NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea kokoontui maanantaina 22.3.2021. Komitea keskusteli ensimmäistä kertaa palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisesta. Se on yksi komitean määrittämistä neljästä sosiaaliturvan keskeisestä ongelmakokonaisuudesta, joiden pohjalta komitea rakentaa sosiaaliturvauudistuksen tiekartan.– Etuuksien ja palveluiden kohtaamattomuutta syntyy monin eri tavoin. Voi olla, että sopivaa palvelua ei ole tarjolla tai sitä ei tarjota oikea-aikaisesti. Toiseksi voi olla, että palveluun osallistuminen ei ole kannustavaa tai velvoittavaa. Ongelma syntyy myös, jos palveluja ei tunneta eikä niihin osata hakeutua, toteaa työ- ja toimintakykyjaoston puheenjohtaja Raimo Antila.– Parannettavaa on etuus- ja palvelutarpeen tunnistamisessa, palvelun aloittamisen oikea-aikaisuudessa sekä etuus- ja palvelupolun jatkuvuudessa ja seurannassa. Asiakkaita tulee kannatella asiakkaan tarpeen ja yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti, toteaa Antila.Sosiaalipolitiikan professori Minna van Gerven vertailee työssään Suomen ja muiden maiden sosiaaliturvajärjestelmiä. – Tärkeintä olisi, että yhteen sovitettavat järjestelmät pystyvät tukemaan yksilöitä heidän tarpeidensa mukaisesti. Suomessa asiakas saa usein kaavamaisesti palvelun sen perusteella, millä etuudella hän on – ei niinkään asiakkaan tarpeiden perusteella. Meillä on siiloutuneet palvelut ja siirtyminen etuuksien ja palvelujen välillä on ongelmallista, varsinkin haavoittuvimmille ryhmille. Esimerkiksi Hollanti panostaa varhaiseen palveluihin pääsemiseen enemmän kuin Suomi, van Gerven kertoo.Sosiaaliturvakomitea keskusteli oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainosta. Jos palveluihin osallistuminen olisi etuuden saajille nykyistä kannustavampaa ja velvoittavampaa, yhteiskunnalla pitäisi samalla olla nykyistä vahvempi velvoite tarjota sopivia palveluita oikeaan aikaan.Palvelutarpeen tunnistaminen ja palvelujen laatu vaikuttavat siihen, miten hyvin asiakkaan tukeminen onnistuu. Palvelujen kehittäminen merkitsee myös taloudellista panostusta niihin, huomautettiin komitean keskustelussa. Lue myös: Miksi oikeudet ja velvollisuudet palveluihin eroavat Suomessa muista maista?Osittaisen työllistymisen kannustimet ovat hyvätSosiaaliturvakomitea sai tilannekatsauksen ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevan ongelmakokonaisuuden konkretisointiin. Yhteensovittamisen ongelmienkin taustalta löytyy useita yhteiskuntapoliittisia valintoja, joiden yhtenä tavoitteena on ollut oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino. Tutkimusprofessori Tomi Kyyrä kertoi työttömyysturvasta ja työttömyyden aikaisesta työskentelystä:– Suomessa osittaisen työllistymisen taloudelliset kannustimet ovat hyvät. Työttömyyden aikainen työskentely nopeuttaa työllistymistä kokoaikaisesti useimmissa tapauksissa – tai ei ainakaan hidasta sitä. Yhteensovittamista voidaan vielä pyrkiä parantamaan vähentämällä epävarmuutta soviteltujen työttömyysetuuksien ja muiden tulonsiirtojen suuruudesta, kertoo Kyyrä.Sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksien työstäminen Komitea kirjoittaa vuoden 2021 aikana sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksista kannanotot. Kokouksessa keskusteltiin kannanottojen rakenteesta.Komitean seuraavassa kokouksessa 10.5. käsitellään kaikkia sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Konfliktien, luonnononnettomuuksien sekä koronaviruspandemian johdosta humanitaarista apua tarvitsee maailmassa yli 200 miljoonaa ihmistä. Humanitaarinen apu on yksi konkreettisimmista keinoista vastata kriiseihin ja katastrofeihin. Suomi myöntää yhteensä 69,6 miljoonaa euroa YK-järjestöjen, Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen sekä suomalaisten kansalaisjärjestöjen humanitaariseen työhön.Suomi painottaa humanitaarisessa avussa naisten ja tyttöjen oikeuksia, vammaisten henkilöiden aseman parantamista ja kouluruokailua.Valtaosa Ulkoministeriön nyt myöntämästä rahoituksesta ohjataan YK-järjestöille. Suomen yleisrahoituksella tuetaan ruokaturvaa (Maailman ruokaohjelma WFP 8 milj. €), pakolaisten elinoloja, suojelua ja koulutusta (YK:n pakolaisjärjestö UNHCR 7 milj. €, palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA 5 milj. €) ja humanitaarisen työn koordinaatiota (YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimisto Ocha 2,5 milj. €) sekä vastataan äkillisiin katastrofeihin ja alirahoitettuihin pitkittyneisiin kriiseihin (keskitetty hätäapurahasto Cerf 8 milj. €) ja ennaltaehkäistään katastrofiriskejä (UNDRR 1 milj. €). ”Koronaviruspandemia on entisestään korostanut ennakoivan ja joustavan rahoituksen merkitystä humanitaarisessa työssä. Alkuvuodesta myönnettävä yleisrahoitus on paras tapa varmistaa avun nopea ja oikea-aikainen perillemeno äkillisissä kriiseissä”, painottaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Yleisrahoituksen lisäksi Suomi myöntää rahoitusta YK-järjestöjen alueelliseen ja temaattiseen työhön. Suomen rahoituksen avulla WFP parantaa ruokaturvaa Sahelissa ja Afganistanissa (yht. 4 milj. €) ja vahvistaa vammaisten henkilöiden ruokaturvaa (1 milj. €); UNHCR tukee pakolaisia Etelä-Sudanissa ja sen naapurimaissa (2 milj. €), Etiopian Tigrayssa (2 milj. €) ja Syyriassa ja sen lähialueilla (5 milj. €); ja YK:n väestörahasto UNFPA parantaa tyttöjen ja naisten lisääntymisterveyspalveluja Syyriassa (2 milj. €).Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike on Suomelle merkittävä yhteistyökumppani humanitaarisessa työssä. Nyt myönnettävä 13 miljoonan euron rahoitus jakaantuu yleisrahoitukseen (Punaisen Ristin kansainvälinen komitea 3 milj. €) sekä alueellisiin ohjelmiin: Punaisen Ristin Kansainvälisen komitean hätäaputyö Jemenissä (2,7 milj. €), Etelä-Sudanissa (2 milj. €), Burkina Fasossa (1,2 milj. €), Afganistanissa (1 milj. €) ja Ukrainassa 0,8 milj. €) sekä Punaisen Puolikuun työ Syyriassa (1,1 milj. €). Kaikissa näissä ohjelmissa vahvistetaan haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten suojelua, terveyspalveluita, ruokaturvaa ja vedenjakelua. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen humanitaarista työtä rahoitetaan 10,2 miljoonalla eurolla. Hankkeita toteuttavat Fida International, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Pakolaisapu, Pelastakaa Lapset, Plan International Suomi, Suomen Punainen Risti ja Suomen World Vision. Kansalaisjärjestöjen humanitaarisella toiminnalla tuetaan muun muassa vesihuoltoa ja sanitaatiota, vammaisten henkilöiden koulutusta sekä lastensuojelua, ruokaturvaa ja koulunkäyntiä. Kansalaisjärjestöt tukevat tärkeällä tavalla paikallisia humanitaarisia toimijoita ja vahvistavat niiden kykyä vastata kriiseihin. Kansalaisjärjestöhankkeita tuetaan tänä vuonna useiden Afrikan maiden lisäksi Jemenissä, Myanmarissa ja Pohjois-Koreassa.Suomi osallistuu myös EU:n humanitaarisen avun rahoittamiseen EU:n talousarvioon maksamansa osuuden kautta. EU ja sen jäsenmaat yhdessä ovat maailman suurin humanitaarisen avun antaja.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Veikkauksen netissä pelattavien nopearytmisten rahapelien enimmäistappiorajat säilyvät nykyisellään 30.6.2021 asti. Alennettu vuorokausikohtainen enimmäistappioraja säilyy 500 eurossa. Kuukausikohtainen enimmäistappioraja on 2000 euroa. Asiaa koskeva sisäministeriön asetus tulee voimaan 1.4.2021.Nopearytmisiä pelejä ovat esimerkiksi kasino- ja raha-automaattipelit. Enimmäistappiorajan lisäksi kaikkien pelaajien on edelleen asetettava itselleen vuorokausi- ja kuukausikohtaiset tappiorajat. Itse asetettavat rajat eivät voi olla korkeampia kuin enimmäistappiorajat.Tavoitteina tehostaa rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisemistä ja