NordenBladet — Euroopan unionin uusi rahoitusohjelma InvestEU kokoaa yhteen EU:n rahoitusinstrumentteja ja avaa uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. 25. maaliskuuta julkaistussa selvityksessä tunnistettiin mahdollisuuksia hyödyntää ohjelman rahoitusta.Vuonna 2021 käynnistyvän InvestEU-ohjelman tavoitteena on käynnistää 400 miljardin euron arvosta uusia investointeja Euroopassa vuosina 2021–2027. Rahoitus kanavoituu yrityksiin markkinaehtoisesti, käytännössä lainojen, lainatakausten ja pääomasijoitusten, avulla. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa puutteita kasvuyritysten rahoituksen saatavuudessa sekä mahdollisuuksia hyödyntää InvestEU-ohjelman rahoitusmuotoja rahoitusmarkkinoiden kehittämisessä ja kansallisen yritystukijärjestelmän kehittämisessä, täydentämisessä ja tukemisessa.Uusia rahoitusmahdollisuuksia yritysten tarpeisiinYleisesti ottaen suomalaisten yritysten rahoituksen saatavuus on ollut varsin hyvä. Kuitenkin nopeaan kasvuun tähtäävät yritykset kärsivät rahoitusongelmista muita yrityksiä useammin ja varsinkin kestävän kehityksen investoinneissa on pulaa rahoituksesta.Rahoituskapeikkoja on edelleen kasvuhakuisilla, innovatiivisilla ja nuorilla yrityksillä. Rahoituskapeikkoja ovat mm. kaupallistamisen ja kansainvälistymisen rahoitus, uudenlaiset liiketoiminta-alueet tai alat, joissa ei muodostu reaalivakuuksia. Ohjelmasta voidaan rahoittaa myös yrityksiä, joiden vakuudet ovat riittämättömät. Kestävän kehityksen innovaatioiden kaupallistaminen ja skaalaaminen edellyttävät suurempia rahastoja, jotka mahdollistavat sijoituskohteiden merkittävän kansainvälisen kasvun. Varoja tulisi esimerkiksi suunnata kestävään kehitykseen suuntautuneiden suurten rahastojen rakentamiseen.Selvityksen mukaan InvestEU-ohjelman soveltuvuus näihin tarpeisiin on hyvä. Lisäksi InvestEU-ohjelma myös avaa uudenlaisia rahoitus- ja hyödyntämismahdollisuuksia. InvestEU-ohjelman ja EU-rahoituksen mahdollisuudet tulisi myös huomioida yritystukijärjestelmän kehittämisessä. Tukien korvaaminen EU-rahoituksella ei välttämättä ole mahdollista, mutta niitä voidaan käyttää parantamaan kansallisen rahoituksen vaikuttavuutta. Tarkastelussa mukana olleista yritystuista 79 prosenttia on samoilla teema-alueilla InvestEU-ohjelman kanssa. InvestEU-ohjelman rahoitusta voidaan jatkossa yhdistää muuhun EU-rahoitukseen ja kansallisiin yritystukiin.Ohjelman rahoituksella voidaan vauhdittaa sekä kasvuyritysten että kestävän kasvun investointien toteuttamista sekä tehostaa markkinaehtoisen rahoituksen hyödyntämistä. InvestEU:n myötä EU-rahoituksen painotus tulee olemaan entistä vahvemmin yhteiskunnallisissa tavoitteissa kuten ympäristöllisessä ja sosiaalisessa kestävyydessä. InvestEU:n yhtenä tavoitteena on myös selkeyttää ja yhtenäistää rahoitusinstrumenttien ehtoja sekä helpottaa rahoituksen yhdistelyä muuhun EU-rahoitukseen. Tämä voi merkittävästi parantaa rahoituksen houkuttelevuutta, sillä EU-instrumentit on koettu hallinnollisesti raskaiksi.Ohjelman toimeenpanoa tehostettavaMahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen vaatii kuitenkin aktiivisuutta sekä julkisilta että yksityisiltä toimijoilta. Erityisen tärkeää on kansallisen koordinaation vahvistaminen sekä neuvonnan ja osaamisen, yhteistyön ja tietoperustan kehittäminen, jotta sekä julkiset että yksityiset toimijat mukaan lukien rahoituksen välittäjät kuten pankit voivat entistä paremmin tunnistaa tarjolla olevia rahoitusmahdollisuuksia.  4FRONT, Etlatieto ja Slush toteuttivat selvityksen osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.Projektipäällikkö, Valtteri Härmälä, 4FRONT, p. 050 560 7425, [email protected] ja
Neuvotteleva virkamies, Anne Rothovius, TEM, p. 0295 063 532, [email protected] 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vakavien eläintautien torjunta on monitahoista yhteistyötä viranomaisten kesken ja olennaisen tärkeää Suomen viennin näkökulmasta. Luonnonvarakeskuksen keskiviikkona julkaiseman arvion mukaan Suomen villisikakanta on kasvanut hieman.– Metsästäjien aktiivinen työ on auttanut kannan kurissa pitämisessä. Lisäksi terveys- ja rajaviranomaiset jatkavat ansiokasta työtään afrikkalaisen sikaruton pitämiseksi poissa Suomesta, ja tässä mm. Tullin ruokakoirilla on merkittävä rooli. Työssä on onnistuttu hyvin eikä tauti ole levinnyt Suomeen, tästä olen erittäin ylpeä. Tilannetta seurataan jatkuvasti eikä herpaantumisen varaa ole, kun tauti jyllää aivan rajojemme takana, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on neuvotellut lakiesityksestä, jolla liikkumisvapautta rajoitettaisiin väliaikaisesti. Hallituksen esitysluonnos on valmisteltu virkatyönä valtioneuvoston kanslian johdolla. Valtioneuvoston kanslia julkaisee lakiesitysluonnoksen kokonaisuudessaan siinä muodossa kuin se tällä hetkellä on.Liikkumisrajoitusten tärkein tavoite on vähentää ihmisten välisiä tapaamisia ja lähikontakteja, koronavirustaudin levitessä kiihtyvästi ja hallitsemattomasti määrätyillä alueilla. Tarkoituksena on suojata ihmisiä vaaralliselta tartuntataudilta ja turvata terveydenhuollon kantokyky.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustaminen etenee hankevaiheeseen, joka tähtää uuden museon perustamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki ovat asettaneet ohjausryhmän, jonka tehtävänä on uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamisen valmistelu ja ohjaaminen. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen. Hankkeen johtajana aloittaa 1.5.2021 Kaarina Gould.Uusi museo edustaisi laadultaan, näkyvyydeltään ja vaikuttavuudeltaan kansainvälistä huipputasoa ja toimisi Suomessa alansa valtakunnallisena vastuumuseona.  Museoon yhdistyisivät kahden nykyisen valtakunnallisen museon toiminta, henkilöstö ja kokoelmat.Museota varten perustettaisiin uusi säätiö, jonka hallintaan siirtyisivät nykyisten museosäätiöiden kokoelmat. Valtio ja Helsingin kaupunki pääomittaisivat museosäätiötä saman suuruisin osuuksin. Valtio päätti vuoden 2020 neljännessä lisätalousarvioesityksessä, että hallitus sitoutuu uuden museosäätiön pääomittamiseen enintään 60 miljoonalla eurolla. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaksi Timo LaitinenOhjausryhmän tehtävänä on muun muassa ohjata ja edistää hanketta ja sen tavoitteiden toteutumista, vastata hankkeen koordinoinnista yhteistyössä hankejohtajan kanssa, ohjata hankevaiheeseen kuuluvaa selvitys- ja suunnittelutyötä liittyen säätiön perustamiseen, toiminnan ja toimintamallin suunnitteluun sekä rakennushankkeen valmisteluun, sekä osallistua hankkeen viestintään sekä hankkeen vuorovaikutteisuutta ja osallisuutta lisäävien toimenpiteiden suunnitteluun.Ohjausryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen. Muita jäseniä ovat ylijohtaja Riitta Kaivosoja ja kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, apulaisbudjettipäällikkö Annika Klimenko valtiovarainministeriöstä, toimialajohtaja Tommi Laitio, maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen ja rahoitusjohtaja Tuula Saxholm Helsingin kaupungilta, museonjohtaja Carina Jaatinen Arkkitehtuurimuseosta, hallituksen puheenjohtaja Ulla Teräs Suomen arkkitehtuurimuseon säätiöstä, museonjohtaja Jukka Savolainen Designmuseosta, hallituksen puheenjohtaja Anna Valtonen Designmuseon säätiöstä sekä CEO Mirkku Kullberg Glasshouse Helsingistä, hallituksen puheenjohtaja Ari Tolppanen Aristo-Invest Oy:stä ja toimitusjohtaja Jannica Fagerholm Signe och Ane Gyllenbergs stiftelsestä.Ohjausryhmän toimikausi on 24.3.2021–31.12.2023.Hankejohtajaksi Kaarina GouldLaajaa kokemusta johtamisesta taiteen, designin ja kulttuurin kentällä omaava Gould siirtyy hankejohtajaksi Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtajan tehtävästä. Aiemmin Gould on toiminut mm. Live Nation Finlandin kehitysjohtajana, World Design Capital Helsinki 2012 ohjelmajohtajana, nykysirkuskeskus Cirkon johtajana sekä Helsingin juhlaviikkojen ohjelmapäällikkönä. Gould aloittaa hankejohtajana 1.5.2021.Hankeorganisaatio työskentelee aluksi osana Helsingin kaupunkia, mutta siirtyy myöhemmin uuden, perusteilla olevan museosäätiön alaisuuteen. Hankejohtaja raportoi hankkeen valmistelun etenemisestä hankkeen ohjausryhmälle.Hankkeen eteneminenHankevaiheen aikana valmistellaan kokonaisuudelle hankesuunnitelma, uuden museon liiketoimintasuunnitelma ja muut hankkeen toteuttamiseen tarvittavat selvitykset. Hankevaiheen arvioidaan kestävän vuoden 2023 loppuun, jolloin hankkeen rahoittajat tekevät lopulliset päätökset hankkeen toteuttamisesta selvitysten perusteella.Uutta design- ja arkkitehtuurimuseota varten perustetaan vuoden 2021 aikana uusi säätiö, jonka hallintaan siirtyisivät nykyisten museosäätiöiden kokoelmat. Säätiö vastaisi uuden museon varainhankinnasta ja hallitsisi sen pääomaa. Museon toiminnasta vastaisi myöhemmin perustettava, säätiön 100 prosenttisesti omistama, osakeyhtiö. Museota varten toteutettaisiin uudisrakennus Helsingin Eteläsatamaan osana Makasiinirannan laajempaa kehittämistä. Museon toteuttamisesta on tarkoitus järjestää erillinen arkkitehtuurikilpailu.Hankkeen taustaaHankkeen valmistelu perustuu vuosina 2018–2019 opetus- ja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin yhteistyössä Suomen arkkitehtuurimuseon säätiön ja Designmuseon säätiön kanssa toteuttamaan selvitystyöhön ja museokonseptin laatimiseen. Selvitysvaiheen aikana valtio ja Helsingin kaupunki valmistelivat ehdotuksen museon hallinnointia ja rahoittamista koskevaksi malliksi.”Kulttuuritoiminnan elpyminen ja kestävä kasvu tarjoavat väylän kohti valoisampaa tulevaisuutta. Arkkitehtuuri ja design ovat vahvuuksiamme ja niillä on tärkeä rooli kestävien ratkaisujen tuottamisessa yhteiskunnalle. Uudessa museossa ainutlaatuiset sisällöt, osaaminen ja luovuus kohtaavat. Tavoitteenamme on arkkitehtuuri- ja designmuseo, jonka sisällöt ja palvelut synnyttävät elämyksiä ja oivalluksia. On hienoa, että voimme nyt yhdessä lähteä edistämään hankkeen toteuttamista”, toteaa opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.”Kaupunkien välinen globaali kilpailu kasvaa merkittävästi. Koronakriisin myötä hyvän elämän edellytykset, henkinen ja sosiaalinen pääoma nousevat perinteisempien vetovoimatekijöiden rinnalle. Elämme ajassa, jossa uskallus unelmoida suuresti ja investoida tulevaisuuteen ovat välttämättömiä kansakuntien menestymiselle. Samaan aikaan maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisessa muotoilulla, arkkitehtuurilla ja hyvällä suunnittelulla on yhä ratkaisevampi rooli. Aika ei voisi olla otollisempi uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamiselle. Olen iloinen siitä, että pääsemme nyt käytännön työhön käsiksi”, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.”Nyt alkava konkreettinen hankevaihe on valmisteltu huolella. On hienoa päästä edistämään hanketta laajalla osaamispohjalla kohti tarkentuvia uuden museon toimintaperiaatteita, fyysistä rakennusta ja sisällöllisiä kärkiä. Arkkitehtuuri ja muotoilu ovat Suomen vahvuuksia, joiden avulla pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvot hyvästä elämästä on tuotu meidän kaikkien arkeen. Uusi museo voi toimia tiennäyttäjänä ja haastaa keskustelemaan, oppimaan ja kokemaan, kuinka rakennamme huomisen hyvinvointiyhteiskuntaa”, toteavat museonjohtajat Carina Jaatinen ja Jukka Savolainen yhdessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu 25. ja 26. maaliskuuta järjestettävään Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokoukseen sekä Eurohuippukokoukseen.Maaliskuun Eurooppa-neuvosto järjestetään koronapandemian vuoksi etäkokouksena. Videokokouksen aiheita ovat koronapandemia, sisämarkkinat, teollisuuspolitiikka, digitalisaatio ja talous, itäinen Välimeri sekä informaatiokohtana Venäjä. Niin ikään etäkokouksena pidettävä Eurohuippukokous keskustelee euron kansainvälisen aseman vahvistamisesta. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden osallistuu videokokoukseen asialistan ulkopuolisessa osuudessa torstaina illalla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä hyväksyi osaltaan keskiviikkona meri- ja sisävesiliikennettä sekä lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat luonnokset periaatepäätöksiksi. Periaatepäätöksillä on tarkoitus vahvistaa valtioneuvoston yhteinen näkemys lentoliikenteen sekä meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinoista huhtikuussa 2021.Meri- ja sisävesiliikenteen periaatepäätöksen luonnokseen saatiin 48 lausuntoa ja lentoliikenteen periaatepäätöksen luonnokseen 42 lausuntoa. Meri- ja sisävesiliikenteen toimenpidekokonaisuuksia pidettiin pääosin kattavina ja niiden nähtiin vastaavan hyvin valmistelun pohjana ollutta fossiilittoman liikenteen tiekarttatyöryhmän työtä. Useissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota eri markkinaehtoisten päästöjen vähennyskeinojen vaihtoehtoisuuteen kansainvälisessä liikenteessä. Lentoliikenteen osalta kannatettiin erityisesti kunnianhimoisten kansainvälisten päästövähennystoimien edistämistä, koska näin voidaan ehkäistä kilpailun vääristymistä. Myös uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöönoton tärkeyttä korostettiin.Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli myös fossiilittoman liikenteen tiekartan lausuntoyhteenvedosta ja sen perusteella tehtävistä muutoksista tiekarttaan. Tiekartasta saatiin 349 lausuntoa. Niissä käsiteltiin eniten eri liikkumisvaihtoehtojen tulevaisuuteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyviä kysymyksiä sekä liikkumisen hintaa. Tiekarttaan on koottu keinot, joilla kotimaan tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tiekartta kuvaa polun päästöttömään liikenteeseen vuoteen 2045 mennessä. Myös fossiilittoman liikenteen tiekarttaa koskeva valtioneuvoston periaatepäätös viedään valtioneuvostoon kevään aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen viran täyttäminen
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminenOikeusministeriöTimo Makkonen, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 230
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaostaJussi Matikkala, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 486
– Oikeusministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– 1) Itä-Suomen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen viran (T 12) täyttäminen 2) Pirkanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen
– 1) Itä-Suomen hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Vakuutusoikeuden kahden vakuutusoikeustuomarin viran (T 11) täyttäminen
– Tuomarinvalintalautakunnan kokoonpanon muuttaminen
– Tuomioistuinviraston johtokunnan kokoonpanon muuttaminenSisäministeriöRoope Jokinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 488 362
– a) Eduskunnan kirjelmä eduskunnan käsittelemän kansalaisaloitteen johdosta (Seksuaalirikoksesta Suomessa tuomitun oleskeluluvan peruuttaminen ja karkoitus) (EK 5/2021 vp; KAA 5/2019 vp) b) Eduskunnan kirjelmään sisältyvä lausumaTuija Saari, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 566
– Virkavapauden myöntäminen sisäministeriön poliisiosaston poliisijohtajallePuolustusministeriöPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437
– Puolustusministeriön hallitussihteerin määräaikaisen virkasuhteen täyttäminenValtiovarainministeriöAntti Makkonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 013
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen luottolaitos- sekä elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivien täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 171/2020 vp; EV 12/2021 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöRami Sampalahti, hallitusneuvos p. 0295 330 190
– Virkavapauden myöntäminen opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvokselleMaa- ja metsätalousministeriöMika Saari, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 134
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 18 §:n sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain 41 §:n muuttamisesta (HE 8/2021 vp; EV 23/2021 vp)Tapio Hakaste, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 152
– Myönnetään valtuudet tehdä noottienvaihdolla sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Norjan kuningaskunnan hallituksen välillä kalastuksesta Tenojoen vesistössä tehdyn sopimuksen muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöSini Wirén, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 532
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain sekä laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta (HE 10/2021 vp; EV 16/2021 vp)Jenni Rantio, hallitusneuvos p. 0295 342 075
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 237/2020 vp; EV 17/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaMari Starck, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 042
– Eurooppalaiseen kansainvälisessä maantieliikenteessä toimivien ajoneuvojen miehistöjen työtä koskevaan vuoden 1970 sopimukseen (AETR) tehdyn 14 artiklaa koskevan muutoksen hyväksyminenLaura Sarlin, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 063
– Hallituksen esitys eduskunnalle merenkulun ympäristönsuojelulain ja eräiden muiden lakien muuttamisestaEmmi Nykänen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 397
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain ja merimieseläkelain 4 §:n muuttamisesta (HE 251/2020 vp; EV 9/2021 vp.)Työ- ja elinkeinoministeriöAnja Liukko, hallitusneuvos p. 0295 062 078
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ydinenergialain sekä Finanssivalvonnasta annetun lain 4 ja 71 §:n ja Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta (HE 178/2020 vp; EV 6/2021 vp)Eeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 11/2021 vp; EV 20/2021 vp)Johanna Juvonen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 064 220
– Valtioneuvoston päätös lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämisestä Metsä Fibre Oy:lleEriika Melkas, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 134
– Valtioneuvoston asetus lämmityksen, jäähdytyksen ja veden kulutus- ja laskutustiedoista ja kustannusten jakamisestaSosiaali- ja terveysministeriöLiisa Katajamäki, hallitusneuvos p. 0295 163 329
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tartuntatautilain 16 ja 22 §:n muuttamisesta (HE 15/2021 vp; EV 22/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaAnu Kangasjärvi, hallitussihteeri p. 0295 163 224
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 13/2021 vp; EV 15/2021 vp)Joni Rehunen, erityisasiantuntija p. 0295 163 435
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi annetun lain 4 §:n muuttamisesta (HE 14/2021 vp; EV 14/2021 vp)YmpäristöministeriöAnna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206
– Ympäristöministeriön hallitussihteerin viran täyttäminenJussi Kauppila, hallitussihteeri p. 0295 250 085
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kevään 2021 aikana käynnistyvät työ- ja elinkeinoministeriön TE-palvelupilotit ovat osa Sanna Marinin hallituksen Työkykyohjelmaa. Työkykyohjelmassa parannetaan osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistymisedellytyksiä, työhön pääsyä ja palveluiden yhteensovittamista.TE-palvelupiloteissa rakennetaan palvelukokonaisuuksia, joissa parannetaan osatyökykyisen työnhakijan palvelutarpeen tunnistamista sekä yhdistetään työnhakija- ja työnantajapalvelut tiiviimmäksi palvelukokonaisuudeksi. Piloteissa etsitään ratkaisuja myös koulutusmahdollisuuksiin sekä järjestöyhteistyöhön. Pilottien teemat on tunnistettu yhdessä työkykykoordinaattoreiden, TE-toimistojen sekä kumppanuusverkoston asiantuntijoiden kanssa.Valittuja pilottialueita on yhteensä kahdeksan:Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusUudenmaan ELY-keskusPohjois-Karjalan ELY-keskusEtelä-Pohjanmaan ELY-keskusLapin ELY-keskusPirkanmaan ELY-keskusPohjanmaan ELY-keskusHämeen ELY-keskusRahoitusta haki yhteensä 13 ELY-keskusaluetta. Rahoitusta voidaan käyttää JTYPL:n mukaisten palvelujen hankintaan sekä työllisyyspoliittisiin hankkeisiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen Natura 2000 -verkoston ja kytkeytyvyyden priorisoitu toimintaohjelma (Prioritised Action Framework, PAF) kaudelle 2021-2027 on valmistunut. Toimintaohjelma kokoaa luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelutason turvaamiseen ja parantamiseen tähtäävät tärkeimmät toimet ja kustannukset lähivuosiksi.Toimintaohjelma sisältää Natura 2000- verkoston ja sen kytkeytyvyyttä parantavien ulkopuolisten alueiden keskeiset toimet ja EU-rahoitustarpeet vuosille 2021–2027. Priorisoidut toimet sisältävät esimerkiksi ennallistamisia, alueiden hankintaa, selvityksiä, seurantoja sekä hallintoa. Ohjelma parantaa Suomen mahdollisuuksia saada EU:n eri rahoitusinstrumenteista tukea ja hankerahoitusta näihin keskeisiin toimiin.Arvioidut kustannukset priorisoitujen toimenpiteiden toteuttamisesta kaudelle 2021–2027 ovat reilut 860 miljoonaa euroa vuodessa eli reilut 6 miljardia euroa seitsemän vuoden aikana. Priorisoitujen toimien kustannukset eivät ole sitoumuksia rahoitukseen. Ne ovat arvioita kustannusten kokonaismäärästä, joka tarvitaan Natura 2000 -verkoston ja siihen kytkeytyvien alueiden elinympäristöjen ja lajien hoitamiseksi ja palauttamiseksi luonto- ja lintudirektiivien edellyttämään tilaan.Luontodirektiivin 8 artiklan mukaisesti Euroopan komission on yhteisymmärryksessä jäsenvaltion kanssa arvioitava rahoitus, jota tarvitaan EU:n luontodirektiivissä lueteltujen suojeltujen luontotyyppien ja lajien suojelutason ylläpitämiseen tai palauttamiseen. Rahoitustarpeet sekä käytettävissä olevat EU:n rahoitusinstrumentit ovat koottuina PAF-dokumenttiin.Toimintaohjelmassa tarkastellaan toimia suojelualueverkoston ja vihreän infrastruktuurin osaltaPAF on strateginen suunnittelutyökalu, jota päivitetään ohjelmakauden aikana. Toimintaohjelmassa on tarkasteltu keskeisiä toimia niin suojelualueverkoston osalta kuin niitä täydentävän ns. vihreän infrastruktuurinkin osalta. Vihreän infrastruktuurin toimenpiteillä voidaan mm. tukea luontoalueiden välisiä yhteyksiä, parantaa ekosysteemien laatua ja edistää luontotyyppien ja lajien elinvoimaa ja kestävyyttä muuttuvassa ilmastossa.PAF-toimintaohjelman lähtökohtina ovat luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelua koskevan direktiivin (92/43/ETY) artikla 8, luontodirektiivin 17 artiklan ja lintudirektiivin 12 artiklan raportoinnit 2019 sekä kansalliset uhanalaisuusarvioinnit ja muut luonnon monimuotoisuuden tilaa koskevat arvioinnit, EU:n Biodiversiteettistrategia 2030 sekä kansalliset toimintaohjelmat, kuten Helmi-ja METSO-ohjelmat.Toimintaohjelma on koottu yhteistyössä eri ministeriöiden, valtion organisaatioiden sekä laji- sekä luontotyyppiasiantuntijoiden kesken. Toimintaohjelma on tänään toimitettu Euroopan komissioon.Suomen Natura 2000 -verkoston ja kytkeytyvyyden priorisoitu toimintaohjelma PAFSuomen Natura 2000 -verkosto

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan keskiviikkona 24. maaliskuuta Suomen kantoja Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokoukseen ja Eurohuippukokoukseen, jotka järjestetään myöhemmin tällä viikolla. Ministerivaliokunnassa oli esillä myös pankkiunionin syventäminen ja pankkien kriisiratkaisu- ja talletussuojalainsäädännön kehittäminen sekä EU:n ulkosuhteiden yhteyspolitiikka.Eurooppa-neuvoston videokokouksen aiheita ovat: EU:n toimet koronapandemiassa, sisämarkkinat, teollisuuspolitiikka, digitalisaatio ja talous, itäinen Välimeri sekä Venäjä. Eurohuippukokous keskustelee euron kansainvälisen aseman vahvistamisesta. Lisäksi asialistan ulkopuolella järjestetään videokeskustelu Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kanssa. Suomen mielestä on tärkeää vauhdittaa edelleen rokotteiden saantia EU:n yhteishankinnan kautta. Suomi tukee myös muita yhteisiä toimia kuten digitaalisen koronatodistuksen laatimista. Tärkeää on valmistautua yhdessä myös koronarajoitusten purkamiseen myöhemmin, kun pandemia on hellittänyt.Suomi korostaa, että unionin sisämarkkinoita pitää kehittää tavalla, joka vahvistaa kestävää kasvua, kilpailukykyä ja unionin kriisinsietokykyä. Vahvat ja yhtenäiset sisämarkkinat ovat keskeinen väline pyrittäessä saavuttamaan unionin strategista riippumattomuutta. Sisämarkkinoiden on oltava avoimet ja perustuttava reiluun kilpailuun. Suomi näkee, että digitaalinen siirtymä on EU:n tärkein kestävän kasvun ja kilpailukyvyn mahdollistaja. EU:n digitaalista ja teknologista riippumattomuutta tulee kehittää huomioiden tarvittavalla tavalla eri toimitus- ja arvoketjujen globaali luonne ja tarve tasapuoliselle toimintaympäristölle. Suomi osallistuu aktiivisesti eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, jolla varmistetaan alustatalouden ja digitalouden yritysten verotus. Suomi osallistuu aktiivisesti myös keskusteluun unionin uusista omista varoista, jotka koskevat esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen tullimekanismia ja digitaaliveroa. Suomi arvioi asiaa kansallisesta ja eurooppalaisesta näkökulmasta. Suomi katsoo, että unionin Turkki-politiikan pitää olla pitkäjänteistä ja johdonmukaista. Turkin aiempaa rakentavampi ote on tervetullutta. Tarvittaessa unionin on vastattava yhtenäisesti ja vahvasti. Myös Venäjä on esillä kokouksessa; Eurooppaa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kertoo näkemyksensä unioin ja Venäjän suhteen viimeaikaisesta kehityksestä. EU-ministerivaliokunta täsmensi Suomen kantoja pankkiunionin viimeistelyn osalta. Pankkiunionin loppuunsaattamisen askelmerkit on määrä linjata kesäkuun Eurooppa-neuvostossa. EU-ministerivaliokunta käsitteli myös unionin ulkosuhteisiin liittyvään yhteyspolitiikkaan.Ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja liikenneministerien videokokoukseen (30.3.). Liikenneministerit keskustelevat rautatieliikenteen edistämisestä ja saavat katsauksen rautatieliikenteen toimintavarmuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi