NordenBladet — Maaliskuun 2021 loppuun voimassa olevia työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatketaan kesäkuun 2021 loppuun. Työttömyysturvan suojaosan korotusta jatketaanTyöttömyysetuuden suojaosan korotusta jatketaan 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa (279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana) kesäkuun 2021 loppuun. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön työnhakija voi ansaita ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.Liikkuvuusavustuksen matka-ajan edellytys pysyy lyhennettynäLiikkuvuusavustusta voidaan edelleen väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittää kaksi tuntia nykyisen kolmen tunnin sijaan. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.Työttömyysetuutta voidaan myös jatkossa maksaa laajennetusti ennakkonaTyöttömyysetuutta voidaan väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen perusteella ennakkona ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta tavanomaisen kahden kuukauden sijaan. Etuushakemusten käsittelyn kevennystä jatketaanTyöttömyysetuuden sovittelussa niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista palkkaa ei sovelleta ennen 1.7.2021. Myös yritystulojen sovittelua yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen jatketaan. Yrittäjien työmarkkinatuelle myös jatkoaYrittäjien työmarkkinatukea jatketaan kesäkuun loppuun. Tasavallan presidentti vahvistaa lait 26.3.2021, ja ne tulevat voimaan 29.3.2021. Lait ovat voimassa vuoden kesäkuun 2021 loppuun.
NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään hallituksen esityksen jätelain ja siihen liittyvien eräiden muiden lakien muuttamiseksi. Kiertotaloutta edistetään antamalla kunnille, jätteen haltijoille sekä pakkausten tuottajille nykyistä selvästi tiukempia velvoitteita jätteiden erilliskeräykseen. Yksi keskeinen muutos olisi, että kuntien on järjestettävä keskitetysti erilliskerättävien jätteiden kuljetus.Vuonna 2025 Suomessa tulee kierrättää 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia. Tavoitteen saavuttaminen vaatii nykyistä huomattavasti tehokkaampaa lajittelua, sillä kierrätysaste on ollut viime vuosina 41-43 prosenttia (painosta). Erityisesti biojätteen kierrätystä on lisättävä merkittävästi. Pakkausjätteiden kierrätystavoitteet kiristyvät asteittain nykyisestä 55 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kullekin pakkausmateriaalille on omat tavoitteensa.”Jätelain uudistaminen edistää kiertotaloutta. Kunnianhimoisemmat erilliskeräysvaatimukset lisäävät jätteenkuljetukseen ja jätteen hyödyntämiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja. Kotitaloudet saavat entistä paremmat mahdollisuudet jätteen lajitteluun”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Tehokas erilliskeräys välttämätön kierrätysasteen nostamiseksiEsitys laajentaisi jätteiden erilliskeräystä selvästi nykyisestä. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet olisi lajiteltava ja kerättävä erikseen kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten. Erilliskerättyä jätettä ei enää saisi viedä kaatopaikalle eikä poltettavaksi.Konkreettisista eri toimijoihin kohdistettavista erilliskeräysvelvoitteista säädettäisiin myöhemmin annettavilla asetuksilla. Tarkoituksena on esimerkiksi, että biojätteen erilliskeräys käynnistyisi kaikissa taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä viimeistään heinäkuussa 2022 ja pienmetallijätteen ja pakkausjätteen erilliskeräys viimeistään heinäkuussa 2023. Lisäksi biojätteen erilliskeräys laajenisi yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille viimeistään heinäkuussa 2024. Tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto alkaisi vuoden viimeistään 2023 alusta.Kunnat järjestävät erilliskerättävien jätteiden kuljetuksenEsityksen mukaan kunta kilpailuttaisi ja järjestäisi erilliskerättävien jätteiden eli biojätteen, pienmetallijätteen ja pakkausjätteen kuljetuksen kiinteistöiltä. Kuljetusjärjestelmä muuttuisi niissä kunnissa, joissa jätteiden kuljetus on nyt kunnan päätöksellä siirretty kiinteistön haltijan vastuulle. Kunnan tulisi kilpailuttaa pienmetallijätteen ja pakkausjätteen kuljetukset viimeistään kahden vuoden kuluttua ja biojätteen kuljetukset viimeistään kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta.Kunnat ja pakkausten tuottajat järjestäisivät asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräyksen yhteistoiminnassa. Tuottajat maksaisivat kunnille korvauksia keräyskustannuksista. Lisäksi pakkausten tuottajilla olisi nykyiseen tapaan velvollisuus ylläpitää pakkausjätteille alueellisia vastaanottopaikkoja. Vastaanottopaikkojen vähimmäismäärästä säädetään erikseen asetuksella ja siinä otetaan huomioon lisääntyvä keräys kiinteistöiltä. Muovipakkausjätteen alueellisten vastaanottopaikkojen vähimmäismäärä kaksinkertaistuisi nykyisestä.Kunta voisi edelleen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä päättää, että kiinteistön haltija järjestää sekalaisen yhdyskuntajätteen sekä saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksen sopimalla siitä suoraan kuljetusyrityksen kanssa.Kunnan tulisi jätteenkuljetusten hankintoja suunnitellessaan tehdä markkinakartoitus. Hankinnat olisi kilpailutettava osiin jaettuina ja toteutettava siten, että useampi kuin yksi yritys voidaan valita palvelun tuottajaksi. Tällä pyritään turvaamaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia menestyä urakkakilpailuissa.Kunnalle keskitetty erilliskerättävien jätteiden kuljetus mahdollistaa sen, että kunta voisi jatkossa suunnitella jätteenkuljetuksen kiinteistöiltä kokonaisuutena ja hyödyntää siinä kattavasti erilaisia keräysmenetelmiä kuten kortteli- tai monilokerokeräystä. Tämä hillitsisi jätteiden erilliskeräyksen ja kuljetuksen lisääntymisestä aiheutuvia kustannuksia ja vähentäisi siitä aiheutuvia päästöjä ja häiriötä verrattuna tilanteeseen, jossa kuljetuksia hoitaa samalla alueella rinnan monta eri toimijaa.Jätelaki muuttaisi myös tuottajavastuujärjestelmääPakkausmateriaalien jätehuollosta vastaavat tuottajayhteisöt* yhdistyisivät ”supertuottajayhteisöksi”. Se vastaisi kaikkia pakkausmateriaaleja koskevista tuottajien velvoitteista. Kaikissa tuoteryhmissä tuottajavastuu ulotettaisiin kansainväliseen etäkauppaan. Muualle kuin Suomeen sijoittautuneet tuottajat voisivat hoitaa velvoitteensa Suomessa valtuutetun edustajan kautta. Verkkokaupan alustan ylläpitäjällä olisi mahdollisuus hoitaa alustalta toimivien etäkauppiaiden velvoitteet näiden valtuuttamana.Tuottajavastuujärjestelmän halutaan tukevan entistä vahvemmin kestävää tuotesuunnittelua. Tuottajayhteisöjen tuottajilta perimät ns. tuottajavastuumaksut** porrastetaan niin, että niissä suositaan tuotteiden kierrätettävyyttä, korjattavuutta, päivitettävyyttä ja uudelleenkäytettävyyttä.Jätelain uudistuksen tavoitteena on myös tehostaa jätevirtojen seurantaa ja edistää jätealan digitalisaatiota. Toiminnanharjoittajien kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuuksiin tulee tiukennuksia. Vaarallisten ja eräiden muiden jätteiden kulun seurannassa siirrytään sähköisten siirtoasiakirjojen käyttöön. Lainsäädännön muutostyön rinnalla myös jätealan tietojärjestelmiä uudistetaan vastaamaan jäte- ja kiertotalousalan moninaisiin tietotarpeisiin.
NordenBladet — Laivaväen määräaikaisten pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaoloa pidennetään koronaepidemiasta aiheutuneen tilanteen vuoksi. Lisäksi jatketaan poikkeusta, jonka perusteella on mahdollista saada erivapaus aluksella vaaditusta lisäpätevyydestä.Poikkeukset ovat väliaikaisia. Pätevyyksien voimassaoloa pidennettiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 2020.Valtioneuvosto esitti lakien vahvistamista 25. maaliskuuta 2021. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 26. maaliskuuta 2021.Viimeistään 30.6.2021 päättyvien pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaolo jatkuu ilman erillistä hakemusta kuusi kuukautta siitä ajankohdasta, jolloin niiden voimassaolo päättyy. Samana ajanjaksona Liikenne- ja viestintävirasto voi laivaisännän hakemuksesta myöntää erivapauden lisäpätevyyttä koskevasta vaatimuksesta. Pätevyydet ja erivapaudet vanhenevat siten 30.12.2021 mennessä.Samassa yhteydessä muutetaan liikenteen palveluista annetun lain merimieslääkäreitä ja rautatielääkäreitä koskevia kelpoisuusvaatimuksia. Täsmennyksen jälkeen laista käy entistä selvemmin ilmi se, että kelpoisuutta ei voi saada henkilö, jonka oikeuksia toimia lääkärin ammatissa on rajoitettu tavalla, joka rajoittaa toimimista rautatielääkärinä tai merimieslääkärinä.Lait tulevat voimaan 29. maaliskuuta 2021. Liikenteen palveluista annetun lain 109 a § ja laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 13 §:n 4 momentti ovat voimassa 30.6.2021 saakka.
NordenBladet — Akkualan kansallinen yhteistyöelin toteuttaa akkustrategiaa. Strategian tavoitteena on luoda Suomeen vuoteen 2025 mennessä edelläkävijänä toimiva akkuklusteri, joka tukee Suomen siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Yhteistyöelin kokoaa akkusektorin eri toimijat yhteen sekä edistää akkustrategiassa määriteltyjen tavoitteiden toimeenpanoa.Akkualan kansallinen yhteistyöelin edistää 26.1.2021 julkaistun akkustrategian toimeenpanoa. Suomalaisen akkualan tavoitteena on olla edelläkävijä Euroopassa ja kansainvälisesti vuonna 2025 sekä tuottaa osaamista, innovaatioita, kestävää taloudellista kasvua, hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen.Yhteistyöelimen keskeinen tehtävä on kehittää kansallista yhteistyötä akkualalla sekä edistää akkustrategian toimeenpanoa. Yhteistyöelimessä on laaja edustus viranomaisia, yliopistoja ja akkualan toimijoita. Yhteistyöelimen puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.Tavoitteena suomalaisen akkualan kehittäminenElinkeinoministeri Mika Lintilä asetti kesällä 2020 hankkeen kansallisen akkustrategian laatimiseksi. Akkustrategia edistää toimia, joilla Suomi pyrkii siirtymään vähähiiliseen talouteen. Suomella on hyvät edellytykset menestyä akkuteollisuudessa, sillä suomalainen osaaminen ja teollisuus pystyvät tuottamaan kriittisiä raaka-aineita ja materiaaleja sekä niihin liittyviä kiertotalouden ja sähköistymisen ratkaisuja. Näin ollen Suomi voi ottaa merkittävän roolin Euroopan liikenteen ja koko yhteiskunnan sähköistymisessä.Akkualan kansallinen yhteistyöelin asetetaan toimintakaudelle 24.3.2021–31.12.2022, ja se keskittyy erityisesti seuraaviin tehtäväkokonaisuuksiin:Osallistuu kansallisten kantojen määrittelyyn akkualan kehityksen keskeisissä kysymyksissä.Huolehtii, että innovaatio- ja elinkeinopolitiikassa otetaan huomioon akkuarvoketjun kehittäminen koko arvoketjun osalta.Lisää keskustelua ja yhteistä ymmärrystä kilpailukykyisen, kestävän ja hyvinvointia luovan akkualan muodostamisesta Suomeen.Vahvistaa akkuarvoketjun toimijoiden yhteistyötä, vuorovaikutusta ja tiedonkulkua.Laatii arvion akkustrategian toimeenpanon vaatimista resursseista, aikatauluista ja vastuutahoista.Vauhdittaa akkustrategiaan kirjattujen tavoitteiden kannalta keskeisten toimenpiteiden toimeenpanoa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.Tunnistaa akkualan kasvun ja kehityksen kannalta keskeiset esteet ja laatii suunnitelmat niiden ratkaisemiseksi.Raportoi edistymisestään elinkeinoministerille kaksi kertaa vuodessa.
NordenBladet — Oikeusministeriössä on valmisteltu ehdotus vanhemmuuslaiksi. Tavoitteena on yhdistää nykyiset äitiys- ja isyyslait yhdeksi vanhemmuuslaiksi ja tehdä soveltamiskäytännössä ilmenneet tarpeelliset tarkistukset. Esitys on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa.Nykysääntelyn peruslähtökohtia ei esitetä muutettavaksi. Ehdotuksen mukaan lapsella voisi siten jatkossakin olla vain kaksi oikeudellista vanhempaa. Vanhemmuus myös kirjattaisiin edelleenkin joko isyytenä tai äitiytenä kuitenkin niin, että isiä tai äitejä voi olla kaksi. Säännökset on pyritty kirjoittamaan sukupuolineutraaliin muotoon siten, että niissä viitataan nais- tai miessukupuoleen vain siltä osin kuin se on välttämätöntä.Uutta olisi se, että jos lapsi olisi tunnustettu ennen syntymää, tunnustamista ei voisi enää perua tai kiistää 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä, kuten nykyisin. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmuuden tunnustaminen olisi mahdollista peruuttaa tai kiistää vain ennen lapsen syntymää tehdyllä kirjallisella ilmoituksella. Vanhemmat voisivat kuitenkin tällöin halutessaan varmistaa lapsen vanhemmuuden isyystutkimusten avulla vielä kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä, jos he yhdessä pyytävät selvittämistä tai sen hyväksyvät.Esityksessä ehdotetaan lisäksi muun muassa, että ennakkotunnustamista koskevia asiakirjoja ei enää lähetettäisi äitiysneuvolasta lastenvalvojalle tarkistettaviksi, vaan ne lähetettäisiin suoraan Digi- ja väestötietovirastoon odottamaan lapsen syntymää ja vanhemmuuden vahvistamista. Asiakirjaliikenteen sujuvoittamiseksi ehdotetaan luotavaksi sähköinen ilmoitusjärjestelmä. Vanhemmuuden kumoamiskanteen nostamiseen lisäaikaaKynnystä vanhemmuuden kumoamiseen ehdotetaan madallettavaksi tilanteissa, joissa kumoamisen määräaika on umpeutunut. Esityksen mukaan vanhemmuuden kumoamista hakevalla olisi jatkossa vuosi aikaa päättää kumoamiskanteen nostamisesta, kun syy kanteen nostamiselle on tullut ilmi. Voimassa olevan lain mukaan kanne on nostettava viipymättä.Lisäksi hedelmöityshoidoista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että naispareille annettaisiin mahdollisuus valita hedelmöityshoitojen yhteydessä myös sellaisia siittiöitä, joiden luovuttaja on suostunut isyyden vahvistamiseen. Valinnasta riippuisi tällöin, vahvistetaanko naisparille syntyvän lapsen toiseksi vanhemmaksi siittiöt luovuttanut isä vai toinen äiti.Lakiluonnos on lausuntokierroksella ja siihen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 7.5.2021 saakka. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi syksynä. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alussa.
NordenBladet — Kesäaika alkaa tulevana viikonloppuna lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kelloja siirretään tunti eteenpäin sunnuntaina 28. maaliskuuta aamuyöllä kello 3.00.Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi vuodesta 1981 lähtien. Kesä- ja talviaikaan siirtyminen on yhtenäinen käytäntö Euroopan unionissa.Kellonajan siirtämisestä halutaan luopuaEuroopan komissio ehdotti vuonna 2018, että kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta luovuttaisiin kaikkialla Euroopan unionissa yhtenäisesti. Jäsenvaltiot saisivat päättää kansallisesti itse siitä, minkä ajan ne ottaisivat pysyvästi käyttöön.Suomi on jäsenvaltioista aktiivisimmin ajanut kellonajan siirrosta luopumista. Päätöksenteon tueksi Suomessa kuultiin laajasti kansalaisia, elinkeinoelämää ja muita sidosryhmiä. Tulosten perusteella moni kannatti kellonajan siirrosta luopumista. Sekä kesä- että talviaikaa kannatettiin melko tasaisesti, mutta talviaika sai hieman enemmän suosiota.Suomella ei ole tällä hetkellä virallista lopullista kantaa pysyvään aikaan. Suomi pitää tärkeänä välttää aikavyöhykkeiden pirstaloitumista.Miten ehdotuksen käsittely etenee?Komission ehdotuksen alkuperäinen tavoiteaikataulu ei ole toteutunut. Euroopan parlamentti äänesti keväällä 2019 kellonajan siirron lopettamisen puolesta. Tuolloin parlamentti esitti, että kelloja siirrettäisiin viimeisen kerran vuonna 2021.Ehdotus odottaa vielä EU:n neuvoston käsittelyä, sillä neuvosto ja parlamentti päättävät asiasta yhteisesti. Koronapandemia on osaltaan viivyttänyt kellojen siirtelyä koskevaa keskustelua eikä asia ei ole ollut esillä tämän kevään Portugalin EU-puheenjohtajakaudella.
NordenBladet — Patria Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Panu Routila on elinkeinoministeri Mika Lintilän pyynnöstä selvittänyt Naantalin seudun teollista tulevaisuutta. Selvityshenkilö Routilan mukaan alueella on merkittävää potentiaalia uudeksi bio- ja kiertotalouden keskittymäksi.Naantalin jalostamon lopettamisen ja öljytoimintojen uudelleenjärjestelyjen myötä Neste Oyj:ltä katoaa yhteensä noin 370 työtehtävää, joista 230 Naantalista. Selvityshenkilö Panu Routilan tehtävänä on ollut selvittää vaihtoehtoja, miten lieventää jalostamon sulkemisesta Naantalin seudulle aiheutuvaa haittaa joko löytämällä alueelle korvaavaa tai muuta teollista toimintaa.– Alueelle on mahdollista muodostaa bio- ja kiertotalouden keskittymä kokoamalla yhteen alan merkittäviä toimijoita ja muodostamalla toisiaan tukeva ekosysteemi. Tavoitteena tulee olla, että alueelle tulevat yhtiöt työllistäisivät enemmän kuin Neste Oyj:llä on alueella ollut työntekijöitä. Tämä on mahdollista, kun alueelle investoidaan teollisen mittakaavan laitoksia, jotka tarvitsevat osaavia työntekijöitä, selvityshenkilö Routila arvioi.Uusi teollisuus keskittyisi bio- ja kiertotalouden tulevaisuuden hankkeisiin. Selvitystyössä on noussut esille jatkotyöstettäviä teemoja, kuten puhdas vety, erilaiset biojalostamohankkeet sekä teollisuuden purku- ja puhdistustyöt. Näiden teemojen taustalla on kymmenkunta yritystä, jotka ovat halukkaita jatkokehittämään hankkeitaan.– Hienoa, että selvityshenkilöprojektin aikana on kyetty identifioimaan hankeaihioita, joille voidaan tehdä esiselvitykset, jotta investointipäätökset olisivat mahdollisia. Jatkotyössä on mahdollista taas identifioida lisää hankkeita. Kiertotalous on tullut yhä tärkeämmäksi teemaksi maailman keskittyessä torjumaan ilmastonmuutosta ja pyrkiessä vähentämään fossiilisia polttoaineita, ministeri Mika Lintilä sanoi vastaanottaessaan selvityksen tiedotustilaisuudessa 25. maaliskuuta.– Jalostamon alasajo on isku Turun seudulle ja Varsinais-Suomelle, mutta alueen kyky palautua, muodostaa uutta teollista yritystoimintaa ja työpaikkoja on kuitenkin hyvä. Hallitus on myös osoittanut Naantalin alueen äkilliseen rakennemuutostilanteeseen 200 000 euroa aluekehitysrahaa ja 400 000 euroa yritystukivaltuutta. Vipuvaikutus on vielä huomattavasti suurempi, kun tähän lisätään alueen ja yritysten panostukset, ministeri Lintilä sanoi.Sekä ministeri että selvityshenkilö kiittivät Naantalin, Raision ja Turun kaupunkeja selvitystyöhön osallistumisesta ja erityisesti Neste Oyj:tä hyvästä yhteistyöstä ja halusta alueen omistajana löytää alueita uudelle teolliselle toiminnalle. Selvityshenkilö suosittaa kehitysyhtiön perustamista ja alueen kehittämistä bio- ja kiertotalouden teollisuuspuistonaSelvityksen mukaan Neste Oyj:n omistamista maa-alueista on osoitettavissa kehitettäviä alueita uudelle teolliselle toiminnalle. Uuden toiminnan suunnittelussa tulee kuitenkin ottaa huomioon alueelle jäävät Nesteen satama- ja terminaalitoiminnot.Selvityshenkilö suosittaa osakeyhtiömuotoisen kehitysyhtiön perustamista, jonka toiminnan tarkoituksena olisi kehittää aluetta bio- ja kiertotalouden keskittymäksi. Kehitysyhtiön tehtävänä olisi kartoittaa yrityksiä, uusien teollisten kärkien toteuttamiskelpoisuutta, teollisuuspuistoyhtiön perustamista, rahoituslähteitä ja maa-alueen hankintatapaa Nesteeltä.– Ekosysteemin kokonaisuus on sikäli tärkeä, että tällöin hankkeet voivat tukea toisiaan ja yhteisellä infrastruktuurilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä yksittäisille hankkeille. Valtion rakennemuutostilanteen hoitoon osoittama määräraha, kuntien omat panokset sekä yritysrahoitus mahdollistavat jatkotyön resurssit. Olen ehdottanut kehitysyhtiön perustamista, jossa Naantalin, Raision ja Turun kaupungeilla on keskeinen rooli. Myös Neste ja Fortum ovat lupautuneet mukaan jatkotyöhön. Toivon, että saamme kuulla jatkotyön aikana jo ensimmäiset yritysten investointipäätökset, Routila summasi tulevaa.
NordenBladet — Viikolla 11 todettujen uusien koronatapausten määrät hieman laskivat ensimmäistä kertaa sitten helmikuun puolivälin jälkeen alkaneen nousun. Vaikka epidemian valtakunnallinen kasvu on toistaiseksi tasaantunut, tartuntoja todetaan edelleen hyvin runsaasti. Eniten niitä on eteläisessä ja lounaisessa Suomessa. Maaliskuun aikana kuormitus erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla on kasvanut ja tehohoidon tarve on lisääntynyt huomattavasti.Viikolla 11 (ajalla 15.3.-21.3.) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin noin 4 650 uutta tapausta, mikä on noin 275 vähemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 84 tapausta 100 000:ta asukasta kohden. Ilmaantuvuus on hieman laskenut edelliseltä viikolta, jolloin luku oli 89.Viimeisen kahden viikon yhteenlaskettu tapausmäärä oli lähes 9 600 uutta tapausta, kun sitä edeltävien kahden viikon tapausmäärä oli runsaat 8400 uutta tapausta. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 173 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun edeltävällä kahden viikon jaksolla vastaava luku oli 152.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 1,0-1,15 (90 % todennäköisyysväli), mikä on hieman pienempi kuin viime viikolla.Testeihin on hakeuduttu maaliskuun aikana runsaasti, ja viikolla 11 tehtiin yhteensä yli 145 000 testiä. Positiivisten näytteiden osuus on ollut yli 3 % kolmen viimeisen viikon aikana kasvaneista testimääristä huolimatta. Viikolla 11 osuus oli noin 3,2 %. Koko maassa uusien kotimaisten tartuntojen tartunnanlähde selvisi 68 %:ssa tartunnoista, mikä on useammin kuin edellisellä viikolla.Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli 1,4 %, ja näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli 1,1 % kaikista tartunnoista. Uusista tartunnoista noin kolmannes todettiin karanteenissa olevilla henkilöillä. Viikolla 11 karanteeniin asetettiin lähes 13 500 henkilöä, mikä on lähes 2 000 henkilöä enemmän kuin edeltävällä viikolla.Kuten koko alkuvuoden 2021 ajan, myös viikolla 11 valtaosa tapauksista todettiin työikäisillä ja nuorilla aikuisilla. Neljä viidestä tapauksesta todettiin alle 50-vuotiailla ja yli puolet 20−50-vuotiailla. Alle 10-vuotiaiden osuus tapauksista oli noin 13 % ja 10−19-vuotiaiden osuus noin 14 % kaikista viikolla 11 todetuista tapauksista. Alle 10-vuotiaiden osuus tartunnoista on ollut hitaassa kasvussa syksystä 2020 lähtien, kun taas iäkkäiden osuus on pysynyt vuodenvaihteen jälkeen pienenä.Erikoissairaanhoidon ja erityisesti tehohoidon tarve kasvanut edelleenTehohoidon tarve on selvästi kasvanut viimeksi kuluneen kuukauden ja erityisesti viimeisten päivien aikana. Tehohoidossa olevia koronapotilaita on eniten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaaloissa. HYKS-erityisvastuualueen sairaaloiden teho-osastoilta on siirretty joitakin potilaita muihin sairaaloihin, joissa teho-osastojen kuormitus on pienempi. Sairaalahoidon tarpeen ennustetaan jatkuvan suurena lähiviikkojen ajan. Sairaalahoidossa oli 24.3. kaikkiaan 295 potilasta covid-19-taudin vuoksi: perusterveydenhuollon osastoilla 72, erikoissairaanhoidossa 161 ja teho-osastoilla 62 potilasta. Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 24.3.2021 mennessä raportoitu yhteensä 811.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. THL on myös päivittänyt seurantaansa koronaepidemian yhteiskunnallisista vaikutuksista 24.3.2021.Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)COVID-19-rokotusten edistyminen (THL)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)
NordenBladet — Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin, Ahvenanmaan ja Grönlannin sosiaali- ja terveysasioista vastaavat ministerit kerääntyvät virtuaalisesti yhteen jokavuotiseen kokoukseen 25.3. Suomea edustavat kokouksessa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit keskustelevat kokouksessa koronapandemiasta ja sen jälkeisestä jälleenrakennuksesta, hyvinvointitalouden edistämisestä sekä terveydenhuollon digitalisaatiosta.Hyvinvointitalous nostaa ihmisen keskiöönMinisterikokouksessa pureudutaan hyvinvointitalouteen, joka on yksi sosiaali- ja terveyssektorin teemoista Suomen puheenjohtajavuonna 2021 Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Se oli myös Suomen sosiaali- ja terveyssektorin pääteema EU-puheenjohtajakaudella 2019. Hyvinvointitalouden perusajatuksena on, että talouspolitiikassa ihmisten hyvinvointi nostetaan keskiöön. Tasapaino kestävän talouden ja hyvinvoinnin välillä on olennaista sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen varmistamiseksi. ”Haluamme luoda laajemman ymmärryksen siitä, että panostukset kansalaisten hyvinvointiin nähdään kestävää talouskasvua tukevana tekijänä. Kestävällä kasvulla voidaan vastavuoroisesti vahvistaa ihmisten ja ympäristön hyvinvointia”, ministeri Pekonen sanoo.Ministerit vaihtavat tietoa sosiaali- ja terveyssektorin hyvinvointitaloudellisista ratkaisuista ja keskustelevat siitä, miten hyvinvointitalousajattelua voisi hyödyntää koronaepidemian jälkeisessä jälleenrakennuksessa. Koronakriisi on tuonut esiin yhteiskunnan eriarvoisuutta ja rakenteellisia ongelmia. Näitä olisi tärkeä analysoida, jotta epidemian opeista voidaan saada tietopohjaa yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon vahvistamiseen ja kestävän kehityksen tueksi. Hyvinvointitalous on hyvä työkalu pohjoismaisen arvopohjan mukaiselle koronan jälkeisen ajan rakentamiselle.Tulevaisuuden tavoitteena on viedä hyvinvointitalousajattelua eteenpäin Pohjoismaissa. Ministerikokouksen myötä on tarkoitus ryhtyä selvittämään sitä, miten hyvinvointitaloudellista pohjoismaista yhteistyötä voisi vahvistaa. Tulevaisuuden hyvinvointia uhkaaviin kriiseihin varaudutaan pohjoismaisella yhteistyölläToisena keskustelun aiheena on koronapandemia. Pohjoismaiden ministerit vaihtavat näkemyksiä ja oppeja koronaepidemian hoidosta, keinoista pyrkiä minimoimaan rajoitustoimien haittoja ja tulevaisuuden terveyskriiseihin varautumisesta. Pohjoismaisen varautumis- ja lääkeyhteistyön tiivistäminen auttaisi Pohjoismaita vastaamaan tulevaisuuden hyvinvointia uhkaaviin kriiseihin entistä paremmin. ”Koronan aikana olemme jakaneet muun muassa tietoa potilasmääristä, epidemiologisesta tilanteesta ja ennusteesta, sekä lääkkeiden ja muiden terveydenhuollon tarvikkeiden varastotilanteesta. Tulevaisuutta varten on toimintaamme arvioitava: muutettava sitä, mikä ei toimi ja säilytettävä ne osat, jotka toimivat hyvin”, ministeri Kiuru sanoo. Terveydenhuollon ja hyvinvointipalveluiden digitaaliset ratkaisut keskustelussaKokouksen jälkeen seuraa vielä ministerikeskustelu terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen digitaalisista ratkaisuista osana Ruotsin Hoitoa ja hoivaa etänä -puheenjohtajuushankkeen päätöskonferenssia. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Suomen tänä vuonna käynnistyneen ”Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla” –hankkeen kanssa, jossa sujuvoitetaan liikkumista rajojen yli edistämällä viranomaisten välistä tiedon vaihtoa Pohjolassa ja Baltiassa.
NordenBladet — Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi nimitetty asiantuntijafoorumi on aloittanut vuoden 2023 loppuun ulottuvan toimikautensa. Foorumin tavoitteena on suunnitelma kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi vuosille 2024−2030. Tehtävänä on myös edistää alan koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyötä, selkeyttää rooleja ja arvioida osaamistarpeita. Foorumi vahvistaa TKI-toimintaa ja suuntaa sitä kansainväliselle tasolle.Kehittämissuunnitelmaan sisältyy selvityksiä muun muassa työelämän osaamistarpeista, ehdotukset perustutkintokoulutuksen ja sitä täydentävän koulutuksen rakenteen kehittämisestä sekä ehdotuksen kuntoutuksen ja kuntoutuksen koulutuksen tutkimusstrategiaksi. Foorumin toiminta suuntaa tulevaisuuden koulutukseen ja tutkimukseen sekä niiden yhteistyöhön. Suositusten toimeenpanosta päätetään foorumin työskentelyn jälkeen.Foorumin perustamisen taustalla on kuntoutuksen uudistamiskomitean mietintöön liittyvä kehittämisohjelma (2017) ja siihen kirjatut ehdotukset kuntoutusalan koulutuksen ja tutkimuksen uudistamiseksi yhteistyössä toisen asteen koulutuksen, korkeakoulujen ja eri tutkimustahojen kanssa.Kehittämisfoorumin puheenjohtajaksi on nimetty tutkimusprofessori Anna-Liisa Salminen Kelasta. Varapuheenjohtajat ovat fysiatrian professori Olavi Airaksinen Itä-Suomen yliopistosta ja professori Marketta Rajavaara Helsingin yliopistosta. Ohjausryhmä johtaa, seuraa ja arvioi kehittämisfoorumin toimintaa.Foorumin jäsenet edustavat laajasti koulutus- ja tutkimusjärjestelmää ja sidosryhmiä. Foorumi työskentelee yhteisissä työkokouksissa ja teemakohtaisissa ryhmissä, jotka tuottavat tilannekuvaa, selvityksiä ja esityksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa foorumista yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