vähentämistäAsetusmuutosten tavoitteina on ollut tehostaa rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisemistä ja vähentämistä koronaviruspandemian vuoksi. Koronavirustilanne on pysynyt alkuvuoden aikana vaikeana ja edelleen vaikeutunut maaliskuun 2021 kuluessa. Muuttunut arki, olosuhteiden mahdollisesti mukanaan tuomat huolet sekä kuormittuneisuus voivat lisätä esimerkiksi ihmissuhteisiin, talouteen ja terveyteen liittyviä ongelmia. Koronavirustilanteeseen liittyy myös kohonnut liiallisen rahapelaamisen riski. Samanaikaisesti rahapeliongelmiin tarkoitettujen palveluiden saatavuus on koronavirustilanteen johdosta selvästi heikentynyt, mikä on merkittävää juuri paljon pelaavan ryhmän kohdalla. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työvoimapula-ammateiksi määriteltiin työ- ja elinkeinotoimistoissa valtakunnallisesti yhteensä 37 ammattia helmi-maaliskuussa 2021. Vuotta aiemmin ennen koronan vaikutuksia, pula-ammatteja oli selvästi enemmän, yhteensä 60. Syksyllä 2020 työvoimapula-ammatteja oli arvioidusta 200 ammatista 31. Työvoimapula-ammattien määrä on hieman noussut syksyn arvioinnista.Ylitarjonta-ammatteja oli helmi-maaliskuussa TE-toimistoissa tehdyn arvioinnin mukaan noin 200 ammatista nyt 37. Ylitarjonta-ammattien määrä on kasvanut, sillä vuotta aikaisemmin keväällä ylitarjonta-ammatteja oli 25. Työvoiman ylitarjontaan korona ei ole merkittävästi vaikuttanut. Muutokset työvoiman ylitarjonnassa ovat vähäisiä ja trendinomaisia.Tulokset käyvät ilmi TEM:n ammattibarometrista, joka kokoaa TE-toimistojen järjestelmätietoihin perustu-vat arviot ammattien kysynnän ja tarjonnan suhteista lähitulevaisuudessa. Barometriarvioinnissa on mukana ammattiluokituksen (ISCO 4) ammateista 200 eli vajaa puolet suurivolyymisimmista ammateista.Työvoimapulan painopiste terveys- ja sosiaalialan ammateissa jatkuuSuurta pulaa osaavasta työvoimasta on erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalityön ammateissa. Vaikein tilanne on sairaanhoitajien, sosiaalityön erityisasiantuntijoiden, puheterapeuttien, lähihoitajien ja lastentarhanopettajien rekrytoinneissa.Terveys- ja sosiaalialan ammattien osuus pula-ammattien top-15 listalla on suuri. Pula-ammattien kärjessä olevista kaksi kolmasosaa on terveys- ja sosiaalialalta. Uusina ammatteina top-15 -listalle ovat nousseet terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattien ulkopuolelta maansiirtokoneiden kuljettajat ja kattoasentajat. Suuhygienistit ovat myös jälleen top-15 -listalla.Työvoiman ylitarjonta-ammattien top 15 -listalla muutokset ovat olleet vielä vähäisempiä kuin pula-ammateissa. Ylitarjontaa työvoimasta on yleisesti yleissihteerin ammatissa. Ylitarjonnan top 15 -listalle ovat nousseet tieto- ja viestintäteknologian asentajat.Ammattien työmarkkinatilanne tasapainoisin Satakunnassa ja LapissaTyövoiman kysynnän ja tarjonnan suhteen tasapainossa olevien ammattien osuus oli arvioiduissa ammateissa suurin Satakunnassa ja Lapissa. Suhteellisesti vähiten työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhteen tasa-painossa olevia ammatteja oli arvioitsijoiden mukaan Keski-Suomessa ja Kainuussa. Kainuussa työvoimapula-ammattien osuus arvioiduista ammateista on suuri ja Keski-Suomen tilannetta heikentää ylitarjonta-ammattien suuri osuus.Seuraava arvio työllistymisen näkymistä eri ammateissa tehdään syksyllä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi toimii tänä vuonna Pohjoismaiden ja Baltian maiden NB8-yhteistyön puheenjohtajamaana. Vuoden ensimmäinen NB8-ulkoministerikokous järjestetään perjantaina 26.3. virtuaalisesti COVID-19-tilanteesta johtuen.Ulkoministerit keskustelevat Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston johdolla mm. ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä, COVID-19-kriisin jälkeisestä elpymisestä sekä YK-asioista.