NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt korkeakoulutukseen ja nousevien alojen verkostojen kehittämiseen yli 11 miljoonaa euroa. Hankkeilla tuetaan opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön erikoistumiskoulutuksia, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uusien nousevien alojen verkostoja sekä uudistetaan opettajankouluttajien erityisesti digitaalisiin ympäristöihin liittyvää osaamista. Lisäksi rahoituksella vastataan varhaiskasvatuksen opettajapulaan.

Rahoitettavat 27 kehittämishanketta tukevat hallitusohjelman koulutuksen tasa-arvoon ja laatuun sekä jatkuvaan oppimiseen liittyviä linjauksia. Opettajankouluttajien osaamiseen liittyvät hankkeet toimeenpanevat opettajankoulutuksen kehittämisohjelman linjauksia.

Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattujen erikoistumiskoulutuksen toteuttamiseen myönnettiin 225 000 euroa. Varhaiskasvatuksen opettajankoulutukseen myönnettiin 2,8 miljoonaa euroa. Rahoitetuissa hankkeissa mahdollistetaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammatillisten opintojen ja opetusharjoittelun suorittaminen monimuotokoulutuksena. Myös ruotsinkielisen koulutuksen tarpeita on huomioitu. Varhaiskasvatuksen tehtäviin tarvitaan edelleen lisää uusia ammattilaisia. Tilanne on erityisesti pääkaupunkiseudulla haastava siitä huolimatta, että viime vuosina varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen lisäpaikkoihin on panostettu systemaattisesti.

Opettajankouluttajien osaaminen vahvaksi
Digipedagoginen osaaminen on esillä kaikissa rahoitetuissa opettajankoulutuksen hankkeissa. Hankkeissa tuetaan lisäksi opettajankouluttajien erityispedagogiikkaan liittyvää osaamista. Opettajankouluttajien tunne-, vuorovaikutus- ja hyvinvointiosaamiselle on suuri yhteiskunnallinen tarve. Rahoitusten kohteena ovat myös taidealojen ja liikuntakasvatuksen opettajankoulutukset. Opettajankouluttajien osaamisen kehittämiseen myönnettiin yhteensä 2,7 miljoonaa euroa

– Varhaiskasvatuksen kehittäminen, opettajankoulutus ja opettajien osaaminen ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja digitalisaation tarkoituksenmukainen hyödyntäminen ovat avainasemassa. Näiden toimien avulla vahvistamme koulutuksen tasa-arvoa, nostamme Suomen koulutus- ja osaamistasoa ja toimeenpanemme jatkuvan oppimisen linjauksia käytäntöön. Tärkeää on myös, että kaikista huolehditaan ja eri ammattilaisten yhteistyö toimii, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.

– Koronan takia on puhuttu paljon etäopetuksesta ja erityisesti sen laadusta. Digipedagogisen ja ohjausosaamisen vahvistaminen ovat yksi myönnettävän rahoituksen kohde. Tarvitsemme vankkaa osaamista tällä alalla ja pedagogisesti tarkoituksenmukaisia tapoja opettaa verkkoympäristöissä. Panostus vauhdittaa käynnissä olevia uudistuksia, kuten oppivelvollisuuden laajentamista, jatkuvan oppimisen uudistusta ja myös korkeakoulujen Digivision toimeenpanoa, Saarikko jatkaa.

Tukea nousevien alojen verkostojen käynnistämiseen 5,4 miljoonaa euroa osoitettiin erityisesti verkostohankkeisiin, joiden tavoitteena on nousevien alojen vahvistaminen. Nousevien alojen kehittämishankkeissa kohteina ovat muun muassa tekoälyn hyödyntäminen, biodiversiteetti-koulutuksen ja geotieteiden alan koulutusyhteistyöverkostot. Myös eettistä kestävyysosaamista edistetään työelämän ja korkeakoulujen välisessä yhteistoiminnassa. Lisäksi tuetaan autonomisen merenkulun korkeakoulutuksen verkoston synnyttämistä.

– TKI-tiekartan toimeenpanon kannalta on tärkeää tukea uusien, nousussa olevien alojen alkuvaiheen verkostoyhteistyötä. Oikea suunta on, että päätöksissä korostuvat entistä vahvempien verkostojen rakentaminen ja vahva yhteistyö korkeakoulujen välillä, ministeri Saarikko toteaa.Kaikkiaan rahoitusta sai 27 hanketta. Yhteensä avustushakemuksia tuli 61. Avustetut hankkeet ovat laajasti verkottuneita sekä alueellisesti että valtakunnallisesti korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa.Myönnetyt avustukset

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön asettama energia-alan sektori-integraation työryhmä esitteli väliraporttinsa 29.1.2021 järjestetyssä verkkoseminaarissa. Sektori-integraation kehittyminen edellyttää energiamarkkinoiden kehittämistä, johdonmukaista EU-tason sääntelyä ja taloudellisia kannusteita uusien ratkaisujen käyttöönottoon. Työryhmä on kartoittanut sektori-integraatioon liittyviä tarpeita, mahdollisuuksia ja esteitä. Väliraportti lähetetään seuraavaksi lausunnolle osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Siihen voi ottaa kantaa 19.2.2021 saakka. Työryhmä jatkaa työtään ja luovuttaa loppuraporttinsa 30.6.2021 mennessä.

Sektori-integraatio tarkoittaa eri energiasektorien yhdistämistä toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi niin, että ne voivat tasapainottaa toistensa kulutus- ja tuotantopiikkejä. Sektori-integraatiossa muodostuu uudenlaisia linkkejä sektoreiden, energiankantajien, infrastruktuurien ja teknologioiden välillä.

Energiamarkkinoiden kehittäminen, EU-sääntely ja taloudelliset kannusteet puhututtavat
Sektori-integraation ajureita ovat erityisesti puhtaan ja vaihtelevan sähkön tuotanto, ja yhteiskunnan energiankäytön sähköistyminen. Puhtaan sähkön tuotannon ja kulutuksen väliin tarvitaan energiansiirron mahdollistava infrastruktuuri. Uusiutuvan sähköntuotannon merkittävä lisääminen mahdollistuu eri sektoreiden joustavan energiankäytön ansiosta. Keskeiseksi haasteeksi nousee investointitarpeiden vaikutukset energiakustannuksiin sekä joustopotentiaalin käyttöönotto energiajärjestelmässä. Olennainen kysymys on, kuinka ottaa täysimääräisesti käyttöön lämpöjärjestelmän joustomahdollisuudet.

Uusien sektori-integraatioon perustuvien teollisten arvoketjujen kehittäminen edellyttää EU:n laajuisen kannustavan ja innovaatiomyönteisen toimintaympäristön luomista. Tällä hetkellä haaste on tarjota riittävä toimintaympäristön vakaus investoinneille tilanteessa, jossa merkittävä osa esimerkiksi energialainsäädännöstä on EU-tasolla muuttumassa.

Voimassa oleva EU-säädäntö ei tällä hetkellä edistä täysimääräisesti uusien sektori-integraatioratkaisujen, kuten hiilidioksidin käyttö- ja varastointitapoja tai ns. negatiivisia päästöjä. Voimassa olevan uusiutuvan energian direktiivin käytännön määrittelyjen viipyminen EU-tasolla on myös haaste Power-to-X-ratkaisuille. Keskeinen haaste on pienentää merkittävästi globaalin kilpailun piirissä olevan teollisuuden hiilijalanjälkeä ja samalla säilyttää viennin kilpailukyky ja kasvattaa ilmastokädenjälkeä. Tarvitaan riskien jakoa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä uusien merkittävän kokoluokan vähähiiliratkaisuiden käyttöönoton edistämiseksi. EU-rahoitus ja verotus vaikuttavat uusien ratkaisuiden käyttöönoton talouteen ja ovat siten tärkeässä roolissa sektori-integraation mahdollistajina.  Työryhmän työ jatkuu selkeiden toimenpidevaihtoehtojen määrittelylläVäliraportin jälkeen työryhmän työ jatkuu toimenpidevaihtojen määrittelyllä havaittujen mahdollisuuksien ja haasteiden pohjalta. Tavoitteen on muodostaa selkeitä toimenpidevaihtoehtoja, joihin voidaan ottaa kantaa ilmasto- ja energiastrategiassa.Samalla työryhmän rakennetta virtaviivaistetaan lakkauttamalla työryhmän yhteydessä toimineet kolme erillistä asiantuntijaryhmää. Jatkossa työryhmän yhteydessä toimii pysyviä asiantuntijoita, jotka kutsutaan aiemmin asiantuntijaryhmissä toimineista organisaatioista.

Työryhmän tulee luovuttaa loppuraporttinsa 30.6.2021 mennessä.Sähköistyminen ja sektori-integraatio avainasemassa globaalissa energiamurroksessaLisäksi tilaisuudessa esiteltiin kansainvälisen energiajärjestön (IEA) Energy Technology Perspectives 2020-raporttia. Se kuvaa energiateknologioiden kehityskulkuja globaalisti ottaen huomioon mahdollisuudet saavuttaa maailmanlaajuinen ilmastoneutraalius vuonna 2050. Raportti analysoi jopa 800 eri teknologiavaihtoehtoa tavoitteeseen pääsemiseksi. Mukana ovat muun muassa ilmastoystävällinen teräksentuotanto ja lentoliikenteen uudet polttoaineet. Raportin esitteli IEA:n johtava energiateknologian analyytikko Araceli Fernandez Pales.

IEA:n mukaan kasvava uusiutuvan sähköntuotanto ja sähköautojen yleistyminen ovat osoittaneet puhtaiden teknologioiden kasvupotentiaalin. Energiajärjestelmässä tarvitaan kuitenkin hyvin suuri murros, jotta kunnianhimoiset energia- ja ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Järjestön mukaan energiajärjestelmän sähköistäminen, eli sähkön käytön kasvattaminen taloudessa voi olla merkittävin toimi ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. IEA näkee merkittäviä kasvumahdollisuuksia esimerkiksi vety- ja bioenergiaratkaisuissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 29. tammikuuta määrännyt uudet suurlähettiläät Tukholmaan ja Pekingiin sekä pääkonsulin Los Angelesiin.

Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Maimo Henrikssonin Suomen Tukholman-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Henriksson siirtyy Tukholmaan ulkoministeriön Itäosaston osastopäällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2016. Tätä ennen hän työskenteli protokollapäällikkönä vuosina 2015-2016. Suurlähettiläänä Henriksson on ollut Oslossa vuosina 2010-2014. Muuta edustustokokemusta hänellä on Budapestistä ja Moskovasta. Ulkoministeriön palvelukseen Henriksson on tullut vuonna 1989. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti ja kauppatieteiden maisteri.

Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Leena-Kaisa Mikkolan Suomen Pekingin- suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Mikkola siirtyy Pekingiin ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston osastopäällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2017. Tätä ennen hän seurasi Syyrian tilannetta johtavana asiantuntijana vuosina 2016-2017. Suurlähettiläänä Mikkola on ollut aiemmin Tel Avivissa vuosina 2011-2016. Muuta edustustokokemusta hänellä on EU-edustustosta Brysselistä, Canberrasta, Ateenasta ja Budapestista. Ulkoministeriön palvelukseen Mikkola on tullut vuonna 1992. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti.

Okko-Pekka SalmimiesLisäksi tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Okko-Pekka Salmimiehen Suomen Los Angelesin-pääkonsulaatin päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Salmimies siirtyy Los Angelesiin vierailevan vanhemman tutkijan tehtävästä Ulkopoliittisesta instituutista. Tätä ennen hän työskenteli Team Finland –suurlähettiläänä vuosina 2016-2020. Salmimies on ollut Pariisissa OECD ja Unesco -suurlähettiläänä ja pysyvän edustuston päällikkönä 2013-2016. Muuta edustustokokemusta hänellä on Pariisista ja Brysselistä. Ulkoministeriön palvelukseen Salmimies on tullut vuonna 1997. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri.

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt korona-avustuksina lisää yhteensä 8 796 950 euroa taide-, kulttuuri- ja luovien alojen yhteisöille. Avustukset on tarkoitettu tukemaan toimintaa ja tehtävien hoitamista koronapandemian aikana ja auttamaan toimijoita selviämään vaikeiden aikojen yli.

Tavoitteena on auttaa toimijoita jatkamaan ja kehittämään toimintaansa pandemian aikana ja sen jälkeen sekä ylläpitämään työllisyyttä. Avustuksella ei tueta sellaisia vakavaraisia toimijoita, joiden osalta valtionavustuksen myöntämistä ei ole valtionavustuslain mukaisesti pidettävä tarpeellisena toimijan taloudellinen tilanne huomioon ottaen.Avustusta voidaan käyttää ajalla 1.8.2020-30.6.2021 syntyneisiin tai syntyviin kuluihin.

– Koronatilanteen paheneminen syksyn ja talven aikana näkyy taide-, kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden tekemissä hakemuksissa ja niiden määrässä. Toimijoiden taloudelliset vaikeudet ovat lisääntyneet ja näkyvät laajasti eri aloilla. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kulttuurin, taiteen ja luovien alojen yhteisöille ja yrityksille myönnetyt avustukset ovat tärkeä osa sitä tuen kokonaisuutta, jolla valtio tukee koronasta pahiten kärsineitä aloja, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.

Määrärahoista päätettiin lisätalousarviossaHallitus esitti vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarviossaan lisämäärärahaa, jolla helpotetaan koronavirustilanteesta kärsivien eri taiteenalojen toimijoiden, yhteisöjen ja toimialan ammattilaisten tilannetta. Eduskunta hyväksyi seitsemännen lisätalousarvion 27. marraskuuta.

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 29. tammikuuta oli esillä EU:n kyberstrategia ja komisison joulukuussa julkaisema digipaketti.

EU-ministerivaliokunta keskusteli komission ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkaisemasta EU:n uudesta kyberstrategiasta. Strategia on laaja-alainen kokonaisuus, jossa esitetään näkemyksiä toimista, joita tarvitaan EU:n häiriönsietokyvyn, teknologisen riippumattomuuden ja operatiivisten valmiuksien kehittämiseksi. Suomi näkee, että kyberturvallisuus on olennainen osa EU:n sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan ja yhteiskuntavakauden sekä kansalaisten yksityisyyden turvaamista. Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n kyberturvallisuuteen liittyvän yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen. Digitaalisia markkinoita sekä digitaalisia palveluita koskevat lainsäädäntöehdotukset, jotka kuuluvat komission joulukuussa julkaisemaan ”digipakettiin”.

Akkuja koskeva asetusehdotus, jonka tavoitteena on nykyaikaistaa akkuja koskeva lainsäädäntökehys niin, että se kattaa akkujen koko elinkaaren.EU:n Brexit-mukautusvaraus, joka antaa tilapäistä taloudellista apua ennakoimattomien ja kielteisten seurausten torjumiseksi EU-maissa aloille, joihin brexit vaikuttaa kielteisimmin.Datahallinnon asetusehdotus, jonka tavoitteena on edistää eurooppalaisen datalouden kehitystä.

Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja tutkimusministereiden epäviralliseen videokokoukseen (3.2.), joka keskittyy tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan.

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 29.1.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari osallistuu 29. tammikuuta Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) paneelikeskusteluun kestävistä sijoituksista. Virtuaalitapahtuma ”Davos Agenda” järjestetään Foorumin perinteisen vuosikokouksen sijaan 25.–29. tammikuuta.Ministeri Skinnari osallistuu paneeliin, jossa pohditaan globaaleja sijoitusvirtoja ja niiden valjastamista kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Koronapandemia on vähentänyt suoria ulkomaisia sijoituksia yli 40 prosentilla, mikä on vaikuttanut vakavasti kestävän kasvun mahdollisuuksiin. Tapahtuman keskeinen kysymys onkin mitä muutoksia tarvitaan globaalien investointien palauttamiseksi ja uudelleen rakentamiseksi?

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tänä vuonna käynnistyy neljä uutta valtakunnallista luonnonhoidon kehittämishanketta, joiden tavoitteena on turvata kalliometsien monimuotoisuutta, parantaa tekopökkelöiden vaikutusta monimuotoisuudelle, lisätä tietoa metsäpölyttäjistä sekä toteuttaa luonnonhoitoa lehtometsissä. Hankkeet ovat osa kansallisen metsästrategian mukaista METSO-ohjelmaa, jonka kautta yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsiään sekä tehdä niissä luonnonhoitotöitä.Kalliometsien luontoarvot kunniaanTietoa, toimintatapoja ja tietoisuutta kallioelinympäristöjen monimuotoisuuden turvaamiseen (Hard rock) -hankkeessa parannetaan kalliometsien paikkatiedon kattavuutta ja turvataan niiden luontoarvoja uusien hoitosuositusten avulla. Hanketta vetää Tapio Oy ja sitä toteutetaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen kanssa.– Kallioita on pinta-alallisesti vähän, mutta niiden lajistollinen merkitys on huomattava. Metsätalouskäytännöt ovat ratkaisevassa asemassa kallioiden luontotyyppien ja lajiston turvaamisessa, kertoo johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta.Lisää Hard rock -hankkeesta (tapio.fi)Lisää tietoa metsäpölyttäjistäKahdessa hankkeessa keskitytään pölyttäjähyönteisiin.  Tekopökkelöiden hyödyt pölyttäjille ja monimuotoisuudelle (TEKOPÖLY) -hankkeessa tarkennetaan, minkälaiset tekopökkelöt ovat suotuisimpia lahopuuta tarvitseville pölyttäjille, linnuille ja sienille. Keinotekoiset pökkelöt ovat tärkeä keino tuottaa lisää lahopuuta talousmetsiin. Hanketta vetää Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Metsä Groupin ja Bioname Oy:n kanssa.–  Tutkimme tekopökkelöiden sienilajistoa muun muassa DNA-menetelmin. Kartoitamme metsäpölyttäjiä keinopesillä ja selvitämme, käyttävätkö linnut tekopökkelöitä pesintään ja ruokailuun. Hanke tuottaa tekopökkelöistä ohjeistuksen sekä kouluttaa uusia lajisto-osaajia, kertoo hankkeen koordinaattori Heidi Björklund Luomuksesta.Luonnonhoito metsäpölyttäjien tukena (Pölymetsä) -hankkeessa tarjotaan metsänomistajille ja metsäalan toimijoille tietoa siitä, kuinka pölyttäjät voidaan parhaiten ottaa huomioon talousmetsien luonnonhoidossa. Hanketta vetää Tapio Oy ja se toteutetaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.–  Viime vuosina on uutisoitu pölyttäjien määrän romahtamisesta. Myös metsissä elävillä pölyttäjillä on tärkeä rooli ekosysteemin toiminnassa. Haluamme selvittää ja kertoa, kuinka metsäpölyttäjien monimuotoisuus voidaan turvata metsätalouden arjessa, sanoo asiantuntija Sara Turunen Tapiosta.Lisää TEKOPÖLY-hankkeesta (luomus.fi)Lisää Pölymetsä-hankkeesta (tapio.fi)Luonnonhoitoa lehdoille METSO-ohjelman ja Helmi-ohjelman voiminLehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeessa kehitetään lehtojen luonnonhoitoa. Lähes puolet Suomen metsien uhanalaista lajeista on lehdoissa, joten ne ovat tärkeä kohde. Hanke kohdistuu lehtokeskuksiin eli Lounais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Hämeen, Keski-Karjalan ja Pohjois-Savon runsaslehtoisille alueille. Suomen metsäkeskus vetää hanketta ja sitä toteutetaan yhteistyössä ELY-keskusten, Metsähallituksen luontopalveluiden ja paikallisten metsäalan toimijoiden kanssa.– Lehtokeskusalueille on tiivistynyt suuri määrä luonnon monimuotoisuutta, ja lehtoalueiden kytkeytyneisyys on laajempaa kuin hajanaisesti sijaitsevien lehtokohteiden välillä. Lehtokeskusalueilla voidaan merkittävästi parantaa lehtojen luontaisesti monilukuisten sekä harvinaistuvien lajien elinolosuhteita. Tämä edellyttää laajamittaista, koordinoitua ja suunnitelmallista yhteistyötä, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksesta.Käynnistyvät hankkeet kestävät kahdesta kolmeen vuotta ja niitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Luonnonhoidon kehittämishankkeita on toteutettu osana METSO-ohjelmaa vuodesta 2009 lähtien. Lehtokeskusalueiden luontohelmet –hankkeen luonnonhoitotöitä rahoittaa METSO-ohjelman lisäksi myös Helmi-elinympäristöohjelma, jossa tehdään paljon erilaisten elinympäristöjen luonnonhoitoa ja ennallistamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt Business Finlandista arvioinnin, jonka toteuttaa 4Front Oy. Tarkoituksena on tuottaa riippumaton näkemys Business Finlandista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoittajana sekä viennin ja yritysten kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja ulkomaisen matkailun edistäjänä.Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle kuuluva Business Finland aloitti toimintansa 1.1.2018, jolloin yhdistettiin Innovaatiorahoituskeskus Tekes ja Finpro Oy. Business Finlandin muodostamisella haluttiin muun muassa yksinkertaistaa yritysten palveluja, kansainvälistää innovaatiojärjestelmää, tukea tavoitetta kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti sekä tukea maakunnallisia palveluita vahvalla valtakunnallisella toimijalla.– Osana ohjausta ja seurantaa työ- ja elinkeinoministeriö teettää ulkoisia arvioita hallinnonalansa organisaatioista. Business Finland on nyt toiminut noin kolmen vuoden ajan, ja on aika arvioida organisaatiolle Business Finland -uudistuksessa ja ohjauksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista, sanoo ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä.Arviointi valmistuu kesäkuussa 2021Arvioinnissa tarkastellaan Business Finland -uudistuksessa, lainsäädännössä ja ohjauksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tuotetaan kehittämisehdotuksia.Nyt arvioitavia asioita ovatBusiness Finlandin rooli, asema ja toiminnan vaikuttavuus,Business Finlandin toimintamallin ja toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus sekäBusiness Finlandin ohjauksen toimivuus.Business Finland auttaa yrityksiä uudistumaan ja kansainvälistymäänBusiness Finland toimii kotimaassa ja ulkomailla. Se palvelee kasvua hakevia yrityksiä, elinkeinoelämän uudistumista tukevia korkeakouluja ja tutkimusorganisaatioita, julkisia ja kolmannen sektorin organisaatioita, Suomeen suuntautuvia investointihankkeita sekä matkailualaa.Business Finland muodostuu kahdesta organisaatiosta eli Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista (viranomainen) ja Business Finland Oy:stä (yhtiö). Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa Business Finlandin toimintaaTyö- ja elinkeinoministeriö on asettanut arvioinnille ohjausryhmän. Arvioinnissa kuullaan muita ministeriöitä sekä sidos- ja asiakasryhmiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi