NordenBladet — EU:n alue- ja rakennepolitiikan kansallinen ohjelmaehdotus, Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027, ja siihen liittyvä ympäristöselostus on lähetetty lausuntokierrokselle. Lausuntoja ohjelmaehdotuksesta voi antaa 16.4.2021 asti. Ohjelmaehdotus sisältää Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) tuettavat toimet.Ohjelma tulee sisältämään myös oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF) toimenpiteitä, joista järjestetään samanaikaisesti alkuvaiheen kuuleminen. Myös siihen voi antaa lausuntoja 16.4.2021 saakka.Tavoitteena uudistuva ja osaava Suomi Uuden alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden toteutus kohdistuu vuosille 2021–2027. Ohjelman rahoitus koostuu EU-rahoituksesta ja kansallisesta rahoituksesta. Ohjelmaehdotuksessa EAKR-toimien avulla kehitettäisiin alueiden ja yritysten elinkeino- ja työelämälähtöisiä tutkimus- ja innovointivalmiuksia, digitalisaatiota, pk-yritysten kestävää kasvua ja kilpailukykyä, energiatehokkuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista, kiertotaloutta ja paikallisen saavutettavuuden lisäämistä. Ohjelman ESR-toimet tukisivat työllisyyttä, osaamista, työelämän kehittämistä, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.Ohjelmassa olisi yhteensä kuusi toimintalinjaa:Innovatiivinen SuomiHiilineutraali SuomiSaavutettavampi SuomiTyöllistävä, osaava ja osallistava SuomiSosiaalisten innovaatioiden Suomi Aineellista puutetta torjuva SuomiOsana ohjelman valmistelua tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen ympäristöarviointi ja ympäristöselostus. Ympäristöarvioinnin toteuttamisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.Ohjelmavalmistelua on tehty laajassa kumppanuudessa jo vuoden 2018 syksystä lähtienJokainen jäsenmaa laatii kutakin EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakautta koskevan ohjelmaehdotuksen, jossa kuvataan jäsenmaan kehittämistoiminnalle asettamat lähtökohdat, tavoitteet ja toimet sekä rahoitus EU:n ohjelmakautta koskevien säädösten mukaisesti.Suomen ohjelmaehdotusta on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa Koheesio 2021+ -työryhmässä vuoden 2018 syksystä lähtien. Työryhmässä ovat mukana keskeiset ministeriöt, maakuntien liittojen ja ELY-keskusten edustus sekä EU:n kumppanuusperiaatteen mukaisia talous- ja sosiaalipartnerijärjestöjä. Lisäksi valmistelua tukevat alueelliset valmisteluryhmät Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Ohjelman valmistelu etenee kevään aikana neuvotteluilla Euroopan komission kanssa. EU:n uuden alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio on käynnistänyt Uusi eurooppalainen Bauhaus -hankkeen, jonka tavoitteena on löytää parempia elämisen ja asumisen tapoja. Hanke toteuttaa Euroopan vihreän kehityksen (European Green Deal) ohjelmaa, ja konkreettinen sisältö muotoutuu yhteissuunnittelulla eurooppalaisten toimijoiden ideoista, esimerkeistä ja toiveista. Näitä toivotaan juuri nyt myös suomalaisilta toimijoilta kuten arkkitehdeiltä, muotoilijoilta, taiteilijoilta, tutkijoilta, yhteisöiltä, yrityksiltä sekä lapsilta ja nuorilta.Hanke perustuu ideoiden, tiedon ja kokemusten vaihtoon ihmisten välillä koko Euroopassa sekä korostaa luovuuden merkitystä, kun etsitään ratkaisuja mm. ilmastohaasteisiin. Uusi eurooppalainen Bauhaus rakentaa Euroopalle kestävää tulevaisuutta luovuuden, innovaatioiden ja mielikuvituksen avulla. Hankkeessa yhdistyvät tiede, teknologia, taide ja kulttuuri. Hanke edistää tutustumista Euroopan kulttuuriperintöön. Uusi eurooppalainen Bauhaus suunnitellaan nytHankkeella on olemassa arvot ja tavoitteet, mutta sen yksityiskohtainen sisältö valmistellaan eurooppalaisten voimin. Kyseessä on yhteissuunnittelu-prosessi ja ”think-do tank”. Arvoja ovat kestävä kehitys, estetiikka ja kulttuuri sekä inkluusio. Tavoitteena luoda uudenlaisia elämisen tapoja lisäten kansalaisten elämisen laatua kaupungeissa ja taajamissa. Hanke etenee kolmessa lomittain etenevässä vaiheessa. Nyt käynnissä on suunnitteluvaihe (design phase), jossa hankkeen konseptia vielä hiotaan, kerätään ideoita ja kannustetaan kansalaisia mukaan. Sitä seuraavat toteutus (delivery)- ja levitys (dissemination) vaiheet. Suunnitteluvaiheessa komissio kuuntelee, millaisia hyviä esimerkkejä, ideoita ja tutkimuksia tulisi hyödyntää sekä mitä ovat ne konkreettiset haasteet, joihin hankkeen tulisi tarttua. Näitä toivotaan Suomesta yhteisöiltä, yrityksiltä, asiantuntijoilta ja kansalaisilta. Komission julkaisemilla verkkosivuilla voi osallistua keskusteluun   Yhteisöt voivat hakea hankkeen kumppaneiksi. Ensimmäiset 13 kumppania on juuri  julkistettu ja niiden joukossa on Aalto-yliopisto. Tapahtumat:•    Komission avoin info-tilaisuus torstaina 11.3. klo 12-13
•    Nordic co-design: New European Bauhaus –tapahtuma 24.3. klo 12-16

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen viran täyttäminen
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminen
– Edustuston päällikön sivuakkreditointi
– Ulkoministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiOikeusministeriöPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– Sotilasjäsenten varajäsenten määrääminen korkeimpaan oikeuteen 31.12.2021 päättyvän toimikauden loppuun
– Lääkärijäsenen määrääminen vakuutusoikeuteenTerhi Salmela, hallitusneuvos p. 0295 150 203
– Valtioneuvoston asetus ulosottomaksuista annetun asetuksen 3 a §:n muuttamisestaSisäministeriöAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaValtiovarainministeriöTiina Heinonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 512
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksiOpetus- ja kulttuuriministeriöSatu Paasilehto, hallitusneuvos p. 0295 330 240
– Kiinan kulttuurikeskuksen perustamisesta Suomeen Suomen tasavallan hallituksen ja Kiinan kansantasavallan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen hyväksyminenRami Sampalahti, hallitusneuvos p. 0295 330 190
– Opetus- ja kulttuuriministeriön hallitussihteerin viran täyttäminenHanna Kiiskinen, hallitusneuvos p. 0295 330 086
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kirkkolain muuttamisesta (HE 243/2020 vp; EV 8/2021 vp)Maa- ja metsätalousministeriöTapio Hakaste, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 152
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisestaTimo Halonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 411
– Valtioneuvoston asetus yrityksille väliaikaisesti myönnettävistä kehittämisavustuksista vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen käytön lisäämiseksiSuvi Ruuska, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 248
– Valtioneuvoston asetus vuodelta 2020 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 18 §:n muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöLaura Vilkkonen, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 342 391
– Valtioneuvoston periaatepäätös tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla
– Valtioneuvoston periaatepäätös kyberturvallisuuden kehittämisohjelmastaRita Linna, hallitusneuvos p. 0295 342 559
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi yksityistielain 58 §:n ja liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta sekä luotsauslain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 263/2020 vp; EV 10/2021 vp)Päivi Jämsä, johtava erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 138
– Eduskunnan vastaus Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Korean tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 258/2020 vp, EV 11/2021 vp)Heidi Mäntylä, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 073
– Valtioneuvoston asetus kunnan maksuosuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessaTyö- ja elinkeinoministeriöHeidi Nummela, henkilöstö-ja hallintojohtaja p. 0295 047 988
– Työ- ja elinkeinoministeriön johtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenPertti Hämäläinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 063 516
– Valtioneuvoston asetus turvavarastointiohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n muuttamisestaKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178
– Työ- ja elinkeinoministeriön viiden virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiSosiaali- ja terveysministeriöIsmo Tuominen, hallitusneuvos p. 0295 163 341
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain 58 a ja 58 b §:n muuttamisesta
– Valtioneuvoston asetus ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen 4 ja 5 §:n muuttamisestaKirsi Terhemaa, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 546
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työtapaturma- ja ammattitautilain, eräiden työeläkelakien ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 213/2020 vp; EV 4/2021 vp)Arita Kaario, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 163 522
– Virkavapauden myöntäminen sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevalle virkamiehelle

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on hylännyt valitukset, jotka on tehty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä. Malmin lentoaseman ystävät ry:n ja Museoviraston tekemät valitukset koskivat Malmin lentoaseman alueen suojelua. Valitukset hylättiin, koska ministeriö katsoo, ettei ELY-keskuksen päätös ole lainvastainen. Lentoaseman terminaalirakennus ja hangaari on suojeltu asemakaavalla.Malmin lentoaseman ystävät ry esitti, että vuonna 1936 valmistunut Malmin lentoasema-alue suojeltaisiin rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla. Uudenmaan ELY-keskus hylkäsi esityksen 26.6.2019. Malmin lentoaseman ystävät ry ja Museovirasto valittivat ELY-keskuksen päätöksestä ympäristöministeriöön.ELY-keskus on rakennusperintölain mukaisessa suojelussa kokonaisharkintaa käyttävä hallintoviranomainen, joka hyväksyy tai hylkää suojeluesityksen. Ympäristöministeriö puolestaan on valitusviranomainen, joka tarkastelee ainoastaan tehdyn päätöksen lainmukaisuutta.Asemakaava-alueella rakennussuojelu toteutetaan pääsääntöisesti maankäyttö- ja rakennuslain nojalla asemakaavoituksen keinoin ja tietyin edellytyksin rakennusperintölain mukaan. ELY-keskus on päättänyt, että valtakunnallisesti merkittävän Malmin lentoaseman kulttuuriympäristön arvot voidaan turvata asemakaavoituksen keinoin.ELY-keskus ei toiminut lainvastaisesti, kun se tulkitsi asemakaavoituksen olevan ensisijainen menettely suojelukysymyksessä, vaikka siinä olisi voinut soveltaa myös rakennusperintölakia.
Ympäristöministeriön päätös ei ole lainvoimainen, vaan siitä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson korosti oikeusvaltion ja kestävän kehityksen yhteyttä Suomen puheenvuorossa YK:n kriminaalipoliittisessa kongressissa.– Oikeusvaltion voimistaminen ja ihmisoikeuksien edistäminen ovat kestävän kehityksen kulmakiviä. Vakaa ja osallistava yhteiskunta edellyttää laillisuusperiaatteen noudattamista, vastuullista rikollisuuden ehkäisyä ja johdonmukaista korruptiontorjuntaa, sanoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.– Rikosten ennaltaehkäisy parantaa kansalaisten elämänlaatua ja vähentää rikosoikeusjärjestelmän kustannuksia. Tehokas rikosoikeusjärjestelmä ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti ovat oikeusvaltion tärkeitä periaatteita, mutta rinnalla tarvitaan myös vaihtoehtoisia konfliktin ratkaisumenetelmiä.Henriksson nosti videopuheessaan esille myös koronapandemiasta seuranneen digitaalisten välineiden ja tekoälyn käyttöönoton vauhdittumisen oikeusprosesseissa. Hän toivoi, että kongressissa vaihdetaan aktiivisesti eri maiden hyviä käytäntöjä.Kongressin julkilausuma painottaa yhteistyötä uusien rikosmuotojen torjunnassaKriminaalipoliittisen kongressin aluksi hyväksyttiin YK:n jäsenmaiden etukäteen valmistelema yhteinen julkilausuma, jossa on lähes sata artiklaa. Tämä Kioton julistus nostaa rikoksentorjunnan YK:n kestävän kehityksen agendalle. Julkilausuma kiinnittää erityisesti huomiota nuorten asemaan rikosoikeusjärjestelmässä ja sukupuolinäkökulmaan. Päätelmät keskittyvät paljolti kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen terrorismin ja muiden vakavien rikosten sekä uudenlaisten rikosmuotojen torjunnassa. Niitä ovat esimerkiksi uudenlaiset kyberrikokset ja lääkeväärennökset.YK:n kriminaalipoliittinen kongressi on viiden vuoden välein järjestettävä korkean tason maailmanlaajuinen tapahtuma, joka kokoaa tuhansia osanottajia. Tämän viikon kestävä 14. kongressi järjestetään hybriditapahtumana Japanin Kiotossa ja verkossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on käynnistänyt uuden naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan liittyvän rahoitushaun. Tämä avustus on suunnattu haavoittuvassa asemassa olevien uhrien tukipalvelujen kehittämiseen.Valtionavustus on tarkoitettu Rikosuhripäivystykselle ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan. Avustusta myönnetään ensinnäkin seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden ihmiskaupan uhrien tilanteen parantamiseen. Lisäksi avustusta myönnetään matalan kynnyksen tukipalvelujen kehittämiseen etenkin haavoittuvassa asemassa oleville väkivaltaa tai sen uhkaa kohdanneille naisille.Oikeusministeriö myöntää avustusta yhteensä enintään 300 000 euroa. Hakuaika päättyy 28. huhtikuuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut suosituksen kunnille ja kuntayhtymille covid-19-rokotuksista henkilöille, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa tai joilla ei ole muuta oikeutta saada ennaltaehkäiseviä julkisen terveydenhuollon palveluja Suomessa.Rokotusten antamista perustellaan sillä, että siten suojellaan kansanterveyttä. Rokotuksista ei perittäisi kustannuksia kotikunnattomilta henkilöiltä. Rokotuksia ei kuitenkaan annettaisi matkailijoille tai lyhytaikaisesti Suomessa vieraileville henkilöille.STM:n suositukset perustuvat mm. sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettuun EU-asetukseen. Siten covid-19-rokotuksiin olisivat oikeutettuja tilapäisesti Suomessa oleskelevat muissa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä sairasvakuutetut henkilöt osana lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa. Näillä henkilöillä on olemassa eurooppalainen sairaanhoitokortti.Lisäksi rokotusta suositellaan annettavaksi henkilöille, joilla on Kelan myöntämä Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa tai Kelan myöntämä vihreätaustainen eurooppalainen sairaanhoitokortti. Tällainen kortti myönnetään toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä vakinaisesti asuville eläkkeensaajille, jotka oleskelevat tilapäisesti Suomessa. Kuntainfo 1/2021: Covid-19-rokotukset henkilöille, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa (pdf) 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on saanut kahden investointitukihaun kautta yhteensä 24 hankehakemusta, joissa haetaan tukea vähähiilisyyttä edistäviin ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviin innovatiivisiin tulevaisuuden energiaratkaisuihin sekä kivihiilen energiakäytöstä luopumista nopeuttaviin hankkeisiin.Hakemuksista 22 koskee suuria demonstraatiohankkeita ja niissä tukea haetaan yhteensä 297 miljoonaa euroa. Kahdelle ripeästi kivihiilen käytöstä luopumiseen tähtäävälle hankkeelle tukea haetaan yhteensä 18,6 miljoonaa euroa.Uusien hakemusten lisäksi tällä hakukierroksella on käsittelyssä myös aiemmin vastaanotettuja hakemuksia, joihin ei ole vielä tehty päätöstä. Ministeriön arvion mukaan päätökset kivihiilestä luopumisen hankkeista voidaan tehdä tänä keväänä ja demohanketuista syksyllä 2021.– Saapuneiden hakemusten kirjo osoittaa, että yrityksillä ja yhteisöllä on tahtoa löytää tietä kohti kestäviä energiaratkaisuja. Puhtaat teknologiat ja biotalous tarkoittavat työllistävää ja uutta kasvua tuovaa suuntaa eri puolille Suomea, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä. 22 hakemusta uuden energiateknologian suuriin demohankkeisiinTyö- ja elinkeinoministeriö sai määräaikaan mennessä 22 investointitukihakemusta uuden energiateknologian ja suurten demonstraatioiden hankkeille vuodelle 2021. Listaus ministeriöön toimitetuista uusista hakemuksista löytyy tästä linkistä. Suurilla demonstraatiohankkeilla tarkoitetaan uuden energiateknologian hankkeita, joiden investointikustannukset ovat vähintään viisi miljoonaa euroa. Tuki on tarkoitettu tulevaisuuden energiaratkaisuihin, jotka tukevat vuoteen 2030 asetettujen kansallisten ja EU-tavoitteiden saavuttamista.Tukea oli mahdollista hakea kolmessa eri kategoriassa: 1) uusiutuvat liikennepolttoaineet, ml. sähköpolttoaineet, 2) muu kuin polttoon perustuva lämmöntuotanto ja 3) muut suuret uuden energiateknologian demonstraatiohankkeet.Vuodelle 2021 valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen on varattu 60 miljoonaa euroa. Marraskuussa 2020 TEM myönsi viime vuoden määrärahasta 33,2 miljoonaa euroa seitsemälle demonstraatiohankkeelle. Niistä kolme liittyy biokaasun liikennekäyttöön, yksi lämmöntuotantoon biokaasulla ja muut kolme syvälämpöön, biometanolin jalostukseen liikennekäyttöön soveltuvaksi ja lämpöpumpputeknologiaan.Kaksi uutta hakemusta hankkeisiin kivihiilestä luopumiseksi viimeistään vuonna 2025 Työ- ja elinkeinoministeriö on vastaanottanut myös kaksi uutta investointitukihakemusta kivihiilen energiakäyttöä korvaaviksi hankkeiksi. Nämä Fortum Power and Heat Oy:n hakemukset (Keran lämpöpumppulaitos ja Datakeskushanke LTO) liittyvät kivihiilestä luopumiseen Espoon kaukolämmöntuotannossa. Lisäksi tänä vuonna käsitellään myös ne hakemukset, joista ei viime vuonna tehty päätöstä.Investointitukeen on varattu vuosille 2020–2022 yhteensä 90 miljoonaa euroa. TEM myönsi joulukuussa 2020 yhteensä 7,7 miljoonaa euroa neljälle hankkeelle, joissa Turussa, Espoossa ja Vaasassa otetaan käyttöön muuhun kuin polttoon perustuvia teknologioita kaukolämmön tuotannossa.Tuki on tarkoitettu investointikannusteeksi hiilen energiakäytöstä ripeästi luopuville yrityksille ja yhteisöille, kuten kunnille. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kivihiiltä käyttävä tuotantolaitos korvattaisiin jo vuoden 2025 loppuun mennessä etenkin muita kuin polttoon perustuvia teknologioita käyttävillä ratkaisuilla. Hiilen käyttäminen sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena on kielletty vapusta 2029 alkaen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Reilun vuoden tarjolla ollutta asuinrakennusten energia-avustusta on myönnetty yhteensä 35 miljoonan euron edestä. Yhteensä hakemuksia on tullut nyt reilut 2 100 kappaletta. Valtaosa, 31 miljoonaa euroa, avustuksesta on myönnetty asuntoyhtiöille ja ARA-yhteisöille. Määrärahaa on jäljellä vuodelle 2021 vielä noin 31 miljoonaa ja vuodelle 2022 40 miljoonaa euroa.ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) tiedottavatAvustus on vauhdittanut erityisesti öljylämmityksestä luopumista: se sisältyy puoleen kaikista viime vuoden avustuspäätöksistä, lähes 60 prosenttiin yksityishenkilöiden ja 27 prosenttiin taloyhtiöiden hankkeista. Määrällisesti noin 350 pientalossa on vaihdettu pois öljylämmityksestä. Taloyhtiöiden vastaava luku on 70, mikä tarkoittaa reilua 1 000 asuntoa. Taloyhtiöiden avustetuista remonteista yli puolet sisältää lämpöpumppu- ja lämmöntalteenottojärjestelmien tai aurinkoenergialaitteistojen asennuksen. Taloyhtiöt ovat innostuneet myös ikkunakorjauksiin; niitä on mukana yli 25 prosentissa avustetuista hankkeista.Noin 10 prosenttia hakemuksista on jouduttu hylkäämään. Yleisin syy kielteiselle päätökselle on, että hakemuksesta on puuttunut liitteitä kuten energiatehokkuuslaskelmat tai kustannusarvio. Myös korjaustöiden aloittaminen ennen hakemuksen jättämistä on peruste hylkäämiselle. Suuren suosion takia hakemusten käsittelyssä on ollut ruuhkaa, mutta nyt käsittelyaikaa on saatu nopeutettua 2–3 kuukauteen.Avustusta monenlaisiin ratkaisuihin, ehtona energiatehokkuuden huomattava parantuminenEnergia-avustusta voidaan myöntää monenlaisiin asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin ja toimiin, esimerkiksi lämmitystaparemontteihin, lämmöntalteenottojärjestelmiin, kiinteistöautomaatioon, julkisivujen ja yläpohjan lämmöneristykseen, ylilämpenemistä estävään aurinkosuojaukseen, vettä säästäviin toimenpiteisiin sekä järjestelmien säätöön. Päätökset tehtävistä toimista tekee rakennuksen omistaja ja päätökset avustettavaksi hyväksyttävistä kustannuksista ARA.Avustuksen saamisen ehtona on, että korjaushanke parantaa koko rakennuksen energiatehokkuutta vähintään asetuksessa mainitun määrän, mikä on rakennusluokasta riippuen 20 % tai 30 % enemmän kuin korjaamista koskevat säädökset yleensä edellyttäisivät. Monesti tarvitaan useita toimenpiteitä, jotta rakennuksen energiatehokkuus paranee riittävästi.Avustuspäätöstä varten ARAan tulee toimittaa asiantuntijan laatima kustannusarvio tehtävistä korjaustoimenpiteistä sekä laskelmat rakennuksen energiatehokkuutta kuvaavasta E-luvusta rakentamisvuodelta ja korjaustoimien jälkeen. Maksatusta haettaessa energiatodistuksella todennetaan, että rakennuksen energiatehokkuus on parantunut riittävästi. Mahdolliset aiemmat energiatehokkuusremontit voi huomioida E-luvun laskennassa, mutta ne eivät vaikuta myönnettävän avustuksen määrään. Avustusta saa ainoastaan hakemuksen jättämisen jälkeen tehtyihin toimenpiteisiin.ARA katsoo hankekohtaisesti, mikä osa korjaustyön kustannuksista käy avustettaviksi. Hyväksyttyihin kustannuksiin lasketaan mukaan 1.10.2019 jälkeen syntyneet suunnittelukustannukset sekä hakemuksen jättämisen jälkeen muodostuneet työ- ja rakennuskustannukset arvonlisäveroineen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Syntyvyys aleni neljänneksellä Suomessa 2010-luvulla, ja väestörakenteemme kuuluu maailman ikääntyneimpiin. Pääministeri Sanna Marinin asettaman selvityshankkeen tarkoituksena oli tarkastella väestölliseen tilanteeseen johtaneita syitä ja esittää linjauksia kestävän väestönkehityksen turvaamiseksi.Selvitys osoittaa, että Suomen väestönkehitys erkaantui 2010-luvulla muiden Pohjoismaiden kehityksestä monella lailla. Meillä oli Pohjoismaiden hitain väestönkasvu, kokonaishedelmällisyys laski alle 1,4 lasta keskimäärin naista kohti ja ilman maahanmuuttoa Suomen väestö vähenisi. Syntyvyyden voimakas aleneminen heikentää julkisen talouden rahoituspohjaa ja kasvattaa sosiaalista eriarvoisuutta.”Covid-19-pandemia on kuitenkin saattanut parantaa Suomen väestöpoliittista liikkumavaraa: syntyvyyden lasku on toistaiseksi ohi, nettomaahanmuutto kasvoi ja maan sisäinen muuttoliike tasaantui. Nyt olisi oiva hetki asettaa uusia väestöpoliittisia tavoitteita”, toteaa selvityshenkilö Anna Rotkirch. Selvitys ”Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä, linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle” julkistettiin keskiviikkona 10. maaliskuuta. Hankkeen selvityshenkilönä ja selvityksen kirjoittajana toimi Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Hankkeen tukena ovat toimineet hallituspuolueiden valtiosihteereistä muodostettu ohjausryhmä ja itsenäinen Väestöpoliittinen tiedepaneeli. Selvitys käsitellään osana hallituksen puoliväliriihen valmistelua.Perheellistyminen haasteenaSuomi voi edistää tasapainoista väestönkehitystä tukemalla hyvinvointia, perheystävällisyyttä ja inhimillisiä voimavaroja läpi elämänkulun. Yksinomaan maahanmuuton tai syntyvyyden kasvu, koulutustason ja tuottavuuden nousu, tai terveempi ikääntyminen ei riitä kohtaamaan haasteita, vaan kaikkia näitä osatekijöitä ja kokonaisvaltaista näkemystä tarvitaan.Rotkirch korostaa, että seksuaali- ja lisääntymisoikeudet ovat sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen kulmakivi. Maailman väestönkasvu taittuisi nopeammin, jos kaikki naiset voisivat saada toivomansa määrän lapsia. Alhaisen syntyvyyden maissa kuten Suomessa tämä merkitsisi syntyvyyden toipumista.Noin kolme neljäsosaa 2010-luvun syntyvyyden laskusta johtui Suomessa siitä, että esikoisia syntyi vähemmän. Entuudestaan korkea lapsettomien osuus on kasvanut nopeasti vuoden 2010 jälkeen. Lastensaanti on myös polarisoitunut niin, että lapsettomien osuus kasvaa erityisesti alemman koulutustason naisilla ja miehillä. Kutistuvat perhesuh¬teiden verkostot merkitsevät, että yksinäisyys ja mielenterveyden tukemisen tarve kasvaa elämänkulussa.Lapsia – totta kaiKoettu epävarmuus on Suomessa tärkein laajempi syy siihen, että lastensaantia siirretään tai siitä luovutaan. Koettu epävarmuus merkitsee epävarmuutta työsuhteesta ja taloudellisesta pärjäämisestä, mutta myös epävarmuutta tulevaisuudesta, omasta jaksamisesta tai parisuhteesta. 
Kansainvälinen kokemus osoittaa, että syntyvyyden kehitykseen voi vaikuttaa vauva-, lapsi- ja perhemyönteisyydellä sekä oikein kohdistetuilla kampanjoilla. Yleisellä ilmapiirillä ja lähiyhteisöllä on tutkitusti myös vaikutusta syntyvyyteen.”Onnellisuus, sosiaalinen luottamus ja tuki lastenhoivassa tukevat syntyvyyden toipumista alhaisen syntyvyyden maissa”, korostaa Rotkirch. ”Lastensaantia koskevat kampanjat, kannustimet ja perhelupaukset ovat aiheellisia juuri nyt, kun syntyvyys on vaa’ankielessä pitkän jatkuneen laskun sekä pandemian takia.”Lapsia – totta kai on selvityksen esittämä lapsimyönteinen ja ihmisten omia lapsilukutoiveita tukeva linjaus. Lapsiystävällisyys ei rajaudu omiin lapsiin, vaan voi toteutua monella lailla ja eri perhemuodoissa. Lapsia – totta kai on yhteiskunnan viesti siitä, että jokainen lapsi on tervetullut ja jokaiseen panostetaan. Lapsiperheiden pienenevä väestöosuus ei saa merkitä, että niihin suunnataan vähemmän yhteiskunnallisia resursseja. Syntyvyyden olisi suotava toipua 1,6 tasolle ja pidemmällä tähtäimellä 1,8 tasolle, mikä vastaa suomalaisten toivottua lapsilukua. Lasten kasvattaminen on myös kansantaloudellisesti tärkeä panostus.Myöhäiskeski-ikä mahdollisuutenaPitenevä elinikä on etuoikeus, johon liittyy monta mahdollisuutta. Myöhäiskeski-iässä eli noin 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä on nykyään varsin toimintakykyisiä ihmisiä. Selvityksessä todetaan, ettei työllisyyspolitiikassa, kuntoutuksessa tai jatkuvassa oppimisessa ole enää syytä asettaa ylärajaksi 65 ikävuotta. Terveemmästä ikääntymisestä huolimatta vanhusväestön viimeisten elinvuosien korkeampi palvelutarve moninkertaistuu varmasti 20 vuoden sisällä. Työllisyysasteen ja tuottavuuden nostaminen on vahvin yksittäinen keino lieventää ikääntyvän väestön taloudellisia haasteita. Väestön uusiutuminen edellyttää myös enemmän nettomaahanmuuttoa tulevaisuudessa. Mahdollinen tavoite olisi nostaa nettomaahanmuutto 25 000 ihmiseen asti 2030 mennessä. Tällä hetkellä nettomaahanmuutto on noin 16 000 ihmistä. Tavoitteellinen muuttoliikepolitikka edistää myös paluumuuttoa Suomeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi