NordenBladet — Uusissa sisäasioiden EU-rahastoista rahoitetuissa hankkeissa edistetään mm. kiintiöpakolaisten kotoutumista, kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden henkilöiden paluuseen liittyviä toimenpiteitä, rajavalvonnan partioajoneuvojen ja asiakirjatutkintalaitteiden uusimista sekä poliisin suorituskyvyn kehittämistä.  Loppuvuodesta 2020 järjestettyjen rahoitushakujen perusteella turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) myönnetään EU-tukea seitsemälle ja sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF) kuudelle hankkeelle. AMIF-hankkeille myönnetään EU-tukea yhteensä noin 5 miljoonaa euroa ja ISF-hankkeille noin 880 000 euroa.

Paluuneuvonnan ja paluutoimenpiteiden kehittämistäMaahanmuuttoviraston Mahdollisuutena paluu (MAP) -hankkeessa kehitetään asiantuntevaa paluuneuvontaa, kartoitetaan palaajien erityistarpeita sekä edistetään paluun jälkeisen uudelleen kotoutumisen suunnittelua vastaanottokeskuksissa.

Poliisihallituksen ja Maahanmuuttoviraston MAPPI 2 – Maasta poistamisen täytäntöönpanosuunnitelman digitalisointi -yhteishankkeessa kehitetään paluutoimenpiteitä toteuttamalla Ulkomaalaisasioiden sähköiseen asiointijärjestelmään (UMA) uusi ulkomaalaisen maasta poistamisen täytäntöönpanon valmisteluun liittyvä toiminnallisuus. Samalla uudistetaan myös maasta poistamisprosessin tiedonvälitystä yhdenvertaisuusvalvojan suuntaan.

Kiintiöpakolaisten kotoutumisen edellytyksiä kehitetään useassa hankkeessaSininauhasäätiö sr:n Sanastotyö kiintiöpakolaisten kotoutumisen edistämiseksi -hankkeessa kehitetään kiintiöpakolaisten äidinkielillä sanastoja ja sananselityksiä suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja asumisen keskeisistä termeistä. Suomen Pakolaisapu ry:n Navigaattori 2.0 -hanke vahvistaa mm. julkisen sektorin työntekijöiden vastaanottovalmiuksia sekä aikuisten pakolaisten kotoutumisvalmiuksia uudessa kotikunnassa.

Uudenmaan ELY-keskuksen Osallisena-hankkeessa luodaan malleja pakolaistaustaisten asiakkaiden ottamiseksi mukaan kotoutumista tukevien palvelujen suunnittelemiseen ja asiakastyön osaamisen kehittämiseen.

Maahanmuuttoviraston Kiintiöpakolais -ja kuntaansijoittamishanke III -hankkeessa toteutetaan muutoksia kiintiöpakolaisasian vireillepanon, päätöksenteon ja kuntaansijoittamisen UMA-tietojärjestelmätoiminnoissa sekä työkaluissa. Muutostöillä taataan sujuvampi ja laadukkaampi kiintiöpakolaisasian käsittely, joka nopeuttaa kiintiöpakolaisten Suomeen saapumista.

Työ- ja elinkeinoministeriön Sylvia5 -hanke edistää kuntapaikkojen saamista pakolaisille tukemalla kuntia lisätuin ja lisäämällä osaamista vastaanottoon ja kotoutumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Viranomaisten kyberrikostorjuntavalmiuksia parannetaanRajavartiolaitoksen hankkeissa hankitaan uusia rajatarkastuksissa käytettäviä asiakirjatutkintalaitteita sekä kaksi raskasta partioautoa, joita käytetään EU:n ulkorajavalvonnassa. Lisäksi kehitetään rajaturvallisuuskoulutuksen koulutusympäristöä peruskorjaamalla Raja- ja merivartiokoulun hallinnassa oleva pistoolirata. Hankkeella parannetaan ampumaradan toiminnallisuutta ja turvallisuutta.

Poliisihallituksen POSUKE-hankkeessa kehitetään terrorismin torjunnassa ja muissa vaativissa tilanteissa tarvittavaa pimeänäkökykyä. Poliisiammattikorkeakoulun toteuttamalla Kyber-EOP-hankkeella parannetaan viranomaisten tiedollisia ja taidollisia kyberrikostorjuntavalmiuksia. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja lisätä kyberalan koulutustarjontaa ja käynnistää kyberrikostorjunnan erikoistumisopintokokonaisuus syyslukukaudella 2022.

Lisäksi valmistellaan tukipäätöstä Pirkanmaan pelastuslaitoksen hankkeelle, jossa kehitetään pelastustoimen CBRNE-valmiutta (C=kemialliset aiheet, B=biologiset taudinaiheuttajat, R=radioaktiiviset aineet, N=ydinaseet, E=räjähteet) ja viranomaisten operatiivista toimintakykyä koulutuksen avulla.

AMIF- ja ISF-rahastojen haut olivat käynnissä 5. – 30.10.2020. AMIF-haussa vastaanotettiin 11 hakemusta ja ISF-haussa seitsemän. AMIF-rahastosta haettiin EU-tukea yhteensä noin 7,4 miljoonaa ja ISF-rahastosta noin miljoona euroa.

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tiedottavatLiikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt liikkumisen ohjauksen tukea 26 hankkeelle eri puolille Suomea. Tarkoituksena on tukea kestävää liikkumista ja vaikuttaa ihmisten kulkutapavalintoihin. Tukea annettiin työpaikkojen liikkumisen ohjaukseen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä kestävän liikkumisen suunnitteluun.  Vuosittaiset liikkumisen ohjauksen valtionavustukset on tarkoitettu kunnille, kuntayhtymille ja yleishyödyllisille yhteisöille. Tukea voi hakea erilaisiin hankkeisiin, joilla on tarkoitus joko tiedon lisäämisen tai palvelukokeilujen kautta vaikuttaa ihmisten kulkutapavalintoihin ja vahvistaa kestäviä liikkumistottumuksia.

”Nyt valtio rahoittaa eri puolilla Suomea 26:ta hanketta, kuten koululaisten liikenneraatia, kävelykampanjoita, kestävän liikkumisen suunnitelmia sekä talvipyöräilyn, kaupunkipyöräilyn ja pyöräpysäköinnin edistämistä. On upeaa, miten moninaisilla keinoilla kunnat ja järjestöt luovat edellytyksiä aktiiviselle arjelle. Liikkumisen ohjauksen tuki on yksi Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteistä ja tavoitteena on korottaa rahoituksen tasoa tulevina vuosina”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

”Hienoa, että voimme tarjota kunnille ja yhteisöille tukea kestävämpiin kulkutapamuotoihin ja liikkumistottumusten pysyvämpään muutokseen tähtääville hankkeille. Tänä vuonna näkökulma oli siinä, miten tukea kestävää liikkumista korona-aikana ja sen jälkeen sekä pitkäjänteisempi kestävän liikkumisen suunnittelu. Pystyimme rahoittamaan 26 hanketta yhteensä 891 000 eurolla. Nyt painottuivat vahvasti kestävän liikkumisen liittyvät suunnitelmat sekä viestintä ja markkinointi. Uusien palveluiden kokeiluja ja pilotteja oli vähemmän, mikä johtunee näistä poikkeuksellisista ajoista”, kertoo ylijohtaja Jarkko Saarimäki Traficomista.

Tukea kunnille ja kaupungille moninaisiin hankkeisiin – järjestöt kannustavat pyöräilyyn ja kävelyynKunnissa ja kaupungeissa tukea saivat muun muassa seudullisen pysäköintipolitiikan edistäminen, laajempi liikkumisen ohjauksen suunnittelu sekä kestävän työ- ja koulumatkaliikkumisen hankkeet. Yhdistykset käyttävät tänä vuonna valtionavustusta erityisesti pyöräilyä ja kävelyä edistäviin hankkeisiin. Valtionavustushaussa ollut kävelybuumi pysyväksi ilmiöksi -teema näkyi sekä kuntien ja kaupunkien että yhdistysten hankkeissa, joilla lisätään jo korona-aikana lisääntynyttä kävelyn houkuttelevuutta entisestään ja erilaisilla matkoilla. Rahoitusta saivat Haminan kaupunki, Hangon kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY), HSL, Imatran kaupunki, JAPA ry, Jyväskylän kaupunki, Keskipohjalaiset kylät ry, Keski-Suomen liitto, Kouvolan kaupunki, Kuopion kaupunki, Lahden kaupunki, Liikuntatieteellinen seura, Limingan kunta, Pyöräilykuntien verkosto ry, Pyöräilykuntien verkosto ry, Pyöräliitto ry, Päijät-Hämeen liitto, Rauman kaupunki, Riihimäen kaupunki, Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunkiseutu, Tornion kaupunki, Turun kaupunki, Valonia / Varsinais-Suomen liitto ja Vantaan kaupunki.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ja Venäjän välisen talouskomission alaisen liikennetyöryhmän yhteiskokous pidetään 2. helmikuuta 2021 etäyhteydellä. Kyseessä on säännönmukainen tapaaminen.Suomen valtuuskuntaa johtaa kansliapäällikkö Harri Pursiainen, ja Venäjän valtuuskuntaa varaliikenneministeri Dmitri Zverev.Kokouksessa käsitellään koronaviruspandemian vastaisia toimia liikenteen alalla molemmissa maissa. Lisäksi keskusteluja käydään yhteistyöstä eri liikennemuodoissa sekä älyliikenteessä.Asialistalla on myös Saimaan kanavan huoltotien korvaavan uuden tien suunnittelu Venäjällä. Tie sijaitsee vuokra-alueen ulkopuolella.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yhteiskunnan kriittisten toimialojen tietoturvan ja tietosuojan tasoa tulisi nostaa lisäresursseilla ja tehokkaammalla yhteistyöllä, todetaan työryhmän loppuraportissa. Tietoturvan tasoa työryhmä ohjaisi nykyistä tarkemmilla ja paremmin kohdennetuilla lakisääteisillä vaatimuksilla ja velvoitteilla, joiden toteutumista valvottaisiin aktiivisesti. Työryhmän raportti julkaistiin 1. helmikuuta 2021.

Digitaalinen yhteiskunta koostuu monista toisistaan riippuvaisista toimijoista, joiden toiminta edellyttää luotettavia ja turvallisia yhteyksiä ja tietojärjestelmiä. Erityisen tärkeää tämä on yhteiskunnan kriittisten palvelujen toiminnassa. Näillä toimialoilla yksittäisetkin tietoturvaa ja tietosuojaa koskevat loukkaukset ja häiriöt voivat vaikuttaa suoraan kansalaisten elämään ja kansantalouden toimintaan.Vaikka kriittisille palveluille on asetettu yleisiä ja toimialakohtaisia tietoturvaa ja tietosuojaa koskevia velvollisuuksia, työryhmän työn perusteella selvisi, että toimialojen välillä on isojakin eroja niiden kyvyssä vastata kasvaviin tietoturva- ja tietosuojahaasteisiin.

Työryhmä teki ehdotukset poliittisiksi linjauksiksi kriittisten toimialojen tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi sekä määritteli vastuutahot ja aikataulut toimenpiteiden toteuttamiseksi.Linjausehdotukset perustuvat seitsemään vaatimukseen, joiden tulisi toteutua, jotta toiminnan tietoturva ja tietosuoja ovat riittäviä:

1. Kriittisille toimialoille on lainsäädännössä oltava riittävät tietoturva- ja tietosuojavaatimukset ja -velvoitteet sekä tarkat määräykset näiden toteuttamisesta.
2. Toimijoilla on oltava riittävä tietämys ja osaaminen velvoitteiden noudattamisessa.
3. Viranomaisilla on oltava riittävät toimivaltuudet valvoa tietoturvan ja tietosuojantoteutumista ja tehdä sektorirajat ylittävää yhteistyötä.
4. Viranomaisilla on oltava riittävä osaaminen ja uskallus käyttää toimivaltaa ja ohjata toimialaansa.
5. Viranomaisilla on oltava riittävät resurssit toimivallan käyttämiseksi.
6. Jokainen toimija kantaa vastuun toimintansa tietoturvasta ja tietosuojasta.
7. Viranomaisilla on ajantasainen tilannekuva koko toimintaympäristön tietoturvan ja tietosuojan tasosta ja tilanteesta.

Raportissa on myös esitetty arvio tarvittavista lisäresursseista, jotka painottuvat valvovien viranomaisten toimintakyvyn kehittämiseen.

Kyberturvallisuuteen panostetaan
Nyt valmistunut työryhmän selvitys on osa laajempaa kyberturvallisuuteen liittyvää kokonaisuutta.

– Jotta varmistamme kyberturvallisuuden, yhteiskunnan on oltava valveilla, varautunut ja valmis yhteistyöhön. Hallitukselta edellytetään johtajuutta, lainsäädäntöä on uudistettava ja viranomaistoimintaa tehostettava. Myös resursseja on lisättävä, mutta se on investointi turvallisuuteen, joka maksaa itsensä monin verroin takaisin, korostaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Suomessa useilla yhteiskunnan keskeisillä toimialoilla on lakisääteisiä velvoitteita huolehtia palveluiden tietoturvasta ja kyberturvallisuudesta. Näitä velvoitteita täydentää viranomaisten ja palveluiden tarjoajien vapaaehtoinen yhteistyö ja tiedonvaihto. Lisäksi Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus valvoo ja kehittää viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuutta ja turvallisuutta ja auttaa tietoturvaloukkauksien selvittämisessä.

Kyberturvallisuuden suunnittelu- ja kehitystyötä parantaa myös parhaillaan lausuntokierroksella oleva hallituskausien yli ulottuva kehittämisohjelma. Ohjelman on tarkoitus ohjata toimialarajat ylittävää ja hallituskausien yli ulottuvaa kyberturvallisuuden kehittämistä.

Vuosina 2020-2023 julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden palveluita kehitetään myös valtiovarainministeriön Haukka-toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Toimeenpanosuunnitelmalla tuetaan myös kyberturvallisuusstrategian kehittämisohjelman valmistelua ja toteuttamista.

Kyberturvallisuuden merkitys nousi esille myös Digiloikka-työryhmän loppuraportissa. Koronaviruskriisin jälkihoidon digitaalisia keinoja pohtinut työryhmä ehdotti, että Suomessa tulisi tutkimuksen ja kotimaisen kyberteollisuuden tukemisen avulla edistää tieto- ja kyberturvallisuuden ekosysteemin ja infrastruktuurin kehittämistä. Tämä turvaisi myös Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Kriittisten toimialojen tietoturvaa ja tietosuojaa selvittäneen työryhmän taustaaLiikenne- ja viestintäministeriö asetti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten toimialojen tietoturvaa ja tietosuojaa koskevan lainsäädännön muutostarpeita ja tehdä hallitukselle ehdotus niitä koskeviksi poliittisiksi linjauksiksi.

Työryhmän selvityksen kohteena olivat yhteiskunnan keskeiset sektorit, kuten terveydenhuolto, energiahuolto, finanssiala, vesihuolto sekä liikenne ja digitaalinen infrastruktuuri ja sen palvelut.

Tavoitteena on, että tietoturva olisi osa yhteiskunnan varautumista ja yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja kansalaisten tiedot olisivat nykyistä paremmin suojattu luvattomalta käsittelyltä

Työryhmän puheenjohtajana toimi liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Laura Vilkkonen. Ryhmä koostui ministeriöiden ja viranomaisten edustajista.

Työryhmän loppuraportti Tietoturvan ja tietosuojan parantaminen yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla.

NordenBladet — Lausuntokierrokselle lähteneessä lakipaketissa on kyse 8.12.2020 hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä sote-uudistuksesta ja siihen keskeisesti liittyvien lakien täsmennyksistä ja päivittämisestä. Kaikkiaan 109 lain kohdalla on ollut tarpeen lisätä informatiivisia viittauksia hallituksen antamaan esitykseen sekä kumota osin päällekkäistä sääntelyä substanssilaeista, kuten valvontaa, yhteistyötä ja yleisiä järjestämisvastuuta koskevia säännöksiä – sekä muutetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kuuluvia säännöksiä vastaamaan sote-uudistuksessa ehdotettua tehtävänjakoa. Myös vanhentuneita viittauksia jo kumoutuneisiin lakeihin on korjattu uusilla eli kyse on ollut lähinnä teknisistä muutoksista.

Pääministeri Marinin hallitus antoi eduskunnalle 8.12.2020 esityksen hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta. Osana uudistamistyötä on myös mittava lakien valmistelutyö, johon on liittynyt myös reilun sadan lain tarkastus, jonka työnimenä on ollut ” Sote100”.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi hyvinvointialueiden perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait. Näitä ovat laki hyvinvointialueesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, laki pelastustoimen järjestämisestä, laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä  Uudellamaalla sekä  niiden  yhteinen  voimaanpanolaki,  hyvinvointialueiden rahoituslaki sekä ehdotukset kuntien valtionosuutta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön,  hyvinvointialueen  henkilöstöä  koskevan  lainsäädännön  sekä  eräiden  yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esitysluonnoksella ehdotettaisiin tehtäväksi uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuvat tekniset muutokset. Lisäksi tehtäisiin Uudenmaan erillisratkaisuun liittyvä tietojohtamista koskeva sisällöllinen täydennys. Näillä muutoksilla päivitettäisiin eri hallinnonalojen lainsäädäntö vastaamaan uutta rakenteellista toimintakenttää ja järjestämisvastuuta. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen viimeistelemisessä. Annetut lausunnot ovat julkisia. Lausunnot pyydetään toimittamaan 26.2.2021 klo 16.00 mennessä.
Lausuntopalvelulinkki

Kirjallisen lausunnon voi myös lähettää sähköisesti. Saatteessa pyydetään mainitsemaan asianumero VN/20323/2020.
Postitse lausunnon voi toimittaa osoitteeseen: Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman toinen rahoitushaku on käynnistynyt.Oikeusministeriö myöntää enintään 50 000 euroa avustusta hankkeeseen, jossa lisätään ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden tietoisuutta turvallisesta seurustelusta, tunne- ja turvataidoista sekä annetaan keinoja häirintä- ja väkivaltatilanteiden tunnistamiseen sekä niissä toimimiseen. Avustus on suunnattu erityisesti valtakunnallisille ammatillisen koulutuksen opiskelijajärjestöille. Haku päättyy 5. maaliskuuta.

Oikeusministeriö myöntää valtionavustuksia naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmassa 2020–2023 määriteltyihin tarkoituksiin vuosittain.

Lisätietoa avustushausta naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

NordenBladet — Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttöä ja matkustuskäyttäytymistä koskevan tiedon keruuseen ehdotetaan eri tietolähteistä muodostuvaa mallia sekä avointa digitaalista tietoalustaa tietojen julkaisuun. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön raportista, jonka toteutti WSP Finland Oy.

Työtä varten selvitettiin ja analysoitiin ulkomaisten matkailijoiden rahankäytön ja matkustuskäyttäytymisen seurantaan liittyviä tietotarpeita sekä tiedonkeruun ja analysoinnin tapoja. Lisäksi  kartoitettiin ja vertailtiin olemassa olevia malleja, joilla seurataan ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttöä ja matkustuskäyttäytymistä.

Tutkimuksen uudistaminen on osa Suomen matkailustrategiaaSuomen matkailustrategiaan vuosille 2019–2028 on kirjattu toimenpiteenä selvittää ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttöä ja matkustuskäyttäytymistä Suomessa. Luotettava ja ajantasainen tieto matkailijoiden rahankäytöstä ja matkustuskäyttäytymisestä luo pohjan poliittiselle ja matkailualan päätöksenteolle.

WSP Finland Oy:n tekemä selvitys on osa matkailustrategian toimeenpanoa. Rahankäyttöä ja matkustuskäyttäytymistä koskevan tutkimuksen uudistaminen liittyy keskusteluun matkailun tiedolla johtamisesta ja sen kehittämistarpeesta alalla.

Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttöä on seurattu vuodesta 1998Suomessa on seurattu ulkomaisten matkailijoiden rahankäytön ja matkustuskäyttäytymisen kehitystä erilaisten tutkimusten avulla parin vuoden katkosta lukuun ottamatta vuodesta 1998 alkaen. Tutkimuksissa on selvitetty ulkomaisten matkailijoiden matkustuskäyttäytymistä Suomessa ja sitä, miten paljon ulkomaiset matkailijat käyttävät rahaa Suomen vierailunsa aikana. WSP Finland Oy:n toteuttamassa raportissa kuvataan, miten tutkimusasetelmaa tulisi jatkossa kehittää.

NordenBladet — Merenkulun ympäristönsuojelulakia uudistetaan. Lausuntokierroksella ollutta lakiluonnosta on muokattu palautteen perusteella ja satamia sekä viranomaisia koskevia vaatimuksia on lievennetty. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja lakiluonnoksesta 12. helmikuuta mennessä.

Lakiin tehdään muutokset, joita EU:n uudistettu alusten jätteiden vastaanottoa satamissa koskeva direktiivi ((EU) 2019/883) edellyttää. Tavoitteena on parantaa jätteiden vastaanottoa satamissa, mikä vähentää merten roskaantumista ja muovin päätymistä meriin.

Samalla merenkulun ympäristönsuojelulakiin tehdään muita kansalliseen harkintaan perustuvia muutoksia ja päivitetään alusturvallisuuslakia, alusrekisterilakia, turvatoimilakia ja laivavarustelakia. Lakiluonnos oli ensimmäisen kerran lausuntokierroksella loppuvuodesta 2020.

Kuusi keskeistä muutosta ensimmäisen lausuntokierroksen jälkeen

1. Sataman määritelmää on muutettu. Lain jätehuoltovaatimukset eivät koskisi vähäisiä satamia, kuten alle 25 venepaikan huvivenesatamia, eivätkä venevalkamia. Sisävesien satamien osalta soveltamisala pysyisi ennallaan eli laki koskisi vähintään 50 venepaikan huvivenesatamia. Uudet rajaukset lieventäisivät myös vaikutuksia viranomaisten tehtäviin.
2. Kauppamerenkulun satamissa tulisi kerätä myös yhdyskuntajätteet, kuten biojäte sekä muovi- ja paperijakeet.
3. Satamien jätehuoltoa koskevat komissiolle tehtävät ilmoitukset rajattaisiin suurimpiin satamiin, mikä helpottaisi vaatimuksia viranomaisille, sillä suuret satamat voivat tehdä ilmoituksen itse.
4. Rikkipäästömaksua koskeva ehdotus irrotettaisiin lakiluonnoksesta. Aiemmin ehdotettiin, että rikosoikeudellisen järjestelmän rinnalle otettaisiin käyttöön maksu, jonka alus joutuisi maksamaan, jos rikkipäästöjen raja ylittyy. Sanktiosta valmistelua jatkettaisiin erillisessä lakihankkeessa, jossa valmisteltaisiin merenkulun ympäristönsuojelulain hallinnolliset sanktiot.
5. Lakiluonnoksesta irrotettaisiin ja valmisteltaisiin erikseen öljypäästömaksuun liittyvä vahingon tai sen vaaran huomattavuuden arviointia koskeva säännös.
6. Alusrekisterilakiin tulisi muutos. Jatkossa riittäisi, että hakija toimittaisi viranomaiselle jäljennöksen aluksen saantoasiakirjasta alkuperäisen asiakirjan sijaan. Alkuperäinen asiakirja olisi kuitenkin esitettävä viranomaiselle jo yhden kuukauden kuluttua siitä, kun omistusoikeuden kirjaamista olisi ollut haettava. Lausuntojen jälkeen esityksestä on poistettu rajaus menettelyn soveltamisesta vain poikkeuksellisiin tilanteisiin.

Lisäksi lakiluonnokseen on tarkennettu sitä, minkälaisia vaikutuksia muutoksilla olisi viranomaisiin. Mitä seuraavaksi?

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja muutetusta hallituksen esityksestä 12. helmikuuta mennessä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuussa 2021.

Alusjätedirektiivin edellyttämien muutosten kansalliseen lainsäädäntöön tulee olla voimassa 28.6.2021, jolloin merenkulun ympäristönsuojelulain sekä alusturvallisuuslain ja laivavarustelain muutosten on tarkoitus tulla voimaan. Alusrekisterilakiin ja turvatoimilakiin ehdotettavat muutokset tulisivat voimaan mahdollisimman pian keväällä 2021.

NordenBladet — Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Silja Borgarsdóttir Sandelinin. Borgarsdóttir Sandelin on ruotsalaisen kansanpuolueen varapuheenjohtaja, ja hän on toiminut pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistin erityisavustajana.

Aiemmin Borgarsdóttir Sandelin on toiminut ruotsalaisen eduskuntaryhmän poliittisena asiantuntijana ja vuonna 2015 puolustusministeri Carl Haglundin erityisavustajana.

NordenBladet — Nuorisoasioista vastaava tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko haluaa edistää nuorten kesätöitä. Saarikko pitää hyvänä esimerkiksi ajatusta nuorten valtakunnallisesta kesätyösetelistä. Hän on huolissaan, että koronakriisi on vaarassa vaikeuttaa nuorten kesätyömahdollisuuksia.

– Kesätyöt antavat nuorille arvokasta kokemusta työelämästä ja tienestejä. Pidän tärkeänä, että toisella asteella opiskeleville luotaisiin valoisaa tulevaisuudennäkymää ja koronakriisistä huolimatta mahdollisimman nuori pääsisi tulevana kesänä kesätöihin. Tällä hetkellä tilanne setelien käytön osalta vaihtelee eri puolella Suomea, joten nuoret ovat eriarvoisessa asemassa. Saarikon mukaan tavoitteena tulee olla, että tulevaisuudessa kaikilla nuorilla olisi asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus kesätyöhön.

–  Aion pikaisesti selvittää vaihtoehdot, kuinka ja millä aikataulua valtakunnallisen kesätyösetelin toteuttaminen olisi mahdollista esimerkiksi kokeilun kautta. Valtio voisi omalla rahoituksellaan tukea kuntia tai esimerkiksi järjestöjä tarjoamaan kesätyösetelit alle 19-vuotiaille nuorille. Malliin tulisi sisällyttää kuntien omarahoitusosuus, Saarikko pohtii.

Monissa Suomen kunnissa on nykyisin käytössä kesätyöseteleitä, joiden avulla nuoret saavat työkokemusta ja tienestejä yrityksissä tai yhdistyksissä. Setelien arvo voi vaihdella, mutta useassa tapauksessa se on noin 300 euroa. Setelin saamisen edellytyksenä on tietyn kestoinen työsuhde ja tuntimäärä.