NordenBladet — Taloustietojen automaattinen raportointi pyörähti käyntiin, kun kunnat ja kuntayhtymät toimittivat vuodenvaihteessa Valtiokonttorille ensimmäisenä tietopakettina tiedot konsernirakenteestaan. Konsernirakennetietoja ei ole ollut aiemmin saatavilla yhdestä paikasta. Tieto on erittäin tärkeää kuntien toiminnan kokonaiskuvan muodostamisessa, ja se on vapaasti hyödynnettävissä tutkikuntia.fi-palvelussa.Kuntien ja kuntayhtymien Valtiokonttorille raportoimien uusien tietojen mukaan vuonna 2021 niiden konserniyhteisöjä on lähes 2800, joista 1925 on tytäryhteisöjä ja 857 osakkuusyhteisöjä. Kuntaan tai kuntayhtymään hallinnollisesti kuuluvia liikelaitoksia on 96.Kunnat ja kuntayhtymät toimittavat taloustietonsa Valtiokonttorille erikseen määriteltyinä raportointikokonaisuuksinasäännönmukaisesti. Konsernitietojen lisäksi kunnat ja kuntayhtymät toimittavat Valtiokonttorille neljännesvuosittaiset taloustiedot, talousarviot ja -suunnitelmat, tilinpäätöstiedot sekä palvelukohtaiset kustannustiedot.Laatupuutteita korjataan juoksevastiTiedoista puuttuu vielä konserniyksiköitä, joissa yksittäisen kunnan tai kuntayhtymän omistusosuus on alle 20 prosenttia. Tiedoista puuttuu myös kuntien osuuksia kuntayhtymistä. Puuttuvaa tietoa täydennetään, kun vuoden 2022 tiedot raportoidaan ensi vuodenvaihteessa. Valtiokonttori korjaa raportointivirheitä ja tietopuutteita aina, kun sellaisia huomataan. Kunnilla ja kuntayhtymillä on velvollisuus korjata virheelliset tai puuttuvat tiedot raportoimalla korjatut tiedot Valtiokonttorille.Valtionavustustoiminnassa kuntakonserni on merkittävä kokonaisuusKunnat ja kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt saavat toimintaansa erilaisia valtionavustuksia, joista ei ole voitu aiemmin muodostaa kokonaiskuvaa. Konsernirakennetieto lisää valtionavustustoiminnan läpinäkyvyyttä. Valtionavustustoiminnan kehittämishankkeen kuntajaostossa selvitetään uuden tiedon avulla sitä, miten paljon ja minkä tyyppisiä valtionavustuksia kuntien ja kuntayhtymien konserniyhteisöt saavat.Konsernirakenne-  ja valtionavustustietoa yhdistämällä voidaan kehittää myös kuntakonsernin johtamista.Konsernitietoja tarvitaan myös kansallisen kuntapolitiikan kehittämisessä Kuntapolitiikan tulevaisuuden toimenpidevaihtoehtojen valmistelussa tavoitteena on parantaa kuntien edellytyksiä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla sekä parantaa kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä. Työn lähtökohtana on tietopohjainen kuntapolitiikan kehittäminen, jossa yhtenä onnistumisen edellytyksenä on kuntakonsernitasolla saatava tieto kunnista. Uutta tietoa hyödyntämällä voidaan paremmin ymmärtää, miten kansalliset toimet vaikuttavat kuntakonsernien rakenteeseen ja toimintaan pelkän kunnan tai kuntayhtymän tarkastelun sijasta. Kunnan yleisen hyvinvointitehtävän, tukipalveluiden tai elinkeinotoimintaan liittyvien tehtävien hoito on organisoitu monimuotoisesti erikokoisissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Liikelaitoksia löytyy tyypillisesti vesihuollon, kuntien infra- tai tilapalvelujen toimialoilla. Konserniyhteisöt puolestaan liittyvät suurelta osin asumispalveluihin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tartuntatautilain muutokset selkeyttävät nykyistä pakolliseen terveystarkastukseen liittyvää sääntelyä. Vastedes myös tartuntataudille altistunut ja tartunnan saanut on velvollinen antamaan tietoja itsestään terveysviranomaisille. Lain 29.3.2021 voimaan tulevat muutokset laajentavat lisäksi Rajavartiolaitoksen mahdollisuutta antaa virka-apua. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki 26. maaliskuuta.Muutokset myös vahvistavat ja nopeuttavat viranomaisten tartuntatautien torjunta- ja jäljitystyötä. Muutokset koskevat tartuntatautilain 16 §:ää (pakollinen terveystarkastus), 22 §:ää (tietojen antaminen) ja 89 §:ää (virka-apu).Pakolliset terveystarkastukset laajemmin käyttöönMuutokset täsmentävät aluehallintovirastolla jo ollutta mahdollisuutta määrätä pakollinen terveystarkastus. Terveystarkastukseen voi sisältyä esimerkiksi koronatesti. Lisäksi kunnan ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalla lääkärillä on vastedes oikeus tehdä yksittäistä henkilöä koskeva päätös pakollisesta terveystarkastuksesta.Aluehallintovirasto voi antaa päätöksen pakollisesta terveystarkastuksesta. Päätös voisi koskea esimerkiksi tiettynä aikana Suomeen tietystä maasta saapuvia henkilöitä lentoasemalla tai satamassa. Päätös voidaan kohdistaa myös tietyssä työpaikassa oleskeleviin työntekijöihin. Aluehallintovirasto ottaa päätöksessään huomioon alueellisen epidemiatilanteen ja sen, milloin ja missä laajuudessa terveydenhuollon henkilöstöä on tarpeen hyödyntää pakollisiin terveystarkastuksiin. Siten henkilöstöä voidaan nykyistä paremmin kohdentaa sinne, missä se on tartuntojen leviämisen näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Menettelyllä varmistetaan se, ettei muu terveydenhuollon toiminta vaarannu esimerkiksi koronavirustilanteessa.Jos henkilö kieltäytyy osallistumasta pakolliseen terveystarkastukseen, hänelle voidaan rikoslain (39/1889) 44 luvun 2 §:n mukaan määrätä terveydensuojelurikkomuksesta sakkoa tai enintään kolme kuukautta vankeutta.Altistuneella ja tartunnan saaneella on velvollisuus antaa tietojaYleisvaaralliseen tai valvottavaan tartuntatautiin sairastuneella, altistuneella tai sellaiseksi perustellusti epäillyllä henkilöllä on jatkossa velvollisuus antaa itseään koskevia tietoja asiaa selvittävälle terveydenhuollon ammattihenkilölle. Aiemmin tietojen kerääminen on perustunut vapaaehtoisuuteen.Rajavartiolaitoksen antama virka-apu laajenee Rajavartiolaitoksella on tartuntatautilain 89 §:n muutoksen jälkeen virka-aputehtävän suorittamiseksi oikeus pysäyttää kulkuneuvo, ohjata liikennettä sekä käsitellä virka-aputehtävässä välttämättömiä terveystietoja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ja Norjan neuvottelut Tenojoen kalastusrajoituksista ovat viivästyneet tuoreiden tietojen vuoksi, joiden mukaan Tenon lohikantojen tila on heikentynyt nopeasti muutaman viime vuoden aikana. Kaikuluotaustulosten perusteella Tenoon nousi viime kesänä kutemaan vain reilut 14 000 lohta. Tämä on alle puolet vuoden 2018 lohimäärästä, joka ei sekään ollut kovin korkea.Norjan ja Suomen ministerit neuvottelivat Tenon lohikantojen tilanteesta 26.2. Neuvottelun jälkeen Norja on lähettänyt Suomelle rajoituksista ehdotuksen. Norja esittää, että Tenon lohen kalastus suljetaan alkavalla kalastuskaudella kokonaan heikentyneiden lohikantojen vuoksi.  