NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on saanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) lausunnon, joka koskee covid-19 rokotusten jakelun alueellista kohdentamista. THL:n lausunto perustuu kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän KRAR 18. maaliskuuta antamiin suosituksiin, joiden mukaan koronarokotteiden jakelussa huomioitaisiin väestön määrän lisäksi epidemian tilanne eri alueilla.Sosiaali- ja terveysministeriö perehtyy THL:n lausuntoon ja siinä esitettyyn malliin rokotusten alueellisesta kohdentamisesta. Ministeriö arvioi muun muassa sitä, edellyttäisikö ehdotettu toimintamalli rokotusasetuksen muuttamista. Samoin STM arvioi annettua esitystä myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta, ja pyytää tarvittaessa lausunnon asiasta yhdenvertaisuusvaltuutetulta.STM pyrkii tekemään arvion mahdollisimman pian.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja Sallatunturin kansallispuiston Iakiluonnoksesta 18.1.–1.3.2021. Ehdotuksesta annettiin yhteensä 37 lausuntoa. Lausunnoissa korostui myönteinen suhtautuminen uuteen kansallispuistoon. Kansallispuistolle ehdotettiin useassa lausuntopalautteessa nimeksi Sallan kansallispuistoa. Lausunnot hyödynnetään jatkovalmistelussa.”Lämmin kiitos kaikille Sallatunturin kansallispuiston lakiluonnosta kommentoineille. Uusi kansallispuisto on yhteinen hanke, ja iloitsen siitä, että paikalliset tahot niin innolla sitä edistävät”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Lausuntokierroksella olleessa hallituksen esityksen luonnoksessa Sallatunturin kansallispuisto perustettaisiin noin 9965 hehtaarin laajuisena Suomen Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle Sallatunturin luonnonsuojelualueelle. Alue sijaitsee Sallan kunnassa ja on kokonaan valtion omistuksessa.Lausuntopalaute pääosin myönteistä – erityisesti metsästys ja paikallisten oikeudet puhuttavatPääosa lausunnonantajista suhtautuu myönteisesti Sallatunturin kansallispuiston perustamiseen. Useissa lausunnoissa puiston nimeksi esitetään Sallan kansallispuistoa, minkä katsotaan mm. soveltuvan kansainväliseen markkinointiin ehdotettua Sallatunturin kansallispuistoa paremmin.Lausuntopalautteesta yleisesti nousseita teemoja olivat kansallispuiston metsästysjärjestelyt, paikallisten asukkaiden ja yksityisten maanomistajien oikeudet sekä poronhoidon edellytysten turvaaminen. Useissa lausunnoissa esitettiin lisäksi tieyhteyden rakentamista kansallispuiston alueella kulkevien Aatsinginhaudan ja Latvajärven metsäautoteiden välille. Kansallispuiston rajaukseen esitettiin myös merkittäviä laajennuksia ympäröiville valtion omistamille, osin suojelluille maille.Kansallispuiston valmistelua jatketaan ja lausuntopalaute huomioidaan luonnonsuojelulain kansallispuistosäännösten sallimissa puitteissa. Ympäristöministeriön tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnalle kuluvan kevätistuntokauden 2021 aikana.Lausuntoyhteenveto (lausuntopalvelu.fi)
NordenBladet — Oikeudenmukaisuus ja kestävyys ovat merkittävä osa päivitystyön alla olevaa kansallista biotalousstrategiaa. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti 24.3.2021 webinaarin, jossa aihetta käsiteltiin useista eri näkökulmista. Tilaisuudessa esiteltiin myös päivitettävän strategian nykytilaa. Strategian on tarkoitus valmistua loppukesästä 2021.Suomen kansallisen biotalousstrategian päivitystyön tarkoituksena on luoda Suomelle uusia tuotteita ja palveluita tukemaan talouskasvua ja työllisyyttä. Samalla työ edistää Suomen siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaa vuoteen 2035 mennessä.
NordenBladet — Valtion tukemien ARA-asuntojen korjaamiseen tarkoitetulla avustuksella kannustetaan väestökehityksen ja asuntomarkkinatilanteen kanssa painivia kuntia ja vuokrataloyhtiöitä korjaamaan asuntokantaansa ikääntyneiden käyttöön paremmin sopiviksi.Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja ennusteiden mukaan kymmenen vuoden päästä yli neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Erityisesti kaikkein vanhimpien kansalaisten osuus kasvaa nopeasti, ja ikääntyneille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä tarvitaan jatkossa yhä enemmän.Arvioiden mukaan Suomi tulee tarvitsemaan vuoteen 2030 mennessä jopa miljoona esteetöntä asuntoa, joista kolmasosa syntyy vanhoja asuntoja kunnostamalla. Ympäristöministeriö toivoo avustuksen ehtoihin valmisteilla olevien parannusten lisäävän niitä hakevien hankkeiden määrää. Myös myönnettävän avustuksen määrään ehdotetaan korotusta. Tällä hetkellä avustusta voidaan myöntää 10 000 euroa asuinrakennuksessa sijaitsevaa asuntoa kohden, nyt avustuksen enimmäismäärä halutaan nostaa 16 000 euroon.Avustusta voidaan myöntää sekä asunnoissa että vuokratalon yhteistiloissa ja piha-alueella tehtäviin korjauksiin. Avustettavia korjauksia ovat esimerkiksi erilaisten varusteiden, kuten tukikaiteiden asentaminen, oviaukkojen leventäminen ja wc- ja pesutilojen korjaaminen esteettömiksi.Avustusehtojen muutoksen myötä avustukseen sisällytettäisiin nykyistä laajemmin erilaisia korjausten yhteydessä tehtäviä muutostöitä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2021.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ohjeistaa yksityiskohtaisemmin korjauksista, jotka voidaan hyväksyä avustuksen piiriin. ARA on voinut myöntää avustusta vuoden 2020 alusta lähtien, ja avustukseen on varattu vuosina 2020-2022 yhteensä 25 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa voidaan myöntää vuonna 2021.Ympäristöministeriö pyytää nyt lausuntoja asetusluonnoksesta. Lausuntoja voi antaa 23.4.2021 asti Lausuntopalvelu.fi -palvelun kautta.Lausuntoaineistot (lausuntopalvelu.fi)Lisää aiheestaYmpäristöministeriö: Ikääntyneiden asuminen
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö kevensi keväällä 2020 tiettyjen ammattikäyttöön tarkoitettujen, koronavirukselta suojaavien henkilönsuojainten vaatimuksia. Kaikkien muiden henkilönsuojainten kevennykset purettiin 30.9.2020 mennessä, vain tiettyjä suodattavia puolinaamareita koskevat kevennetyt vaatimukset jäivät voimaan. Nämäkin keven-nykset puretaan 1.4.2021 lähtien, ja sen jälkeen kaikkien henkilönsuojainten on täytettävä EU:n suojainasetuksen (2016/425) vaatimukset.Varastossa olevia kevennettyjen vaatimusten mukaisia suodattavia puolinaamareita voi myydä 31.5.2021 saakka.
NordenBladet — Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 26. maaliskuuta määrännyt uudet suurlähettiläät. Sari Rautio. Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Sari Raution Suomen Madridin-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Rautio siirtyy Madridiin ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2018. Tätä ennen hän on työskennellyt eri tehtävissä ulkoministeriön poliittisella osastolla ja Suomen ulkomaan edustustoissa. Tehtäviin on kuulunut mm. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksikön päällikön tehtävä vuosina 2015-2018, toimiminen Suomen edustajan sijaisena EU:n poliittisten ja turvallisuusasiain komiteassa Brysselissä vuosina 2012-2015 sekä poliittisen alivaltiosihteerin ja poliittisen osaston päällikön virkamiessihteerinä vuosina 2010 ja 2012. Muuta edustustokokemusta hänellä on Moskovasta ja Addis Abebasta. Ulkoministeriön palvelukseen Rautio on tullut vuonna 2001. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri. Leena Pylvänäinen. Kuva: Kimmo RäisänenTasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Leena Pylvänäisen Suomen Abujan-suurlähetystönpäällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Pylvänäinen siirtyy Abujaan asevalvonnan yksikön päällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2017 lähtien. Tätä ennen hän on työskennellyt ulkoministeriössä EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tiiminvetäjänä vuosina 2015–2017 ja Persianlahti-tiimin vetäjänä vuosina 2005–2008. Edustustokokemusta hänellä on Haagista, Berliinistä, Suomen YK-edustustosta New Yorkista ja Bukarestista. Ulkoministeriön palvelukseen Pylvänäinen on tullut vuonna 1998. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri. Antti Kaski.Tasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Antti Kasken Suomen Bogotan-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.7.2021 lukien. Kaski siirtyy Bogotaan Suomen Berliinin-suurlähetystön edustuston päällikön sijaisen tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2017. Ennen tätä tehtävää hän työskenteli yksikönpäällikkönä suunnittelu- ja tutkimusyksikössä vuosina 2015-2017. Muuta edustustokokemusta hänellä on Berliinistä, Genevestä, Brysselistä ja Wienistä. Ulkoministeriön palvelukseen Kaski on tullut vuonna 1998. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden tohtori.
NordenBladet — Ympäristöministeriö käynnistää valtion tukemien vuokratalojen yhteishallintoa koskevan lainsäädännön uudistamisen. Yhteishallintolakia uudistamalla halutaan vahvistaa vuokratalojen asukkaiden päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia.Suomessa on yli 367 000 valtion tukemaa vuokra-asuntoa, jotka tarjoavat kohtuuhintaista asumista. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta on erityisen tärkeää kasvukeskuksissa, joissa markkinahintainen vuokra-asuminen on usein kallista.Valtion tukemissa asunnoissa asukasvaikuttaminen on tärkeä osa talojen oikea-aikaista kunnossapitoa ja viihtyisyyttä, mutta se tarjoaa asukkaille myös yhteisöllisyyttä ja osallistumisen mahdollisuuksia. Uudistettava yhteishallintolaki koskee kaikkia valtion tukemia vuokra-asuntoja, ja hallitusohjelman mukaisesti uudistuksella halutaan parantaa niissä asuvien ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa asumistaan koskeviin asioihin.Uudistuksen suuntaviivoista on nyt laadittu muistio, josta ympäristöministeriö kerää palautetta ja kommentteja.Uudistuksen taustalla vuokrataloyhtiöissä tapahtuneet muutoksetYhteishallintolain muutostarpeita on kartoitettu ympäristöministeriön käynnistämässä, vuonna 2017 valmistuneessa selvityksessä. Selvityksessä lainsäädännön todettiin olevan uudistamisen tarpeessa, sillä vuodesta 1991 alkaen voimassa ollut laki ei enää vastaa vuokrataloyhtiöiden ja niiden toimintaympäristön muuttuneita tarpeita.Uudistuksessa lakiin halutaan selkeät kirjaukset vuokralaisten vaikuttamis- ja osallistumisoikeuksista sekä yhteishallintoelinten tehtävistä ja toiminnasta. Laissa mainittujen yhteistyöelimen, asukastoimikunnan ja asukaskokouksen rooli ja oikeudet on päivitettävä vastaamaan organisaatiorakenteita, joilla aiempaa suuremmat vuokrataloyhtiöt nykyään toimivat.Asukasdemokratia perustuu yhteistyölleAsukasdemokratian toteutumisessa avainasemassa on asukkaiden ja omistajatahon sujuva yhteistyö, joka edellyttää erityisesti omistajalta sujuvaa ja vuokrataloyhtiön kehittämiseen pyrkivää asennetta. Yhteishallintolain uudistamisessa laissa olevia asukasdemokratian perusraameja halutaan selkiyttää niin, että se antaa entistä paremmat lähtökohdat yhteistyölle. Yksi uudistuvan lain tavoitteista on erilaisten sähköisten menettelyjen – esimerkiksi hybridikokousten järjestämisen tai sähköisen äänestämisen – edistäminen.Ympäristöministeriö pyytää nyt palautetta yhteishallintolain uudistamisen suuntaviivoista. Saadun palautteen perusteella ministeriö valmistelee luonnoksen hallituksen esityksestä yhteishallintolain uudistamiseksi. Tavoitteena on, että hallituksen esityksen luonnos siirtyisi lausuntokierrokselle syksyllä 2021. Palautetta suuntaviivoista voi antaa 23.4.2021 asti Lausuntopalvelu.fi -palvelussa.Aineistot Lausuntopalvelu.fi:ssä
NordenBladet — Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta torstaina 8.4.2021 romanien kansallispäivänä. Liputus alkaa klo 8 ja päättyy auringon laskiessa.Sisäministeriö on määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan 8.4. Suomen lipulla. Mikäli käytössä on useampi lippusalko, voidaan Suomen lipun rinnalla liputtaa romanien lipulla.
NordenBladet — Säteilyturvakeskus antoi 26.3.2021 latausluvan Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikölle Eurajoella. Uuden yksikön käytön katsotaan alkavan ensimmäisestä polttoaineen latauksesta, minkä jälkeen se liitetään asteittain sähkön kantaverkkoon ja osaksi Suomen ja pohjoismaiden sähkömarkkinoita. Yrityksen ilmoituksen mukaan laitoksen säännöllinen kaupallinen käyttö alkaa helmikuussa 2022.Valtioneuvosto myönsi 7.3.2019 OL3-laitosyksikölle ydinenergialain 20 §:n mukaisen käyttöluvan, joka on voimassa 31.12.2038 saakka. Viimeiset kaksi vuotta TVO on käyttänyt laitoksen viimeistelytöihin ja käyttöönottokokeisiin. – Tarvitsemme runsaasti lisää puhdasta ja toimitusvarmaa sähköä, kun kotimainen teollisuus sähköistyy. Säteilyturvakeskuksen latauslupa Olkiluoto 3 -yksikölle on askel kohti mittavaa puhtaan sähkön tuotantoa, joka vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä arviolta useilla miljoonilla tonneilla. Samalla Suomen päästöttömän sähköntuotannon osuus nousee jo 90 prosenttiin, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.– Tärkein asia ydinvoiman käytössä on huolehtia laitoksen turvallisuudesta. Turvallisuudesta ei ydinvoimayksiköiden rakennusprosessin ja käyttöönoton aikana tingitä missään vaiheessa. TVO laitoksen luvanhaltijana on vastuussa sen turvallisuudesta, ja STUKin tehtävänä on viranomaisena valvoa tätä, Lintilä selventää.Käyttöluvan ehtoihin kuuluu myös se, että työ- ja elinkeinoministeriön tulee todeta, että yhtiön varautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin on järjestetty ydinenergialain 7 luvun säännösten mukaisesti. TVO luovutti helmikuussa 2021 valtiolle laitosta koskevat vakuudet, joilla yhtiö varautuu ydinjätehuollon kustannuksiin laitoksen ydinteknisen toiminnan käynnistyessä. Vakuudet on siirretty Valtiokonttorille säilytettäviksi. OL3 on ensimmäinen ydinvoimalaitosyksikkö maailmassa, jonka ydinjätehuolto on kokonaisuudessaan suunniteltu ja järjestetty jo käyttöönottovaiheessa. Yksikön käytetty polttoaine on määrä sijoittaa aikanaan Olkiluodon kallioperään, Posivan loppusijoituslaitokseen, joka on laatuaan ensimmäinen maailmassa. OL3-laitoksen suunniteltu toiminta-aika on vähintään 60 vuotta. Sen tekninen käyttöikä voi kuitenkin olla merkittävästi pidempikin.Laitoksesta tulee Pohjoismaiden ja Baltian sähkömarkkinoiden suurin voimalaitosyksikkö, sähköntuotantokapasiteetiltaan 1 600 megawattia. Samalla se on Euroopan suurin ydinvoimayksikkö. Toimiessaan täydellä kapasiteetilla OL3 voi tuottaa vuosittain noin 13 terawattituntia (TWh) sähköä. OL3 nostaa kotimaisen sähköntuotannon lähes 80 terawattituntiin vuodessa. Samalla ydinvoiman osuus sähköntuotannosta nouse yli 40 prosenttiin. Energiateollisuuden tietojen mukaan sähkön tuotanto Suomessa oli vuonna 2020 noin 66 TWh ja kulutus 81 TWh.
Sari Rautio. 
Leena Pylvänäinen.
Antti Kaski.