NordenBladet — Suomi esittää Alvar Aallon humaania arkkitehtuuria edustavaa, 13 kohteen kokonaisuutta Unescon maailmanperinnön kansalliseen aieluetteloon kulttuuriperintökohteeksi. Nykyisin voimassa olevan kansallisen aieluettelon kohteista luettelossa säilytetään Inarin Ukonsaari.

Maailmanperinnön aieluetteloon sisällytettävistä kohteista päätetään kansallisesti. Kulttuuriperintökohteiden osalta päätöksen tekee opetus- ja kulttuuriministeriö ja luonnonperintökohteiden osalta ympäristöministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös pohjaa Museoviraston laatimaan esitykseen. Kansallinen aieluettelo on päivitetty edellisen kerran vuonna 2004.

– Kansallisesta aieluettelosta muodostui hieno kokonaisuus, joka täydentää nykyistä maailmanperintökohteidemme joukkoa ja vastaa Kansallisen maailmanperintöstrategian linjauksia. Aieluettelon kohteet edustavat upealla tavalla kansallista kulttuuriperintöämme, josta voimme olla ylpeitä myös maailmanlaajuisesti, iloitsee tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.

Luonnonperinnön osalta luettelon päivittämisestä on vastannut ympäristöministeriö yhteistyössä Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa. Ympäristöministeriö on nimennyt kansalliseen aieluetteloon Saimaan norppasaaristot, joka korvaa voimassaolevaan luetteloon sisältyneen Saimaan-Pielisen vesistön.

Nykyisen kansallisen aieluettelon muut kulttuuriperintökohteet eivät enää kaikilta osin täytä maailmanperintösopimuksen kriteerejä ja maailmanperintöluettelon tasapainoista kehittämistä koskevia linjauksia, jonka vuoksi ne poistetaan aieluettelosta. Näitä ovat Hauensuolen kalliopiirrokset Hangossa, Pattijoen Kastelli Raahessa, Astuvansalmen kalliomaalaukset Ristiinassa sekä Paimion parantola, joka poistuu luettelosta omana kohtanaan, mutta on yksi Alvar Aallon humaani arkkitehtuuri -kokonaisuuden 13 kohteesta.

Alvar Aallon humaania arkkitehtuuria edustava 13 kohteen kokonaisuusAieluettelon sarja koostuu 13 Alvar Aallon suunnittelemasta kohteesta: Alvar Aallon ateljee, Alvar Aallon kotitalo, Finlandia-talo, Kansaneläkelaitoksen päärakennus ja Kulttuuritalo Helsingissä, Jyväskylän yliopiston kampus, Muuratsalon koetalo ja Säynätsalon kunnantalo Jyväskylässä, Paimion parantola, Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Sunilan selluloosatehtaan asuinalue Kotkassa, Villa Mairea Porissa sekä Vuoksenniskan Kolmen Ristin kirkko Imatralla. Sarjan kohteiden lukumäärä voi vielä muuttua, kun aieluettelon kohdetta lähdetään valmistelemaan esitykseksi maailmanperintöluetteloon. Valmistelun ajankohdasta päätetään erikseen.

Maailmanperintösopimus ja aieluettelo
Maailmanperintösopimus eli maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemista koskeva Unescon yleissopimus hyväksyttiin vuonna 1972. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1987. Maailmanperintösopimuksen tavoitteena on yleismaailmallisesti arvokkaimman kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen ja hoitaminen ihmiskunnan yhteisenä perintönä.

Maailmanperintösopimukseen sisältyy maailmanperintöluettelo, jossa on tällä hetkellä 1 121 kohdetta. Suomesta luetteloon on hyväksytty seitsemän kohdetta: Vanha Rauma (1991), Suomenlinna (1991), Petäjäveden vanha kirkko (1994), Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996), Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue (1999), Struven astemittausketju (2005) ja Merenkurkun saaristo (2006, luonnonperintökohde).

Kansallisesti ylläpidetään inventointia eli ns. aieluetteloa kohteista, joita jäsenvaltio myöhemmin esittää varsinaiseen maailmanperintöluetteloon. Kansalliseen aieluetteloon sisällytetään kohteet, joiden arvioidaan täyttävän sopimuksen valintaperusteet ja joita on tarkoitus lähivuosina esittää maailmanperintökohteiksi. Kansallista aieluetteloa on perinteisesti päivitetty noin kymmenen vuoden välein.

NordenBladet — Sisäministeriö on avannut sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) haun 1.2.2021. Rahaston tavoitteiden mukaisiin hankkeisiin on haettavissa EU-tukea noin 4,2 miljoonaa euroa. Haku on avoinna 31.3. klo 16.15 saakka.

Unionin ulkorajojen valvonnan ja viisumipolitiikan (ISF-B) osalta rahoitus kohdistuu pääosin EU:n rajanylitystietojärjestelmän (EES) ja matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) toimeenpanoon. Rahoitusta on käytettävissä myös kansallisen viisumitietojärjestelmän kehittämiseen, rajatarkastusvälineiden uusimiseen sekä miehittämättömiä ilma-aluksia hyödyntävän rajavalvontatekniikan kehittämiseen.

Poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan osalta (ISF-P) rahoitusta on haettavana viranomaisten yhteiskäyttöisten hätäkeskustietojärjestelmän, kenttäjohtojärjestelmän sekä tilannejohtokeskusten yhteen liittämiseen.Haettaviin toimiin käytettävissä oleva rahoituksen määrä on ilmoitettu hakuilmoituksen liitteessä.

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on avannut haettavaksi 3 miljoonaa euroa maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluihin. Lisäksi toimintaan on käytettävissä vuoden 2020 talousarvion määrärahaa noin 700 000 euroa. Haku on avoinna 1.2.-26.3.2021.

Avustuksen tavoitteena on tehostaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä kehittämällä ohjaus- ja neuvontapalveluita sekä niitä koskevaa monialaista yhteistyötä. Avustuksen avulla pyritään kehittämään pääsääntöisesti maakuntien keskuskaupungeista koostuva valtakunnallinen ohjaus- ja neuvontapalvelujen verkosto. Verkoston tarkoituksena on vastata kunta- ja järjestöyhteistyön ja monikanavaisen toteutuksen kautta myös alueiden muiden kuntien tarpeisiin.

Avustuksella tuetaan hallitusohjelman tavoitteita, joiden mukaan maahanmuuttajien aktiivista kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistetaan, tehostetaan ja nopeutetaan sekä kotoutumispalveluiden laatua, velvoittavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan.4Hakuaika päättyy 26.3.2021Avustuksella voidaan tukea maahanmuuttajille suunnatun ohjaus- ja neuvontapalvelun käynnistämistä tai jo käynnissä olevan ohjaus- ja neuvontapalvelun kehittämistä ja vakiinnuttamista. Avustus on uusien ohjaus- ja neuvontatoimintaa käynnistävien tai kehittävien hankkeiden käytössä ajalla 1.5.2021-31.8.2022. Vuonna 2020 käynnistyneet ja tästä hausta toiminnalleen jatkoa hakevat hankkeet voivat käyttää avustusta ajalla 1.9.2021-31.8.2022.

Avustusta voivat hakea maakuntien keskuskaupungit sekä ne kuntayhtymät, jotka hoitavat sopimusperusteisesti alueensa kuntien kotoutumisen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Keskuskaupunkien tulee sopia avustuksen hakemisesta alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Perustellusta syystä avustuksen saajana voi olla myös muu kuin maakuntansa keskuskaupunki. Tiheään asutuilla alueilla tai muuten perustelluista syistä maakunnassa voidaan tukea myös useampia kaupunkikeskittymiä.Avustusten suuntaamisesta päättää työ- ja elinkeinoministeriö. Avustushaku käynnistyy maanantaina 1.2.2021 ja päättyy perjantaina 26.3.2021. Rahoitusta haetaan täyttämällä hakulomake sekä vaaditut liitteet. Hakemukset toimitetaan 26.3.2021 klo 16.15 mennessä työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon joko sähköisenä tai paperiversiona. Tieto rahoituspäätöksistä annetaan mahdollisimman pian haun päättymisen jälkeen.

TEM järjestää hakuinfon perjantaina 19.2. klo 9-11.00 verkossa. Infossa vastataan hakua koskeviin sisällöllisiin kysymyksiin. Sähköpostin aihekenttään pyydetään merkitsemään ”Kysymys maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluhausta VN/765/2021”. Ilmoittautuminen viimeistään 17.2.2021 tästä linkistä 

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ja mielipiteitä viranomaisilta, asukkailta ja yhteisöiltä sekä Ruotsin meriympäristön toimenpideohjelmaehdotuksesta ja sen ympäristöselostuksesta että Ruotsin Perämeren vesipiirin vesiä koskevasta toimenpideohjelmasta ja sen ympäristöselostuksesta. Mielipiteet pyydetään toimittamaan ympäristöministeriöön viimeistään 12.4.2021.

Ympäristöministeriö on vastaanottanut Ruotsin ympäristöviranomaiselta ilmoituksen Ruotsin meriympäristön toimenpideohjelman laadinnasta ja sen ympäristöarvioinnista. Tämän lisäksi ympäristöministeriö on vastaanottanut ilmoituksen Ruotsin Perämeren vesipiirin vesiä koskevan toimenpideohjelman laadinnasta ja sen ympäristöarvioinnista.

Ympäristöarvioinnissa sovelletaan YK:n Euroopan talouskomission yleissopimukseen valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista (Espoon sopimus) liitettyä strategista ympäristöarviointia koskevaa pöytäkirjaa.

Mielipiteet pyydetään toimittamaan vastaamalla Lausuntopalvelu.fi-palvelun lausuntopyyntöön.

NordenBladet — Oikeusministeriö myöntää valtionavustusta saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille ja paliskunnille sekä saamen kielilaissa tarkoitetuille yksityisille toimijoille. Valtionavustus on tarkoitettu saamen kielilain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseen.

Näitä ovat esimerkiksi saamelaisten kielellisten oikeuksien edistäminen, kääntäminen ja tulkkaus, tiedottaminen sekä kielikoulutus. Valtionavustusten hakuaika on 1.2.-26.2.2021.

NordenBladet — Tänään lähtee laajaan julkiseen kuulemiseen kunnianhimoinen ehdotus, jonka tavoitteena on meriympäristön hyvä tila. Merenhoidon toimenpideohjelmaehdotukseen on koottu nykytoimien lisäksi 65 uutta toimenpidettä meren tilan parantamiseksi. Toimenpideohjelmaehdotus vuosiksi 2022-2027 on kuultavana 14.5.2021 asti.

”Meren kunnosta huolehtiminen ja toimenpiteiden toteuttaminen kuuluu kaikille merellä tai sen äärellä toimiville. Suomen merialueiden tila ei ole kokonaisuudessaan hyvä, ja meillä riittää vielä tehtävää meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi. Siksi haastankin kaikki tutustumaan toimenpideohjelmaehdotukseen, antamaan palautetta ja osallistumaan sen viimeistelyyn”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Toimenpideohjelma on resepti meren kunnostamiseksiToimenpideohjelman tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää Suomen merialueilla hyvä tila, mikä tarkoittaa puhtaita vesiä, monimuotoista luontoa, elinvoimaisia kala- ja lintukantoja, roskattomia rantoja sekä ympäristömyrkkyjen ja niiden vaikutusten vähenemistä.

Ohjelmassa ehdotetut toimet vähentävät ihmisen toiminnasta aiheutuvia haittoja, kuten ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta, vedenalaista melua, meressä olevien roskien määrää sekä meriympäristöön kohdistuvia onnettomuusriskejä. Varsinkin Saaristomerta ja Suomenlahtea vaivaa edelleen rehevöityminen ja ilmastonmuutos uhkaa pahentaa tilannetta.

Esimerkkejä 65:stä uudesta toimesta:
Rehevöityminen: Suomi tekee selvitykset ravinnekuormituksesta, jonka rahtialusten jätevedet sekä rahti- ja matkustaja-alusten harmaat vedet ja ruokajätteet aiheuttavat. Tavoitteena on, että päästöjä aletaan säädellä kansainvälisissä sopimuksissa.
Roskaantuminen: vähennetään tekonurmikenttien ja maatalouden mikromuovipäästöjä muun muassa ohjeistuksilla.
Vedenalainen melu: Veneilyn aiheuttamaa vedenalaista melua vähennetään ensisijaisesti kasvattamalla veneilijöiden tietoisuutta. Lisäksi tunnistetaan väyliä, joilla veneilyä voidaan säädellä muun muassa nopeusrajoituksin tai se ohjataan pois herkiltä alueilta.
Merenpohjan fyysiset vahingot: Parannetaan pienruoppausten suunnitelmallisuutta, ohjausta ja ympäristötekniikoita.
Luonnon- ja ympäristönsuojelu sekä ennallistaminen: Laajennetaan ja tehostetaan mereistä suojelualueverkostoa meriluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Meriympäristön tilaan kohdistuvat riskit: Öljy- ja kemikaalitorjuntavalmiuden varmistamiseksi hankitaan vanhentuvien öljyntorjunta-alusten korvaajiksi monitoimialuksia, joilla on sekä öljynvahingon että aluskemikaalivahingon torjuntakyky.

Toimenpideohjelman päivitys on laadittu ympäristöministeriön ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskuksen (ELY-keskus) johdolla yhteistyössä rannikon ELY-keskusten, Suomen ympäristökeskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja sisäministeriön hallinnonalojen kanssa. Valmisteluun on osallistunut suuri joukko asiantuntijoita valtion tutkimuslaitoksista, virastoista sekä järjestöistä.

Työ kohti meren hyvää tilaa on jo täydessä vauhdissaVuosina 2016 – 2021 on toteutettu merenhoitosuunnitelmaa ja vesienhoitosuunnitelmia toimenpideohjelmineen. Toimia tilan parantamiseksi on toteutettu monipuolisesti. Hallitus on sitoutunut rahoittamaan Itämeren ja vesiensuojelun tehostamisohjelmaa vuosina 2019 – 2023 kaikkiaan 69 miljoonalla eurolla. Peltojen kipsikäsittelyllä on onnistuttu ensimmäistä kertaa tehokkaasti vähentämään pelloilta mereen huuhtoutuvan fosforin määrää.Itämeri toipuu kuitenkin hitaasti. Meriympäristön hyvää tilaa ei ole saavutettu kaikilta osin vuoden 2020 määräaikaan mennessä eikä todennäköisesti saavuteta tulevankaan ohjelmakauden aikana. Määräaika tulee EU:n meristrategiadirektiivistä.

Osallistu merenhoitoonToimenpideohjelmaehdotus on kuultavana 14.5.2021 asti, ja jokainen voi osallistua ja kertoa mielipiteensä ohjelmasta sekä siihen liittyvästä ympäristöarvioinnista. Palautetta voi antaa ensisijaisesti lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelun kautta tai toimittamalla palaute sähköisesti tai kirjallisesti Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Saatu palaute käydään läpi ja siitä laaditaan yhteenveto. Palautetta hyödynnetään lopullista merenhoidon toimenpideohjelmaa laadittaessa.

Samaan aikaan kuullaan myös ehdotuksista vesienhoitosuunnitelmiksi ja tulvariskien hallintasuunnitelmiksi.

NordenBladet — Puurakentamisen ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman viidennellä hakukierroksella rahoitetaan hankkeita, jotka kehittävät puurakentamisen digitalisaatiota, vähähiilisyyttä, käyttäjälähtöisiä ratkaisuja, kiertotaloutta sekä teollisia verkostoja.

Tukea myönnetään enintään 40 prosenttia hankkeen hyväksytyistä kustannuksista, enimmillään 150 000 euroa hanketta kohden. Hankkeet voivat kestää enintään 18 kuukautta aikavälillä 1.4.2021–30.9.2022. Hakijana voi olla yksityinen tai julkinen organisaatio tai niiden konsortio.Haku on auki 1.2.–1.3.2021. Avustuspäätökset pyritään tekemään maaliskuun 2021 loppuun mennessä.

NordenBladet — Suomi vahvistaa tukeaan kehittyvien maiden koulutukseen palaamalla Global Partnership for Education (GPE) -rahaston rahoittajaksi. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari julkisti Educa verkossa -tapahtumassa Suomen tukevan rahastoa 25 miljoonalla eurolla vuosina 2021–2025.

Global Partnership for Education on maailman suurin kehittyvien maiden koulutusjärjestelmien tukemiseen keskittynyt rahasto. Se myöntää lahjamuotoista opetussektorin kehittämiseen suunnattua rahoitusta vähiten kehittyneille maille ja hauraille valtioille. Rahaston maantieteellinen painopiste on Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa.

Yhteistyö GPE:n kanssa on Suomelle entuudestaan tuttua. Suomi on rahoittanut sitä vuosina 2013–2016 yhteensä kuudella miljoonalla eurolla. Vuoden 2020 lopussa Suomi myönsi kaksi miljoonaa euroa GPE:n COVID-19-rahoitukseen, jolla tuetaan oppimisen jatkumista kehitysmaissa pandemian aiheuttamassa hätätilanteessa. Tuki keskittyy erityisesti tyttöjen ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien lasten oppimisen ja kouluun paluun mahdollistamiseen.

”Suomella on osaamisemme ja koulujärjestelmäämme kohdistuvan kansainvälisen kiinnostuksen ansiosta mahdollisuus vaikuttaa kestävän kehityksen koulutustavoitteen edistämiseen eri puolilla maailmaa. Suomi haluaa olla mukana rakentamassa laadukasta koulutusta kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja nuorille”, sanoi ministeri Skinnari Educassa.

Erityisen tärkeää Suomelle on tyttöjen ja vammaisten lasten koulunkäyntimahdollisuuksien tukeminen ja opettajien koulutuksen kehittäminen.

GPE:n tavoitteena on koota viisi miljardia dollaria kehitysrahoitusta seuraavan viiden vuoden aikana. Varoilla tuetaan koulujärjestelmien kokonaisvaltaista vahvistamista, parannetaan opetuksen laatua ja edistetään tyttöjen ja heikoimmassa asemassa olevien koulutusta yli 70 kehitysmaassa.

GPE:n tukea saavilta mailta edellytetään riittävää kansallista rahoitusta koulutussektorille sekä sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja eriarvoisuuden vähentämistä koulutussektorin suunnitelmissa. Global Partnership for Education -rahaston toiminta perustuu kumppanuuksiin kehittyvien maiden, avunantajien, kehitysrahoituslaitosten, järjestöjen ja yritysten välillä.

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin vierailee maanantaina 1. helmikuuta Porvoossa ja Kouvolassa. Vierailun aikana tavataan kaupunkien edustajia ja keskustellaan erityisesti alueen ajankohtaisista asioista. Päivän aikana pääministeri vierailee myös Nesteen jalostamolla Porvoon Kilpilahdessa. Vierailu järjestetään terveysturvallisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elintarvikemarkkinalain muutos on vahvistettu Tasavallan presidentin esittelyssä 29.01.2021. Asiaa koskeva hallituksen esitys (HE 199/2020 vp) annettiin eduskunnalle 29.10.2020 ja se hyväksyi esityksen 18.12.2020 .

Lakiin lisättävät säädökset antavat kaupankäyntiin selkeät pelisäännöt ja tasapainottavat ruokajärjestelmän neuvotteluasemia. Laki antaa myös mahdollisuuden puuttua entistä tehokkaammin ruokajärjestelmässä esiintyviin epäterveisiin kauppatapoihin. Valvontaviranomaisena Suomessa jatkaa Ruokaviraston yhteydessä toimiva elintarvikemarkkinavaltuutettu.Muutoksilla lakiin lisätään huhtikuussa 2019 hyväksytyt EU-direktiivin (kauppatapadirektiivin) edellyttämät hyvän kauppatavan vastaiset kiellot. Samalla laissa säädetään niiden noudattamisen valvonnasta ja kieltojen rikkomisen seuraamuksista. Tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa sopimussuhteen heikoimmassa asemassa olevien myyjien asemaa vahvemmilta ostajilta.  Lain taustalla olevalla direktiivillä yhdenmukaistetaan jäsenmaiden jo olemassa olevia kansallisia lakeja määrittelemällä suojelun vähimmäistaso koko EU-alueelle.
Muutetussa laissa kielletään muun muassa liian pitkät maksuajat, tilausten viime hetken peruutukset, sopimusehtojen yksipuoliset muutokset, myyntiin liittymättömät maksut, kaupalliset kostotoimet sekä liikesalaisuuksien oikeudeton käyttö.

Myös ostettujen tuotteiden palauttamiseen, hävittämiseen, varastointiin, tuotevalikoimaan sisällyttämiseen ja tuotteiden markkinointiin liittyvien kustannusten periminen myyjältä on kiellettyä, ellei niistä ole erikseen sovittu. Ostaja ei voi myöskään kieltäytyä vahvistamasta ostosopimusta kirjallisesti myyjän sitä pyytäessä.

Lain kieltoja sovelletaan kaikkeen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden myyntiin, kun ostaja on liikevaihdoltaan myyjää suurempi ja ostajan liikevaihto ylittää kaksi miljoonaa euroa. Vähimmäisrajan myötä kuitenkin esimerkiksi pienet kahvilat, ravintolat ja kioskit jäävät sääntelyn ulkopuolelle. Sääntely koskee myös julkista sektoria sekä hotelli- ja ravintola-alaa.