Šimonytė keskustelivat 8. tammikuuta puhelimitse Suomen ja Liettuan kahdenvälisistä suhteista, EU-asioista sekä kansainvälisistä kysymyksistä. Pääministeri Marin onnitteli Šimonytėa tuoreesta nimityksestä pääministeriksi. Pääministerit eivät ole vielä tavanneet mutta puhelu käytiin videoyhteydellä.
Keskustelussa nousi esille EU-yhteistyön merkitys koronakoronapandemian torjunnassa ja erityisesti rokotehankintojen varmistamiseksi. Pääministerit vaihtoivat näkemyksiä EU:n elpymistoimien kansallisesta toteutuksesta, vihreästä siirtymästä maatalous-, energia- ja liikennesektoreilla sekä koulutuksesta ja digitalisaatiosta.
Pääministerit vaihtoivat myös näkemyksiä tilaisuuksista tiivistää yhteistyötä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken. Suomi on alueellisen niin kutsutun NB8-yhteistyöformaatin puheenjohtaja vuonna 2021, jolloin painopisteitä ovat digitalisaatio, innovaatiot ja ilmastopolitiikka.Lisäksi suhteet Venäjään ja Valko-Venäjän tilanne olivat kattavasti esillä.
NordenBladet — Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 kokoaa yhteen tutkitun tiedon tunnettuutta edistäviä tapahtumia ja tekoja sekä vahvistaa niiden näkyvyyttä. Tavoitteena on saada kaikki suomalaiset tutkitun tiedon ja luotettavien tietolähteiden äärelle tämän vuoden aikana. Teemavuoden järjestävät opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja Tieteellisten seurain valtuuskunta.
”Tätä teemavuotta tarvitaan, jotta havahdumme siihen, että tietoa pitää puolustaa, ja sitä pitää puolustaa taitavasti. Ei riitä, että tiedeyhteisö tietää. Tiedolla on vaikuttavuutta vasta, kun se johtaa tietynlaiseen käyttäytymiseen tai päätöksiin”, sanoo ylijohtaja Atte Jääskeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Tutkitun tiedon teemavuoden tavoitteena on saada kaikenikäiset tutkitun tiedon pariin. Tavoitteen saavuttamiseksi on innostettu yhteistyöhön mittava joukko tiedon tuottajia, välittäjiä ja hyödyntäjiä. Teemavuoden ohjelma koostuu heidän tuottamistaan tutkitun tiedon tunnettuutta ja hyödynnettävyyttä edistävistä tapahtumista ja teoista. Niitä on teemavuoden tapahtumakalenterissa jo yli 70.
”Teemavuonna eri yhteistyökumppaneiden tuottamista tutkitun tiedon tapahtumista ja muista toimista viestitään ensimmäistä kertaa kansallisena kokonaisuutena. Vastaanotto on ollut positiivista, ja eri alojen toimijat ovat lähteneet hyvin mukaan”, sanoo teemavuoden ohjausryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Riitta Maijala Suomen Akatemiasta. Yhteistyökumppaneilleen teemavuosi tarjoaa lisää näkyvyyttä sekä yhteistyömahdollisuuksia, joiden toivotaan kantavan myös teemavuoden jälkeen.
Tutkitun tiedon teemavuoden tapahtumien kirjo on laaja yleisöluennoista tiedettä ja taidetta yhdistäviin näyttelyihin ja podcasteista lasten virtuaalisiin tiedekerhoihin.
Monipuolisen ohjelman avulla muodostuu kattava kuva tutkitusta tiedosta ja sen roolista yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta. Tavoitteena on tehdä tutkitun tiedon merkitys näkyväksi arjessa, osana Suomessa asuvien elämää ja päätöksentekoa sekä lisätä ymmärrystä tiedon luonteesta, johon kuuluu tiedon päivittyminen uusien tutkimustuloksien myötä.
Erityisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, joiden toivotaan saavan teemavuodesta luovuutta, innostusta ja uskoa tulevaisuuteen.
Koronapandemian aikana valtaosa Tutkitun tiedon teemavuoden tapahtumista toteutetaan verkossa. Vuoden avaa Suomen suurin tiedetapahtuma, Tieteen päivät, 13.–17.1.2021. Verkossa järjestettävän tapahtuman teemana on Hyvä ja paha tieto.Haku teemavuoden ohjelmaan jatkuu läpi vuoden, ja mukaan tavoitellaan satoja toimijoita ympäri Suomen.
NordenBladet — EU:n on kohdistettava vahva paine rokotevalmistajien suuntaan rokotteiden saamiseksi nopeaan tahtiin EU-maihin, vaatii perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.Ministeri Kiuru korostaa terveyskomissaari Stella Kyriakidesille tänään lähettämässään kirjeessä, että ei hyväksy nykytilannetta, missä muualle kuin EU-alueelle on pystytty toimittamaan reilusti rokotteita samalla, kun toimitukset EU-maihin ovat viivästyneet. Kirjeessään ministeri tähdentää, että rokotteiden turvallisuutta ei saa missään kohtaa vaarantaa.
Samalla ministeri Kiuru kiittää EU:n julkisista varoista maksettavaa tukea rokotevalmistuksen nopeuttamiselle. Hän kuitenkin vaatii tuelle myös konkreettista vastinetta, jonka tulisi näkyä rokotetoimitusten nopeutumisena.
NordenBladet — Yhdysvaltojen, maailman vanhimpiin lukeutuvan demokratian, tapahtumat ovat järkyttäneet maailmalla laajasti. Niin myös Suomessa. Väkivaltainen tunkeutuminen maan kongressiin ja yritys estää vaalituloksen vahvistaminen ovat vakavia ja tuomittavia tekoja. Eilisen tapahtumat ovat vaatineet myös kuolonuhreja.
Euroopalla ja Yhdysvalloilla on yhteinen historiallinen arvopohja, jota vastaan on eilen hyökätty. Emme hyväksy demokraattisen prosessin häiritsemistä tai vapaiden vaalien tuloksen kyseenalaistamista.On hyvä, että väkivaltaisuuksista huolimatta kongressi on vahvistanut vaalituloksen. Se osoittaa, että demokratia ja instituutiot toimivat myös poikkeuksellisissa tilanteissa. Tapahtumat on tuomittu laajasti Yhdysvalloissa.
Presidentti Joe Biden ja hänen hallintonsa aloittavat työnsä 20. tammikuuta. Haluamme luoda tiiviin yhteistyön uuden hallinnon kanssa. Presidentti Bidenin ja varapresidentti Kamala Harrisin työsarka tulee olemaan mittava, eikä vähiten Yhdysvaltojen sisäisen eheyden vahvistamiseksi.
Suomen suhteet Yhdysvaltoihin ovat aina olleet hyvät, tiiviit ja laaja-alaiset. Meillä on paljon odotuksia yhteistyön suhteen niin kahdenvälisesti kuin Euroopan unioninkin puitteissa aloilla, joilla se ei ole ollut viime vuodet helppoa. Esimerkkinä voisi nostaa ilmastonmuutoksen torjunnan.
Monenväliset instituutiot kaipaavat niiden vahvistamiseen sitoutuneita Yhdysvaltoja ja sen johtajuutta. Tarvitsemme vahvaa yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa ilmastonmuutosta vastaan sekä ihmisoikeuksien, demokratian ja tasa-arvon puolesta. Myös käynnissä oleva globaali pandemia osoittaa, kuinka tärkeää monenkeskinen yhteistyö on ja kuinka hauraita olemme ilman vahvaa yhteistyötä.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 7.1.2021 asetuksen maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteisiin myönnettävästä avustuksesta ja määrärahasta. Maa- ja metsätaloutta ja maankäytön muutoksia koskevia ilmastotoimia voidaan asetuksen myötä tukea entistä vahvemmin monipuolisella hanketoiminnalla. Asetus tulee voimaan 13.1.2021 ja on voimassa 31.12.2025 saakka.
Hallitusohjelman mukaisen Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii fossiilisten päästöjen vähentämisen ohella myös maankäyttösektorin päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämistä ja vahvistamista. Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti alkuvuodesta 2020 tähän liittyvän laajan toimenpidekokonaisuuden, joka tulee jatkumaan koko hallituskauden ajan. Nyt annettu asetus tukee tämän kokonaisuuden toteuttamista.
Uuden asetuksen myötä avustuksia voidaan myöntää maankäyttösektorin toimijoille myös taloudelliseen toimintaan. Rahoitusta voidaan nyt ohjata aikaisempaa monipuolisemmin ilmastoviisaiden käytäntöjen kehittämiseen, tietopohjan parantamiseen, neuvontaan ja koulutukseen.
– Maa- ja metsätalous ovat Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ratkaisujen aloja. Voimme entisestään vahvistaa hiilen sidontaa metsiin ja maaperään sekä vähentää päästöjä. Onnistumiseen tarvitaan käytännössä toimivia keinoja, joita viljelijät, metsänomistajat ja muut maankäytöstä päättävät voivat ottaa käyttöön. Nyt annettu asetus luo meille pohjan tukea ilmastokestävien käytäntöjen kehittämistä, kokeilua ja yleistymistä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Kehittämishankehaku avautuu vielä tammikuussaPian avautuvassa Hiilestä kiinni -kehittämishankehaussa haetaan toteuttajia käytännönläheisille, tutkimustietoa käytäntöön soveltaville hankkeille, joilla edistetään ilmastokestävää maa- ja metsätaloutta, monitavoitteisten kosteikkojen perustamista sekä maa- ja metsätalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Rahoitusta voidaan myöntää myös toimenpidekokonaisuuteen kuuluvan tieto-ohjelman mukaisille hankkeille, joilla kehitetään tietojärjestelmiä tai vahvistetaan maankäyttösektoriin liittyvää tietopohjaa esimerkiksi maaperätiedon osalta. Hankkeissa voidaan toteuttaa myös neuvontaa, tiedonsiirtoa ja viestintää, ja hakijoina voivat olla sekä alaa yleisesti kehittävät organisaatiot että käytännön toimijat.
Maa- ja metsätalousministeriö järjestää perjantaina 29.1.2020 klo 9-11 Hiilestä kiinni -kehittämishankkeita koskevan webinaarin, jossa on mahdollisuus kuulla ja kysyä lisää hankehaun teemoista ja hakuprosessista sekä luoda uusia yhteyksiä alan osaajiin. Tilaisuuden tavoitteena on tukea hankehakuun osallistumista ja maankäyttösektorin toimijoiden verkostoitumista.
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja uusien ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Tärkeässä roolissa tässä on tiedon ja parhaiden käytäntöjen jalkautus käytännön työhön. Kokonaisuuteen kuuluu laaja, tieteidenvälinen tutkimus- ja innovaatio-ohjelma, erillinen tieto-ohjelma sekä kehittämishankekokonaisuus, jossa uutta tietoa tuotetaan muun muassa erilaisten kokeilujen avulla. -> Lisää maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuudestaLue myös erityisasiantuntija Jaakko Nippalan kirjoitus Tietoaineistot ja digitalisaatio maankäyttösektorin ilmastoratkaisujen vauhdittajana (MMM-blogi 18.12.2020)
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 7. tammikuuta, että maahantulon rajoituksia jatketaan 9.2.2021 asti. Koronaepidemia on maailmanlaajuisesti yhä selvässä kasvussa ja tartuntojen määrä kasvaa useimmissa maissa jyrkemmin kuin Suomessa. Näin ollen rajoitusten höllentäminen ei ole perusteltua ennen kuin valmisteilla olevat korvaavat toimenpiteet ovat riittävällä tavalla käytettävissä.
Päätöksessä sovelletaan koronailmaantuvuuden raja-arvoa 25 uutta tautitapausta 100 000:ta henkilöä kohden edellisen 14 päivän aikana. Tämä koskee Schengen-alueen maita, Schengen-alueeseen kuulumattomia EU-maita ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa.Sisärajavalvonnan rajoitukset säilyvät ennallaanSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Maahantulon rajoitukset ovat sisärajaliikenteessä voimassa Suomen ja Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Islannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Latvian, Liechtensteinin, Liettuan, Luxemburgin, Maltan, Norjan, Portugalin, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Slovakian, Slovenian, Sveitsin, Tanskan, Tšekin, Unkarin ja Viron välisessä liikenteessä huvialusliikennettä lukuun ottamatta.
Päivittäinen liikenne Suomen ja Ruotsin välisellä maarajalla rajayhteisöjen välillä on kuitenkin mahdollista. Samoin on mahdollista työmatkaliikenne tai muu välttämätön syy Suomen ja Norjan maarajalla rajayhteisöjen välillä. Lisäksi Suomessa voi käydä työssä Ruotsista ja Virosta ilman omaehtoista 10 vuorokauden karanteenia.Sisärajan ylittäminen Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisillä rajajoilla on sallittua myös jäätä pitkin ilman rantautumista toisen valtion alueelle. Lisäksi rajayhteisöjen asukkaat ja saamelaiset voivat ylittää Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisen maarajan (järvet mukaan lukien) ja rajajoet myös muualta kuin rajanylityspaikkojen kautta. Edellä mainittu oikeus ei kuitenkaan oikeuta ylittämään rajaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla, lukuun ottamatta maastoajoneuvoja.
Edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta sisärajoilla maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen, kauttakulkuliikenteen, työmatkan ja muun välttämättömän syyn. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.
Ulkorajaliikenteen rajoituksiin pieniä muutoksia
Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden välistä liikennettä. Maahantulon rajoitukset palautetaan Japanin ja Etelä-Korean asukkaille näistä maista Suomeen saapuvassa liikenteessä. Muutos tulee voimaan 11.1.2021. Muuten ulkorajaliikenteen rajoitukset säilyvät ennallaan ja jatkuvat 9.2.2021 asti. Maahantulon rajoitukset on jo aiemmin poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Ruandan, Singaporen, Thaimaan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta.
Ennallaan säilyy myös se, että rajoitukset poistuvat Kiinan sekä Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden asukkailta, jotka matkustavat näiltä alueilta Suomeen, vasta silloin jos EU:n neuvosto toteaa vastavuoroisuuden riittävän toteutumisen.Seuraavista Euroopan maista voi edelleen tulla Suomeen työmatkalle tai muusta välttämättömästä syystä: Andorra, Bulgaria, Irlanti, Kroatia, Kypros, Monaco, Romania, San Marino ja Yhdistynyt kuningaskunta. Näiden maiden maahantulon rajoitukset ovat sisärajavalvonnan rajoituksia vastaavat. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia.
Muiden Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden osalta maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen ja muihin EU- ja Schengen valtioihin, kauttakulkuliikenteen Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä muun välttämättömän liikenteen. Lisäksi maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.
Yhdistynyt kuningaskunta erosi EU:sta 1.2.2020. Siirtymäkausi päättyi 31.12.2020. Siirtymäkauden jälkeen eli 1.1.2021 lukien Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisiin sovelletaan EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia koskevia säännöksiä rajatarkastuksissa.
Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista riskimaihinPerustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista.
Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset ja ottaa huomioon Suomeen palaajan karanteeni- ja testaussuositukset.
NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti torstaina 7. tammikuuta valtiotieteiden maisteri Anna-Mari Vimparin ministerien Annika Saarikko, Matti Vanhanen, Jari Leppä, Mika Lintilä ja Antti Kaikkonen valtiosihteeriksi 7.1.2021 lähtien. Valtiosihteeri nimitetään ministerin toimikaudeksi.Samassa valtioneuvoston yleisistunnossa valtiosihteeri Vimpari vannoi virkavalan.
Anna-Mari Vimpari työskenteli ennen valtiosihteerin tehtävää keskustan eduskuntaryhmän pääsihteerinä ja sitä ennen mm. Miltton Networks Oy:n operatiivisena johtajana. Vimpari on toiminut myös pääministerien Mari Kiviniemi ja Matti Vanhanen EU-asioiden neuvonantajana sekä hallinto- ja kuntaministeri Kiviniemen erityisavustajana ja pääministeri Matti Vanhasen eduskunta-asioista vastaavana erityisavustajana.Valtioneuvosto nimitti myös maatalous- ja metsätieteiden maisteri Kimmo Tiilikaisen ministerien Jari Leppä, Mika Lintilä ja Matti Vanhanen valtiosihteerin virkaan 7.1.2021 lukien. Tiilikainen on toiminut ministerien Leppä ja Lintilä valtiosihteerinä 12.12.2019 lukien.
Valtiosihteeri toimii ministerin apuna poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä. Hän avustaa ja edustaa ministeriä poliittisten linjausten muodostamisessa, ministeriöiden välisessä koordinoinnissa ja kantojen yhteensovittamisessa, hallitusohjelman toimeenpanossa ministerin toimialalla sekä EU-asioiden ja kansainvälisten tehtävien hoitamisessa.
