NordenBladet — Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on asettanut työryhmän valmistelemaan rahapelipoliittista ohjelmaa ja laatimaan sen toimeenpanolle suuntaviivat vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on kääntää rahapeliongelmat ja -haitat pysyvästi laskuun.Tehokkaaseen haittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen tarvitaan useita samanaikaisia ja samansuuntaisia, toisiaan tukevia toimia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Työryhmä keskittyy ohjelman laadinnassa ehkäisevään työhön, haittoja ehkäisevään rahapelitoimintaan ja ohjaukseen. Työn tavoitteena on myös taata tarvittavat palvelut rahapeliongelmiin pelaajille ja heidän läheisilleen. Ohjelma täydentää ja tukee mielenterveysstrategian ja ehkäisevän päihdetyön toimenpideohjelman toimia ja lainsäädännön valmistelua. Työryhmän toimikausi on 15.3.2021-31.3.2022. Ryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Jari Keinänen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ohjelman laatimisesta on sovittu hallitusohjelmassa.Vastuu ohjelman toimeenpanosta ja haittojen ehkäisystä kuuluu kolmelle ministeriölle: sisäministeriö vastaa arpajaislainsäädännöstä, valtioneuvoston kanslia Veikkaus Oy:n omistajaohjauksesta ja sosiaali- ja terveysministeriö rahapelihaittojen ehkäisystä. Poliisihallitus valvoo rahapelitoimintaa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toimeenpanee ja koordinoi rahapelihaittatyötä. Ohjelman valmistelusta vastaa näistä tahoista koostuva virkamiestyöryhmä. Työskentelyn aikana sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua ohjelman valmisteluun, ja työryhmä kuulee asiantuntijoita ja rahapelaamisen toimijoita laajasti.
NordenBladet — Parhaillaan arvioidaan erilaisia vaihtoehtoja matalalentoverkoston perustamiseksi. Matalalentoverkostolla tarkoitetaan satelliittipaikannusta hyödyntävää verkostoa, jossa lentäminen olisi mahdollista myös huonoissa sääolosuhteissa. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja verkostoa käsittelevästä väliraportista 23. huhtikuuta 2021 mennessä.Ilma-aluksen olisi huonoissa sääolosuhteissa ja näkyvyydessä mahdollista laskeutua mittareiden avulla esimerkiksi valvomattoman lentopaikan tai sairaalan yläpuolella tiettyyn korkeuteen pilven alapuolelle. Sen jälkeen alus jatkaisi kohteeseensa matalalla suorassa näköyhteydessä. Tällä parannettaisiin toimintaedellytyksiä erityisesti tilanteissa, joissa lennon suorittaminen ei ole nykyisin huonojen sääolosuhteiden takia mahdollista. Verkosto nopeuttaisi esimerkiksi pelastuspalvelun ja ensihoidon pääsyä tapahtumapaikalle tai sen läheisyyteen.Kesäkuussa 2020 alkaneen hankkeen tavoitteena on määritellä matalalentoverkoston konsepti ja sen käyttäjät. Lisäksi arvioidaan vaikutuksia turvallisuuteen ja vertaillaan rahoitusmalleja.Väliraportissa esitellään muun muassa eri toteuttamisvaihtoehtoja ja verkoston kustannuksia. Verkoston toteutuksen osalta on arvioitu mahdollisuuksia suunnitella se vain viranomaiskäyttöön, osin avoimeksi myös muille käyttäjille viranomaiskäytön lisäksi tai täysin avoimeksi erilaisille käyttäjäryhmille. Lisäksi vaihtoehtona on suunnitella verkosto yksinomaan helikoptereille tai sekä helikoptereille että lentokoneille. Suunnittelun lähtökohtana on, että navigointi perustuisi yksinomaan satelliittipohjaisen GNSS-järjestelmän (global navigation satellite system) käyttöön, eikä se edellyttäisi navigointilaitteistoa maassa.Matalalentoverkostoa koskevan selvityksen valmistelua varten on perustettu ohjausryhmä. Siinä on edustajia liikenne- ja viestintäministeriöstä, sisäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, puolustusministeriöstä, Ilmavoimista, maavoimista, Puolustusvoimista, Liikenne- ja viestintävirastosta, Rajavartiolaitoksesta, Fintraffic Lennonvarmistus Oy:stä ja FinnHEMS Oy:stä. Selvitystä tekee työryhmä, jota johtaa Fintraffic Lennonvarmistus.Mitä seuraavaksi?Lausuntoja pyydetään 23.4.2021 mennessä. Lausuntopyyntö on julkaistu Hankeikkunassa. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset sähköpostitse osoitteeseen [email protected] ja [email protected]Lausuntopalautteen perusteella ohjausryhmä linjaa, minkälaiseen toteutusvaihtoehtoon työryhmä keskittyy. Lopullisessa selvityksessä suositetaan, minkälainen matalalentoverkosto voitaisiin Suomeen mahdollisesti perustaa. Selvitys julkaistaan kesällä 2021.
NordenBladet — Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on koostanut tutkimuksen ekstremistisestä puheesta suomenkielisessä verkkokeskustelussa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten väkivaltaisesta ekstremismistä uutisoidaan valtakunnallisessa mediassa.Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on koostanut tutkimuksen siitä, millaista ekstremististä väkivallan hyväksyvää tai toisia ihmisiä epäinhimillistävää puhetta esiintyy suomenkielisessä verkkoympäristössä.”Tutkimuksessa löydettiin ekstremististä puhetta eri miljöistä. Rajuinta se on äärioikeistolaisissa ja maahanmuuttovastaisissa keskusteluissa”, kertoo Helsingin yliopiston tutkija Leena Malkki.Raportti on koostettu hyödyttämään erityisesti väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisevän työn parissa ja toimituksissa työskenteleviä.”Tutkimuksen kohteena oli nimenomaan ekstremistisen puheen sisältö. Selvitimme siis sitä, millä eri tavoin väkivaltaa oikeutetaan ja toisia ihmisiä epäinhimillistetään, sekä mihin laajempiin poliittisiin suuntauksiin tällainen puhe liittyy. Sen sijaan kattavaa kartoitusta ekstremistisen puheen määrästä ei tehty”, Malkki kertoo.Uutismedialla keskeinen rooli portinvartijanaTutkimuksessa tarkasteltiin myös väkivaltaisen ekstremismin käsittelyä suomenkielisessä uutismediassa.Väkivaltaisesta ekstremismistä uutisoidaan varsinkin iskujen tai terrorististen tapahtumien jälkeen. Päähuomio uutisoinnissa on kohdistunut tapahtumiin ja niihin reagointiin, kun taas taustalla olevien aatemaailmojen käsittely on jäänyt vähäisemmäksi.”Uutisointi vaikuttaisi noudattavan valtaosin hyviä käytäntöjä. Toimitusten kannattaisi vielä pohtia sisältöä joiltain osin tarkemmin, sillä valtakunnallisella uutismedialla on tärkeä osansa ekstremististen ajattelutapojen valtavirtaistumiseen johtavissa kehityskuluissa”, Malkki toteaa.Tutkimuksessa on annettu myös ehdotuksia siitä, mihin aihetta koskevassa uutisoinnissa kannattaisi jatkossa kiinnittää huomiota.Tutkimusraportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat laatineet Helsingin yliopiston tutkijat Leena Malkki, Daniel Sallamaa, Juha Saarinen ja Sami Eerola. Tutkimus on toteutettu huhtikuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana.
NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt taide- ja kulttuurifestivaalien toimintaan yhteensä 2 386 000 euroa. Avustusta myönnettiin 15 tapahtumalle. Tukea haki 21 tapahtumaa.Avustus on tarkoitettu Suomessa järjestettävien valtakunnallisesti merkittävien ja vakiintuneiden taide- ja kulttuurifestivaalien vuotuiseen toimintaan. Toiminnalla tulee olla laaja kulttuuripoliittinen merkittävyys, merkittävyyttä festivaalialan kehittämisessä ja ympärivuotiset toiminnan resurssit.Avustusta ei myönnetä valtakunnallisille lastenkulttuurifestivaaleille, jotka voivat hakea avustuksia niille tarkoitetusta määrärahasta. Avustusta ei myönnetä taide- ja kulttuurifestivaaleille, jotka voivat hakea tukea Taiteen edistämiskeskuksesta, ja elokuvafestivaaleille, jotka voivat hakea tukea Suomen elokuvasäätiöstä.Suurimpia avustuksensaajia olivat Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistys ry (720 000 €), Kuhmon Musiikkiyhdistys ry (211 200 €) ja Helsingin tapahtumasäätiö sr (204 500 €).
NordenBladet — Hallitus keskusteli neuvottelussaan 22. maaliskuuta liikkumisrajoitusten mahdollisesta käyttöönotosta. Niiden osalta valmistelua jatketaan. Hallitus jatkaa rajoitusten käsittelyä neuvottelussa huomenna klo 18. Hallitus kertoo lisäksi rajoituksista eduskuntapuolueille klo 16.Ravitsemisliikkeiden väliaikainen sulku jatkuuHallitus päätti esittää ravintoloiden sululle kolmen viikon jatkoa 18. huhtikuuta saakka. Sulun jatkumista pidettiin välttämättömänä tautitilanteen vuoksi. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ylimääräisessä valtioneuvoston yleisistunnossa 23. maaliskuuta.Sulku toteutettaisiin saman sisältöisenä kuin tällä hetkellä voimassa oleva sulku. Ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet ovat kiinni asiakkailta maakunnissa, joissa epidemiatilanne on vakavin. Alueista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ravitsemisliikkeet pidettäisiin suljettuina asiakkailta leviämis- ja kiihtymisvaiheessa olevissa maakunnissa. Nämä ovat Etelä-Pohjanmaan maakuntaa lukuun ottamatta samat kuin nykyisen sulun aikana. Etelä-Pohjanmaan maakunnan tilanne tarkastellaan vielä uudelleen huomiseksi 23. maaliskuuta. 1. Uusimaa 2. Varsinais-Suomi 3. Satakunta 4. Kanta-Häme 5. Pirkanmaa 6. Päijät-Häme 7. Kymenlaakso 8. Etelä-Karjala 9. Etelä-Savo 10. Keski-Suomi 11. Pohjanmaa 12. Pohjois-Pohjanmaa 13. Lappi 14. AhvenanmaaSulun piiriin eivät kuulu seuraavat maakunnat: Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Savo. Näillä alueilla ravitsemisliikkeiden tulee noudattaa tartuntatautilain ja sen nojalla annettuja säännöksiä.
NordenBladet — Tänään 22.3. pidetyssä työelämän ja mielenterveyden pyöreässä pöydässä haettiin ratkaisuja ja luotiin yhteistä tahtotilaa mielenterveyden edistämiseksi työelämässä. Samalla työstettiin sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltua mielenterveyden manifestia työpaikoille.Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen luotsaamassa keskustelussa korostettiin mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyä työpaikoilla osana työkykyjohtamista.Pyöreän pöydän keskusteluun osallistui työmarkkinakeskusjärjestöjen, yrittäjien ja kirkon edustajia sekä mielenterveyden asiantuntijoita. Kaikki osallistujat sitoutuivat viemään manifestin viestejä eteenpäin. Korona ajankohtaisti mielenterveyden kysymyksetKoronavirustilanteen pitkittyminen on nostanut mielenterveyteen liittyvät kysymykset entistä vahvemmin esiin myös työpaikoilla. ”Mielenterveysongelmat ovat johtava syy työkyvyttömyyseläkkeisiin ja sairauspoissaoloihin. Näin on ollut jo ennen koronaepidemiaa. Nyt on pelkona se, että epidemia ja sen aiheuttamat poikkeukselliset olosuhteet tulevat entisestään heikentämään henkistä hyvinvointia monilla työpai-koilla”, totesi ministeri Pekonen.Pyöreän pöydän keskustelun tarkoituksena olikin olla avaus sille, miten mielenterveydestä saadaan työelämän voimavara, jota voi ylläpitää ja vahvistaa työyhteisöissä. Ratkaisut ovat muun muassa työkykyjohtamisessa, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä sekä vakiintuneissa toimintamalleissa.Tärkeäksi keinoksi todettiin myös varhainen puuttuminen silloin, kun ensimmäiset merkit työn kuormittavuudesta havaitaan. Avun saamiseen täytyy olla mahdollisimman matala kynnys.”On tärkeää keskittyä pohtimaan, miten mielenterveydestä rakennetaan työelämän menestystekijä kipupisteen sijaan”, muistutti Pekonen.Mielenterveyden manifestiin koottuja teesejä on tarkoitus viedä eteenpäin myös vuoden alussa käynnistyneessä Työelämän mielenterveysohjelmassa.Hyvä mielenterveys on osa hyvinvointitalouttaMielenterveyden häiriöiden hinta on kova: OECD:n arvion mukaan mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa.Pyöreän pöydän keskustelussa korostettiin hyvinvointitalouden ja työntekijöiden hyvän mielenterveyden yhteyttä. Hyvinvointitalous luo mahdollisuuksia lisätä ihmisten hyvinvointia ja kestävää kasvua samanaikaisesti. Mielenterveyden edistäminen ja työelämän mielenterveysongelmien ehkäisy on nähtävä investointina.”Hyvinvoivat ihmiset ovat paras voimavara työelämälle”, kiteytti Pekonen.Manifesti sisältää kymmenen teesiä työelämäänMielenterveyden manifesti sisältää kymmenen kohtaa: Yksin pärjäämisen aika on ohi. Työyhteisön sosiaalinen tuki kannattelee myös muutosti-lanteissa ja kriiseissä. Yhteisöllisyyden rakentaminen on meidän jokaisen vastuulla. Työkyky on määriteltävä uudelleen. Vaikka ei ole terve, voi olla työkykyinen. Sitoudumme rakentamaan kaikille mahdollisimman hyvät edellytykset toimia ja osallistua työhön. Työn kuuluu tukea mielenterveyttä.Hyvän mielenterveyden perusta työssä on hyvissä työolosuhteissa. Jokaisella on oikeus hyvään johtamiseen, kunnolliseen työn organisointiin sekä työstä saatuun palautteeseen ja arvostukseen. Myös esihenkilöt tarvitsevat tukea omaan työhönsä.Kohtuus kunniaan! Oikein mitoitettu työ luo pohjan hyvinvoinnille ja hyvin tehdylle työlle. Hyvinvoiva työntekijä saa aikaan tulosta, on aloitteellinen ja on valmis joustamaan. Mielenterveys on menestystekijä. Kun mielenterveys on hyvä, olemme yksilöinä ja yhteisöinä hyvinvoivia, kehittymis- ja muutoskykyisiä sekä tuottavia. Hyvinvoivat työntekijät ja työyhteisöt ovat myös työpaikan vetovoimatekijä. Tunteet ovat osa työelämää. Vahvistamme kaikille turvallista ja sallivaa ilmapiiriä niin, että mielenterveydestä ja pulmista työssä voidaan puhua ja niitä on mahdollista ratkoa yhdessä.Käyttäydytään kaikki ihmisiksi! Näytämme jokainen esimerkkiä siinä, miten toinen toisiamme kohtelemme. Huonoa käytöstä voi ennaltaehkäistä organisaatiotason toimilla ja siihen tulee puuttua. Edistämme ymmärrystä siitä, että hyvä työkykyjohtaminen työuran kaikissa vaiheissa on työpaikan strategista toimintaa. Sillä on vaikutusta asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen sekä tuottavuuteen. Panostamme ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Niin vähennämme heikentyneen mielenterveyden seurauksia työntekijälle, työpaikalle ja yhteiskunnalle. Työterveyshuolto toimii työpaikan kumppanina myös mielenterveyden edistämisessä.Avaimet hyvän mielenterveyden kehittämiseen työssä ovat työpaikoilla itsellään. Pidämme yhdessä huolta mielenterveydestä!
NordenBladet — Koronapandemian leviämisen estämiseksi tehdyt matkustusrajoitukset ovat ajaneet ilmailualan ahdinkoon. Selvityshenkilö Kari Savolainen on etsinyt keinoja, joilla varmistaa alan kestävää kasvua tulevaisuudessa. Savolainen suosittaa ensivaiheessa turvaamaan yritysten rahoituksen ja henkilöstön osaamisen. Pidemmällä aikavälillä olisi panostettava muun muassa kustannustehokkuuteen, kestävyyteen ja palvelujen laatuun.Selvityshenkilö Kari Savolainen luovutti ilmailualan selvityksensä elinkeinoministeri Mika Lintilän valtiosihteeri Kimmo Tiilikaiselle ja työministeri Tuula Haataisen valtiosihteeri Ville Kopralle tiedotustilaisuudessa 22. maaliskuuta.– Suomen lentoliikenteellinen saavutettavuus oli ennen pandemiaa kotimarkkinan kokoon suhteutettuna poikkeuksellinen ja monilta osin parempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vaihtoliikenteen mahdollistamien laadukkaiden yhteysvälien määrällä mitattuna Helsinki-Vantaa oli ennen pandemiaa selvästi Pohjoismaiden suurin ja Euroopassa 12. merkittävin hub-asema, selvityshenkilö Savolainen kertoo lentoliikenteen merkityksestä ja selvitystyön lähtökohdista.– Ilmailuala on yksi monista toimialoista, joka on kärsinyt koronapandemiasta. Alan vaikutus koko Suomen kilpailukyvylle on varsin merkittävä. Pelkästään Helsinki-Vantaan alue tuottaa noin 4 prosenttia Suomen bkt:sta. Pysähtynyt lentoliikenne vaikuttaa koko Suomeen, muun muassa palvelualoihin kuten matkailuun, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa. Helsinki-Vantaan lentoasema on keskeinen portti Euroopan ja Aasian välillä. Se palveli lähes 22 miljoonaa matkustajaa vuonna 2019. Tästä määrästä liki 40 prosenttia oli kansainvälisiä kauttakulkijoita. – Alan kilpailukyvyn puolesta on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta Suomi hyötyy jatkossakin mahdollisimman hyvistä lentoyhteyksistä. Tärkeää on huolehtia siitä, että pääsemme mahdollisimman tehokkaasti avaamaan lentoliikenteen rajoitusten helpottaessa ja matkailun auetessa uudelleen. Meillä ei ole varaa jäädä jälkeen tärkeimmistä kilpailijamaista, ministeri Lintilä painottaa.– Ilmailualan tilanteen kohentamiseksi on jo tehty ja käynnistetty mittava määrä toimia. Finnairille on kohdennettu tukea lainajärjestelyin ja osallistumalla osakeantiin. Lisäksi Finaviaa on pääomitettu. Työllisyyden hoitoon ja osaamisen kehittämiseen on panostettu Uudenmaan TE-toimistossa aivan erityisellä tavalla. TE-toimistoon on perustettu ilmailualan tilanteeseen keskittynyt tiimi, palvelutarjontaa on lisätty ja palveluita on räätälöity ilmailualan työntekijöiden ja työnantajien tarpeisiin. Suomi on myös hakenut Euroopan globalisaatiorahastosta tukea näihin palveluihin, työministeri Tuula Haatainen sanoo.– Selvää kuitenkin on, että paljon työtä on vielä edessä. Selvityshenkilön työ tarjoaa meille lisää työkaluja tilanteen helpottamiseksi. Seuraavaksi selvityshenkilön raportti menee kansliapäällikkö Raimo Luoman johtaman seurantaryhmän työstettäväksi. Tarkoituksena on, että seurantaryhmä arvioi pikaisella aikataululla toimenpidesuosituksia ja niiden vaikuttavuutta sekä mahdollisia toimia niiden toteuttamiseksi, ministeri Haatainen kertoo jatkosta.Ilmailualaa tulee auttaa akuutin kriisin yli ja panostaa pitkän aikavälin kilpailuvaltteihin– Yleinen arvio on, että lentoliikenteen volyymi alkaa hitaasti kasvaa vuoden 2021 aikana. Palautuminen pandemiaa edeltävälle tasolle tapahtuu arvioiden mukaan kuitenkin todennäköisesti aikaisintaan vasta vuonna 2024. Jotta Suomi pääsee mukaan lentoliikenteen kasvuun, olemassa olevia menestystekijöitämme tulee suojata ja lentoliikennejärjestelmää kehittää entistä kilpailukykyisemmäksi, selvityshenkilö Savolainen sanoo.Selvityksessä ehdotetaan toimenpiteitä, joilla lentoliikenne selviää pandemiarajoitusten aikaisesta akuutista tilanteesta. Lisäksi selvityshenkilö suosittaa pidemmän aikavälin rakenteellisia toimia, joiden avulla koko matkailuala voisi elpyä kohti kestävää kasvua.Selvityshenkilön ehdottamat keskeiset toimenpiteet: Yritysten ja rahoituksen turvaaminen yli pandemian. Selvityksen mukaan ensisijaisen tärkeää olisi luoda uusia tuki- ja lainoitusjärjestelmiä lentoliikenteen kaltaiselle alalle. Henkilöstön ja osaamisen turvaaminen poikkeustilanteen aikana. Henkilöstön osaamisesta ja kelpoisuuksien ylläpitämisestä on huolehdittava, jotta alalla on riittävästi osaavaa työvoimaa, kun kriisi hellittää. Koulutukseen ja alan vaatimaan käytännön harjoitteluun tulisi suunnata tukea. Muutosturvajärjestelmiin tulisi panostaa, jotta mahdollisesti pysyvästi työpaikkansa menettäviä voidaan muuntokouluttaa muille aloille. Terveysturvallinen matkustaminen toiminnan jatkumisen mahdollistajana. Pandemian aiheuttama pitkäaikainen lentoliikenteen poikkeustila on jatkunut pitkään ja vastaavan kaltaiset tilanteet ovat tulevaisuudessakin mahdollisia. Terveysturvalliseen matkustamiseen tulee luoda selkeät käytännöt ja tavat toimia, jotta voidaan taata lentoliikenteen kohtuullinen toimintakyky pandemian aikana ja tehokas palautuminen tautitilanteen hellittäessä.Suomen lentoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen. Kilpailukykyä voidaan parantaa muun muassa luomalla eri liikennemuodoista koostuvia yhtenäisiä matkaketjuja. Tämä tapahtuu hyödyntämällä digitalisaatiota ja parantamalla lentoliikennettä syöttävien liikennemuotojen, kuten maantie- ja rautatieliikenteen ja kevytilmailun toimintaedellytyksiä. Kilpailukykyä parantaa myös kustannustehokkuus. Kohtuuhintaisen fossiilittoman nestemäisen polttoaineen kehittäminen on välttämätöntä paitsi päästöjen osalta, myös lentoliikenteen kustannusten pitämiseksi kohtuullisena.Ilmailualan edunvalvonta. Pienelle, lentoliikenteestä riippuvaiselle kansantaloudelle on tärkeää, että lentoliikenteen sääntely on tasapuolista ja ottaa huomioon liikenteemme erityispiirteet. Tämän vuoksi on tärkeää tehostaa edunvalvontaa kaikilla tasoilla ja olla mukana vaikuttamassa jo siinä vaiheessa, kun esimerkiksi EU-tason sääntelyä valmistellaan.Matkailun kilpailukyvyn edistäminen lisää lentoliikenteen kysyntää, joka mahdollistaa saavutettavuuden parantamisen. Ilmailuala on kiinteästi yhteydessä matkailuun. Matkailun kilpailukyvyn edistäminen lisää lentoliikenteen kysyntää, ja lentoliikenteen lisääminen parantaa Suomen saavutettavuutta matkailumaana. Suomen tulee kasvattaa suosiotaan matkailumaana ympärivuotisesti ja lisätä houkuttelevia kohteita Lapin ja pääkaupunkiseudun lisäksi. Samalla matkailupalvelujen tuotteistamiseen, paketointiin ja myyntikanavien kehittämiseen tulisi panostaa entistä enemmän.
NordenBladet — Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, jolla on tarkoitus varmistaa henkilötunnusten riittävyys. Luonnos valtioneuvoston asetukseksi väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta on valmisteltu osana henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista koskevaa hanketta.Yhtenä henkilötunnuksen uudistamisen hankkeen tavoitteena on varmistaa henkilötunnusten riittävyys. Nykyiset henkilötunnuksen muodostamissäännökset rajaavat käytettävissä olevat henkilötunnukset henkilöiden syntymäpäivä- ja sukupuolikohtaisesti. Nykymuotoisten henkilötunnusten arvioidaan ilman ehdotettua asetusmuutosta loppuvan tietyiltä päiviltä seuraavan 2–3 vuoden aikana. Asetusluonnoksen mukaan nykyisten henkilötunnusten välimerkkien lisäksi otettaisiin käyttöön uusia syntymävuosisadan osoittavia välimerkkejä. Uusia välimerkkejä annettaisiin, kun kyseiselle syntymäpäivälle ei ole enää annettavissa nykyisin käytössä olevia välimerkkejä. Ehdotettu muutos tulisi voimaan 1.1.2023.Lausuntoaika päättyy 3.5.2021. Lausuntopyyntö ja asetusluonnos on julkaistu Lausuntopalvelu.fi:ssä. Henkilötunnuksen uudistamisen hankkeen muiden osa-alueiden valmistelua jatketaan, ja niistä on tarkoitus antaa hallituksen esitys eduskunnalle keväällä 2022. Hankkeen toimikausi on 1.12.2020–31.12.2022.
NordenBladet — Suomen Irakin-suurlähettiläs Vesa Häkkinen avasi yhdessä Ninewan maakunnan kuvernöörin Najm al-Jiburin kanssa Suomen Mosulissa sijaitsevan kunniakonsulaatin 18. maaliskuuta. Suomen Mosulin-kunniakonsulaatti on ensimmäinen ulkomainen kunniakonsulaatti kaupungissa.
Suurlähettiläs Vesa Häkkinen (kesk.) tapasi Suomen uuden Mosulin-kunniakonsulin Nouri Al-Mosawyn kanssa (vas.) ja Ninewan alueen kuvernöörin Najm Al-Jiburin. Kuva: Maija Miettinen-Timko
Kunniakonsulaatin avaamisella nimenomaan Mosuliin Suomi haluaa osoittaa tukeaan Irakin jälleenrakennukselle. Mosul kärsi erittäin suurista tuhoista terroristijärjestön Isisin vallattua kaupungin vuonna 2014. Kaupungista käydyt vapautustaistelut päättyivät heinäkuussa 2017.
Tigris-joen varrella Luoteis-Irakissa sijaitseva Mosul on Irakin toiseksi suurin kaupunki. Perimätiedon mukaan kaupunki on perustettu vuonna 641. Se on Ninewan maakunnan pääkaupunki. Kunniakonsulaatin toimialue kattaa koko maakunnan.Kunniakonsuli edistää Suomen ja Irakin taloudellisia- ja kulttuurisuhteitaSuomen Mosulin-kunniakonsulina toimii Nouri Al-Mosawi, jolla on laaja Irakin, Lähi-idän ja suomalaisen liike-elämän tuntemus. Hänen puolisonsa Hala Al-Sarraf toimii Iraq Health Access Organization (IHAO) -kansalaisjärjestön johtajana. IHAO:n Mosulin toimisto toimii samassa rakennuksessa kuin Suomen kunniakonsulaatti.
Tutustuminen Al-Yarmouk –puistoon, joka on UN Habitatin kunnostuskohde Mosulissa. Suomi on osallistunut YK-projekteihin alueella mm. rahoittamalla UNMASin miinanraivausta Mosulissa. Kuvassa keskellä Suomen tuore kunniakonsuli Nouri Al-Mosawi. Kuva: Vesa Häkkinen
Suomen Mosulin-kunniakonsulin keskeinen tehtävä on yhdessä Suomen Bagdadin-suurlähetystön kanssa edistää Suomen ja Irakin sekä erityisesti kunniakonsulaatin toimialueen kaupallistaloudellisia ja kulttuurisuhteita. Kunniakonsuli osallistuu Suomen maakuvan vahvistamiseen. Kunniakonsuli voi neuvoa suomalaisyrityksiä esimerkiksi paikallista yrityskulttuuria koskevan tiedon saannissa sekä yhteistyökumppanien etsimisessä. Mosulin-kunniakonsulaatti ei tarjoa konsulipalveluita.
Kunniakonsulaatit täydentävät edustustoverkkoamme
Kunniakonsulaatit täydentävät Suomen edustustoverkkoa, jonka muodostavat suurlähetystöt, pääkonsulaatit, konsulaatit ja muut edustustot. Kunniakonsulit ovat yksityishenkilöitä, jotka hoitavat tehtävää sivutoimisesti palkkiotta. Suomella on maailmalla yhteensä noin 400 kunniakonsulaattia.Suomen Mosulin-kunniakonsulaatti on ensimmäinen ulkomainen kunniakonsulaatti kaupungissa. Se on myös Suomen ainoa kunniakonsulaatti Irakissa. Suomella oli kunniakonsulaatti Bagdadissa vuodesta 1956, mutta se toimi vain parin vuoden ajan kunniakonsulin lähdettyä maanpakoon vuonna 1958. Suomi ja Irakin tasavalta solmivat diplomaattisuhteet vuonna 1959.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama laajapohjainen työryhmä on laatinut esityksen, jossa esitetään portaat yleisötilaisuuksien asteittaiseen avaamiseen tautitilanteen parantuessa. Ehdotuksen mukaan rajoituksia purettaisiin kolmessa vaiheessa.
Tällä hetkellä yleisötilaisuuksien järjestämistä rajoitetaan koko maassa. Rajoitukset ja suositukset riippuvat siitä, missä epidemian vaiheessa alue on. Aluehallintovirastot ja kunnat tekevät tartuntatautilain mukaiset päätökset alueillaan. Käytännössä yleisölliset tapahtumat ovat tällä hetkellä keskeytyneinä.Kyseessä on työryhmän esitys valtioneuvostolle. Tapahtumien järjestämistä säätelee jatkossakin sekä lainsäädäntö että viranomaispäätökset.Ensimmäinen vaihe rajoitusten purkamiseksiTyöryhmän esityksen mukaan tilaisuuksien järjestäminen olisi jälleen mahdollista, kun epidemiatilanne on rauhoittunut useammalla alueella perus- tai kiihtymisvaiheeseen.
Valtakunnallisen tapausilmaantuvuuden olisi tällöin oltava alle 75 tapausta 100 000 asukasta kohden 14 vuorokauden tarkastelujaksolla ja alueellinen epidemiatilanne mahdollistaa tapahtumien järjestämisen.Tällöin yli 50 henkilön yleisötilaisuuksia voitaisiin järjestää silloin kun yleisölle on osoittaa ennakkoon suunniteltu paikka ja seurueiden on tosiallisesti mahdollisuus välttää lähikontakti toisiinsa.
Toinen vaihe rajoitusten purkamiseksiSiirtyminen toiseen vaiheeseen edellyttäisi epidemiatilanteen laskua koko maassa kolmen viikon ajan. Valtakunnallisen tapausilmaantuvuuden olisi tällöin oltava alle 50 tapausta 100 000 asukasta kohden 14 vuorokauden tarkastelujaksolla ja alueellinen epidemiatilanne mahdollistaa tapahtumien järjestämisen.
Tällöin myös isompien yleisötilaisuuksien järjestäminen olisi mahdollista tartuntatautilain mukaisesti siten, että enimmäisyleisömäärä määräytyisi tilaisuutta varten varatun tilan suuruuden ja erityispiirteiden perusteella. Kolmannessa vaiheessa rajoitukset poistuvatRajoitukset poistuisivat, kun uusia tartuntoja ilmaantuisi enää satunnaisesti, ja valtioneuvoston linjaus riittävän rokotekattavuuden tasosta on saavutettu.Sisätiloissa olisi voimassa kasvomaskin käyttösuositus niin kauan kuin viranomaiset sitä suosittavat.
Kaikissa kolmessa vaiheessa tilaisuuden järjestäjät sitoutuisivat noudattamaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhdessä laatimia ohjeita koronavirustartuntojen ehkäisemisestä. Lisäksi huomioon olisi otettava vastuullisten tapahtumien periaatteet, jotka ovat valmistuneet joulukuussa 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön turvalliset tapahtumat työryhmän työnä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön 22.10.2020 asettamassa turvalliset tapahtumat työryhmässä ovat olleet edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Poliisihallitus, Kirkkohallitus, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, esittävä taide, Finland Festivals ry, Kulta ry, Tapahtumateollisuus ry, Suomen Olympiakomitea ry, Helsingin Jalkapalloklubi sekä Warner Music Live.Asiantuntijoina ovat olleet edustettuina Suomen Filmikamari ry, Mara ry, esittävä taide, Suomen Teatterit ry, Suomen Sinfoniaorkesterit ry, Forum Artis sekä YLE:n tapahtumat, live ja urheilu.
Nyt valmisteltu esitys jatkaa työryhmän syksyllä 2020 tehtyä työtä. Tuolloin ryhmä valmisteli periaatteet vastuullisten tapahtumien järjestämiseksi. Periaatteisiin sitoutumalla tapahtuma-alan toimijat voivat kertoa noudattavansa viranomaismääräysten ja suositusten lisäksi erityisiä, alan yhdessä viranomaisten kanssa laatimia toimia osallistujien turvallisuuden varmistamiseksi. Periaatteisiin sitoutuneet toimijat voivat käyttää viestinnässään Vastuullinen tapahtuma -leimaa. Periaatteissa linjataan mm. riittävistä etäisyyksistä, kasvomaskin käytön edellyttämisestä ja kirjallisen turvallisuussuunnitelman laatimisesta.
Tiekartta yleisötilaisuuksien järjestämiseksi. Turvalliset tapahtumat työryhmän esitys 22.3.2021 (pdf) löytyy hankeikkunasta (tulossa).
