NordenBladet — Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on huomioitava nykyistä vahvemmin ja johdonmukaisemmin Suomen kehityspolitiikassa ja kansainvälisessä vaikuttamistyössä. Lisäksi kehittyviä maita on tuettava biodiversiteettiä koskevien sopimusten toimeenpanossa. Tätä mieltä on Kehityspoliittisen toimikunnan KPT:n asiantuntijaryhmä, jonka analyysi biodiversiteetin turvaamisesta julkaistiin perjantaina.”On tärkeää, että luonnon monimuotoisuus ja ympäristön suojelu kulkevat ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalla kaikessa Suomen toiminnassa. Kehitysyhteistyössä luonnon monimuotoisuuden merkitys ei näy vielä riittävästi politiikkalinjauksissa, eikä varsinkaan käytännössä”, KPT:n jäsentahoista koottu asiantuntijaryhmä linjaa.Asiantuntijaryhmän mielestä on tärkeää, että luonnon monimuotoisuus sisällytetään seuraavaan kehityspolitiikan ylivaalikautisia periaatteita linjaavaan selontekoon sekä läpileikkaavana tavoitteena että neljännen kehityspoliittisen painopistealueen keskeisenä teemana. Näin varmistetaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kaikessa kehitysyhteistyössä.Kehitysrahoituksesta vain pieni osa kohdistuu biodiversiteettiin
NordenBladet — Valtioneuvosto asetti 3.9.2020 Onnettomuustutkintakeskuksen riippumattoman tutkintaryhmän selvittämään koronapandemiasta johtuneita toimia Suomessa, ja päätti samalla käynnistää oman selvityksensä koronakriisijohtamisen kokemuksesta. Selvityksen tekijäksi valittiin konsulttiyhtiö Deloitte.Selvitys kartoitti koronakriisin aikana toteutetun valtioneuvoston kriisijohtamisen ja valmiuslain käyttöönoton kokemuksia tammikuun 2020 alusta kesäkuun loppuun saakka. Laadullinen selvitys toteutettiin henkilöhaastattelujen pohjalta. Selvityksessä haastateltiin suurin osa valtioneuvoston jäsenistä sekä ylimmistä virkamiehistä, COVID-19-koordinaatioryhmän edustajat, oikeuskanslerin viraston virkamiehiä sekä joitakin henkilöitä eduskunnasta.Selvitykseen haastatellut henkilöt kokivat valtioneuvoston kriisijohtamisen toimet ja lopputuloksen keväällä 2020 pääosin onnistuneiksi. Selvityksen mukaan päätöksenteko oli nopeaa ja enimmäkseen oikea-aikaista. Valtioneuvosto priorisoi kriisitilanteen, ja päätöksiä kyettiin valtioneuvostotasolla tekemään pääosin yhteisymmärryksessä, vaikka eri hallinnonaloilla olikin erilaisia suhtautumisia COVID-19-kriisin hallintaan.Selvityksen perusteella valmiuslaki otettiin käyttöön oikeaan aikaan, ja se saatiin myös nopeasti voimaan. Vaikka valmiuslailla koettiin olleen suuri merkitys hyvän lopputuloksen kannalta, se tai muukaan lainsäädäntö ei antanut sellaisenaan täysin sopivia työkaluja kriisinhallintaan. Haastattelujen perusteella lainsäädäntöä on tältä osin tarpeellista tarkastella ja kehittää.Selvityksen perusteella päätökset tehtiin keväällä vahvasti terveyden ehdoilla. Kehittämisen kohteeksi tunnistettiin perusoikeudellisten, taloudellisten sekä sosiaalisten näkökulmien parempi huomioinen osana kokonaisuutta. Myös alueellisten näkökulmien huomioimista tulisi vahvistaa. Selvityksen mukaan kansalaisviestintä oli yksi isoimmista onnistumisista kevään aikana. Viestintä kansalaisille oli pääosin selkeää, asiapitoista ja avointa. Sitä myös koettiin olleen riittävästi. Viestintä nosti kriisin vakavuuden kansalaisten tietoisuuteen, millä arvioitiin olleen suuri vaikutus epidemian hallitsemiseen. Puutteita oli selvityksen mukaan viestinnän koordinaatiossa, ja viestinnän ja tiedonkulun kehittäminen valtioneuvostossa hallinnonalojen välillä nostettiin kehittämistarpeeksi.Selvityksen mukaan organisoitumisen kriisin torjumiseksi tulisi olla nopeampaa. Tarvitaan selkeät johtamis- ja organisoitumismallit, joita voidaan soveltaa kriisitilanteissa ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Poikkihallinnollinen yhteistyö on haastattelujen perusteella kehityskohde. Lisäksi valtioneuvoston ja sen ulkopuolisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua, kansainvälistä yhteistyötä sekä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa pitäisi kehittää.Selvityksen perusteella koronapandemian kaltaiseen kriisiin ei oltu varauduttu hyvin. Aikaisemmista harjoituksista saadut opit olivat vain rajoitetusti sovellettavissa tässä kriisissä. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää tunnistaa erilaisia kriisejä ja varautua niihin mahdollisimman kattavasti. Selvityksen esiin nostamat kehittämiskohteet annetaan hallitukselle tiedoksi, ja ne otetaan huomioon kriisin jälkeisessä jälleenrakennuksen päätöksenteossa ja tuleviin kriiseihin varautumisen kehittämisessä.
NordenBladet — Eurooppa-neuvoston jäsenet kiirehtivät videokokouksessaan torstaina 21. tammikuuta koronarokotteiden tuotantoa ja jakelua. Keskustelussa painotettiin myös tarvetta estää tehokkaasti uusien ja aiempaa herkemmin tarttuvien virusmuunnosten leviäminen. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin.Kiireellisimpänä toimena pidetään uusien rokotteiden käyttöön saamista ja rokotusten nopeuttamista. Unionissa on hyväksytty tällä hetkellä kaksi rokotetta, ja lisäksi on neuvoteltu sopimukset neljästä muusta. ”Komission on käytettävä kaikki painoarvonsa, jotta rokotteiden tuotanto ja jakelu saadaan toimimaan paremmin. On myös erittäin tärkeää saada nopeasti hyväksyntä kolmannelle rokotteelle, jota tietojemme mukaan olisi jo varastoissa valmiina”, sanoi pääministeri Marin.Suomi tukee kokouksessakin esillä ollutta ajatusta kehittää yhteinen tai yhteensopiva rokotetodistus. Keskustelussa pidettiin tärkeänä jatkaa kehittämistyötä teknisellä tasolla.Rajanylitysten rajoittaminen ja testaamisen lisääminen ovat ratkaisevan tärkeitä keinoja estää myös uusien, herkemmin leviävien muunnosten tulo esimerkiksi Suomeen, missä niitä on tavattu vielä vähän.Pääministeri Marin muistutti myös, että koronapandemia on ohi vasta, kun virus on voitettu kaikkialla maailmassa. Tämän vuoksi Suomi tukee EU:lta aikanaan yli jäävien rokotteiden tarjoamista lähialueiden ja muiden unionin ulkopuolisten maiden käyttöön. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel totesi yhteenvedossaan yhteisymmärryksen kokouksesta välitettävästä viestistä Aleksei Navalnyin vapauttamiseksi.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2021-2032 sekä sen vaikutusten arvioinnista. Lausuntoaika päättyy 23.2.2021.Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen koko Suomessa. Suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi kerrallaan.Suunnitelman laatiminen perustuu maanteistä ja liikennejärjestelmästä annettuun lakiin. Suunnitelmaluonnoksesta on tehty myös lain mukainen ympäristöarviointi.Suunnitelmalla kehitetään koko Suomen liikennejärjestelmääValtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa käsitellään kaikki liikennemuodot, henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot, palvelut ja liikennejärjestelmän tukitoimet.Suunnitelma sisältää seuraavat asiat:-visio liikennejärjestelmän kehittämisestä vuoteen 2050-liikennejärjestelmän nykytilaa ja toimintaympäristön muutoksia koskeva arvio-valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet ja niitä tarkentavat strategiset linjaukset-toimenpideohjelma tavoitteiden saavuttamiseksi ja-valtion rahoitusohjelmaSuunnitelmaa on valmisteltu parlamentaarisesti ja vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa kesäkuusta 2019 lähtien.Liikenneverkon strateginen tilannekuvaLiikenne- ja viestintävirasto Traficom on yhdessä Väyläviraston kanssa päivittänyt liikenneverkon strategisen tilannekuvan. Se julkaistaan 21.1.2021. Tilannekuvassa tarkastellaan sekä valtion väyläverkon että muun liikenneverkon kehittämistarpeita, ja sitä hyödynnetään valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpanossa. Tilannekuva päivitetään jatkossa kaksi kertaa vuodessa.Mitä seuraavaksi?Luonnos valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2021-2032 sekä sen vaikutusten arviointi on lausunnoilla 23.2.2021 asti.Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksella saatu palaute huomioidaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman viimeistelyssä ennen päätöksentekoa sekä vaikutusten arvioinnissa.Valtioneuvoston on tarkoitus antaa valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021-2032 selontekona eduskunnalle keväällä 2021. Eduskuntakäsittelyn jälkeen valtioneuvosto päättää suunnitelmasta.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on käynnistänyt luonnon virkistyskäytön strategian laadinnan. Tavoitteena on tuoda luonnon virkistyskäytön hyötyjä suomalaisten tietoon ja käyttöön. Lisäksi selkeytetään luonnon virkistyskäytön edistämisen rooleja yhteiskunnassamme. Strategian on määrä valmistua vuoden 2021 aikana.”Luonnossa liikkuminen on meille suomalaisille yhteinen asia. Viimeistään koronapandemian tuoma ulkoiluinto on osoittanut meille lähiluonnon merkityksen. Luonto on todellinen henkireikä sekä virkistyksen ja ilon lähde. Tutkimusten mukaan luonnossa liikkuminen kohentaa mielialaa, palauttaa suorituskykyä ja auttaa stressistä palautumisessa. Uudella virkistyskäyttöstrategialla haluamme tuoda näitä hyötyjä entistä laajemmin suomalaisten tietoon ja käyttöön”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Luonnon virkistyskäytön strategia on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Strategia laaditaan tämän vuoden aikana ja sen toimet ulottuvat vuoteen 2030 saakka.Tutkimusten mukaan luonnon läheisyys lisää liikkumista luonnossa. Jos esimerkiksi lähimetsä on helposti saavutettavissa, siellä käydään enemmän. Virkistyskäyttöstrategian tietopohjaa luo luonnon virkistyskäytön inventointi, jonka Luonnonvarakeskus LUKE toteuttaa kymmenen vuoden välein. Tällä hetkellä on meneillään kolmas inventointi. Se antaa tietoa siitä, miten suomalaisten luonnossa liikkuminen on muuttunut. Selvityksen mukaan ulkoilun suosio näyttää säilyneen korkeana: lähes kaikki suomalaiset (96 %) harrastavat ulkoilua. Koronapandemia on lisännyt suomalaisten innostusta liikkua lähiluonnossa.Strategia tehdään laajan toimijajoukon kanssaYmpäristöministeriö kutsuu keskeisiä sidosryhmiä mukaan valmistelemaan virkistyskäyttöstrategiaa. Näihin lukeutuu muita ministeriöitä, viranomaisia, järjestöjä ja tutkimuslaitoksia. Strategiaa työstetään kevättalvesta alkaen teemakohtaisissa työpajoissa. Lisäksi keväällä käynnistetään kaikille avoin verkkokysely. Näin myös kansalaisille varataan mahdollisuus kommentoida strategiatyötä ja tehdä siihen ehdotuksia.Luonnon virkistyskäytön strategia liittyy moneen olemassa olevaan valtionhallinnon strategiaan ja ohjelmaan. Näitä ovat esimerkiksi Liikuntapoliittinen selonteko, Kansallinen metsästrategia, Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen 2030 -periaatepäätös, Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma sekä Suomen matkailustrategia.Strategiatyöhön ohjaamiseen osallistuu seitsemän eri ministeriötä, Metsähallitus Luontopalvelut, ELY-keskusten ympäristövastuualue, Kuntaliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto sekä Ulkoilufoorumi, jonka 17:ä jäsenjärjestöä edustaa Suomen Latu.
NordenBladet — Valtioneuvosto myönsi torstaina 21. tammikuuta avustukset puolueille ajalle 1.1.-31.12.2021. Avustukset ovat Ahvenanmaa mukaan luettuna 35 635 000 euroa.Valtionavustukset myönnetään puolueiden poliittisen toiminnan sekä tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen. Puolueiden tulee käyttää saamastaan avustuksesta viisi prosenttia naisten poliittiseen toimintaan sekä samoin viisi prosenttia puolueiden piirijärjestöjen toimintaan. Avustukset jaetaan puolueiden eduskuntavaaleissa saamien kansanedustajapaikkojen lukumäärän mukaan. Puolueavustuksia on jaettu vuodesta 1967 lähtien. Määrärahasta saa käyttää 178 175 euroa avustuksena Ahvenanmaan maakuntahallitukselle poliittisen toiminnan ja tiedotustoiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa.Puolueet, paikkamäärät suluissa ja myönnetyt avustukset:Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. (40): 7 127 000 euroa Perussuomalaiset r.p. (39): 6 948 825 euroa Kansallinen Kokoomus r.p. (38): 6 770 650 euroa Suomen Keskusta r.p. (31): 5 523 425 euroa Vihreä Liitto r.p. (20): 3 563 500 euroa Vasemmistoliitto r.p. (16): 2 850 800 euroa Svenska Folkpartiet i Finland r.p. (9): 1 603 575 euroa Suomen Kristillisdemokraatit r.p. (5): 890 875 euroa Liike Nyt r.p. (1): 178 175 euroa Puolueet yhteensä (199): 35 456 825 euroaAhvenanmaan maakunnan hallitus: 178 175 euroa
NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jolla täsmennetään vuoden 2021 alussa voimaan tullutta metsitystukea koskevaa lakia tuen määrän ja muiden tarkempien ehtojen osalta. Metsitystukea voi hakea Metsäkeskuksesta maaliskuun alusta alkaen.
Metsitystukea myönnetään yksityisille maanomistajille joutoalueiden, kuten viljelyn ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja turvetuotannosta vapautuneiden suonpohjien metsittämiseen. Tuki muodostuu kiinteästä kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta, jotka molemmat perustuvat keskimääräisiin laskennallisiin kustannuksiin hehtaaria kohti. Korvauksen ja palkkion määristä säädetään valtioneuvoston asetuksessa seuraavasti:Metsityskorvauksen määrä on entisillä maatalousmailla joko 1 500 euroa tai 2 000 euroa hehtaaria kohti metsitettävän alueen maalajista riippuen. Monimuotoisuuden edistämiseksi korvauksen saa kivennäismaapohjaisilla kohteilla korotettuna, jos metsityksessä käytetään jaloa lehtipuuta tai tervaleppää.
Entisillä turvetuotantoalueilla metsityskorvaus on metsitysmenetelmästä riippuen joko 1 000 tai 1 500 euroa hehtaaria kohti.
Metsityskorvauksen lisäksi maksetaan kahdessa erässä hoitopalkkio, jonka määrä on yhteensä 900 euroa hehtaaria kohti.
Asetuksessa määritellään myös metsityksessä hyväksyttävät puulajit ja täsmennetään laissa asetettuja vaatimuksia metsänviljelyaineiston alkuperästä ja kasvatettavien taimien vähimmäismäärästä hehtaaria kohti. Asetuksessa säädetään lisäksi metsitettävällä alalla sekä ennen metsitystä että taimikonhoitovaiheessa edellytettävistä toimenpiteistä.
Aktiivisessa ruoantuotannossa olevia alueita ei ole tarkoitus metsittää, eikä tukea saa myöskään maiseman tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden avoimien alueiden metsitykseen. Tukihakuun liittyen Metsäkeskus pyytää ELY-keskukselta lausunnon luonnon monimuotoisuuteen, maisemaan, vesitalouteen ja kaavarajoitteisiin liittyvistä seikoista. Siitä, millaisia seikkoja tukea myönnettäessä arvioidaan ja millaisia metsitettäväksi soveltuvat alueet ovat kerrotaan tarkemmin asetuksessa.
Metsäkeskus tiedottaa helmikuussa tarkemmin tukihakujen avautumisesta. Tukeen liittyviä toimenpiteitä ei saa aloittaa ennen tukipäätöksen tekemistä.
Joutoalueiden metsitystä koskeva tukijärjestelmä on valmisteltu osana keväällä 2020 käynnistettyä laajaa maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Se on yksi niistä toimenpiteistä, joiden tavoitteena on lisätä hiilensidontaa ja vähentää maankäyttösektorin päästöjä Suomessa. Metsitystukea koskeva laki tuli voimaan vuoden alusta ja on voimassa vuoden 2023 loppuun. Metsitettäväksi soveltuvia joutoalueita on Suomessa noin 120 000 hehtaaria. Erityisesti turvepohjaisten alueiden metsittämisen ilmastohyödyt ovat merkittävät.
NordenBladet — Valtioneuvosto on päättänyt tänään vuoden 2021 valtion tukeman asuntotuotannon hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelmasta, jonka tavoitteena on edistää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa. Valtuuksia jaetaan eduskunnan päätöksen mukaisesti kaikkiaan 1,8 miljardin euron edestä.Korkotukivaltuuksilla voidaan rakentaa noin 9 500 uutta ja peruskorjata noin 3 780 asuntoa. Korkotukivaltuuksien lisäksi jaetaan 285 miljoonaa euroa takauslainojen valtuutta, jolla voidaan rakentaa noin 2 000 uutta vuokra-asuntoa.Kaikkiaan 75 % korkotukilainoista on tarkoitettu vuokra-asuntojen tuotantoon. Niin sanottuun normaaliin vuokra-asumiseen ohjataan 792 miljoonaa euroa, eli 44 % jaetusta valtuudesta ja erityisryhmien asumiseen 358 miljoonaa euroa, eli 20 %.Niin sanotuille lyhyille vuokra-asuntolainoille osoitetaan 198 miljoonaa euroa, eli 11 % kokonaisvaltuudesta. Tämän arvioidaan riittävän noin 1 300 vuokra-asunnon rakentamiseen.Asumisoikeusasuntojen osalta valtuus on 447 miljoonaa euroa. Arvion mukaan summalla voidaan lainoittaa noin 1 700 asumisoikeusasunnon rakentaminen ja noin 1 445 asunnon perusparantaminen.Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisille lainoille osoitetaan 100 miljoonan euron takausvaltuus.Uudistuotantoon tarkoitettuja lainoja kohdennetaan nopeimmin kasvaviin keskuksiin – erityisesti Helsingin seudulle – ja korkotuki- ja takauspäätöksissä painotetaan edullisten ja energiaa säästävien asuntojen uudistuotantoa. Perusparannukseen ohjataan korkotukea alueilla, joilla asuntojen arvioidaan pysyvän korjauksen myötä käytössä vielä pitkään.Tukea myös kasvukeskusten ulkopuolelle ja erityisryhmien asumiseenKorkotukilainoja voidaan myöntää myös kasvukeskusten ulkopuolelle vuokra-asuntojen rakentamiseen tai perusparantamiseen. Näille alueille voidaan myöntää tukea, jos asuntoja rakennetaan eritysryhmille, tai jos asuntotarve kasvaa esimerkiksi suuren investoinnin tuomien työpaikkojen vuoksi, tai jos kunta tarvitsee tukea asuntokantansa sopeuttamiseen.Erityisryhmien asuntoja tuetaan myös investointiavustuksella, joka liittyy korkotukilainaan. Avustusvaltuuden määrä on 90 miljoonaa euroa, ja sillä tuetaan ensisijaisesti kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa olevia erityisryhmiä, kuten pitkäaikaisasunnottomia, kehitysvammaisia, mielenterveyskuntoutujia ja muistioireisia vanhuksia. Investointiavustuksella pyritään myös ehkäisemään nuorten asunnottomuutta ja syrjäytymistä.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi 21.1.2021 Suomen esityksen EU:n kokonaan rahoittamien maataloustukien siirtymäkauden tasoiksi. Yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevan ratkaisun viivästymisestä johtuva siirtymäkausi kattaa vuodet 2021 ja 2022. Esitys toimitetaan seuraavaksi Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi.Keskeiset komission hyväksymistä edellyttävät ratkaisut liittyvät vapaaehtoiseen tuotantosidonnaiseen tukeen. Suomi haluaisi jatkaa näiden tukien maksamista 19,6 % osuudella käytettävissä olevasta EU-rahoituksen enimmäismäärästä. Lisäksi siirtymäkaudelle tehtäisiin lisäys EU:n valkuaiskasvien (2,7 milj. euroa) ja sokerijuurikkaan (0,5 milj. euroa) tuotantosidonnaiseen tukeen ko. kasvien viljelypinta-alan säilyttämiseksi ja kasvattamiseksi. Muilta osin suorien tukien järjestelmiä koskevat ratkaisut vastaavat kaudella 2015-2020 toteutettua jatkuvuuden ja yksinkertaistuksen turvaamiseksi.
NordenBladet — Asiakkaalle ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä annettavin tietoihin tulee tarkennuksia. Valtioneuvoston asiasta antama asetus tulee voimaan 25. tammikuuta 2021. Asetus liittyy sähköisen viestinnän palvelulakiin tehtyihin muutoksiin.Viestintäpalvelusopimuksia ovat esimerkiksi matkapuhelinliittymiä tai internetpalveluja koskevat sopimukset kuluttajien ja palvelun tarjoajien välillä. Sopimuksissa annettavista tiedoista ei ole aiemmin säädetty yhtä tarkasti, mutta nyt EU:n teledirektiivi edellyttää yksityiskohtaisempaa sääntelyä asiasta.Tietovaatimukset koskevat sähköisiä viestintäpalveluita tarjoavia teleyrityksiä. Tiedot tulisi kuluttajan lisäksi antaa myös mikroyritykselle, pienelle yritykselle ja voittoa tavoittelemattomalle yhteisölle, jos muuta ei ole sovittu.Direktiivin edellyttämiin tietovaatimuksiin kuuluvat esimerkiksi viestintäpalveluiden hintatiedot, kuluttajan mahdollisuus seurata saldoaan, korvaus- ja hyvitysmenettelyt, laatumuuttujat sekä palveluntarjoajan toimet tietoturvaloukkausten, -haavoittuvuuksien ja -uhkien ilmetessä. Tiedot tulee tarvittaessa toimittaa vammaisille henkilöille käytettävissä olevassa esteettömässä muodossa.Viestintäverkon korvaamisesta tai käytöstä poistamisesta ilmoitettavaValtioneuvosto on antanut asetuksen myös huomattavan markkinavoiman yrityksen aikaisemman viestintäverkon korvaamisesta tai käytöstä poistamisesta. Asetus tulee voimaan 25. tammikuuta 2021.Asetus perustuu sähköisen viestinnän palvelulain muutoksiin. Jatkossa huomattavan markkinavoiman yritysten tulee ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle, kun ne aikovat poistaa käytöstä tai korvata aiempaa viestintäverkkoaan. Asetuksessa säädetään tarkemmin niistä tiedoista, joita yrityksen tulee sisällyttää ilmoitukseensa.
