NordenBladet — Yrityksiltä veloitettavien perintäkulujen enimmäismääriä koskevien säännösten voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi. Tarkoituksena on helpottaa taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tilannetta. Oikeusministeriössä valmistunut työryhmän mietintö on nyt lausunnolla.Perintälaissa on vuoden alusta asti ollut voimassa väliaikaisesti yksityiskohtaiset säännökset muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluista. Mietinnön mukaan perintälain väliaikaisia säännöksiä muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismääristä sovellettaisiin tämän vuoden heinäkuusta ensi vuoden kevääseen. Tämänhetkiset säännökset ovat voimassa kesäkuun loppuun. Sääntelyn johdonmukaisuuden vuoksi säännökset koskisivat yrityssaatavien lisäksi myös muita sellaisia saatavia, jotka eivät ole kuluttajasaatavia, kuten saatavia, joissa velallisena on asunto-osakeyhtiö tai yhdistys. Tavoitteena helpottaa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneita yrityksiäEhdotuksen keskeisenä tavoitteena on estää se, että koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten taloudellinen ahdinko syvenee korkeiden perintäkulujen vuoksi. Tratan eli yrityssaatavien perinnässä käytetyn julkisuusuhkaisen maksukehotuksen käytön rajoittamista ehdotetaan jatkettavaksi syyskuun loppuun asti. Tämän jälkeen tratan protestointiaikaa eli aikaa, jonka jälkeen tratan voi julkaista tai ilmoittaa merkittäväksi luottotietorekisteriin, pidennettäisiin väliaikaisesti 10 päivästä 14 tai 21 päivään. Protestointiajan pidentämisellä halutaan helpottaa yritysten tilannetta antamalle niille enemmän maksuaikaa tratan vastaanottamisen jälkeen.Tarkoituksena on, että muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkulujen rajoittaminen on voimassa, kunnes pysyvät muutokset perintälakiin tulevat voimaan. Tavoitteena on, että voimaantulo ajoittuisi keväälle 2022. Ehdotukseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 6.4.2021 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Digitalisaatioasioiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuusvuoden ensimmäisessä ministerikokouksessa päätettiin seuraavan neljän vuoden yhteistyön painopisteistä ja keskusteltiin digitaalisesta vihreästä siirtymästä. Ministeri Paateron mukaan Pohjoismaiden ja Baltian alue voi olla esimerkki ilmastonmuutoksen lieventämisestä arvopohjaisen, osallistavan sekä kilpailukykyä vahvistavan digitaalisen muutoksen keinoin.Kuntaministeri Sirpa Paatero johti Pohjoismaiden ja Baltian maiden ministerien tapaamista Pohjoismaiden digitalisaatioasioiden ministerineuvoston kokouksessa 16.3. Ministerit keskustelivat EU-komissaari EVP Margrethe Vestagerin kanssa digitaalisesta vihreästä siirtymästä ja alueen maiden roolista siirtymässä.Ministeri Paatero nosti keskustelussa esille, että Pohjoismaat ovat julkishallinnon digitalisoinnissa EU:n kärkimaita ja pandemian aiheuttamat toimet ovat edelleen nopeuttaneet digitalisointia, muun muassa suuren määrän ihmisiä siirtyessä etätyöskentelyyn. Etätyöskentelyn vaikutusta liikennepäästöihin tullaan arvioimaan syksyyn mennessä. Suomen julkisen hallinnon uudistamisen strategiassa digitalisaatio nähdäänkin avaimena sekä ympäristön suojeluun että joustavampaan työn tekoon. Julkisen sektorin tulee näyttää tietä myös kestävien ja puhtaiden ratkaisujen hankinnassa. Tässä Pohjoismaat ja Baltia voivat tehdä yhteistyötä.Lisäksi ministeri Paatero painotti puheenvuorossaan yhteisiä pohjoismaisia arvoja sekä sitä, että ottamalla johtoaseman ja toimimalla yhdessä, mailla voi olla kokoaan suurempi rooli ratkaisujen löytämisessä kiireellisimmille globaaleille haasteille.”Pohjoismainen hyvinvointimalli yhdistettynä korkeaan teknologiaan sekä vastuulliseen ja kestävään luonnonvarojen käyttöön on perusta, jonka pohjalta on hyvä rakentaa kilpailukykyämme tulevaisuudessa”, Ministeri Paatero toteaa.Komissaari Vestager nosti keskustelussa esille EU:n elpymis-ja palautumistukivälineen (RRF), jonka osalta toimenpiteitä valmistellaan kaikissa EU:n jäsenmaissa. Hän painotti, että RRF on keskeinen väline, jotta EU voidaan nostaa ylös nykyisestä kriisistä. Välineen tarkoituksena on myös auttaa tekemään EU:n talouksista joustavampia ja edistämään digitaalista kehitystä kaksoissiirtymän varmistamiseksi.Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuusvuosi käynnistää digitalisaatioasioiden ministerineuvostossa uuden neljän vuoden toimintakauden. Kokouksessa hyväksyttiin seuraavien vuosien tiekartta, jossa määritellään yhteistyön painopistealueet ja toimenpidekokonaisuudet. Näihin kokonaisuuksiin kuuluvat muun muassa Nordic Baltic eID –yhteistyö, jolla edistetään yhteentoimivuutta Pohjoismaiden ja Baltian sähköisten tunnistautumisjärjestelmien välillä, sekä Suomen puheenjohtajuushanke, jolla edistetään viranomaisten rajat ylittävää tiedonvaihtoa.Lisätietoa:Ministeri Sirpa Paateron erityisavustaja Valtteri Aaltonen, p. 0295 530 399, valtteri.aaltonen(at)vm.fi
Erityisasiantuntija Katja Väänänen, p. 0295 530 245, katja.vaananen(at)vm.fi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin ja Intian pääministeri Narendra Modi tapasivat kahdenvälisessä etäkokouksessa 16. maaliskuuta 2021. Pääministerien ensimmäisessä tapaamisessa oli laajasti esillä maiden välisen yhteistyön konkreettinen syventäminen ja monet kansainväliset kysymykset.Pääministeri Marin nosti esille tasa-arvon sekä erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumisen merkityksen yhteiskunnalle ja taloudelle. Pääministeri Marin kertoi pääministeri Modille Suomen ulkopolitiikan ihmisoikeusperustaisuudesta sekä Suomen ehdokkuudesta YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024.
 
Pääministeri Marin korosti laadukkaan koulutuksen roolia yhteiskunnassa. Intia on parhaillaan uudistamassa koulutusjärjestelmäänsä ja tällä alalla Suomi ja Intia voivat tehdä paljon yhteistyötä.
 
Pääministerit keskustelivat kahdenvälisten suhteiden tiivistämisestä kaupan ja investointien, tieteen, innovaatioiden sekä kestävän kehityksen aloilla. Suomen ja Intian välillä on monia kumppanuuksia, joilla edistetään muun muassa kestävää kehitystä ja digitalisaatiota.
 
Keskustelussa löydettiin mahdollisuuksia entistä tiiviimmälle yhteistyölle esimerkiksi juuri uusien teknologioiden ja digitalisaation aloilla kuten 6G:n, kvanttilaskennan ja tekoälyn kehittämisessä. Näiden hyödyntämisessä Suomella ja Intialla on paljon tarjottavaa toisilleen. 
 
Ilmastonmuutoksen torjuntaa pääministerit käsittelivät sekä kansainvälisenä aiheena että Intian ja Suomen ilmastoaloitteiden näkökulmasta. Tapaamisen yhteydessä julkaistussa Suomen ja Intian yhteisessä julkilausumassa mainitaan muun muassa Intian aloite Kansainvälisestä aurinkovoima-allianssista (ISA), jolla pyritään aurinkoenergian käytön edistämiseen, sekä Suomen Chilen kanssa tekemä yhteisaloite valtiovarainministerien ilmastokoalitiosta.
 
Keskustelussa oli esillä myös YK:n uudistaminen. Pääministeri Marin totesi tässä yhteydessä Suomen tuen Intian pyrkimykselle YK:n turvallisuusneuvoston pysyväksi jäseneksi.
 
Esillä olivat lisäksi EU:n ja Intian suhteet, joista pääministereillä on tilaisuus keskustella seuraavan kerran Portossa 8.5.2021 pidettävän EU:n ja Intian päämieskokouksen yhteydessä. Pääministerit keskustelivat lyhyesti myös alueellisista kysymyksistä kuten Myanmarin ja Afganistanin tilanteet sekä arktinen yhteistyö ja Afrikka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomeen on valmistunut ensimmäinen kansallinen lapsistrategia, ja sitä juhlistetaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa keskiviikkona 17.3.2021. Lapsistrategian tavoitteena on kaikkien lasten Suomi, joka on aidosti lapsi- ja perhemyönteinen ja kunnioittaa lapsen oikeuksia. Strategia perustuu kolmeen pääajatukseen, joilla kunnioitetaan kaikkien lasten oikeuksia, otetaan lapset vahvasti huomioon yhteiskunnassa ja tuetaan lasten hyvinvointia.Lapsistrategia kuuluu jokaiselle – osallistu yhteiseen juhlaan Lapsistrategian juhla järjestetään videotervehdyksin ja koronaturvallisesti. Se on kaikkien seurattavissa valtioneuvoston YouTube-kanavalla 17.3. klo 9-10.Katso lähetystäMukana juhlassa ovat videotervehdyksin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko. Juhlassa esiintyvät Tanhupallo, Ansa Kynttilä sekä Stig. Juhlan juontaa Marja Hintikka.Myös lasten ja nuorten omia ajatuksia kuullaan juhlassa. Lapsistrategian yhtenä tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten osallisuutta kaikilla yhteiskunnan tasoilla.Tilaisuuden tallenne julkaistaan myöhemmin lapsistrategian verkkosivuilla www.lapsistrategia.fi. Siellä tallenne on katsottavissa 16.5.2021 asti.Lapsistrategialla tuetaan kaikkien lasten osallisuutta ja oikeutta tulevaisuuteenLapsistrategia valmistui parlamentaarisen komitean työn tuloksena. Hallitus tekee lapsistrategian pohjalta oman toimeenpanosuunnitelmansa. Toimeenpanoon osallistetaan laajasti lapsia ja aikuisia.Strategian taustalla ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen neljä yleisperiaatetta: syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen ja lapsen osallisuus.”On todella hienoa, että tässä poikkeusajan keskellä saimme yhdessä tämän tärkeän työn tehtyä. Juhlalle on todella aihetta meillä kaikilla. Suomeen on viimein saatu kansallinen lapsistrategia, jonka avulla Suomesta tehdään kaikkien lasten oikeuksia kunnioittava maa, jonne on hyvä syntyä ja siellä on hyvä kasvaa”, toteaa parlamentaarisen komitean pääsihteeri Johanna Laisaari.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkomaisten marjanpoimijoiden oikeudellista asemaa parannetaan uudella lailla. Esitysluonnoksen perusteella saa melko hyvä käsityksen esityksen vaikutuksista. Ulkomaisten luonnontuotteiden kerääjien taloudellisen tilanteen muutos uudistuksen jälkeen ei kuitenkaan selviä esityksestä.Ulkomaisia marjanpoimijoita koskevan lain tavoitteena on parantaa luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellista asemaa ja pienentää hyväksikäytön riskiä. Lisäksi tavoitteena on tasapuolistaa luonnontuotekeruualan yritysten kilpailumahdollisuuksia.Lakiehdotuksessa arvioidaan, että marjanpoimijoiden nettotulot nousevat, kun rekrytointimaksut ja maksut matkapalveluista kielletään. Arviointineuvosto katsoo, että luonnontuotteiden kerääjien kokonaistulojen muutosta tulisi verrata keräämisestä, asumisesta ja matkustamisesta marjanpoimijalle aiheutuviin kustannuksiin.  Lisäksi tulisi arvioida muuttaako uudistus kustannusten jakoa lähtömaassa. Jokamiehenoikeuksien perusteella marjanpoimintaa saa harjoittaa, mutta sillä ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle. Esityksessä tulisi käsitellä, millaisia vaikutuksia maanomistajille muutoksesta aiheutuu, etenkin kun ulkomaisten luonnontuotteiden kerääjien määrän arvioidaan kasvavan.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos vastaa pääosin säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen esitystä täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden ministerineuvosto täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Tätä juhlistetaan myös Pohjolan päivänä 23. maaliskuuta viiden teemakeskustelun merkeissä.Keskusteluissa pureudutaan nyt Suomen puheenjohtajuuskaudella esillä oleviin ajankohtaisiin pohjoismaisiin kysymyksiin tasa-arvon, rajaesteiden, kiertotalouden, ilmaisunvapauden ja kulttuurin aloilla. Keskustelemme siitä mitä Pohjoismaat ovat yhdessä saaneet aikaan ja millainen merkitys pohjoismaisuudella on maidemme keskeisille toimijoille. Miltä Pohjola näyttää tulevaisuudessa?Ensimmäinen viidestä keskustelusta käsittelee verkkovihaa ja -uhkauksia. Digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvista loukkauksista on tullut pohjoismaissa arkipäivää, ja ne uhkaavat vaientaa ääniä julkisissa verkkoympäristöissä. Digitaalisen väkivallan ja verkkouhkausten tarkastelu sukupuolinäkökulmasta kuuluu sekä Suomen puheenjohtajuuskauden, että Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan toiminnan painopistealueisiin vuonna 2021. Pandemian myötä tämän ajankohtaisen aiheen merkitys on jopa kasvanut. Poliitikot, tutkijat, järjestöt ja pohjoismaalaiset nuoret keskustelevat siitä, miten Pohjoismaat voivat tehdä verkosta turvallisemman ympäristön kaikille.23. maaliskuutaKlo 13-14 Miten Pohjoismaat voivat luoda turvallisuutta verkossaOhjelmaPohjoismainen näkökulma – Thomas Blomqvist, Suomen pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeriTemaattinen ja suomalainen näkökulma – Eva Biaudet, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajaVerkkoviha Pohjolassa ja Ruotsissa – Lisa Kaati, Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajaKeskusteluNina Sandberg, Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnan norjalaisjäsenHanna Onwen-Huma, Suomen sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osaston erityisasiantuntijaOpiskelijoiden näkökulma – Touko Niinimäki, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL)Tiivistelmä ja katsaus tulevaanAhvenanmaan tasa-arvoministeri Annika HambruddModeraattorina toimii Annika Damberg. Tervetuloa mukaan!   Facebookissa: Miten pohjoismaissa voitaisiin lisätä turvallisuutta verkossa?Pohjolan päivästä Nordenin sivuilla#Nordensdag  #Norden2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uuden valtakunnallisen osaamisverkoston tavoitteena on lisätä yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailmojen välille sekä tehdä suomalaista neurotiedettä kansainvälisesti näkyväksi. Kansallinen neurokeskus on osa valtion terveysalan kasvustrategiaa ja Yksilöllistetty lääketiede -hanketta. Kansallinen neurokeskus on neurotieteen tutkimuksen yhteistyöverkosto, jossa on mukana seitsemän yliopistoa ja viisi sairaanhoitopiiriä. Yhteistoimintaa koordinoiva yksikkö on nyt perustettu Itä-Suomen yliopiston yhteyteen. ”Kansallisen Neurokeskuksen perustaminen on hieno osoitus siitä, että suomalaisilla neuroalan osaajilla on aito halu ja taito verkostoitua ja toimia yhteisten päämäärien saavuttamiseksi”, toteaa Itä-Suomen yliopiston Terveystieteiden tiedekunnan dekaani Jussi Pihlajamäki.Nyt perustetun osaamisverkoston valmistelutyö on aloitettu vuonna 2017 osana terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa. Kansallisen neurokeskuksen keskeinen rooli neuroalan yhteistyön edistäjänä on huomioitu myös päivitetyssä terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiassa, jonka tiekartta vuosille 2020-2023 julkaistiin joulukuussa 2020.”Verkosto tuo neuroalan tutkimuksen tiiviimmin osaksi käytännön potilastyötä. Pitkän aikavälin vaikuttavuus näkyy edistyksenä sairauksien yhä täsmentyvässä diagnostiikassa, parempina hoitoina ja ennaltaehkäisyssä.”, sanoo johtaja Tuula Helander sosiaali- ja terveysministeriöstä.
 Lue koko tiedote Neurokeskuksen verkkosivuilta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tiekartta päivitettiin viime vuonna yhdessä sidosryhmien kanssa.  Tilaisuudessa katsomme eteenpäin ja keskustelemme tiekartan yhteisestä toimeenpanosta. Kuulemme jo liikkeelle lähteneistä aloitteista ja pohdimme keskeisimpiä toimia tiekartan kolmessa toimenpidealueessa: toimintaympäristö, osaaminen sekä kumppanuudet ja yhteistyö. Keskusteluissa käsitellään esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:   Onko terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristö mahdollistava? Mitä parannettavaa on? Mihin pitäisi tarttua ensimmäisenä? Millaisia uusia osaamistarpeita on terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa? Miten niihin voidaan vastata? Millä tavoin voidaan vahvistaa tutkijoiden ja asiantuntijoiden liikkuvuutta? Entä turvata huippututkimus Suomessa?  Miten parhaiten tuetaan kumppanuuksia ja yhteistyötä?  Miten omat tehtäväni tukevat tiekartan toimeenpanoa?   Tilaisuuden järjestävät työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä Kaiku Helsingin kanssa. 
 
Ilmoittaudu tapahtumaan perjantaihin 19.3. mennessä täällä. Liittymislinkki ja tarkka ohjelma lähetetään ilmoittautuneille.  
 
Lisätietoa kickoff-tilaisuudesta antavat TEM:n kehittämispäällikkö Anni Kaukoranta ([email protected]) sekä Kaiku Helsingin palvelumuotoilija Niina Mäki ([email protected]).  
 
Tiekartan löydät kokonaisuudessaan:Kestävää kasvua ja hyvinvointia – Tiekartta 2020–2023 : Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Tervetuloa mukaan!  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin yhteensä 1 620 000 euroa kaikkiaan 33 eri hankkeelle. Tavoitteena on lisätä liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta kaiken ikäisille.Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on väestön liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden nousu. Liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisten kehittämisavustusten avulla tuetaan Liikkuvat-ohjelmakokonaisuuden toimeenpanoa valtakunnallisella tasolla.Avustuksilla tuetaan eri ikä- ja väestöryhmiin kohdistuvia kehittämishankkeita, joiden avulla lisätään suomalaisen väestön liikuntaa liikuntasuositusten mukaisesti ja liikunnallisen elämäntavan omaksumista.Avustettavista hankkeista 32 on jatkohankkeita ja yksi on uusi hanke. Rahoitetut hankkeet kohdistuvat seuraaviin aihealueisiin: lapset ja nuoret (13 kpl), työikäiset (4 kpl), yhdenvertaisuus/soveltava liikunta (10 kpl), elämänkulku (2 kpl) sekä osaaminen, tietopohja ja viestintä (4 kpl). Avustettava uusi, Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiön hanke tekee tunnetuksi ja toimeenpanee käytäntöön valtakunnallisia, eri-ikäisten liikkumissuosituksia. Tämän hankkeen toteuttaa UKK-instituutti tiiviissä yhteistyössä Liikkuvat-ohjelmien, liikunnan aluejärjestöjen, Olympiakomitean ja muiden liikuntaa ja terveyttä edistävien organisaatioiden kanssa.Viime vuonna 2020 Liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisiin ja alueellisiin kehittämishankkeisiin jaettiin avustuksia 2 249 000 euroa yhteensä 40 eri hankkeelle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö avaa uudelleen valtionavustushaun rajojen terveysturvallisuudesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi covid-19-epidemiatilanteessa.Valtionavustushaku avataan uudelleen, koska koronaviruksen epidemiologinen tilanne on muuttunut. Rajanylityspaikoilla tarvitaan nopeita toimenpiteitä terveysturvallisuuden hallinnassa sekä terveysturvallisuussuunnitelmien päivittämistä, jotta voidaan estää muuntuneen koronaviruksen leviämistä Suomessa.Avustusta voivat hakea kunnat ja kuntayhtymät, joille on aiheutunut kustannuksia rajanylityspaikkojen terveysturvallisuudesta.Avustuksen hakuaika päättyy 8.4.2021.Valtionavustukset rajojen terveysturvallisuudesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi

Lähde: Valtioneuvosto.fi