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronapandemiatilanne ja rokotteet olivat vahvasti esillä 25. maaliskuuta järjestetyssä Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokouksessa. Muita kokouksen aiheita olivat sisämarkkinat, teollisuuspolitiikka, digitalisaatio ja talous, itäinen Välimeri sekä informaatiokohtana Venäjä. Lisäksi videoyhteyksin järjestettiin Eurohuippukokous sekä erillinen keskustelu Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kanssa.Koronapandemiaan liittyneessä keskustelussa esillä olivat erityisesti rokotetuotannon ja –jakelun nopeuttaminen, vientilupamekanismin merkitys sekä tuleviin terveyskriiseihin varautuminen. Päämiehet vahvistivat, että EU:n yhteishankinnan kautta ostetut rokotteet jaetaan edelleen asukasluvun mukaisessa suhteessa. Työtä jatketaan suurlähettilästasolla rokotteiden nopeiden ja tasapuolisten toimitusten varmistamiseksi. Eurooppa-neuvoston jäsenet keskustelivat myös unionin sisämarkkinoista, teollisuuspolitiikasta, digitaloudesta sekä taloudesta. Kokouksen julkilausumassa EU-johtajat korostavat vahvojen, kriisinkestävien ja toimivien sisämarkkinoiden merkitystä. Teollisuuden kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä on vahvistettava, jotta voidaan vauhdittaa vihreää ja digitaalista siirtymää. EU-johtajat keskustelivat myös itäisen Välimeren tilanteesta ja unionin suhteista Turkkiin. Itäisen Välimeren osalta on tapahtunut myönteistä kehitystä. Mikäli Turkki jatkaa rakentavaa toimintaansa, unioni on valmis edistämään yhteistyötä Turkin kanssa eri aloilla. Toisaalta EU-johtajat totesivat, että tilannetta seurataan jatkossakin tarkasti. EU on valmis vastaamaan päättäväisesti, mikäli Turkin toiminta sitä edellyttää.Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel informoi kokouksen osallistujia keskustelustaan presidentti Putinin kanssa. Strateginen keskustelu Venäjästä käydään seuraavassa varsinaisessa Eurooppa-neuvoston kokouksessa.Erillinen Eurohuippukokous keskusteli euron kansainvälisen roolin vahvistamisesta. Eurohuippukokous totesi julkilausumassaan kannattavansa euron kansainvälisen aseman vahvistamista. Näin voitaisiin edistää avointa strategista riippumattomuutta talous- ja rahoitusasioissa, lisätä maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän vakautta sekä tukea yrityksiä ja kotitalouksia unionin alueella. Kokouksen varsinaisen asialistan ulkopuolella EU-johtajat keskustelivat Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kanssa. Keskustelussa esillä olivat muun muassa rokotuksiin liittyvien haasteiden globaali luonne, tarve vaikuttaville ilmastotoimille ja EU:n sekä Yhdysvaltojen yhteiset arvot.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen esitys ravintoloiden sulkemisesta 18.4. saakka on tarkoitus käsitellä eduskunnassa siten, että laki voitaisiin vahvistaa sunnuntaina 28.3.2021.Samalla säädetään asetuksella ne alueet, joissa ravintolat on pidettävä kiinni asiakkailta. Hallituksen esityksessä on liitteenä asetusluonnoksessa ne maakunnat, joissa ravintolat on suljettava asiakkailta. Päätös tehdään kuitenkin mahdollisimman ajantasaisen tautitilannearvion pohjalta ja asetukseen voi vielä tulla muutoksia. 
Työ- ja elinkeinoministeriö viestii asiasta heti, kun päätös on tehty.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen hallitukselle myönnettiin torstaina 25. maaliskuuta kansainvälinen kestävän kehityksen Catalyst 2030 -palkinto. Palkinto on suunnattu pääministerin johtamalle kestävän kehityksen toimikunnalle. Suomi sai tunnustusta osallistavasta toimintatavastaan YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030:n toimeenpanossa. Palkinnon perusteluissa nostettiin esiin erityisesti Suomen kansainvälinen yhteistyö kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi.Palkinnon otti vastaan kestävän kehityksen toimikunnan varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Mikkonen alleviivaa, että toimikunta on kansainvälisesti ainutlaatuinen vaikuttajafoorumi: työhön osallistuu yli 80 toimijaa yhteiskunnan eri osa-alueilta.Toimikunnan työ pohjautuu vuoropuheluun hallituksen, tutkijoiden, yritysten, kaupunkien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien välillä. Toimikunta määrittelee kansalliset kestävän kehityksen tavoitteet sekä toteuttaa ja seuraa niiden edistymistä.
 
”Suomen kestävän kehityksen työ herättää maailmalla aitoa kiinnostusta ja ihastusta, tämäkin palkinto on osoitus siitä. Kestävän kehityksen toimikunta on sosiaalinen innovaatio, jonka puitteissa tehdään yhdessä työtä Suomen tulevaisuuden rakentamiseksi kestävälle pohjalle”, Mikkonen kommentoi.Catalyst 2030 -palkinnon perusteluissa on nostettu esiin Suomen tavoitteet, toimet ja kumppanuudet kestävän kulutuksen ja tuotannon saralla – taustalla vaikuttavat myös Suomen kiertotalousratkaisut ja kunnianhimoiset ilmastotavoitteet sekä kansainvälinen yhteistyö alan järjestöjen kanssa.Mikkonen muistuttaa, että ympäristötavoitteiden saavuttaminen vaatii edelleen paljon ponnisteluja Suomessa.”Kestävää kulutusta ja tuotantoa koskevat kysymykset ovat erityisen haastavia. Niiden ratkaisemiseksi hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä. Hallitus on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä ja olemme juuri asettamassa tavoitteita luonnonvarojen kokonaiskäytön kasvun taittamiselle. Tavoitteiden saavuttamiseksi meidän on tärkeää pitää mukana kaikki keskeiset alat ja toimijat.”Catalyst 2030 -palkinnot jaettiin ensimmäistä kertaaCatalyst 2030 on Maailman talousfoorumissa Davosissa vuosi sitten perustettu globaali yhteisö. Yhteisön tavoitteena on tukea kokonaisvaltaista yhteiskunnallista muutosta ja uusia innovatiivisia ratkaisuja, jotta YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n tavoitteiden saavuttaminen olisi mahdollista. Yhteisössä on mukana yhteiskunnallisia yrityksiä, ajatushautomoita ja muita vaikuttajia yhteiskunnan eri aloilta.Catalyst 2030 sai yli 200 ehdotusta palkinnon saajiksi kahdeksaan eri kategoriaan, joista raati valitsi voittajat. Suomi palkittiin hallitukset ja kaupungit -kategoriassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee pikaisesti kohtuullista korvausta tukemaan yrityksiä, joihin liikkumisrajoitukset vaikuttavat. Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta 25.3.2021.Hallituksen esityksen mukaan koronasta aiheutuvien menetysten korvaamisesta säädetään kustannustukilaissa. Lainsäädäntöön sisällytetään mahdollisuudet kohtuulliseen korvaukseen siten, että se ottaisi huomioon liikkumisrajoitusten vaikutukset yrityksille.Tuki kohdistettaisiin kustannusten kuten palkkojen ja vuokrien kohtuulliseen korvaukseen. Uusi tuki liikkumisrajoitusten vaikutusten korvaamisesta edellyttää kustannustukilain muuttamista.Liikkumisrajoituksia koskeva laki käsitellään seuraavaksi eduskunnassa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 14.5.2021 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vanhusasiavaltuutettua koskevan esitysluonnoksen mukaan tavoitteena on luoda uusi itsenäinen viranomainen, joka seuraisi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista ja toisi havaintojaan sekä ikääntyneiden näkökulmaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi esittää konkreettisemmin keskeiset perustelut ja muutostarve vanhusasiavaltuutetun toiminnon perustamiseksi. Esitysluonnoksesta ei vielä ilmene riittävästi, mitä lisäarvoa ehdotettu uusi viranomainen toisi.  Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksen vaikutuksia ikääntyneiden hyvinvointiin, asemaan ja vaikutusmahdollisuuksiin tulisi kuvata monipuolisemmin. Esitysluonnoksessa tulisi myös käsitellä tarkemmin vanhusasiavaltuutetun toiminnan vaikutuksia muihin viranomaisiin ja tarvittavaan viranomaisyhteistyöhön. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi