NordenBladet — Uuden kansalliskielistrategian ohjausryhmä kokoontui tänään ensimmäistä kertaa. Kokouksessa ohjausryhmä sai katsauksen strategian valmisteluun ja keskusteli strategian suuntaviivoista. Strategian tarkoituksena on turvata kaikkien oikeus saada palvelua kansalliskielillä sekä parantaa kieli-ilmapiiriä.Kokouksessa esiteltiin ja hyväksyttiin kansalliskielistrategian ehdotetut suuntaviivat, jotka on työstetty osallistavan valmisteluprosessin pohjalta. Valmisteluprosessissa kuultiin vuoden 2020 aikana laajasti eri alojen asiantuntijoita, sidosryhmiä ja kansalaisia. Ehdotetut suuntaviivat ovat: oikeus palveluihin omalla kielellä, kansalliskielten aseman turvaaminen sekä elävä kaksikielisyys. Lisäksi pohditaan keinoja edesauttaa maahanmuuttajien pääsyä kieliyhteisön jäseniksi.Kansalliskielistrategia vastaa huoleen kansalliskielten asemasta muuttuvassa kieliympäristössä. Työn tavoitteena on turvata kaikkien oikeus saada palvelua suomeksi ja ruotsiksi sekä löytää ratkaisuja kielellisten oikeuksien toteutumisen haasteisiin. Kansalliskielistrategia on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa.Kansalliskielistrategian ohjausryhmä asetettiin 14.1.¬2021, ja sen toimikausi jatkuu vuoden 2021 loppuun. Uusi kansalliskielistrategia on tarkoitus hyväksyä hallituksen periaatepäätöksenä.Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin ja ensimmäinen varapuheenjohtaja on oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Ohjausryhmän jäsenet ovat valtioneuvoston jäseniä, ja kaikki hallituspuolueet ovat edustettuina ryhmässä. Ohjausryhmän työhön osallistuu myös pysyviä asiantuntijoita, joilla on kokemusta kielikysymyksistä yhteiskunnan eri aloilta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ympäristökeskus selvitti ympäristöministeriön tilauksesta vapaaehtoisen päästökompensoinnin nykytilannetta ja roolia suomalaisten toimijoiden ilmastonmuutoksen hillintätyössä.Tutkijat tarkastelivat esimerkiksi sitä, millaisilla hankkeilla päästövähennysyksiköitä tuotetaan ja miten hankkeiden laatu varmistetaan. Selvitykseen koottiin vapaaehtoisten päästökompensaatiomarkkinoiden haasteita ja ehdotuksia alan kehittämiseksi Suomessa.Tutkimuksen mukaan vapaaehtoisen päästökompensoinnin hyväksyttävyys ja päästöjen vähentäminen kompensaatiohankkeiden avulla edellyttävät yhtenäisiä toimintatapoja päästövähennysyksiköiden tuottamisessa ja käytössä. Lisäksi tarvitaan linjauksia kotimaisten päästökompensaatioiden käytöstä kunnissa sekä päästökompensaatioiden suhteesta valtion ilmastotavoitteisiin erityisesti maankäyttösektorilla.Selvityksen tuloksia hyödynnetään, kun arvioidaan, minkälaista sääntelyä vapaaehtoinen päästökompensaatiotoiminta Suomessa tarvitsee. Ympäristöministeriö rahoittaa myös hanketta, jossa selvitetään eri sääntelyvaihtoehtoja ja päädytään ehdottamaan tarkoituksenmukaisimmaksi osoittautuvaa ratkaisua tai niiden yhdistelmää sääntelyksi kesällä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yli 60 maan valtiovarainministerit keskustelevat ilmasto- ja talouspolitiikasta, kun valtiovarainministerien ilmastokoalitio kokoontuu tiistaina 6. huhtikuuta klo 16.30–18.30.Valtiovarainministeri Matti Vanhanen johtaa koalition kevätkokousta yhdessä Chilen valtiovarainministeri Rodrigo Cerdan ja Indonesian valtiovarainministeri Sri Mulyani Indrawatin kanssa. Kokouksessa Chilen rinnakkaispuheenjohtajuus päättyy ja tilalle tulee Indonesia. Suomi jatkaa puheenjohtajana.Kokoukseen osallistuu valtiovarainministereitä yli 60 maasta. Kokoukseen on kutsuttu Yhdysvallat, Japani, Kiina, Intia ja Etelä-Korea. Ilmastokoalition kokous tuo yhteen maailman kaksi suurinta kasvihuonekaasujen tuottajamaata, sillä mukaan on kutsuttu Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellen ja Kiinan valtiovarainministeri Liu Kun. Ministerit keskustelevat ilmastokoalition työstä sekä ilmasto- ja talouspolitiikan prioriteeteista sidosryhmien kanssa. Aiheita ovat:talouden elpyminen koronapandemian jäljiltä sekä talouskasvu ja siirtymä hiilineutraaliin talouteenvaltiovarainministerien ja keskuspankkien rooli ilmastoriskien hallinnassahiilineutraalin talouden edistäminen, sidosryhmäkeskustelussa mukana Maailman luonnonsäätiö (WWF) ja Kansainvälinen finanssi-instituutti ja Kansainvälinen kauppakamari.Ilmastotyö osaksi talouspolitiikkaaValtiovarainministerien ilmastokoalitio pyrkii tuomaan ilmastonmuutoksen osaksi talouspolitiikan ja rahoitusratkaisujen suunnittelua niin sanottujen Helsingin periaatteiden mukaisesti. Koalitio perustettiin huhtikuussa 2019 Washingtonissa Suomen aloitteesta.Ilmastokoalition kokous järjestetään virtuaalisesti Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin kevätkokousten yhteydessä. Järjestöt pitävät kevätkokouksensa 5.–11. huhtikuuta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto matkustaa EU:n korkea edustaja Josep Borrellin valtuuttamana Addis Abebaan, Etiopiaan. Matka on ministeri Haaviston toinen. Ulkoministeri keskustelee matkallaan Etiopian tilanteesta, erityisesti Tigrayn kriisistä ja sen alueellisista vaikutuksista.Matkallaan ulkoministeri Pekka Haavisto tapaa Etiopian johtoa ja välittää EU:n jatkuvan huolen Tigrayn humanitaarisesta tilanteesta. Haavisto kutsuu osapuolia lopettamaan sotatoimet sekä kunnioittamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja pakolaisoikeutta sekä sallimaan puolueettomat tutkinnat väitetyistä ihmisoikeusloukkauksista. Hän tulee myös muistuttamaan, että Eritrean sotilaallisien joukkojen tulee vetäytyä Tigrayn alueelta. Lisäksi ulkoministeri Haavisto vaihtaa Afrikan unionin kanssa näkemyksiä Etiopian tilanteesta sekä alueellisista kysymyksistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (ns. rokotusasetus). Lausuntoaika päättyy 13.4.2021.Täsmennys rokotusjärjestykseen ja muutokset rokotusten antamisoikeuteenEsityksen mukaan riskiryhmien, sosiaali- ja terveydenhuollon koronapotilaita hoitavan henkilökunnan ja iäkkäiden henkilöiden rokottamisen jälkeen muut ihmiset rokotettaisiin koko maassa ikäryhmittäin. Rokotukset toteutettaisiin iän mukaan alenevassa rokotusjärjestyksessä: 60-69-vuotiaat, 50-59-vuotiaat, 40-49-vuotiaat, 30-39-vuotiaat ja 16-29-vuotiaat. Asetusluonnoksessa esitetään myös, että rokotuksen voisi jatkossa antaa pistoksena myös hammaslääkäri. Lisäksi sen voisi ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena vastedes antaa terveydenhuollon ammattiin eli lääkäriksi, hammaslääkäriksi, sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi opiskeleva. Tällä hetkellä rokotuksen saa antaa vain lääkäri tai rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö. Rokotusten alueellinen kohdentaminen olisi väliaikaisesti mahdollistaRokotteita voitaisiin asetusehdotuksen mukaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti, mikä voimassa olevan asetuksen mukaan ei ole mahdollista. Ehdotettu muutos olisi määräaikainen, ja se olisi voimassa 31.5.2021 asti. Kohdentaminen tapahtuisi yhdenmukaisin ja avoimesti määritellyin epidemiologisin perustein kaikkialla Suomessa. Asetusluonnoksessa varmistetaan se, ettei mikään alue jää ilman rokotteita. Huomioon otetaan myös rokotteiden saatavuus Suomeen ja logistiset haasteet.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) voisi jakaa osan yksittäisistä rokote-eristä kohdennetusti siten, että rokotemäärä olisi suhteutettu sairaanhoitopiirin alueen väestön lukumäärään, 14 edeltävän päivän covid-19-tapausten määrään ja 14 edeltävän päivän erikoissairaanhoitoon joutuneiden määrään keskenään yhtä suurella painotuksella. Lisäksi edellytettäisiin, että riskiryhmät ja yli 70-vuotiaat henkilöt ovat saaneet ensimmäisen rokoteannoksensa eikä kohdentaminen estäisi tai viivästyttäisi henkilöä saamasta rokotussuojan muodostumiseen tarvittavaa tehosterokotetta. Rokotusten kohdentaminen pahimmilla epidemia-alueilla rauhoittaisi tilannetta kriittisillä alueilla. Tämä ehkäisisi myös tartuntojen leviämistä, ja näin vähentäisi muiden alueiden riskiä epidemian pahenemisesta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea on tänään antanut Suomelle suosituksensa koskien Suomen seitsemättä määräaikaisraporttia kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) täytäntöönpanosta.Komitea pitää myönteisenä useita Suomessa toteutettuja lainsäädännöllisiä toimia ja politiikkatoimia, kuten yhdenvertaisuuslain uudistusta, tasa-arvolain muutoksia, syyttäjälaitoksesta annettua lakia, kansallisia perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmia, ihmiskaupan vastaista toimintasuunnitelmaa sekä Suomen romanipoliittista ohjelmaa.Komitea antoi Suomelle suosituksia liittyen KP-oikeuksien toteutumiseen. Komitea otti täytäntöönpanon nopeutettuun seurantaan kolme suositusta: (1) vihapuhe ja viharikokset; (2) naisiin kohdistuva väkivalta; ja (3) saamelaisten oikeudet. Suomen tulee raportoida komitealle näiden suositusten täytäntöönpanosta 26. maaliskuuta 2022 mennessä.Lisäksi suosituksia annettiin muun muassa ihmisoikeuksien vaikutusarvioinnista, terrorisminvastaisista toimista, etnisen profiloinnin kieltämisestä, ulkomaalaisten kohtelusta, aseistakieltäytymisestä ja uskonnonvapaudesta.KP-sopimuksen täytäntöönpanoa valvoo riippumattomista asiantuntijajäsenistä muodostuva ihmisoikeuskomitea. Suomen seitsemäs määräaikaisraportti tarkasteltiin komitean julkisessa virtuaalisessa vuoropuhelussa 2.-4. maaliskuuta 2021.Komitean englanninkieliset suositukset (pdf)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Metsien ilmastokestävyyden vahvistaminen on yksi Kansallisen metsästrategian (KMS) keskeisistä tavoitteista, ja asiaa edistetään useissa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamissa hankkeissa. Hankkeissa tuotettava tieto tukee metsänomistajia metsien hoitoa koskevassa päätöksenteossa.Kaksi vuotta sitten päivitetty Kansallinen metsästrategia rakentuu kestävyyden eri osa-alueiden yhteensovittamiselle. Strategian toimeenpanossa pyritään ottamaan tasapainoisesti huomioon sekä taloudelliset, sosiaaliset että ekologiset näkökulmat. Ekologisista tavoitteista merkittävimmät ovat monimuotoisuuden turvaaminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Metsien ilmastokestävyyden vahvistamisella vaikutetaan kaikkien näiden toteutumiseen.Maaliskuun 30. päivänä järjestetyn KMS-webinaarin aiheena olivat ilmastonmuutos ja hankkeet, joilla metsien ilmastokestävyyttä pyritään vahvistamaan.Aluksi kuultiin Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hilppa Gregowin esitys ilmaston muuttumisesta ja sen vaikutuksista metsien kasvuolosuhteisiin Suomessa. Saaristomeren ilmasto levittäytyy vähitellen myös Suomen sisämaahan ja talvet ovat jatkossa lämpimämpiä. Tuholais- ja muut metsätuhoriskit kasvavat, ja valtapuuna tällä hetkellä oleva kuusi menestyy erityisesti eteläisessä Suomessa nykyistä heikommin.Alustusta seuranneet esitykset käynnissä olevista hankkeista liittyivät sekametsiin ja jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen, metsänjalostukseen sekä hirvieläinten ja metsätalouden yhteensovittamiseen. Aiheita kommentoivat lopuksi metsäalan eri organisaatioita edustavat asiantuntijat. Myös chat-keskustelu aiheista oli vilkasta.”Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit metsätaloudelle tiedostetaan tällä hetkellä jo melko hyvin. Tietoa vaikuttavista sopeutumistoimista tarvitaan kuitenkin vielä lisää, ja uudet tiedot tulee saattaa tehokkaasti myös metsänomistajien ja muiden metsäalan toimijoiden käyttöön”, painotti metsäneuvos Marja Kokkonen päätössanoissaan. Keskeisessä roolissa tässä ovat hänen mukaansa metsänhoidon suositukset, joita päivitetään parhaillaan ilmastokestävyys huomioiden.Kokkonen nosti puheenvuorossaan esiin myös maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden, joka osaltaan tukee Kansallisen metsästrategian tavoitteita. Myös tulevasta EU:n elvytyspaketista saataneen tukea metsiin ja maankäyttöön liittyviin ilmastotoimiin.Tallenne KMS-webinaarista on katsottavissa 14.4.2021 asti. Linkit tallenteeseen ja esityskalvoihin löytyvät MMM:n verkkosivujen Tapahtumat-sivulta täältä.Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) maaliskuussa järjestämä tilaisuus oli osa kolmen webinaarin sarjaa, jossa esitellään Kansallista metsästrategiaa toteuttavia hankkeita. Sarjan ensimmäinen tilaisuus järjestettiin marraskuussa 2020 kestävyysteemalla.Metsästrategian toteutumista seurataan vuosittain koostettavassa seurantaraportissa. Vuoden 2020 seurantaraportti löytyy MMM:n verkkosivuilta, ja keskeiset seurantatilastot on julkaistu myös Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannassa.Aiheesta lisää:Kansallinen metsästrategia 2025 (ml. hankekuvaukset)Kansallisen metsästrategian seurantaraportti 2020Kansallinen metsästrategia 2025: seurantamittarit (luke.fi)Kooste marraskuussa 2020 järjestetystä KMS-webinaarista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön johtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä 16 hakemusta. Virka pyritään täyttämään 1.5.2021 lähtien. Kansainvälisten asioiden yksikön johtajan nimittää valtioneuvoston yleisistunto.Virkaa hakevat seuraavat henkilöt:Aki Eskelinen, sosionomi (ylempi AMK)Pauliina Eskola, valtiotieteiden maisteriMika Helenius, tekniikan tohtoriPäivi Hutukka, kauppatieteiden tohtoriKatariina Juhola, filosofian lisensiaattiAntti Karttunen, valtiotieteiden maisteriAntero Kiviniemi, valtiotieteen maisteriKalle Kekomäki, yhteiskuntatieteiden maisteriMika Laaksonen, Master of Business AdministrationHanna-Leena Laitinen, yhteiskuntatieteiden maisteriElina Lampinen, Master of Arts in Social SciencesPiotr Lehtonen, Master of Science (MSc) in Computer ScienceVeera Parko, Master of Arts in European Political and Administrative Studies, VTMOlli Salmensuu, filosofian tohtoriLaura Yli-Vakkuri, oikeustieteen kandidaattiLisäksi yksi henkilö ei halunnut nimeään julkisuuteen.Kansainvälisten asioiden yksikön johtajan tehtävänä on yksikön toiminnan, siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien ja sisäasioiden EU-rahastojen vastuuviranomaistoimintojen johtaminen. Kansainvälisten asioiden yksikön johtaja vastaa lisäksi Kriisinhallintakeskuksen tulosohjauksesta.Sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö yhteensovittaa ministeriölle kuuluvia kansainvälisiä ja Euroopan unionissa käsiteltäviä asioita sekä avustaa ministeriä, valtiosihteeriä ja kansliapäällikköä kansainvälisten ja Euroopan unioniin liittyvien asioiden hoitamisessa. Lisäksi yksikkö toimii EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) sekä sisäisen turvallisuuden (ISF) rahaston kansallisena vastuuviranomaisena.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansallispuiston perustaminen Evolle kaventaisi väistämättä alueen tulevia käyttömahdollisuuksia, ja asiasta tulee siksi käydä perusteellinen keskustelu ennen lopullisen päätöksen tekemistä, kirjoittaa Evo-hanketta taustoittavan työryhmän asiantuntijajäsen, metsäneuvos Marja Kokkonen.Evoa koskevaa kansallispuistohanketta on käsitelty julkisuudessa aivan kuin päätös alueen käyttötarkoituksen muutoksesta olisi jo tehty. Näin ei kuitenkaan ole: asiasta ei ole neuvoteltu – saatikka sovittu – sen enempää ministeriöiden välillä kuin hallituksen piirissäkään. Hallituksen käsittelyyn asia päätyy aikaisintaan siinä vaiheessa, kun Helsingin yliopiston asettaman hanketta taustoittavan työryhmän esitys on valmistunut.Lue koko blogi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pandemia-aikana Suomen edustustot maailmalla päivittävät nettisivuilleen tietoa eri maiden maahantulosäännöksistä välttämättömän liikematkustamisen tueksi. Eri maiden säännöt muuttuvat nopeasti, ja ulkoministeriö kehottaa liikematkustajia tarkistamaan aina myös kohdemaan viranomaisten sivut, sekä harkitsemaan matkan tarpeellisuuden ja toimimaan vastuullisesti.Ulkomaankaupan turvaaminen on yksi ulkoministeriön tärkeimpiä tehtäviä ja sen toimintaedellytysten ylläpitäminen on tärkeää myös koronapandemian aikana.Liikematkustaminen on osittain välttämätöntä myös korona-aikaan. Eri maiden rajoitukset, maahantulon edellytykset sekä asiakirjakirjavaatimukset muuttuvat nopeasti. Ulkoministeriö ei voi vaikuttaa muiden maiden viranomaisten rajoituksiin.Suomen ulkomaanedustustot päivittävät säännöllisesti uutisia asemamaidensa koronavirustilanteesta, rajoituksista ja maahantulosäännöksistä. Koronauutiset löytyvät edustustojen verkkosivujen ajankohtaista-osion alta. Edustustojen verkkosivuille pääset finlandabroad.fi-osoitteesta. Ministeriö kehottaa tarkistamaan kohdemaan maahantulosäännökset myös aina kohdemaan viranomaisten sivuilta.Muuta olennaista maakohtaista turvallisuustietoa löytyy ulkoministeriön ylläpitämistä matkustustiedotteista.Ulkoministeriö suosittelee kaikkia myös liikematkustustarkoituksessa matkustavia tekemään aina matkastaan matkustusilmoituksen osoitteessa matkustusilmoitus.fi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi