NordenBladet — Neuvottelut itäisen suunnan raidehankkeen edistämiseksi aloitettiin liikenne- ja viestintäministeriön johdolla 11.3.2021. Neuvotteluja käydään raideliikenneinvestoinnista hyötyvien kuntien kanssa suunnitteluhankeyhtiön perustamiseksi.Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä olisi hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Neuvotteluita käydään Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta.Neuvotteluihin osallistuvat Helsingin kaupunki, Iisalmen kaupunki, Imatran kaupunki, Joensuun kaupunki, Kajaanin kaupunki, Kiteen kaupunki, Kouvolan kaupunki, Kuopion kaupunki, Lappeenrannan kaupunki, Mikkelin kaupunki, Mäntyharjun kunta, Pieksämäen kaupunki, Porvoon kaupunki, Rautjärven kunta, Siilinjärven kunta, Suonenjoen kunta, Taipalsaaren kunta, Varkauden kaupunki, valtiovarainministeriö ja Väylävirasto.Neuvotteluissa selvitetään eri osapuolten tavoitteet suunnitteluyhtiölle sekä ehdot ja edellytykset yhtiön perustamiselle.Valtion rahoitusosuudesta ja määrärahan käyttämisestä hankeyhtiön pääomittamiseen päättää eduskunta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työkykykoordinaattorikoulutus alkaa kahdeksassa ammattikorkeakoulussa syksyllä 2021. Uudistuksen myötä koulutus tulee entistä paremmin sekä opiskelijoiden että työkyvyn tuen ammattilaisten saataville.Työkykykoordinaattorikoulutuksen käynnistävät Metropolia, Jyväskylän, Tampereen, Satakunnan, Oulun ja Lapin ammattikorkeakoulut sekä Savonia ja Karelia ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakoulut tarjoavat työkykykoordinaattorikoulutusta osana ammatillista täydennyskoulutusta tai osana ammattikorkeakoulututkintoja. Koulutuksessa hyödynnetään verkko-opiskelua ja digitaalisia työvälineitä.Mitä työkykykoordinaattori tekee?Työkykykoordinaattorilta saa tietoa ja opastusta työllistymiseen ja työssä jatkamiseen liittyvissä asioissa. He työskentelevät esimerkiksi työ- ja elinkeinopalveluissa, terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa, työterveyshuollossa, järjestöissä ja oppilaitoksissa.Työkykykoordinaattorikoulutuksen saatavuutta on parannettu osana hallitusohjelmaan sisältyvää Työkykyohjelmaa, josta vastaavat sosiaali- ja terveyministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Työterveyslaitoksen vastuulla ohjelmassa on ammattilaisten osaamisen vahvistaminen. Uutena koulutuksena on aloitettu Työkyvyn tuki -koulutus, joka tulee ensi vuonna maksutta kaikkien käyttöön. Työkykyohjelmassa kehitetään myös työkykykoordinaattoreiden kouluttajakoulutus.Työkykykoordinaattoreita koulutettiin aiemmin osana hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -hanketta (OTE), ja koulutuksesta vastasi Kuntoutussäätiö.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvityshenkilö Gun Oker-Blom on selvittänyt ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Selvityshenkilö luovutti raporttinsa opetusministeri Jussi Saramolle ja valtiosihteeri Tuomo Puumalalle torstaina 11.3.Selvityksen mukaan ruotsinkielistä koulutusta tulee kehittää tavoitteellisesti tulevaisuuden vaatimusten mukaisesti ja yhtäaikaisesti suomenkielisen koulutuksen kanssa. Lähtökohta on, että ruotsinkielisen koulutuksen tulee olla laadukasta ja yhdenvertaisesti saavutettavissa koko koulutuspolun ajan varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Selvitystyö käynnistettiin hallitusohjelman mukaisesti koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi. Hallitus halusi selvittää ruotsinkielisen koulutuksen kokonaiskuvan ja erityiset haasteet, jotta ruotsinkielisillä oppilailla ja opiskelijoilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen koko opiskelupolun ajan. Aiemmin vastaavaa selvitystä, jossa tarkastellaan koko ruotsinkielistä koulutusjärjestelmää, ei ole tehty. selvityshenkilö Gun Oker-Blom, [email protected], puh. 050 3725053ohjausryhmän puheenjohtaja Mona Forsskåhl, mona.forsskå[email protected]erityisasiantuntija Sanna Vahtivuori-Hänninen, puh. 0295 533 0134neuvotteleva virkamies [email protected] opetusneuvos Anna Mikander [email protected]Den svenskspråkiga utbildningen i Finland: särdrag, utmaningar, utvecklingsbehov och förslag till åtgärderEsite ”Utredning om den svenskspråkiga utbildningen i Finland”
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä on kutsuttu perjantaina 12.3.2021 Euroopan Akkuallianssin viidenteen kokoukseen. Korkean tason virtuaalikokouksen ovat kutsuneet koolle komissaarit Maroš Šefčovič ja Thierry Breton.Kokouksen teemana on Euroopan Akkuallianssin tavoitteet sekä erityisesti akkuekosysteemin vaatiman osaamisen kehittäminen ja akkuraaka-aineiden ja akkumateriaalien tuotannon edistäminen EU:ssa. EU:n tavoitteena vahva eurooppalainen akkuala EU:n pyrkimyksenä on rakentaa Eurooppaan kestävä, innovatiivinen ja kilpailukykyinen akku-alan liiketoimintaverkosto. Komissio käynnisti vuoden 2017 lopulla European Battery Alliancen ja hyväksyi toukokuussa 2018 akkujen strategisen toimintasuunnitelman.Myös Suomi tavoittelee edelläkävijyyttä akkualalla. Tuore akkustrategia esittelee keinot, joilla Suomi kehittyy kilpailukykyiseksi, osaavaksi ja kestäväksi osaksi kansainvälistä akku-teollisuutta. – Kilpailu akkualalla on kovaa, mutta Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa korkean osaamisensa ja vastuullisen akkuraaka-aineiden tuotannon ja jatkojalostuksen sekä kiertotalouden ratkaisujen avulla. Viime aikojen hyvät uutiset akkualan investoinneista ja esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaan tuoreet uutiset isoista rekrytoinneista kertovat siitä, että olemme oikealla tiellä akkustrategiassamme, jota eurooppalainen yhteistyö tukee, kommentoi elinkeinoministeri Mika Lintilä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa raportoitiin viikolla 9 (1.-7.3.) jälleen ennätys uusista covid-19-tapauksista koko epidemian aikana, lähes 4400 tapausta. Tilanne on vaikea erityisesti Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla. Sairaalahoidon tarve on edelleen kasvanut lähes koko maassa.Valtioneuvosto on 1.3.2021 todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Epidemiaa torjutaan ensisijaisesti jokaisen omin varovaisuustoimin sekä noudattamalla tinkimättömästi hygieniasuosituksia ja rajoituksia. Rokotukset eivät vielä merkittävästi hidasta epidemian leviämistä, mutta suojaavat rokotettuja koronavirustaudilta ja ovat jo vähentäneet menehtyneiden määrää. Vähintään yksi rokoteannos on Suomessa annettu yli 500 000 henkilölle (8,9 % yli 16-vuotiaasta väestöstä).Tapausmäärien kasvaessa tartunnanjäljitys voi merkittävästi viivästyä. Koko maassa uusien kotimaisten tartuntojen tartunnanlähde saatiin selvitettyä 62 %:ssa tapauksista. Jos jatkotartuntoja ei saada viiveiden vuoksi estettyä, epidemia kiihtyy entisestään.  Jäljityksen nopeus on avainasemassa myös muuntoviruksen aiheuttamien tartuntaketjujen rajaamisessa.  Suomessa on myös muutamia alueita, joilla tautitilanne on rauhallinen. Hiihtolomaviikkojen aikana matkailu lisää taudin leviämisen riskiä myös näille alueille. Tartuntaketjuja estetään noudattamalla ohjeita ja hakeutumalla nopeasti testiin  Viikolla 9 (1.3.-7.3.) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin lähes 4 400 uutta tapausta, mikä on yli 400 enemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 79 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun vastaava luku oli edellisellä viikolla 72.Viimeisen kahden viikon seurantajaksolla uusien tapausten määrä oli noin 8 350, mikä on lähes 2300 tapausta enemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 151 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun edeltävällä kahden viikon jaksolla vastaava luku oli 110.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 1,10-1,30 (90 % todennäköisyysväli). Tartuntaketjuja voi estää hakeutumalla ajoissa testiin vähäistenkin oireiden perusteella. Siksi on myönteistä, että ihmiset hakeutuvat viikko viikolta entistä herkemmin testeihin. Koronatestejä tehtiin viikolla 9 kaksinkertainen määrä vuodenvaihteeseen verrattuna: eli yli 145 000 testiä. Kasvaneista testimääristä huolimatta positiivisia näytteitä on yhä enemmän: viikolla 9 positiivisten näytteiden osuus oli noin 3 %.Tartunnat ovat pääosin kotoperäisiäSuurin osa koronavirustartunnoista on peräisin kotimaasta. Matkustusrajoitukset ja tehostetut keinot terveysturvallisuuden parantamiseksi raja-asemilla ovat tuottaneet tulosta, sillä ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli viikolla 9 vain 1,5 %. Näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli 2,3 % kaikista tartunnoista.  Viikolla 9 noin 80 % kaikista tapauksista todettiin alle 50-vuotiailla ja noin 46 % alle 30-vuotiailla. Yli 60-vuotiaiden osuus oli noin 9 %, ja yli 70-vuotiaiden osuus oli noin 4 %. Iäkkäiden osuus todetuista tapauksista on pysynyt vuodenvaihteen jälkeen pienenä.Sairaalahoidon tarve pysynyt samalla tasolla viime viikkoon verrattunaSairaalahoidossa olevien potilaiden kokonaismäärä on samaa tasoa kuin edellisellä viikolla. Tehohoidon tarve on kasvanut viime viikkojen aikana erityisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa. Valtakunnallisesti tehohoidon kapasiteetti ei ole ollut uhattuna. On huomattava, että tartuntojen määrän kasvu näkyy sairaalahoidon tarpeessa vasta muutaman viikon viiveellä. Sairaalahoidossa oli 10.3. kaikkiaan 256 potilasta covid-19-taudin vuoksi: perusterveydenhuollon osastoilla 93, erikoissairaanhoidossa 120 ja teho-osastoilla 43 potilasta. Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 10.3.2021 mennessä raportoitu yhteensä 779.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä on valmistellut tietomateriaalia terrorismin uhrien ja heidän läheistensä tarpeisiin. Materiaali on tarkoitettu käytettäväksi, jos Suomessa tapahtuisi terrori-isku. Tieto on tarpeen myös, jos ulkomailla tapahtuneen iskun kohteeksi joutuu suomalainen tai Suomessa pysyvästi asuva henkilö.Työryhmän tehtävänä oli valmistella tietomateriaalia terrorismin uhreille ja heidän perheenjäsenilleen. EU:n terrorismidirektiivin täytäntöönpanon valmistelussa oli havaittu kehittämistarpeita uhreille tiedottamisessa. Työryhmän tuli myös tehdä ehdotus terrorismin uhrien kansallisesta EU-yhteyspisteestä.Työryhmä on suunnitellut sisällön tietomateriaaliksi, jossa kerrotaan terrorismin uhreille ja heidän perheenjäsenilleen saatavilla olevasta avusta ja tuesta, korvausjärjestelmistä ja uhrin oikeuksista. Tietomateriaali ehdotetaan julkaistavaksi suunnitteilla olevassa valtionhallinnon yhteisessä kriisiportaalissa. Tieto on tiivistetty verkkosivuilta tulostettavaan esitteeseen, jota voidaan jakaa paikallisesti terrori-iskun jälkeen. Lisäksi tiedottamisessa ehdotetaan hyödynnettäväksi 112 Suomi -mobiilisovellusta.Kansalliseksi terrorismin uhrien EU-yhteyspisteeksi työryhmä ehdottaa Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystystä. Yhteyspiste helpottaisi terrori-iskun jälkeen tapahtuvaa nopeaa tiedon ja avun välittämistä koordinoidusti.Työryhmä arvioi, että materiaalia voidaan hyödyntää sellaisissakin väkivaltaisissa iskuissa, jotka eivät ole terrori-iskuja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maakuntaveron käyttöönottoa selvittävän parlamentaarisen komitean työ on valmistunut. Parlamentaarisen maakuntaverokomitean tehtävänä oli selvittää ja arvioida maakuntien verotusoikeutta maakuntien rahoituslähteenä.Komitean toimeksianto perustui pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan maakuntien verotusoikeus valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa. ”Maakuntaverokomitean mietintö on ensimmäinen maakuntaverosta tehty kattava selvitys. On arvokasta, että meillä on nyt asiantuntijoiden tuottamaa tietoa maakuntaverosta”, sanoo parlamentaarisen maakuntaverokomitean puheenjohtaja, kansanedustaja Esko Kiviranta. Komitea arvioi maakuntaveroa eri näkökulmista ja tarkasteli sen edellyttämiä muutoksia verojärjestelmään ja verotuloihin perustuvaan tulopohjien tasausjärjestelmään.  Komitean mietinnössä tarkastellaan maakuntaveron lähtökohtia sekä sote-uudistuksen yhteydessä perustettavien hyvinvointialueiden tehtäviä ja rahoitusta kolmen skenaarion avulla: 1.    ei maakuntaveroa
2.    pieni maakuntavero
3.    laaja maakuntaveroKomitean työssä havaittiin sekä maakuntaveron käyttöönoton puolesta, että sitä vastaan puhuvia seikkoja. Mietinnön mukaan keskeisimmät maakuntaveron käyttöönottoa tukevat argumentit liittyvät alueellisen itsehallinnon vahvistamiseen, taloudellisiin kannustimiin sekä investointien rahoitukseen. Maakuntaveron käyttöönottoa vastaan puhuvista seikoista keskeisimmät ovat sen työn verotukseen aiheuttama kiristymispaine sekä alueiden eroista seuraavat riskit verotuksen alueellisten erojen kasvuun ja palveluiden yhdenvertaisuuden heikkenemiseen. Komitea toteaa, että maakuntaveron käyttöönoton tarpeellisuutta tulisi arvioida siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimivuudesta on saatu riittävästi kokemusta ja jos niiden tehtäväkenttää mahdollisesti olennaisesti laajennetaan. Tällöin tulisi tarkastella laajasti julkisen sektorin tehtäviä, rahoitusta ja veronsaajien asemaa. Komiteamietintöön sisältyy neljän jäsenen eriävät mielipiteet.Linkki: Mietintö: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-880-2 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on päättänyt lähettää kaksi asiantuntijaa Päiväntasaajan Guinean Bataan, jossa ammusvaraston räjähdys on aiheuttanut laajoja tuhoja. Päiväntasaajan Guinea on pyytänyt kansainvälistä apua räjähdysonnettomuuden pelastustehtävissä. Pelastusopisto toimii lähetettävien asiantuntijoiden työnantajana.Pelastusopisto lähettää sisäministeriön päätöksellä alueelle kaksi kansainväliseen pelastustoimintaan koulutettua asiantuntijaa osaksi Kansainvälisen humanitaarisen kumppanuusverkoston (International Humanitarian Partnership, IHP) suomalais-ruotsalaista tiimiä. Tiimin tehtävä on tukea YK:n UNDAC (United Nations Disaster assessment and coordination) -asiantuntijoiden työtä. Asiantuntijoiden tehtävänä ovat erityisesti ICT- ja tiedonhallinnan tukitehtävät. Suomalaisilla asiantuntijoilla on monipuolista asiantuntemusta ICT- ja tiedonhallinnasta sekä pelastustoimen ja turvallisuuden tehtävistä. Tehtävä kestää alustavan arvion mukaan on noin kaksi viikkoa.Päiväntasaajan Guinean Batassa tapahtui 7.3.2021 ammusvaraston räjähdys, joka aiheutti mittavat tuhot laajalla alueella. Tämän hetken tiedon mukaan kuolonuhreja on lähes sata ja loukkaantuneita yli kuusisataa. Suomi on aktiivinen asiantuntija-avun lähettäjäKansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista ulkomaille ja sen vastaanottamista Suomeen luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien tai onnettomuuksien jälkeen, jolloin maan omat resurssit eivät riitä. Suomi kuuluu Kansainväliseen humanitaariseen kumppanuusverkostoon (International Humanitarian Partnership IHP) seitsemän muun Euroopan valtion kanssa.Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto vastaa asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta.Lisätietoja: 
Pelastusopiston koulutuspäällikkö Laura Hokkanen, p. 050 439 1067, [email protected] (tehtävään ja kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvät operatiiviset

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on tehnyt rahoituspäätökset Kansallista metsästrategiaa edistävän uusimman hankehaun osalta. Rahoitusta myönnettiin kolmelle hankkeelle vuodelle 2021 yhteensä 450 000 euroa. Yksi hankkeista pureutuu metsien omistusjärjestelyihin, kaksi muuta kestävyyteen liittyvien eri näkökulmien yhteensovittamiseen.Kansallisen metsästrategian keskeisenä tavoitteena on, että Suomen metsät ovat aktiivisessa ja monipuolisessa käytössä. Strategian laajana poikkileikkaavana tavoitteena on lisäksi metsien hoidon ja käytön kokonaiskestävyyden vahvistuminen ja sitä kautta myös metsistä saatavan kokonaishyvinvoinnin lisääntyminen. Tavoitteena on myös, että metsien omistus- ja kiinteistörakenne tukee mahdollisimman hyvin niiden aktiivista hoitoa ja käyttöä.Vuoden 2020 lopussa päättyneen hankehaun painopisteinä olivat nimenomaan metsien omistusjärjestelyt ja kestävyyden eri tavoitteiden yhteensovittaminen kokonaiskestävyyden edistämiseksi.”Kansallisen metsästrategian tavoitteita jalkautetaan monipuolisen hanketoiminnan kautta. Nyt käynnistyvät hankkeet ovat erittäin ajankohtaisia ja edistävät hyvin metsästrategian tavoitetta metsien aktiivisesta käytöstä ja eri tavoitteiden yhteensovittamisesta”, toteaa neuvotteleva virkamies Satu Rantala maa- ja metsätalousministeriöstä.Rahoitettavat hankkeet toteutetaan vuosina 2021–2023, ja niitä kaikkia toteuttavat useista eri toimijoista koostuvat yhteenliittymät:Sujuvaan metsänomistukseen 2025 -hankkeessa rakennetaan työkaluja ja toimintamalleja yhteismetsien laajenemiseen ja toiminnan kehittämiseen sekä metsäyhtymien toiminnan sujuvoittamiseen ja metsien kuolinpesäomistuksen vähentämiseen. Hanke toteutetaan Tapion, Suomen metsäkeskuksen ja Maanmittauslaitoksen yhteistyönä.
 Monitavoitteisen metsätalouden tulevaisuuden neuvontamenetelmät -hankkeessa neuvontakäytänteitä kehitetään vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön ja monitavoitteisen metsänomistajan vaatimuksia. Uusissa käytänteissä huomioidaan sekä puuntuotannon kannattavuuden, hiilensidonnan, ekosysteemipalveluiden tuottamisen, luontomatkailun että kulttuuripalveluiden näkökulmat. Hanke toteutetaan Lapin AMK:n, Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Tapion yhteistyönä.
 Tavoitteiden yhteensovittaminen metsien hoidon ja käytön päätöksenteossa -hankkeessa tuotetaan ehdotus siitä, miten ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys voidaan kuvata metsänhoidon päätöstukisovelluksissa yhteismitallisesti taloudellisen kestävyyden mittareiden kanssa niin, että metsänomistaja pystyy vertailemaan em. tekijöitä metsän hoito- ja käyttöpäätöksiä tehdessään. Ehdotuksen menetelmäksi tuottaa Tapion, Simosolin, Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteenliittymä.Hankehaussa saatiin määräaikaan mennessä yhdeksän hakemusta. Valintakriteereinä olivat muun muassa potentiaali tukea Kansallisen metsästrategian toteutusta, vastaavuus haun painopisteisiin, työn toteutettavuus, tulosten sovellettavuus käytäntöön sekä viestintäsuunnitelman laatu.MMM avasi uuden rahoitushaun Kansallisen metsästrategian toteutusta tukeville hankkeille (tiedote 15.10.2020)Käynnissä olevat Kansallista metsästrategiaa edistävät hankkeet

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on avannut rahoitushaun, jolla vahvistetaan alueiden ja kuntien temaattista verkostoyhteistyötä ja kasvuvyöhykkeitä. Hakijoina voivat olla kunnat, kuntayhtymät, kehittämisorganisaatiot, oppilaitokset, järjestöt tai LEADER-ryhmät. Alueiden väliseen yhteistyöhön on käytettävissä yhteensä 7 miljoonaa euroa vuosille 2021–2023.Haun tavoitteena on uudistaa aluekehittämisen verkostojen toimintamalleja ja vahvistaa ylialueellista yhteistyötä aluekehittämisen keskeisissä teemoissa. Lisäksi tarkoituksena on vahvistaa erikokoisten alueiden, kuntien ja monenlaisten toimijoiden osallistumista verkostoyhteistyöhön, kasvuvyöhykkeiden strategista kehittämistä ja kehittäjäkyvykkyyksiä.Hakukohteita on kaksi:Teemaverkostot: Useiden alueiden, kaupunkien tai kuntien muodostamat teemakohtaiset verkostot voivat jättää hakemuksen kansallisesti merkittävän ja aluekehittämisnäkökulmasta perustellun teeman kehittämisestä. Verkostojen tavoitteena on vahvistaa alueiden ja kuntien vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Seutukaupungeille varatusta erillisestä määrärahasta toteutettavilla verkostohankkeilla tavoitellaan erityisesti seutukaupunkien koulutus-, teknologia- ja innovaatiotoiminnan vahvistamista. Kasvuvyöhykkeet: Useiden alueiden, kaupunkien tai kuntien muodostamat kasvuvyöhykkeet voivat jättää hakemuksen alueellisesti ja kansallisesti perustellun vyöhykkeen kehittämiseksi. Eri keskuksia linkittävien kasvuvyöhykkeiden tavoitteena on muodostaa laajempia markkina- ja yhteistoiminta-alueita, jotka houkuttelevat yrityksiä ja kansainvälisiä sijoituksia ja jotka tarjoavat mahdollisuuksia edistää ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja.Teemaverkostojen ja kasvuvyöhykkeiden tukeminen on osa pääministeri Marinin hallituksen aluekehittämispäätöksen, kansallisen kaupunkistrategian ja seutukaupunkiohjelman toteuttamista. Toimintaa rahoitetaan alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahalla ja toimien tulee olla sen mukaisia.Haku on kaksivaiheinenHaku toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa järjestetään ideahaku, jossa tiiviit ehdotukset teemaverkostoiksi ja kasvuvyöhykkeiksi tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon 15.4.2021 klo 16.15 mennessä.Toisessa vaiheessa järjestetään varsinainen haku, jossa tiiviit hakemukset tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon 2.6.2021 klo 16.15 mennessä.Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää ideahausta webinaarin 20.4.2021 klo 12.30–16.00 hakijoille, mukana oleville organisaatioille ja keskeisille kansallisille kumppaneille. Tarkempia tietoja webinaarista julkaistaan myöhemmin ministeriön verkkosivuilla.Työ- ja elinkeinoministeriö tekee lopulliset hakemusvalinnat ja päätöksen rahoituksesta kesäkuussa 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi