NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö ovat päivittäneet ohjettaan asuinrakennusten korjaamisesta koronavirusepidemian aikana. Ohjeen tarkoituksena on ehkäistä taudin leviämistä korjaushankkeiden yhteydessä sekä suojella työntekijöiden ja rakennuksia käyttävien henkilöiden terveyttä.
Korjaushankkeiden osapuolten täytyy seurata epidemiatilannetta sekä viranomaisten ja asiantuntijalaitosten suosituksia, ohjeita sekä määräyksiä ja niiden perusteella muuttaa toimintaansa tarvittaessa. Osapuolten on arvioitava, millaisia vaikutuksia voimassa olevilla rajoituksilla on keskeneräisiin korjaushankkeisiin ja voidaanko ei-välttämättömiä korjauksia lykätä. Korjaushankkeet on toteutettava siten, ettei tartuntoja tapahdu. Töitä ei saa tehdä oireisena, eivätkä asukkaat saisi olla samoissa tiloissa korjaustöitä tekevän kanssa. Turvaväleistä, kasvomaskien käytöstä sekä hyvästä käsihygieniasta on huolehdittava. Sairastuneiden sekä karanteenissa olevien henkilöiden asuntoihin saa tehdä vain välttämättömimmät korjaukset. Myös näissä tilanteissa työntekijöiden terveys on turvattava. Ohje on suunnattu ensisijaisesti taloyhtiöille, mutta sitä voidaan käyttää soveltuvin osin myös omakotitalojen korjaushankkeissa. Päivitetty ohje perustuu 17.3.2021 tilanteeseen, ja sitä päivitetään edelleen tarpeen mukaan. Ohje on voimassa välittömästi, ja se korvaa 17.12.2020 annetut ohjeet.Ohjeen valmisteluun ovat sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön lisäksi osallistuneet Valvira, aluehallintovirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto, Omakotiliitto, Rakli ja Rakennusteollisuus.
NordenBladet — Puurakentamisen ohjelma on edistänyt teollisen puurakentamisen kasvua selvästi, toteaa ohjelmalle tehty väliarviointi. Ohjelman toimenpiteet ovat vaikuttaneet esimerkiksi paloturvallisuusmääräysten uudistamiseen. Kahdelle viimeiselle vuodelle väliarvioinnissa toivotaan painopisteiden tarkennuksia.
Ympäristöministeriön johtamalle, valtioneuvoston yhteiselle Puurakentamisen ohjelmalle on tehty toinen kehittävä väliarviointi. Arvioinnissa todetaan, että Puurakentamisen ohjelmalla on kokonaisuudessaan hyvin vahva sidosryhmien tuki ja sen tekemistä arvioidaan jopa poikkeuksellisen positiivisesti. Ohjelma on väliarvioinnin mukaan vaikuttanut yleiseen keskusteluun, asenneilmapiiriin ja tietoisuuteen puurakentamisesta.
Ohjelman konkreettisina vaikutuksina nähdään esimerkiksi rakennushankkeiden eteneminen julkisella sektorilla. Ohjelmassa on laadittu julkisen puurakentamisen ensimmäiset kansalliset tavoitteet, joilla julkisia rakennuttajia kannustetaan lisäämään puun käyttöä ja näyttämään suuntaa koko alalle. Tavoitteena on, että puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025.
Puurakentamisen ohjelma on myös tukenut ympäristöministeriön kehityshankkeita, joilla on uudistettu rakentamisen olennaisiin teknisiin vaatimuksiin liittyviä säädöksiä. Näin ohjelma on edistänyt rakentamisen kehittymistä ja sääntelyn selkeyttä, purkanut esteitä sekä parantanut puurakentamisen kilpailukykyä erityisesti kerrostalorakentamisessa.
Väliarvioinnissa ohjelmaa kiitetään myös moniäänisten ja alan kehittämisen kannalta kriittisten tutkimushankkeiden tukemisesta. Ne ovat vieneet toimialaa selvästi eteenpäin. Teollisen puurakentamisen nähdäänkin olevan voimakkaassa murrosvaiheessa, ja edessä on suuria mahdollisuuksia.”Puurakentamisen kehittymisessä on nähtävissä fear of missing out -vaihe. Alan yritykset tekevät onnistuneita kohteita, kysyntä on suurta, ja rakentamista kehitetään suurella volyymillä niin yrityksissä kuin tutkimuslaitoksissakin. Rakennusalan yritykset pohtivat, mitä puurakentamisen lisääntyminen tarkoittaa heidän kannaltaan”, sanoo Puurakentamisen ohjelman päällikkö Petri Heino.”
Ohjelman tehtävä on seuraavana kahtena vuotena lähentää visioiden, tutkimusten ja kehittämisen tuottamaa tietoa konkreettisten ratkaisujen kanssa. Haluamme saada aikaan ratkaisuja, jotka ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä,” Heino kuvailee.
Selkeämpi fokus kahdelle viimeiselle vuodelleKehittävässä väliarvioinnissa tarkasteltiin ohjelman viittä eri painopistettä ja niiden edistymistä. Painopisteet ovat:puun käytön lisääminen kaupunkirakentamisessapuun käytön edistäminen julkisessa rakentamisessasuurten puurakenteiden rakentamisen lisääminenalueellisen osaamisen kasvattaminenviennin tukeminen.
Väliarvioinnissa todetaan, että ohjelma on lisännyt erityisesti puun käyttöä kaupunkirakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa. Myös alueellista osaamista on kasvatettu onnistuneesti.Sen sijaan suurten puurakenteiden, kuten siltojen ja hallien, rakentamisen lisääminen sekä viennin tukeminen ovat toistaiseksi jääneet vähäisemmiksi. Ohjelman suositellaankin keskittävän kahden viimeisen toimintavuoden tekemistä selvästi.
”Puun käytön lisääminen kaupunkien rakentamisessa sekä julkisen puurakentamisen edistäminen vievät eteenpäin myös suurten rakenteiden toteuttamista puusta. Silta- ja hallirakentamisessa ohjelman on järkevää keskittyä yhteistyöhön kuntien sekä valtio-omisteisten rakennuttajien kanssa. Viennin osalta on selkeä tarve kirkastaa ohjelman ja Business Finlandin roolit, jotta vaikuttavuus paranee”, Petri Heino sanoo.
Ohjelman kahdelta jäljellä olevalta vuodelta odotetaan selkeää visiota ja konkreettisia toimenpiteitä keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi julkisen puurakentamisen kaksinkertaistamista pidetään hyvänä tavoitteena. Myös vienti nähdään tärkeänä, mutta sen edistäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä niin muiden hallinnonalojen kuin koko toimialankin kanssa.
Arvioinnin haastatteluissa ohjelman toivottiin ottavan nykyistä rohkeammin osaa puurakentamisesta käytävään keskusteluun ja korjaavan hintamielikuvaa sekä muita väärinkäsityksiä. Näin ohjelma voisi vähentää esimerkiksi puu- ja betonirakentamisen turhaa vastakkainasettelua.
NordenBladet — Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa levitettiin ravinnepäästöjä sitovaa kipsiä lähes 9000 hehtaarin peltoalalle Saaristomeren tilan parantamiseksi vuonna 2020. Myös maatalouden muiden uusien vesiensuojelukeinojen – rakennekalkin ja kuitulietteen – levityskokeilut etenivät. Vesistökunnostusavustuksia haettiin ennätysmäärä, ja Itämereltä siivottiin kaksi riskihylkyä, kertoo ohjelman tuore vuosiraportti.
Kipsin levitys toteutettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen alueen viljelijöiden, viranomaisten, maatalousneuvojien, kipsin toimittajien ja levittäjien kanssa. Uudenlainen yhteistyö tuotti arvokasta tietoa kipsikäsittelyn laajamittaisesta toteuttamisesta ja viljelijöiden kokemuksista. Uusi haku kipsin levittämiseksi avautuu tänä keväänä. Kipsinlevitys on viljelijöille maksuton. Tänä vuonna on tavoitteena levittää kipsiä 20 000 hehtaarille Saaristomeren valuma-alueella.
Rakennekalkki- ja kuitulietekokeiluista saadaan ensimmäiset tutkimustulokset tämän vuoden aikana. Alustavien tulosten mukaan valumavesien kiintoaine- ja fosforikuormitus on vähentynyt ja juurikkaan sato parantunut. Viljelijöille laaditaan opas menetelmien käytöstä ja vaikutuksista viljelyyn ja vesistökuormitukseen vuonna 2021.
Ravinnekuormituksen vähentämisen lisäksi ohjelma lisää ymmärrystä siitä, miten maalta peräisin oleva ravinnekuormitus muuttaa Saaristomeren ekosysteemiä. SYKEn koordinoima MaaMeri-tutkimushanke aloitti uuden tiedon keräämisen Saaristomerellä hankekumppanien kanssa.Ilmastonmuutos syö vesiensuojelutoimien hyötyjä ja on haaste vesiluonnon monimuotoisuudelle. Vesiensuojelutoimien vaikuttavuus kasvaa, kun niitä toteutetaan laajempina kokonaisuuksina valuma-alueittain. Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö tarjosivat rahoitusta maa-ja metsätalouden luonnonmukaisen vesienhallinnan hankkeisiin. Tietoa uusista menetelmistä vahvistaa SYKEn koordinoima laaja tutkimus- ja kehityshanke.
Suomalaisten kiinnostus lähivesien suojeluun lisääntynyt
Viime vuonna käynnistyi noin 80 uutta vesistökunnostushanketta ympäri maata. Lisäksi kunnostushankkeiden toimijoiden ja osarahoittajien joukko laajeni uusilla kunnilla ja muilla alueen toimijoilla.”Olen iloinen, että vesiensuojelun rahoituskanavat on löydetty ja lähivesien suojelu ja tila koetaan tärkeäksi yhteiseksi asiaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. Mahdollisuus saada hankerahoitusta hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen on myös tuonut uutta potkua monien vesiensuojeluyhdistysten ja -säätiöiden toimintaan. Ohjelma on pystynyt tukemaan vesiensuojelun toimijoita ja tuomaan heitä yhteen sekä takaamaan laadukkaan, tieteelliseen tietoon ja seurantaan perustuvan toiminnan.
Kaupunkivesien haitalliset aineet uusi ongelmaKaupunkien jäte- ja hulevesien sisältämien haitallisten aineiden poistamiseksi ei vielä ole tehokkaita keinoja. Vesiensuojelun tehostamisohjelma tukee uusien menetelmien tutkimusta ja kehittämistä rahoittamalla seitsemää hanketta, jotka kehittävät menetelmiä haitallisten aineiden kuormituksen vähentämiseksi jätevesistä ja hulevesistä.
Itämeren riskihylyt pinnan alla piilevä ympäristöuhkaSuomen ympäristökeskus SYKE tyhjensi öljyt kahdesta ympäristölle vaarallisesta hylystä Ahvenanmaan Kihdinselällä yhteistyössä rajavartiolaitoksen kanssa. Tämän vuoden tavoite on saneerata vähintään yksi hylky.
Operaatioiden ansiosta voidaan luoda uusi malli viranomaisten väliselle yhteistyölle hylkyjen ympäristöriskien hallitsemiseksi. Suomen aluevesillä on yli 20 riskihylkyä.
Ohjelmasta väliarvio vuonna 2021
Tämän vuoden loppupuolella ohjelmasta laaditaan väliarvio. On tärkeää saada palautetta siitä, miten hyvin ohjelma on nostanut vesiensuojelun näkyvyyttä, lisännyt yhteistyömahdollisuuksia sekä auttanut levittämään tietoa uusista menetelmistä ja vesiensuojelun tulevaisuuden haasteista. Tiedon avulla voidaan arvioida, miten hyvin ohjelman alkuperäiset tavoitteet ovat onnistuneet ja miten se tukee vesien- ja merenhoitosuunnitelmien 2022-2027 toteuttamista sekä kasvattaa vesiensuojelun tekijöiden osaavaa joukkoa. ”Yhteinen vastuumme on turvata vesien hyvä tila muuttuvassa ilmastossa. Tähän tarvitaan niin valtion, kuntien, yritysten, yhdistysten, tutkijoiden kuin yksityisten maanomistajien ja vesistöjen käyttäjien osaamista ja taloudellista panosta”, ministeri Krista Mikkonen sanoo.
NordenBladet — Työolobarometrin ennakkotietojen mukaan koronapandemia on lisännyt palkansaajien epävarmuutta työn menettämisestä vuoteen 2019 verrattuna, mutta selkeästi vähemmän kuin mikään aiempi talouskriisi työolobarometrin 30-vuotisessa historiassa. Etätyö, lomautusten käyttö ja yrityksille luodut tukitoimet ovat lieventäneet palkansaajien irtisanomisen pelkoa aiempiin talouskriiseihin nähden.
– Koronapandemia on iskenyt työmarkkinoille kovaa. Haittavaikutuksia on vähennetty turvaamalla ihmisten toimeentuloa ja tarjoamalla yrityksille tukea. Pandemiaa ei ole kuitenkaan vielä voitettu, työministeri Tuula Haatainen toteaa.Etätyö yleistyi selvästi vuodesta 2019. Vuonna 2020 palkansaajista noin puolet (48 %) oli tehnyt etätyötä. Moni teki etätyötä aiempaa useammin. Huomionarvoista on, että valtaosa (92 %) etätyötä tehneistä oli tyytyväisiä etätyön sujumiseen koronatilanteen aikana. Koronapandemia toi etätyön tekemiseen lähes vuosikymmenen harppauksen.
Koronan seurauksena työmäärä lisääntyi noin kolmanneksella (31 %) ja vähentyi noin joka kuudennella (18 %) palkansaajalla. Työmäärä lisääntyi erityisesti naisilla, toimihenkilöillä ja kunta-alan palkansaajilla.
Digitalisaatio eteni työpaikoilla sekä välineissä että töiden järjestämisessä
Työolobarometrin tuloksissa näkyy työpaikoilla tapahtunut huima digiloikka. Työpaikoilla otettiin aikaisempaa yleisemmin käyttöön uusia työmenetelmiä vuonna 2020. Sähköisiä työtiloja ja pikaviestintävälineitä työssään käyttävien osuus kasvoi selvästi vuodesta 2019. Muutos näkyy kaikilla sektoreilla ja sosioekonomisissa ryhmissä.
– Korona-ajan digikehitys ei ole tarkoittanut vain prosessien sähköistämistä, vaan muutos on ollut paljon laajempi ja kokonaisvaltaisempi. Se on merkinnyt uusia oppimisen, työskentelyn ja viestimisen tapoja. Myönteinen digikehitys vahvistaa Suomen edellytyksiä menestyä kansainvälisen osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana, Haatainen summaa. Koulutukseen osallistuminen ja koulutukseen käytettyjen työpäivien määrä väheni viime tutkimuskerrasta. Korona-aika on siirtänyt opiskelun verkkoon. Aikaisempaa useampi palkansaaja opiskeli verkkomateriaalien avulla vuonna 2020.
– Monipaikkaisuus ja paikkariippumattomuus mahdollistavat työskentelyn ja yrittämisen paikasta riippumatta. Tällä voi olla myönteisiä vaikutuksia niin työllisyyteen kuin esimerkiksi päästöjen vähentämiseen. Suomen menestys riippuu kyvystä hyödyntää muutoksen tarjoamia mahdollisuuksia. On selvää, että jatkuvan oppimisen merkitys korostuu. Tähän toivoisi myös työnantajien kiinnittävän entistä enemmän huomiota, Haatainen toteaa.
Mikä on työolobarometri?
Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2020 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo- ja syyskuun aikana tekemiin puhelinhaastatteluihin. Vuonna 2020 tutkimukseen vastasi 1 647 palkansaajaa. Tutkimuksen tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.
Työolobarometrin tulokset julkaistaan kahdessa osassa: ennakkotiedot on perinteisesti julkaistu keväällä ja loppuraportti loppuvuodesta.
NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen maanantaina 22.3. Brysselissä. Kokouksen pääaiheita ovat EU:n eteläinen naapurusto, Turkki ja keskustelu YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet´n kanssa. Ministeri Haavisto osallistuu Brysselissä myös Naton ulkoministerikokoukseen 24. maaliskuuta.
EU:n ulkoministerien keskustelu Turkista käydään ennen Eurooppa-neuvoston kokousta 25.-26.3. EU:lla ja Turkilla on monia yhteisiä intressejä ja Turkin sijainti Euroopan kaakkoisnurkassa on strategisesti tärkeä. EU toivoo käännettä suhteessa vaikean vuoden jälkeen. Muutos edellyttää, että Turkki osoittaa valmiutta ja halukkuutta kumppanuuteen. Suomi pitää pitkän aikavälin toimivaa ja avointa EU-Turkki -suhdetta tärkeänä. EU:n eteläistä naapurustoa koskeva tiedonanto ja sitä tukeva talous- ja investointistrategia julkaistiin helmikuussa. Maaliskuun kokouksessa ulkoministerit keskustelevat suunnitelman toimeenpanosta ja sopivat konkreettisista jatkoaskelista yhteistyön vahvistamiseksi alueen maiden kanssa. Suomelle on tärkeää, että kumppanuusmaat ovat sitoutuneita yhteisiin tavoitteisiin ja EU:n arvoihin. Näitä ovat ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kunnioittaminen sekä hyvän hallintotavan ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen.EU:n ulkoministerit käyvät kokouksessaan epävirallisen videokeskustelun YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet’n kanssa. EU on keskeinen toimija YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Suomi on tehnyt pitkäjänteistä työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi vuosikymmenten ajan. Suomi pyrkii YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024.
Ulkoasiainneuvoston maaliskuun ajankohtaisaiheita ovat Venäjä, Venezuela, Länsi-Balkan, Georgia ja Myanmar, jonka osalta on määrä hyväksyä myös uusia henkilöpakotteita liittyen sotilasvallankaappaukseen. Lisäksi ministerien on tarkoitus päättää EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän mukaisten uusien pakotteiden asettamisesta.Brysselin-vierailunsa yhteydessä ulkoministeri Haavisto osallistuu myös Naton ulkoministerikokoukseen 24. maaliskuuta.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyytää lausuntoja asiakastietolakia tarkentavasta asetuksesta. Asetuksella säädettäisiin siitä, että henkilölle voitaisiin antaa Omakanta-palvelun kautta sähköinen todistus rokotuksista sekä laboratoriotutkimusten tuloksista.Ensimmäisessä vaiheessa sähköinen todistus voitaisiin antaa koronarokotuksesta. Tavoitteena on, että jatkossa Omakannasta voi saada sähköisen todistuksen myös kaikista muista rokotuksista sekä laboratoriotutkimusten tuloksista.
Asetuksessa ei säädetä rokotustodistuksen käyttötarkoituksistaAsetus liittyy Omakanta-palveluun toteutettavaan sähköiseen koronarokotustodistukseen, jota Suomessa parhaillaan valmistellaan. Todistus olisi yhteensopiva EU-komission esittämän niin sanotun vihreän todistuksen (Digital Green Certificate) eli EU:n yhteisen koronatodistuksen kanssa. Rokotustodistus voisi olla Omakannasta puhelimella näytettävä sähköinen rokotustieto, QR-koodi tai näiden yhdistelmä ja se voitaisiin myös tulostaa paperille.
Terveydenhuollon ammattilainen tallentaa rokotustiedot sekä muut tutkimustiedot
Omakantaan rokottamisen jälkeen ja vastaa siitä, että tiedot ovat Omakannassa oikein.Asetuksessa ei säädettäisi rokotustodistuksen käyttötarkoituksista. Henkilö voisi itse päättää, miten ja mihin todistusta käyttäisi.Sähköinen rokotustodistus olisi maksuton.
Koska kaikki eivät käytä tai pysty käyttämään Omakanta-palvelua, henkilö saisi halutessaan rokotustodistuksen paperisena versiona rokotuksen antaneelta taholta. Jo nyt paperisen todistuksen annetusta rokotuksesta saa, kun sitä pyytää rokotuksen antaneesta toimipaikasta.
Asetus ei toisi terveydenhuollon ammattilaisille uusia velvoitteitaAsiakastietolakia tarkentava asetus ei toisi terveydenhuollon ammattilaisille uusia velvoitteita laissa jo nykyisin säädettyjen velvoitteiden lisäksi.Jotta sähköinen rokotustodistus voitaisiin ottaa käyttöön, on kuitenkin ensin varmistettava, että rokotustiedot tallennetaan Kanta-palveluihin kattavasti ja oikeassa muodossa. Tätä varten tulee suureen osaan käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin tehdä muutoksia tai ottaa käyttöön erillinen, Kanta-palveluihin liitetty sovellus rokotustietojen tallentamiseen. Asetuksesta voi antaa lausuntoja 9.4.2021 saakkaLausuntoja asetuksesta voi antaa 19.3.2021–9.4.2021.
Lausuntopyyntö lausuntopalvelussa (lausuntopalvelu.fi)
Tavoitteena on, että asiakastietolakia tarkentava asetus tulisi voimaan 1.5.2021 ja että sähköisen koronarokotustodistuksen tekninen toteutus olisi valmiina toukokuussa 2021.Lisätietoahallitussihteeri Outi Äyräs-Blumberg, (asiakastietolakia tarkentava asetus)
johtaja Minna Saario, (yleiset kysymykset)
NordenBladet — Pohjolan päivää vietetään 23. maaliskuuta kaikissa Pohjoismaissa ja Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannissa Helsingin mukaan nimetyn sopimuksen allekirjoituspäivänä. 23.3.1962 allekirjoitettu Helsingin sopimus on pohjoismaisen yhteistyön perussopimus. Se määrittelee Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston tehtävät ja kokoonpanon sekä yleisesti pohjoismaisen yhteistyön pääalat ja toimintatavat.
Vuonna 2021 Pohjoismaiden ministerineuvosto täyttää 50 vuotta ja Suomi toimii ministerineuvoston puheenjohtajana.Tänä vuonna Pohjolan päivää vietetään tilanteesta johtuen useissa virtuaalisissa tapahtumissa. Päivä näkyy myös liputuksena, rakennuksien valaisuina ja julkisen liikenteen näkyvyyskampanjana. Helsingin kaupunki liputtaa pohjoismaisin lipuin kolmessa kohteessa: kaupungintalolla, Finlandia-talolla ja rautatientorilla. Myös Eduskuntatalon Pikkuparlamentti saa pohjoismaisen liputuksen. Valtioneuvoston linna valaistaan pohjoismaiden lippujen väreissä.
Julkisen liikenteen kampanja näkyy Helsingissä raitiovaunujen kyljessä sekä lisäksi digitaalisilla näytöillä ratikoissa ja metroissa. Tämän lisäksi kampanja näkyy myös Oulun, Kuopion, Tampereen ja Turun kaupunkikuvassa.Pohjolan päivän virtuaaliset tapahtumatPohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist puhuu päivän aikana viidessä eri tilaisuudessa.
Pohjoismainen kulttuuripiste (Norden i Fokus), sosiaali- ja terveysministeriö ja ulkoministeriön pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö järjestävät verkkokäyttäytymiseen ja tasa-arvokysymyksiin pureutuvan virtuaalisen keskustelutilaisuuden klo 13-14: Hur kan de nordiska länderna skapa trygghet på nätet
Ohjelma
Pohjoismainen näkökulma – Thomas Blomqvist, Suomen pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeriTemaattinen ja suomalainen näkökulma – Eva Biaudet, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajaVerkkoviha Pohjolassa ja Ruotsissa – Lisa Kaati, Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajaKeskusteluNina Sandberg, Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnan norjalaisjäsen Hanna Onwen-Huma, Suomen sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osaston erityisasiantuntijaOpiskelijoiden näkökulma – Touko Niinimäki, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL)Tiivistelmä ja katsaus tulevaanAhvenanmaan tasa-arvoministeri Annika Hambrudd Moderaattorina on toimittaja Annika Damström Norden-sihteeristön tapahtumasarjat Pohjolan päivänä
Pohjoismaiden ministerineuvosto täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Tätä juhlistetaan myös Pohjolan päivänä 23. maaliskuuta viiden teemakeskustelun merkeissä. Kööpenhaminan Norden-sihteeristö kokoaa yhteen sarjan tapahtumia, jotka striimataan vuorotellen eri pohjoismaisissa pääkaupungeissa.
Keskusteluissa pureudutaan Suomen puheenjohtajuuskaudella esillä oleviin ajankohtaisiin pohjoismaisiin kysymyksiin tasa-arvon, rajaesteiden, kiertotalouden, ilmaisunvapauden ja kulttuurin aloilla.
NordenBladet — EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysselissä 22.-23. maaliskuuta. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Maatalous- ja kalastusneuvostossa keskustellaan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuspaketista, josta odotetaan EU:n toimielinten välistä sopua alkukesään mennessä.
Puheenjohtajavaltio Portugali antaa tilannekatsauksen kolmikantaneuvotteluista ja pyytää neuvostolta ohjausta tuleviin neuvotteluihin. Suomi katsoo, että kolmikantaneuvotteluissa tulisi pysyä pitkälti lähellä neuvoston yleisnäkemystä ja CAP-uudistusta tulee käsitellä kokonaisuutena. CAP:n neuvotteluissa on tärkeää edetä, jotta asetukset saadaan hyväksyttyä hyvissä ajoin ja toimeenpanolle jää riittävästi aikaa. Suomi on mukana jäsenvaltioiden yhteisessä aloitteessa, jossa korostetaan yksinkertaistamisen tarvetta tulevassa CAP:ssa.
EU:n metsästrategia odotetaan julkaistavaksi vuoden 2021 aikana ja neuvosto keskustelee sen valmistelun haasteista ja prioriteeteista. Neuvoston päätelmät EU:n metsästrategiasta sekä EU:n biodiversiteettistrategiasta korostavat kestävyyden kolmea ulottuvuutta: taloudellista, ympäristöllistä ja sosiaalista ulottuvuutta. Nämä kaikki on otettava huomioon tulevassa metsästrategiassa. Lisäksi Suomi painottaa, että strategia ei saa muuttaa toimivaltasuhteita komission ja jäsenvaltioiden välillä. Metsätalouteen liittyvät toimet kuuluvat jäsenvaltioiden kansallisen toimivallan piiriin, vaikkakin EU:lla on toimivaltaa ympäristö-, maatalous- ja energiasektoreilla, jotka joko suoraan tai välillisesti vaikuttavat metsiin. Neuvostossa keskustellaan myös kasvinterveydestä. Aiheena ovat varautuminen maataloutta uhkaavien kasvintuhoojien vastaisiin suojatoimenpiteisiin sekä periaatekeskustelu eliöperäisten torjunta-aineiden (makro-organismien) käytöstä kasvintuhoojien torjumiseksi. Suomi tukee puheenjohtajavaltio Portugalin aloitetta nostaa kasvinterveyden merkitystä esille. Suomen aloitteesta järjestetty kansainvälinen kasvinterveysvuosi 2020 on jo osaltaan nostanut kasvinterveystietoisuutta. Tätä työtä tietoisuuden kasvattamiseksi on tärkeää jatkaa edelleen. Suomi suhtautuu myönteisesti biologisessa torjunnassa käytettäviä makroeliöitä koskevan lainsäädännön harmonisointiin EU:ssa.
Lisäksi neuvoston tavoite on päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen EU:n ja UK:n välisistä yhteisistä kalastusmahdollisuuksista. Kalastusmahdollisuuksien väliaikaisen hyödyntämisen takarajaksi on tarkoitus asettaa 31.7.2021, kunnes EU:n ja UK:n kauppa- ja yhteistyösopimuksen puitteissa saavutetaan koko vuotta koskeva ratkaisu. Neuvosto keskustelee myös EU:n ja UK:n välisistä kalastusneuvotteluista.Kokousjärjestelyt ovat koronaviruspandemian vuoksi poikkeukselliset ja esimerkiksi henkilömääriä kokoustiloissa on rajoitettu.
NordenBladet — Metsäneuvosto kokoontui 16.3. vuoden 2021 ensimmäiseen kokoukseensa. Asialistalla olivat muun muassa elpymissuunnitelma, luonnonsuojelulaki- ja maankäyttö- ja rakennuslakiuudistukset sekä tuoreet metsäsuhteita, metsänomistajia ja puuhuoltoketjun työntekijöiden hyvinvointia koskevat tutkimukset.
Kokouksen alussa kuultiin ajankohtaiskatsaukset sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä että ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselta.
Ministeri Leppä nosti puheenvuorossaan esiin muun muassa onnistuneen EU-vaikuttamisen LULUCF-asiassa, metsäalan tuoreet investointiuutiset sekä metsiä ja maankäyttöä koskevan laajan Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden. EU-tason vaikuttaminen on ministerin mukaan jatkossakin tärkeää. ”Suomen metsiä ei pidä nähdä ongelmana vaan ratkaisuna”, korosti ministeri Leppä.
Ministeri Mikkonen kertoi iloitsevansa ilmaston näkökulmasta merkittävästä elpymissuunnitelmasta ja muun muassa METSO-ohjelman tuloksista. Katsauksessa olivat esillä myös valmistelussa oleva HELMI-ohjelma sekä vastikään käynnistynyt selvitys EU:n biodiversiteettistrategian vaikutuksista Suomessa. Luonnokset luonnonsuojelulaki- ja maankäyttö- ja rakennuslakiesityksiksi valmistuvat lähiaikoina.
Erityisavustaja Teppo Säkkinen työ- ja elinkeinoministeriöstä avasi elvytyssuunnitelmaluonnoksen sisältöä erityisesti metsäsektoriin vaikuttavien asioiden osalta. Suunnitelluilla hankkeilla pyritään muun muassa edistämään toimialojen vähähiilisyystiekarttojen toimeenpanoa ja nostamaan tuotannon jalostusastetta.
”Lakien oltava täsmällisiä ja tarkkarajaisia”
Esitykset luonnonsuojelulain (LSL) ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksista herättivät metsäneuvostossa vilkkaan keskustelun. Puheenvuoroissa korostettiin muun muassa maanomistajan oikeusturvaa sekä tarvetta täsmälliseen ja tarkkarajaiseen lainsäädäntöön. Eri laeilla (metsälaki, ilmastolaki, LSL ja MRL) on omat tavoitteensa ja tehtävänsä, eikä niiden rooleja tulisi kommentoijien mielestä sekoittaa keskenään. Tähänastisia vaikutusarviointeja pidettiin lisäksi erityisesti taloudellisten vaikutusten osalta riittämättöminä.
MRL-uudistuksessa puutteena pidettiin myös elinkeinoelämän ja maanomistajien edustuksen puuttumista uudistusta valmistelevasta työryhmästä. Laajaa osallistamista pidettiin tärkeänä erityisesti luottamuksen ja lakien hyväksyttävyyden näkökulmista. Myös kaavoituksen rooli metsien suojelu- ja käsittelyinstrumenttina kyseenalaistettiin monissa puheenvuoroissa.Uudistuksissa nähtiin paljon hyvääkin. Hyvän hallinnon periaatteiden tuominen lakiin on tärkeä asia, samoin suora tiedottaminen maanomistajille. Myös digitalisaatioon liittyvistä tavoitteista sekä tarpeesta vahvistaa luonnon monimuotoisuutta oltiin yksimielisiä. Monimuotoisuuden lisääminen turvaa ekosysteemien toimintakykyä ja on tärkeää myös ilmastonmuutoksen hillinnän ja muutokseen sopeutumisen näkökulmista.
Uusi näkökulma metsiin
Tuoreet tulokset metsäsuhteita, metsänomistajia ja puuhuoltoketjun työntekijöiden hyvinvointia koskevista tutkimuksista avaavat metsäneuvoston mielestä uuden, ihmislähtöisen näkökulman metsiin ja metsäkeskusteluun. Erilaisten metsäsuhteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeää muun muassa viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittämisen ja monien muidenkin Kansallista metsästrategiaa edistävien hankkeiden näkökulmasta. Tuloksia voidaan hyödyntää myös uusien palveluiden ja toimintamallien suunnittelussa. Erityisesti metsäsuhteisiin liittyen on käynnissä myös runsaasti uusia tutkimushankkeita.
Puuhuoltoketjun työhyvinvointitutkimuksessa kohderyhmänä olivat puun korjuusta ja kuljetuksesta vastaavat sekä heidän työlleen edellytyksiä luovat työntekijät. Työtunteja kertyy tulosten mukaan selvästi keskimääräistä enemmän, erityisesti yksinyrittäjinä ja työnantajina toimiville kuljettajille. Lähes puolet vastaajista piti lisäksi työtään myös henkisesti joko melko tai hyvin rasittavana. Luku on selvästi suurempi kuin suomalaisilla työllisillä yleisesti.Keskustelussa todettiin, että ihmiset ratkaisevat metsäalan menestyksen. Olennaista onkin pohtia, millaisiin muutoksiin edellä kuvatut kuormituksesta kertovat tulokset kussakin työyhteisössä kannustavat.
Valtioneuvoston asettama laajapohjainen metsäneuvosto toimii yhteistyöfoorumina julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin välillä. Metsäneuvosto seuraa ja edistää Kansallisen metsästrategian toteuttamista ja tekee ehdotuksia sen kehittämiseksi. Nykyisen metsäneuvoston toimikausi jatkuu kesäkuun 2023 loppuun.
NordenBladet — Tino Aalto (VTM) aloittaa maanantaina 22.3. liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan erityisavustajana.Aalto siirtyy tehtävään valtioneuvoston kansliasta, jossa hän on työskennellyt Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen erityisavustajana vastuualueenaan omistajaohjaus.
Aallon vastuualueena ministeri Harakan erityisavustajana ovat muun muassa dataan, uusiin teknologioihin, mediapolitiikkaan ja ministeriön konserniohjaukseen liittyvät asiat, strateginen suunnittelu ja hallituksen poikkihallinnollisten kokonaisuuksien valmisteluprosessit.
Aalto on työskennellyt aiemmin myös mm. ulkoministeriössä erityisavustajana sekä Teknologiateollisuus ry:ssä, jossa hän oli toimitusjohtajan neuvonantaja ja innovaatiopolitiikan päällikkö.Nimityksen myötä liikenne- ja viestintäministeri Harakan avustajakunta palaa alkuperäiseen vahvuuteen.