Täyskielto koskisi Tenon rajajokialuetta. Lisäksi Norjan ilmasto- ja ympäristöministeriö kieltää kalastuksen Norjan puoleisissa sivujoissa ja joen alajuoksulla. Norjan ympäristövirasto on myös lähettänyt lausunnolle ehdotuksen Tenon lohen kalastuksen kieltämiseksi Tenovuonossa ja Norjan ulkorannikolla neljän kunnan alueella (Nordkapp, Lebesby, Gamvik ja Berlevåg). Alueellisesti hyvin kattava esitys sisältää käytännössä koko sen alueen, jossa Tenon lohta saadaan nykyisin saaliiksi. Muun kalan pyynti säilyisi pääosin ennallaan.– Suomi on korostanut neuvotteluissa Norjan kanssa, että lohikantoja turvaavia toimia on tehtävä koko lohen elinkierron alueella joelta merelle. Rajoitusten on oltava myös tasapuolisia Suomen ja Norjan ja eri kalastajaryhmien välillä. Tästä näkökulmasta suhtaudumme Norjan esitykseen erittäin vakavasti, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Suomi muodostaa kantansa ja vastaa Norjan ehdotukseen tämän ja ensi viikon aikana. Ehdotusta on käsitelty Tenon lohikantojen hoitotyöryhmän ja Tenon kalastussäännön neuvotteluvaltuuskunnan kanssa ja siitä tullaan neuvottelemaan myös Saamelaiskäräjien kanssa. Ensi vuoden kalastusmääräykset lähetetään vielä myös lausuntokierrokselle. Päätös kauden 2021 rajoituksista pyritään saamaan voimaan 1.5. mennessä.Raportit Tenon lohikantojen tilasta löytyvät Luonnonvarakeskuksen sivuiltaLuonnonvarakeskuksen uutinen Tenon lohikantojen tilasta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminenOikeusministeriöPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– 1) Itä-Suomen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen viran (T 12) täyttäminen 2) Pirkanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen
– 1) Itä-Suomen hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Vakuutusoikeuden kahden vakuutusoikeustuomarin viran (T 11) täyttäminenValtiovarainministeriöAntti Makkonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 013
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen luottolaitos- sekä elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivien täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 171/2020 vp; EV 12/2021 vp)Maa- ja metsätalousministeriöMika Saari, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 134
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 18 §:n sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain 41 §:n muuttamisesta (HE 8/2021 vp; EV 23/2021 vp)Tapio Hakaste, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 152
– Myönnetään valtuudet tehdä kalastuksesta Tenojoen vesistössä tehdyn sopimuksen 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun, poikkeavien määräyksien voimaantulolle asetetun määräajan pidentämisestä 1 päivään toukokuuta 2021 noottienvaihdolla sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Norjan kuningaskunnan hallituksen välilläLiikenne- ja viestintäministeriöSini Wirén, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 532
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain sekä laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta (HE 10/2021 vp; EV 16/2021 vp)Jenni Rantio, hallitusneuvos p. 0295 342 075
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 237/2020 vp; EV 17/2021 vp)Emmi Nykänen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 397
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain ja merimieseläkelain 4 §:n muuttamisesta (HE 251/2020 vp; EV 9/2021 vp.)Työ- ja elinkeinoministeriöAnja Liukko, hallitusneuvos p. 0295 062 078
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ydinenergialain sekä Finanssivalvonnasta annetun lain 4 ja 71 §:n ja Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta (HE 178/2020 vp; EV 6/2021 vp)Eeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 11/2021 vp; EV 20/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöLiisa Katajamäki, hallitusneuvos p. 0295 163 329
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tartuntatautilain 16 ja 22 §:n muuttamisesta (HE 15/2021 vp; EV 22/2021 vp)Anu Kangasjärvi, hallitussihteeri p. 0295 163 224
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 13/2021 vp; EV 15/2021 vp)Joni Rehunen, erityisasiantuntija p. 0295 163 435
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi annetun lain 4 §:n muuttamisesta (HE 14/2021 vp; EV 14/2021 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaista rajoittamista sekä maskipakkoa pahimmille epidemia-alueille. Tärkein tavoite on vähentää kontakteja ja lähikontakteja muiden ihmisten kanssa alueilla, joissa koronavirustauti leviää kiihtyvästi ja hallitsemattomasti. Tarkoituksena on suojata ihmisiä vaaralliselta tartuntataudilta ja turvata terveydenhuollon kantokyky. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle torstaina 25. maaliskuuta.Rajoitukset otettaisiin käyttöön erillisellä valtioneuvoston asetuksella alueilla, joilla epidemia ei ole enää torjuttavissa muilla toimilla.Tilanne erityisesti Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä on niin uhkaava, että taudin ilmaantuvuuden kasvaessa nykyisellä vauhdilla sairaanhoidon tarve kasvaa merkittävästi ja erikoissairaanhoidon kantokyky ylittyy lähiviikkojen kuluessa 50–75 %:n todennäköisyydellä. Tällä hetkellä leviävät uudet virusmuunnokset ovat 30–50 % helpommin tarttuvia kuin epidemian alussa levinnyt alkuperäinen koronavirus. Helsingin ja Uudenmaan alueella arviolta jo kaksi kolmasosaa uusista koronavirustapauksista on virusmuunnosten aiheuttamia, Varsinais-Suomessa lähes puolet.Liikkumista voitaisiin rajoittaa enintään kolme viikkoa kerrallaanLiikkumisrajoitusten piiriin kuuluvilla alueilla kotoa tai asuinpaikasta olisi oikeus lähteä vain välttämättömästä syystä tai ulkoilun takia. Virkistäytymis- tai kuntoilutarkoituksessa tapahtuva ulkoilu olisi sallittua samaan talouteen kuuluvien tai enintään kahden muun henkilön kanssa. Ulkona liikkuessa olisi pidettävä riittävä etäisyys muihin ihmisiin. Kotieläimiä voisi ulkoiluttaa.Vuonna 2008 ja sen jälkeen syntyneet lapset voisivat ulkoilla ja leikkiä ulkona yhdessä muiden lasten kanssa. Kotiin tai asuinpaikkaan on aina oikeus palata. Rajoitusalueella asuinkunnasta voisi poistua tai tulla toisesta kunnasta rajoitusalueelle vain välttämättömästä syystä. Sallittua olisi myös liikkuminen maahan saapumiseksi ja maasta lähtemiseksi.Rajoitukset voitaisiin asettaa enintään 21 vuorokaudeksi, ja ne olisivat voimassa vain välttämättömän ajan. Niiden voimassaoloa voitaisiin jatkaa enintään 21 vuorokautta kerrallaan. Hallituksen lakiesityksessä ehdotetaan lisäksi kasvomaskipakkoa niillä alueilla, joilla liikkumisrajoitukset ovat voimassa. Vuonna 2007 tai sitä ennen syntyneen tulisi käyttää kasvomaskia sisätiloissa ja liikennevälineissä, joissa on muita kuin samaan talouteen kuuluvia henkilöitä. Poliisi voisi määrätä maskipakon rikkomisesta 40 euron rikesakon.Liikkuminen olisi sallittua vain välttämättömästä syystäVälttämätön liikkuminen olisi sallittua: 1) elintarvikkeiden, ruoan, lääkkeiden, polttoaineen tai muiden näihin merkitykseltään rinnastuvien henkilökohtaisen elämän kannalta välttämättömien tarvikkeiden hankkimiseksi2) pankissa asioimiseksi sekä postin ja muiden lähetysten noutamiseksi ja lähettämiseksi3) terveydenhuollon tai sosiaalihuollon palvelujen käyttämisen vuoksi taikka henkilökohtaista läsnäoloa edellyttävään viranomaisasiointiin4) virka- tai työsuhteeseen liittyvien työtehtävien hoitamiseksi taikka elinkeino- tai yritystoiminnan harjoittamiseksi5) varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaiseen varhaiskasvatukseen, perusopetuslain (628/1998) tai Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain (1463/2007) mukaiseen opetukseen tai toimintaan taikka lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen tai korkea-asteen koulutukseen tai tällaisen koulutuksen pääsy-, valinta- tai soveltuvuuskokeisiin taikka ylioppilastutkinnon tai sitä vastaavaan tutkinnon kokeeseen osallistumisen vuoksi6) yhteiskunnallisen luottamustoimen harjoittamiseksi samoin kuin yksityisen yhteisön tai säätiön toimielimen kokoukseen osallistumiseksi tai toimielimen jäsenen tehtävien hoitamiseksi taikka yhteisön tai säätiön edustamiseksi tilanteissa, joissa osallistumisen, tehtävien hoitamisen tai edustamisen lykkäämisestä voisi aiheutua vahinkoa yhteisölle tai säätiölle, sen osakkeenomistajalle tai jäsenelle taikka jollekin muulle7) varusmiespalveluksen tai muun lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi8) läheisen henkilön hoivan tarpeen, kuolemanvaaran, kuoleman tai hautajaisten vuoksi, lapsen avun ja tuen tarpeen tai tapaamisoikeuden toteuttamiseksi, vammaisen henkilön avun ja tuen tarpeen toteuttamiseksi, tai vakiintuneen parisuhteen taikka muun näihin rinnastuvan merkitykseltään painavan syyn vuoksi9) yksilöllisen sielunhoidollisen tapaamisen vuoksi uskonnollisen yhteisön edustajan kanssa10) henkilön omistuksessa tai hallinnassa olevan rakennuksen, kiinteistön tai kulkuneuvon huoltamiseksi tai ylläpitämiseksi taikka asuinpaikan muuton vuoksi11) henkilön vastuulla olevan eläimen hoitoa varten12) henkilön tai samaan talouteen kuuluvan toisen henkilön* omistuksessa tai pysyvässä hallinnassa tai käytössä* olevalle vapaa-ajan asunnolle siirtymiseksi13) pelastuslaissa (379/2011) ja muissa laeissa tarkoitettujen pelastustoimen tehtävien hoitamiseksi.Jos liikkumisrajoitukset otetaan käyttöön, niiden yksityiskohdista viestitään laajasti ja monikielisesti eri viestintäkanavissa. Tehokkaalla viestinnällä pyritään varmistamaan, että tieto rajoituksista tavoittaa rajoitusalueella asuvat, työskentelevät ja liikkuvat ihmiset. Liikkumisrajoitusten valvonta kuuluisi poliisilleHenkilön olisi annettava poliisin pyynnöstä selvitys liikkumisensa syystä ja määränpäästä. Poliisi ei voisi estää asetuksen mukaisesta välttämättömästä syystä liikkuvaa henkilöä. Poliisi voisi määrätä väkijoukon hajaantumaan ja ottaa rajoitusta rikkovan henkilön kiinni sekä määrätä sakon rajoitusten rikkomisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 14.5.2021 asti. Lakia ei sovellettaisi Ahvenanmaan maakunnassa.* lihavoitu teksti lisätty 25.3. klo 16.15

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntaministeri Sirpa Paatero on tänään vastaanottanut loppuraportin helmikuussa kokoontuneesta kansalaispaneelista, joka käsitteli toimia, joita Suomessa tulisi ottaa käyttöön julkisissa ammateissa toimivien henkilöiden suojelemiseksi vihapuheelta ja vapaan mielipiteenilmaisun turvaamiseksi. ”OECD on todennut julkisissa viroissa ja tehtävissä toimiviin henkilöihin kohdistuvan vihapuheen ja maalittamisen olevan Suomessa kasvava ongelma. Hallitus ottaa ongelmat vakavasti. Niihin puuttuminen on osa tavoittelemaamme poliittisen kulttuurin muutosta. Vapaa toisia loukkaamaton mielipiteen ilmaisu rakentavassa ympäristössä on toimivan demokratian ydintä. Demokraattisen järjestelmän toimintakyky mahdollistaa myös yhteiskunnan uudistamisen ja tasa-arvon lisäämisen”, toteaa kuntaministeri Paatero.Valtiovarainministeriö käynnistää tiiviillä aikataululla työskentelevän valmisteluryhmän, jossa on mukana myös oikeusministeriö ja sisäministeriö. Ryhmä valmistelee toukokuun loppuun mennessä yhdessä eri ministeriöiden kanssa aikataulut ja vastuutahot kansalaispaneelin suositusten toimeenpanolle. Raportti sisältää 25 kansalaispaneelin laatimaa toimenpide-ehdotusta vihapuheen ja maalittamisen ehkäisemiseksiKansalaispaneeli korostaa suosituksissaan vihapuheen ja maalittamisen näkyväksi tekemistä, määritelmien selkeyttä ja niihin pohjautuvaa kansalaisviestintää, rangaistusten oikeasuhtaisuutta ja uhrien oikeussuojaa, ennaltaehkäisyä, voimavarojen riittävyyttä sekä verkkoalustojen vastuuta. Tärkeä rooli on myös aihepiiriä koskevalla tutkimuksella sekä tiedotuksella ja koulutuksella. Suositukset toimenpiteiksi on julkaistu jo erikseen helmikuussa.Kansalaispaneelin loppuraportti on arvokas myös itse menetelmän käytöstä saatavan tiedon vuoksi. Raportti sisältää yhteenvedon siitä, miten panelistit kokivat työskentelyyn osallistumisen. Kansalaispaneeli on osa meneillään olevaa OECD:n arviointia kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksista Suomessa. Kansalaispaneelin osallistujat valittiin koko maasta satunnaisotannan kautta. Kansalaispaneelin järjesti valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön toimeksiannosta Åbo Akademin yhteiskuntatutkimuksen keskus (Samforsk). Valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö eivät osallistuneet aiheen valintaan, mutta auttoivat paneelin järjestäjiä luomaan tilannekuvan aiheeseen liittyvästä lainsäädäntötyöstä ja hallinnon viimeaikaisista toimista. Kansalaispaneelin suositukset eivät ole ministeriöiden kannanottoja

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annettua lakia muutetaan. Muutoksella jatketaan sähköiseen tunnistamiseen liittyvän niin kutsutun ensitunnistamisen ketjuttamisen enimmäishintasääntelyä kahdella vuodella. Enimmäishinta on kahden seuraavan vuoden ajan sama kolme senttiä kuin nykyisin.Ensitunnistaminen tarkoittaa henkilöllisyyden luotettavaa tunnistusta silloin, kun henkilölle myönnetään ensimmäistä kertaa vahva sähköinen tunnistusväline kuten pankkitunnukset. Ensitunnistamisen ketjuttaminen tarkoittaa, että henkilölle luodaan täysin sähköisesti jo olemassa olevalla vahvalla sähköisellä tunnistusvälineellä uusi tunnistusväline, esimerkiksi pankkitunnuksella uusi mobiilivarmenne.Määräaikaista hintasääntelyä jatketaan, sillä sähköisen tunnistamisen saatavuus on yhteiskunnan peruspalveluiden ja niiden turvallisuuden kannalta olennaista. Nykyinen enimmäishintasääntely on vauhdittanut markkinoiden kehittymistä ja lisännyt kiinnostusta tunnistuspalveluiden tarjontaa kohtaan. Kehitys on kuitenkin vielä kesken.Lakimuutoksen hyväksynnän yhteydessä eduskunta edellytti, että liikenne- ja viestintäministeriö toimittaa vuosittain liikenne- ja viestintävaliokunnalle selvityksen vahvan sähköisen tunnistamisen markkinasta ja tarjonnasta kerätystä tiedosta ja arvion hintasääntelyn jatkamisen tarpeellisuudesta.Mitä seuraavaksi?Hallitus esitti vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muutosten vahvistamista 25. maaliskuuta 2021. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa muutokset 26. maaliskuuta 2021 ja määrätä ne tulemaan voimaan 1. huhtikuuta 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi tänään asetuksen, jolla parannetaan veden ja lämpöenergian käyttäjän omaa kulutustaan koskevan tiedon saantia. Tavoitteena on myös kasvihuonekaasupäästöjen ja muun ympäristökuormituksen vähentäminen energian- ja vedenkulutuksen pienentyessä.Energiatehokkuusdirektiivin edellyttämät lakimuutokset tulivat Suomessa voimaan 23.11.2020. Vaatimukset edellyttivät Suomessa muutoksia energiatehokkuutta, rakentamista ja asumista koskeviin säädöksiin.Asetuksella annetaan yksityiskohtaiset säännökset kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen kulutus- ja laskutustietojen toimittamisesta vähittäismyyjän loppuasiakkaalle sekä veden kulutus- ja laskutustietojen toimittamisesta veden loppukäyttäjälle. Asetuksella annetaan niin ikään tarkemmat säännökset vedestä maksettavan vastikkeen tai muun korvauksen määräämisestä. Kulutuksen perusteella on laskutettava sekä kylmän että lämpimän veden osuudet ja lämpimän veden lämmittämiseen käytetyn energian kustannukset.Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalle, vuokralaiselle sekä asumisoikeuden haltijalle on annettava kuukausittain tiedot lämpimän ja kylmän käyttöveden kulutuksesta. Lisäksi vesimaksuvastikkeen tai muun korvauksen perinnän yhteydessä on annettava tarkemmat tiedot vastikkeen tai muun korvauksen määräytymisen perusteista. Käytännössä varsinainen kulutukseen perustuva laskutus toteutetaan yleensä kerran vuodessa. Vuoden 2020 lopulla tehtyjen säädösmuutosten mukaan rakennuksiin asennettavien huoneistokohtaisten veden kulutusmittareiden on oltava etäluettavia. Vaatimukset koskevat uusia rakennuksia, joille haetaan rakennuslupaa. Olemassa olevat taloyhtiöt siirtyvät kulutusperusteiseen laskutukseen sitä mukaa kun niihin asennetaan putkisaneerauksen yhteydessä asianmukaiset huoneistokohtaiset etäluettavat vesimittarit. Etäluettavuusvaatimus koskee myös lämpöenergiamittareita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto lähetti 25.3.2021 Tasavallan presidentin vahvistettavaksi lakimuutokset, joilla uudistetaan ydinjätehuollon kustannuksiin varautumista koskevaa sääntelyä. Valtion ydinjätehuoltorahaston (VYR) hallinnoimien varojen sijoitustoimintaa monipuolistetaan ja siitä tulee nykyistä pitkäjänteisempää.Muutokset tehtiin ydinenergialakiin, Finanssivalvonnasta annettua lakiin ja Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettuun lakiin. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.5.2021.VYR on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jolla on ydinenergialaissa säädetty tarkkarajainen tehtävä ja tarkoitus: varautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin. 1980-luvun lopussa perustettuun rahastoon kerrytetään vuosittain jätehuoltovelvollisilta (Fortum Power and Heath Oy ja Teollisuuden Voima Oyj) maksuja siten, että rahastossa on riittävästi varoja ydinjätehuollon arvioituihin kustannuksiin. Rahastossa oli vuoden 2020 lopussa varoja yli 2,6 miljardia euroa. Lisäksi rahastossa on VTT Oy:n käytöstä poistetun tutkimusreaktorin vuoksi noin 24 miljoonaa euroa.Ydinenergialain muutoksella huolehditaan VYR:n varojen arvon säilymisestä ja samalla niiden riittävyydestä ydinjätehuollon kustannuksiin varautumisessa. Uudistuksella mahdollistetaan sijoitusten nykyistä parempi tuotto riskinottoa maltillisesti lisäämällä. Uudistuksessa on myös varmistettu varojen riittävyys säätämällä riskienhallinnasta. Sääntelyn uudistaminen oli tarpeen, jotta sijoitustoiminnassa voidaan hyödyntää rahoitusmarkkinoilla ja finanssialalla tapahtunutta kehitystä. Aikaisempaa suurempi sijoitusriski mahdollistaa rahaston paremman tuoton pitkällä aikavälillä.Jätehuoltovelvolliset tai näiden omistajat saavat edelleen takaisinlainata rahastoon tallettamiaan varoja. Tämä osuus on jatkossa 60 prosenttia nykyisen 75 prosentin sijaan. Laina-aika pitenee kolmeen vuoteen, kun se nyt on vuosi. Suomen valtion velkasitoumuksiin on sijoitettava vähintään 20 %. Myös osakkeisiin ja muihin sijoituksiin on käytettävissä vähintään 20 %. Muiden sijoitusten osuus ja Suomen valtion velkasitoumuksiin sijoitettu osuus voi myös olla suurempi, jos jätehuoltovelvolliset eivät käytä takaisinlainausoikeuttaan täysimääräisesti.VYR:n hallintomalli ja organisointi uudistetaan. Näihin liittyvä sääntely nostetaan lakitasolle perustuslain 119 §:ssä edellytetyllä tavalla. VYR on edelleen valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, joka on työ- ja elinkeinoministeriön alainen ja hallinnoima.Ydinturvallisuuteen ja ydinjätehuoltoon liittyviin tutkimuksiin myönnettäviä avustuksia koskevat järjestelmät yhdistetään. Ydinlaitosten haltijoilta ja jätehuoltovelvollisilta kerättävät maksut määräytyvät vuosina 2023–2025 kuten nykyisin, mutta vuosina 2026–2032 ne alenevat jonkin verran. Avustuksia varten kerättävien maksujen määrä oli vuonna 2020 yhteensä noin 12,2 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 se olisi arvion mukaan noin 8,2 miljoonaa euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eduskunta hyväksyi sairausvakuutuslain muuttamisen väliaikaisesti siten, että sairaanhoitokorvauksiin lisätään koronarokottamisen korvaustaksa. Korvauksen suuruus on kymmenen (10) euroa. Lisäksi koronarokottamisen korvaaminen tekee rokotuksiin tehdyt matkat korvattaviksi. Matkakustannukset korvataan jatkossa sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjen rokottamisten osalta.Lakimuutosten tavoitteena on helpottaa työnantajien mahdollisuuksia antaa rokottaminen työterveyshuollossa tehtäväksi, jos kunta näin haluaa. Kokonaisvastuu rokottamisesta on edelleen kunnilla, ja kunnat päättävät rokotussuunnitelmissaan muiden tahojen osallistumisesta rokottamiseen. Tällä hetkellä Kela korvaa koronarokotteiden rokottamistoimenpiteiden kustannuksia työnantajille työterveyshuollon korvausten korvausluokan I kautta. Jatkossa Kela voi korvata työterveyshuollossa annetut koronarokottamiset vaihtoehtoisesti sairaanhoitokorvausten kautta. Koronarokottamisen korvaus voidaan maksaa suorakorvauksena yksityiselle työterveyshuollon palveluntuottajalle, jolloin työnantajan maksettavaksi jää rokottamistoimenpiteen omavastuuosuus.Tasavallan presidentti vahvistaa muutokset 26.3.2021. Muutokset tulevat voimaan 27.3.2021 ja ovat voimassa vuoden 2021 loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi