NordenBladet — Business Finlandin malli koronatukien sisäiselle valvonnalle on kattava ja hyvin organisoitu. Business Finland on onnistunut hyvin tuensaajien ohjeistuksen ja neuvonnan selkeydessä ja riittävyydessä sekä viestinnässä. Sisäistä ohjeistusta ja viestintää on myös kehitetty jatkuvasti. Loppuraporttien käsittelyprosessi on tarkastushetkellä ollut riittävästi resursoitu, eikä käsittely ole ruuhkautunut.Tiedot käyvät ilmi Business Finlandin koronatukia koskevasta jatkotarkastuksesta, joka koskee rahoituksen maksamista, käyttöä sekä valvontaa. Tarkastuksen on tehnyt työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta BDO Audiator Oy. Tarkastus kattoi esiselvitysrahoituksen liiketoiminnan häiriötilanteisiin sekä kehittämisrahoituksen liiketoiminnan häiriötilanteisiin.Nyt valmistunut tarkastus on jatkoa toukokuussa 2020 valmistuneelle tarkastukselle, joka koski Business Finlandin myöntämien koronatukien hakemus- ja rahoituspäätösvaihetta. Paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin suositellaan jatkotoimiaTarkastus tehtiin Business Finlandin järjestelmiä hyödyntäen analyyttisten menetelmien sekä
otannan avulla.  Otostarkastuksessa on käyty läpi 120 kappaletta hankkeiden loppuraportointiin ja maksatukseen liittyvää tapausta Lisäksi suoritettiin haastatteluja ja arvioitiin kirjallista aineistoa. Tarkastus osoittaa, että valvontaprosessi toimii. Otostarkastuksen perusteella tuensaajien kehittämistoimista ja rahoituksen todellisesta käytöstä ei pystytä ulkopuolisen tarkastuksen toimesta kaikilta osin varmistumaan. Business Finland on jo sopinut toimista, joilla tarkastuksessa suositeltua paikan päällä toteutettavien jälkitarkastusten resursointia vahvistetaan.Lisäksi tarkastuksessa suositellaan, että mikäli vastaava poikkeustilanteen rahoitusinstrumentti tarvitaan tulevaisuudessa nopeasti käyttöön, on myös huomioitava pitkän aikavälin seuraukset, kuten esimerkiksi vaikutukset markkinoiden ja kilpailun toimivuuteen. Viranomaisilla olisi myös syytä olla käytössä yhtenäiset menettelytavat, kuten yhteiset tietolähteet ja tietojärjestelmät avustusten kohdentamisessa.Business Finlandin koronatukien raportointi käynnissä – takaisinperintöjä hyvin vähänBusiness Finlandin koronatukien hakijamäärät kertovat niiden tarpeellisuudesta. Tarkastuksen perusteella myös takaisinperintöjä on hyvin vähän.Esiselvityshakemuksia tuli yhteensä 11 485 kappaletta, joista hyväksyttiin rahoitettavaksi noin 70 prosenttia eli 8 010 kappaletta. Hyväksytyistä hankkeista on loppuraportoitu (tilanne 18.2.2021) noin 80 prosenttia, eli 6 356 hanketta. Takaisinperintään johtaneita tapauksia on ollut hyvin vähän, 37 kappaletta, joka vastaa n. 0,6 prosenttia loppuraportoiduista hankkeistaKehityshankehakemuksia tuli yhteensä 17 331 kappaletta, joista hyväksyttiin rahoitettavaksi 69 prosenttia eli 11 982 kappaletta. Hyväksytyistä hankkeista on loppuraportoitu (tilanne 18.2.2021) noin viidennes, eli 2 505 hanketta. Takaisinperintään johtaneita tapauksia on ollut hyvin vähän, 14 kappaletta, joka vastaa 0,5 prosenttia loppuraportoiduista hankkeista.Koronatuista menossa tarkastukset Työ- ja elinkeinoministeriö teettää ulkopuoliset tarkastukset valtion varojen käytön oikeellisuudesta koronakriisissä. Tarkastuksissa arvioidaan Business Finlandin koronatukea, ELY-keskusten koronatukea, kuntien myöntämää yksinyrittäjän tukea ja ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen eli KEHA-keskuksen myöntämää ravintolatukea.Koronatukien lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset tutkitaan erikseenTarkastusten lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö teettää arvioinnin koronatukien vaikutuksista. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan koronatukien lyhyen aikavälin vaikutuksia. Tarkastelussa on erityisesti, miten tuet kohdentuivat, ehkäisivätkö ne konkursseja, miten ne edistivät työllisyyttä ja millaisia vaikutuksia niillä oli uusiutumiseen ja tuottavuuteen. Hankkeesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva riippumaton yritystukien tutkimusjaosto, joka tekee omia itsenäisiä arviointeja sekä kilpailuttaa taustatutkimukselle toteuttajat. Koronatukien pitkän aikavälin vaikutuksista on luvassa tietoa vuosina 2021–2023 kahdessa erillisessä arvioinnissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-puheenjohtajamaa Portugali järjestää epävirallisen terveysministereiden videokokouksen tiistaina 16.3.2021. Ministerit keskustelevat kokouksessa ajankohtaisesta koronatilanteesta ja siitä, miten tilanteesta jatketaan tehokkailla toimilla eteenpäin. Lisäksi asialistalla on EU:n suunnitelma syövän torjuntaan. Suomea kokouksessa edustaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.Kokouksessa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) ja Euroopan lääkevirasto (EMA) raportoivat covid-19-tilanteesta. Terveysministereiltä pyydetään muun muassa näkemyksiä strategisista valinnoista, käytetyistä toimista ja edellytyksistä rajoitusten asteittaiselle poistamiselle jäsenvaltioissa.Suomi pitää tehokasta testausta ja tartunnanjäljitystä, koronaviruksen genomin sekvensoinnin lisäämistä sekä tartuntojen leviämisen estämiseen kohdennettuja paikallisia ja alueellisia torjuntatoimia keskeisinä keinoina tässä työssä. Rajoitustoimien asteittaisen purkamisen pitää perustua epidemiologiseen tilanteeseen, terveydenhuollon kapasiteettiin ja lääketieteelliseen tietoon uusista virusmuunnoksista.Terveysministerit keskustelevat myös puheenjohtajan kysymysten pohjalta Euroopan syövänvastaisesta suunnitelmasta. Suomi suhtautuu myönteisesti komission antamaan laaja-alaiseen EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaan. Suomen mielestä on hyvä, että suunnitelma perustuu ”terveys kaikissa politiikoissa” -lähestymistapaan ja että esitetyt keinot syövän torjumiseksi ulottuvat useille eri politiikan aloille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Owal Group Oy selvitti opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta koronavirusepidemian vaikutuksia lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Toisen asteen opiskelijoista kaksi kolmannesta on kokenut vuonna 2020 etäopiskelun raskaana. Oppilaitosjohdon ja henkilöstön näkökulmasta korostuu huoli opiskelijoiden tilanteesta ja kasvaneesta tuen tarpeesta.72 % lukion opiskelijakyselyyn vastanneista opiskelijoista ja 60 % ammatillisen koulutuksen vastanneista oli kokenut etäopiskelun vähintään jossain määrin henkisesti raskaaksi. Kyselyn mukaan sekä lukio- että ammatillisessa koulutuksessa oli myös opiskelijoita, joille etäopiskelu on soveltunut hyvin.Ammatillisen koulutuksen puolella vaikutukset kohdentuvat osalla opiskelijoilla (37 %) heikentyneinä näkyminä työllistymiseen. Lisäksi merkittävä osa (43 %) koki, että ammatillinen osaaminen on jäänyt heikommaksi poikkeustilanteen vaikutuksesta. Lisääntynyt oppimisen tuen tarve ja laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset kietoutuvat yhteen, ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin vaikuttaa suuresti se, miten eri toimialat ja yleisemmin työelämä palautuu kriisin jälkeen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt tarkastuksen koskien vuonna 2018 voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa. Lisäksi Owal Group on opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta selvittänyt ammatillisen koulutuksen reformin toimenpanon tilaa erityisesti ammatillisen koulutuksen laadun varmistamisen ja opiskelijoiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmista. Molemmat raportit julkistettiin tiistaina 16.3.Owal Groupin selvityksen mukaan reformin toimeenpano on edennyt asianmukaisesti. Uusi lainsäädäntö on tehostanut koulutuksen toteuttamista ja se mahdollistaa paremmin yksilölliset opintopolut ja opintoajat. Vaikka reformi ei ole tarkoittanut kaikille koulutuksen järjestäjille merkittäviä muutoksia, sen voi nähdä yhtenäistäneen ammatillista koulutusta ja toimintakäytäntöjä. Reformin tavoite siitä, että jatkuvasta hausta muodostuu haun pääasiallinen väylä, on edistynyt hyvin. Yhteishaku on säilynyt etenkin peruskoulusta siirtyvien osalta keskeisenä väylänä, mutta jatkuva haku mahdollistaa suurella osalla koulutuksen järjestäjillä opiskelijoiden joustavan sisäänoton.Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tukee työelämälähtöistä koulutuksen järjestämistä. Heikkoutena nähdään, ettei rahoitusjärjestelmä kannusta työelämän tarpeisiin vastaavien lyhytkestoisten koulutusten toteutukseen, eikä ottamaan opiskelijoita, joilla on puutteelliset oppimisvalmiudet tai kielitaito. Erityisenä epäkohtana järjestäjien suunnalla koetaan rahoitusjärjestelmän ennakoimattomuus ja pirstaleisuus.Opetuksen ja ohjauksen osalta tulokset ovat jossain määrin ristiriitaisia. Koulutuksen järjestäjien saaman palautteen mukaan opiskelijoiden saama opetus ja ohjaus koetaan pääosin riittäväksi. Toisaalta opetus- ja ohjaushenkilöstön aineistoista saadut arviot resurssien riittävyydestä opintojen henkilökohtaistamiseen ja opiskelijoiden ohjaukseen myös työelämässä ovat kriittisempiä. Myös Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksen mukaan reformin tavoitteiden toteutuminen näyttää etenevän asianmukaisesti. Ammatillisen koulutuksen käytännöt ovat rehtorien mukaan pääsääntöisesti kehittyneet reformin tavoitteiden suuntaisesti. Myös koulutuksen järjestäjien yhteistyö yritysten kanssa on kehittynyt. VTV:n mukaan elinkeinoelämän toimijoista on tullut kriittinen osa koulutusjärjestelmää.Koulutuksen vaikuttavuus on syytä huomioida koulutuksen rahoituksessa. Rahoitukseen vaikuttavat tekijät eivät kuitenkaan Raportin mukaan ole riittävän läpinäkyviä. VTV esittää joukon suosituksia tähän liittyen.Tarkastuksen aineistoina olivat kaikkien ammattiopistojen rehtoreille suunnattu kysely (vastausprosentti 89,1 %), opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja eri sidosryhmien haastattelut ja ryhmäkeskus-telut sekä ammatillisen koulutuksen suoritepäätökset vuosilta 2018–2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kehysehdotus perustuu pääministeri Marinin hallitusohjelmaan ja toimintaa ohjaaviin valtioneuvoston selontekoihin ja linjauksiin. Näiden pohjalta on hallinnonalalle määritelty suunnittelukauden 2022 – 2025 hallinnonalan vaikuttavuus- ja tulostavoitteet, jotka ohjaavat hallinnonalan toimintaa ja voimavarojen kohdentamista.Ministeriön linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä kestävän kehityksen toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa.Ulkoministeriön kehysehdotus 2022-2025 (pdf, 28 sivua, 749 KB)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oletko kemikaalialan asiantuntija? Kiinnostaako sinua kansainvälinen ura ja työskentely monikulttuurisessa ja kansainvälisessä ympäristössä? Jos vastasit näihin kysymyksiin myöntävästi, nyt voi olla mahdollisuutesi työllistyä asiantuntijaksi EU:n palvelukseen.Euroopan komissio hakee parhaillaan asiantuntijoita, joilla on työkokemusta kemikaalialalta. Palvelukseen otetut henkilöt työskentelevät virkamiehinä pääasiassa Euroopan komission sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosastolla sekä ympäristöasioiden pääosastolla. Tehtävän palkkaluokka on AD 6, joka tarkoittaa noin 5500 euron nettokuukausipalkkaa.Asiantuntijan tehtäviin kuuluu kemikaalipolitiikan ja -lainsäädännön laatiminen, hallinnointi ja täytäntöönpano, sääntelytehtävien hoitaminen kemikaaleihin liittyvillä eri aloilla (muun muassa ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien riskien arviointien sekä sosioekonomisten analyysien seuraaminen) sekä lainsäädännön täytäntöönpanon valvonta. Muita tehtäviä ovat jäsenvaltioiden kokousten ja neuvottelujen valmistelu ja niihin osallistuminen, kehityssuuntausten ja kauppasopimusten seuraaminen sekä kemikaalipolitiikkaa koskeviin neuvotteluihin, myös kansainvälisiin neuvotteluihin, osallistuminen.Hakijalla tulee olla vähintään nelivuotinen korkeakoulututkinto kemian, kemian tekniikan, mineralogian, kaivosalan, toksikologian, ekotoksikologian, biologian, ympäristötutkimuksen, lääketieteen, eläinlääketieteen tai farmakologian alalta taikka muulta suoraan työtehtäviin liittyvältä alalta. Lisäksi hakijalla tulee olla tutkinnon jälkeen hankittu vähintään kolmen vuoden työkokemus kemikaalialalta. Tehtävään voivat hakea myös henkilöt, joilla on vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto edellä mainituilta aloilta ja sen jälkeen hankittu vähintään neljän vuoden työkokemus kemikaalialalta.Hakijan on oltava EU:n kansalainen, ja hänellä on oltava perusteellinen taito yhdessä EU:n 24 virallisesta kielestä (esimerkiksi suomi tai ruotsi) sekä riittävä englannin tai ranskan kielen taito.Euroopan komissio on asiantuntijayhteisö, joka tarjoaa työntekijöille monenlaisia mahdollisuuksia kasvattaa osaamista, kehittää taitoja ja edetä uralla. EU:n toimielimet muodostuvat monikulttuurisista, kansainvälisistä ja monimuotoisista tiimeistä, joiden tekemästä työstä hyötyvät noin 450 miljoonan unionin kansalaisen lisäksi myös ihmiset EU:n ulkopuolella. Kulttuurinen monimuotoisuus ja yhtäläiset mahdollisuudet ovat EU:n perusarvoja. Lisätietoa: EU-erityisasiantuntija Noora Saarinen, p. 295 160 845 tai [email protected], valtioneuvoston kanslia

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriön tilinpäätös 2020 (pdf, 89 sivua, 2 MB)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriössä avoinna olleeseen innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston osastopäällikön virkaan tuli määräaikaan mennessä 28 hakemusta. Virka täytetään määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi.Tehtävään ovat hakeneet:
Arion Hanne Ninni
Hinkka Niku
Holopainen Petteri
Hutukka Päivi
Järvinen Olli
Kunttu Leena
Lahtinen Hannu
Lundström Ilona
Luoma Esko
Lybeck Toomas
Lähdeniemi Henna
Nousiainen Timo
Pautola-Mol Niina
Ristola Juhapekka
Salmensuu Olli
Smedberg Arto
Smedsten Mika
Tuominen Henri
Vekkeli Matti
Vihervuori Petri8 hakijaa ei halua nimeään julkisuuteen.
Innovaatiot ja yritysrahoitus -osasto vastaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, yrityspolitiikan ja julkisen yritysrahoituksen kehittämisestä. Osasto edistää toimillaan yritysten ja toimialojen kasvua, kansainvälistymistä ja uudistumista. Osasto ohjaa Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin, Geologian tutkimuskeskuksen, Finnvera Oyj:n, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja VTT Oy:n toimintaa.
Osastopäällikön tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston toimintaa siten, että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti ja yhteistoimintaa edistävällä tavalla.
Hakuaika päättyi maanantaina 15.3.2021 kello 16.15. Päivitämme tarvittaessa hakijalistaa sellaisten määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö myöntää kunnille ja kuntayhtymille avustusta hankkeisiin, joilla parannetaan ikääntyneiden asumista.Avustettavien hankkeiden on vastattava kuntien keskeisiin haasteisiin ikääntyneiden asumisessa, tarjottava pitkän aikavälin ratkaisuja sekä pidettävä sisällään uudentyyppisiä yhteistyö- ja toimintamuotoja. Avustusta voidaan myöntää ikääntyneiden asumista kehittäville hankkeille, jotka tukevat kuntien ennakointia ja varautumista, edistävät vanhan asuntokannan korjaamista, lisäävät ikääntyneille sopivien asuntojen määrää ja uusia asumisratkaisuja, parantavat asuinympäristöjen ikäystävällisyyttä tai vahvistavat asumisen ja asuinalueiden yhteisöllisyyttä.Vuonna 2020 järjestetyssä haussa avustettavien hankkeiden keskeiseksi teemaksi nousi kuntien laajeneva varautuminen ikääntyneiden asumistarpeisiin. Esimerkiksi Etelä-Savossa avustuksen turvin kehitetään ikäystävällistä Haukivuoren taajamaa, ja tuetaan näin ikääntyneiden ja muistisairaiden edellytyksiä asua omassa kodissaan. Tampereella ja Orivedellä ikääntyneiden asumisen tuleviin tarpeisiin varaudutaan kehittämällä välimuotoista asumista ja lisäämällä sen avulla asumisen monipuolisuutta.Vuoden 2021 hakukierroksella avustusta voi saada enintään 60 % yksittäisen hankkeen kustannuksista, kuitenkin enimmillään 80 000 euroa. Avustusta jaetaan yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.Avustushaku päättyy 23. huhtikuuta 2021 klo 16.15.Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman erityisavustushaku 2021: Hakulomake ja ohjeetYmpäristöministeriö: Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaAvustuksen hakijoiden tueksi järjestetään 18. maaliskuuta 2021 klo 10.00 verkkoinfotilaisuus, jossa kerrotaan hakumenettelystä ja ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmasta. Tilaisuus järjestetään verkkoseminaarina Teams-ympäristössä.Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma: Infotilaisuus kuntien ja kuntayhtymien avustushakuun osallistuville 18.3.2021 klo 10.00

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin ja Intian pääministeri Narendra Modi tapaavat kahdenvälisessä etäkokouksessa 16. maaliskuuta 2021. Tapaamisen aiheena on Suomen ja Intian kumppanuuksien syventäminen digitalisaation mukaan luettuna koulutuksen sekä kestävän kehityksen aloilla.Keskustelut koskevat laajasti maiden taloussuhteiden tiivistämistä entisestään niin sanotuilla tulevaisuusaloilla. Keskusteluissa tulee olemaan uusien teknologioiden hyödyntäminen koulutuksessa, yhteistyö 5G- ja 6G-teknologioiden kehittämisessä sekä kvanttilaskennan sekä tekoälyn aloilla. Myös kestävässä kehityksessä maiden välillä on runsaasti konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi