NordenBladet — Hallitus keskusteli neuvottelussaan 7. huhtikuuta koronavirusepidemiaan liittyvien rajoitusten ja suositusten purkamissuunnitelmasta. Suunnitelmassa on myös viitteellinen tavoiteaikataulu.Suunnitelman tarkoituksena on luoda kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille selkeä näkymä yhteiskunnan asteittaiseen avautumiseen. Rajoitusten purkaminen tapahtuu epidemiatilanteen ehdoilla. Se on mahdollista, jos me kaikki noudatamme voimassa olevia rajoituksia ja suosituksia.Hallitus jatkaa suunnitelmaluonnoksen käsittelyä huomenna 8. huhtikuuta kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Keskustelu järjestetään Säätytalolla klo 10 alkaen.Tämän jälkeen suunnitelmaluonnokseen tehdään muutoksia käytyjen keskustelujen perusteella. Kun muutokset on tehty, koko suunnitelma liitteineen julkaistaan valtioneuvoston verkkosivuilla perjantaina 9. huhtikuuta. Samalla suunnitelmasta avataan viikon mittainen lausunto- ja kommenttikierros, jossa kaikilla halukkailla on mahdollisuus kommentoida suunnitelmaa. Hallitus kertoo suunnitelmasta ja kommentointimahdollisuudesta tarkemmin tiedotustilaisuudessa, jonka ajankohdan ilmoitamme myöhemmin. Hallitus julkaisee lopullisen suunnitelman käsiteltyään lausunto- ja kommenttikierroksen palautteen.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisiä tavoitteita ovat palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, jatkuvuuden sekä laadun parantaminen. Näihin tavoitteisiin pyritään kokoamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhden järjestäjän, hyvinvointialueen, alle. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys parantaisi myös koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltopalvelujen toimintaedellytyksiä.Opiskeluhuoltopalvelujen yhteistyötä tiivistetään Kuraattori- ja psykologipalvelut tuodaan sote-uudistuksessa hallinnollisesti muun sosiaali- ja ter-veydenhuollon yhteyteen, samaan organisaatioon koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveyden-hoitajien ja lääkärien kanssa. Näin tiedonkulku ja yhteistyö oppilaiden hyvinvointia tukevien am-mattilaisten välillä paranee. Lakisääteinen lähipalveluperiaate varmistaa sen, että palvelut järjeste-tään jatkossakin koulun tai oppilaitoksen tiloissa. Kuraattorien ja psykologien rooli kouluyhteisön osana säilyy siis ennallaan. Uudistus kuitenkin mahdollistaa kuraattoreille ja psykologeille heidän vaativan työnsä edellyttämän ammatillisen tuen ja osaamisen ylläpitämisen, kun taustalla on sosi-aali- ja terveydenhuollon organisaatio. Hyötyjinä ovat ennen kaikkea lapset ja nuoret. Uudistuksen myötä heidän asiakastietojaan ei tarvitse siirrellä sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen välillä. Lisäksi lasten ja nuorten opiskeluhuoltopalvelut on muutoksen myötä mahdollista sovittaa suju-viksi ketjuiksi muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa. Uudistuksen tarvetta on korostanut koronaepidemia, joka on lisännyt lasten ja nuorten tuen tarpeita ja aiheuttanut palvelu- ja hoitovelkaa esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Lasten ja nuorten näkökulmasta olisi tärkeintä saada tukea ja apua niissä ympäristöissä, joissa avun hakemisen kynnys on mahdollisimman matala. Epidemian jälkihoidossa on erittäin tärkeää, että kaikki opiskeluhuollon palvelut kuuluvat saumattomasti samaan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuteen ja että palveluiden antamisesta vastaavat koulutetut ammattilaiset. Näin voidaan ehkäistä hallinnonalojen välisiä tietokatkoksia. Samalla varmistetaan, että lapsen tai nuoren tarvitsema tuki on alusta loppuun saakka laadukas ja huolellisesti suunniteltu kokonaisuus, jossa lapsi tai nuori ei putoa eri palvelujen väliin. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään valtakunnallisestiPaitsi opiskeluhuoltopalveluissa, myös muissa lasten ja nuorten palveluissa on suuria kuntakohtai-sia eroja. Tämä on saattanut asettaa lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan. Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuudesta vastaisivat yksittäisen kunnan tai kuntayhtymän sijaan hyvinvointialueet. Tämä mahdollistaa palvelujen tarjoamisen yhdenvertaisesti ja laadukkaasti. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa kehitetään valtakunnallisesti esimerkiksi perhekeskusten toimintaa sekä perus- ja erityistason palveluiden yhteistyötä. Tärkeänä tavoitteena on saada palvelukokonaisuudet sujuviksi. Tämä edistäisi myös ammattilaisten välistä yhteistyötä. Tällöin lapsi tai nuori saa oikean tuen mahdollisimman aikaisin ja matalalla kynnyk-sellä. Hyvinvointialueen on mahdollista turvata yksittäisiä kuntia paremmin tarvittava erityisasi-antuntemus ja kohdentaa resursseja myös vaativiin erityispalveluihin. Näitä palveluja ovat esimer-kiksi lasten ja nuorten psykiatrinen hoito ja päihdepalvelut. Kehittämistyössä turvataan lasten, nuorten ja heidän perheidensä oikeus laadukkaaseen tukeen.
NordenBladet — Kansallisen lapsistrategian toimeenpanossa toteutetaan pilotti, jossa vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuutta lastensuojelulain valmistelussa. Pilotissa on tarkoitus luoda malli lasten ja nuorten kuulemiseksi lainsäädäntötyön yhteydessä. Mallin pilotointi toteutetaan kevään 2021 aikana, jolloin sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan lastensuojelulain uudistusta. Nuoria kuullaan muutamissa ennalta valituissa aihealueissa. Pilotista vastaa työryhmä, joka suunnittelee ja toteuttaa nuorten kuulemiset ja raportoi niistä saadut tulokset sosiaali- ja terveysministeriön lainvalmistelijoille. Mallinnus lasten ja nuorten kuulemisesta lainvalmistelun yhteydessä -julkaisun on määrä valmistua pilotin päätyttyä. ”Lapsistrategian tavoitteena on edistää ja vahvistaa lapsen oikeutta osallisuuteen. Strategian tavoitteena on, että lasten osallisuus, oikeus tulla kuulluksi ja tiedonsaanti huomioidaan systemaattisesti kaikessa lapsia joko suoraan tai välillisesti koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa. Strategian toimeenpanossa kehitettään välineitä tähän työhön, sillä jokaisen lapsen ääni on tärkeä sekä arvokas ja se ansaitsee tulla kuulluksi”, toteaa kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.Lastensuojelulain kuulemista koskevan pilotin tavoitteena on vahvistaa lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja nuorten oikeutta osallistua palveluidensa arviointiin sekä lisätä heidän tietojaan asemaansa ja oikeuksiaan koskevasta sääntelystä ja niiden tavoitteista. Nuorten kuuleminen otetaan huomioon esityksen jatkovalmistelussa. ”Lastensuojelun osallisuuspilotissa tarjotaan lastensuojelun asiakkaina oleville nuorille mahdollisuus tulla kuulluksi lastensuojelua koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta. Uudistuksessa halutaan nimenomaan kehittää nuorten tarpeisiin vastaavia palveluja, minkä vuoksi pilotissa kuullaan ensisijaisesti nuoria”, kertoo pilotista vastaava asiantuntija Pasi Pollari.Pilotin työskentelyn pohjalta tehdään myös kirjallinen kuvaus siitä, kuinka nuoria on kuultu. Kuvauksen on tarkoitus toimia jatkossa mallina eri lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Suomen edustajan valtuutus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön Wienissä – Edustuston päällikön tehtävään määrääminen – Edustuston päällikön sivuakkreditointiPekka Hirvonen, lähetystöneuvos p. 0295 351 407 – Suomen varaedustaja Pohjoismaiden kehitysrahaston (NDF) johtokunnassaOikeusministeriöArto Jääskeläinen, vaalijohtaja p. 0295 150 128 – Valtioneuvoston asetus ennakkoäänestyspaikoista ulkomailla ja Ahvenanmaan maakunnassa vuoden 2021 kuntavaaleissa annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n ja liitteen muuttamisestaJanne Kanerva, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 176 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen terrorismin rahoittamista koskevien säännösten muuttamiseksi (HE 135/2020 vp; EV 19/2021 vp)Mirja Salonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 019 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimista rangaistusten täytäntöönpanossa ja tutkintavankeuden toimeenpanossa covid-19-epidemian johdostaAnne Kohvakka, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 183 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen vankeusaikaisen rikollisuuden estämisen ja laitosturvallisuuden ylläpitämisen tehostamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 6/2020 vp; EV 18/2021 vp)Piritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026 – Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminenSisäministeriöJouko Huhtamäki, neuvotteleva virkamies p. 0295 488 556 – Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi kokoontumislain muuttamisestaPuolustusministeriöAnna Gau, hallitussihteeri p. 0295 140 085 – Kutsunta-asiain keskuslautakunnan kokoonpanon muuttaminen määräajaksiAntti Korkala, neuvotteleva virkamies p. 0295 140 435 – Kenraalin virkaan nimittäminen ja tehtävään määrääminen PuolustusvoimissaSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442 – Apulaissotilasedustajien vaihdoksiaValtiovarainministeriöJonna Kuparinen, hallitussihteeri p. 0295 530 182 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 24/2021 vp; EV 25/2021 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöAnita Lehikoinen, kansliapäällikkö p. 0295 330 182 – Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selontekoSatu Paasilehto, hallitusneuvos p. 0295 330 240 – Valtioneuvoston asetus Suomalais-tanskalaisesta kulttuurirahastosta tehdyn sopimuksen muuttamisesta Tanskan kanssa tehdystä sopimuksestaMaa- ja metsätalousministeriöHannu Miettinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 478 – a) Eduskunnan vastaus Hallituksen esitykseen elintarvikelaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 3/2021 vp; EV 24/2021 vp) b) eduskunnan vastaukseen sisältyvät lausumatLiikenne- ja viestintäministeriöHanna Laurila, hallitusneuvos p. 0295 342 025 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liikenteen palveluista annetun lain, tieliikennelain 155 ja 171 §:n sekä ajoneuvolain muuttamisesta (HE 176/2020 vp, EV 34/2021 vp)Kaisa Laitinen, viestintäneuvos p. 0295 342 608 – Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaKatariina Vuorela, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 029 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi verkkovierailusta yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueellaLaura Sarlin, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 063 – Hallituksen esitys eduskunnalle merenkulun ympäristönsuojelulain ja eräiden muiden lakien muuttamisestaEero Salojärvi, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 123 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 ja 351 §:n ja tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöLiisa Huhtala, hallitusneuvos p. 0295 047 062 – Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston asetuksesta ravitsemisliikkeiden aukiolon väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi (EK 10/2021 vp – M 3/2021 vp)Olli Sorainen, hallitusneuvos p. 0295 048 022 – a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain muuttamisesta (HE 252/2020 vp; EV 29/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178 – Virkavapauden myöntäminen työ- ja elinkeinoministeriön hallitussihteerilleEmmi Äijälä, hallitussihteeri p. 0295 047 216 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021-2028Minna Laherto, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 029 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta sekä alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta ja niihin liittyviksi laeiksiInkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksiSosiaali- ja terveysministeriöKirsi Varhila, kansliapäällikkö p. 0295 163 338 – Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenMerituuli Mähkä, hallitusneuvos p. 0295 163 575 – Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston asetuksesta kunnan oikeudesta olla väliaikaisesti noudattamatta terveydenhuollon kiireettömän hoidon määräaikoja (EK 12/2021 vp – M 4/2021 vp)Kirsi Törmäkangas, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 353 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi geenitekniikkalain muuttamisestaLiisa Holopainen, hallitussihteeri p. 0295 163 593 – Valtioneuvoston asetus korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunnastaYmpäristöministeriöTaina Nikula, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 202 – Valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmastaJorma Pietiläinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 250 228 – Valtioneuvoston asetus oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun asetuksen 1 a §:n muuttamisestaPiia Kähkölä, hallitussihteeri p. 0295 250 254 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain sekä siihen liittyvien lakien muuttamisestaAnna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206 – Ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen virkaan nimittäminen 1.5.2021 lukien
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausunnoille asetusluonnoksen raskaan liikenteen kuljettajien ajo- ja lepoaikojen noudattamiseen liittyvistä poikkeuksista sekä ajopiirturikortteja koskevien säädösten muutoksista.Muutoksilla pantaisiin kansallisesti täytäntöön EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin säädöksistä tulevat oikeudet ja poikkeusmahdollisuudet.Asetusluonnoksessa Liikenne- ja viestintävirastolle annettaisiin oikeus vaatia ajopiirturikortin haltija korvaamaan esimerkiksi vioittunut tai kadonnut kortti uudella tarvittavat tiedot sisältävällä kortilla. Ajopiirturikortteja käytetään kuljettajien ajo- ja lepoaikojen seurantaan, rekisteröintiin, huoltoon ja viranomaisvalvontaan.Lisäksi asetusluonnoksessa ehdotetaan, että Suomessa hyödynnettäisiin EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin tarjoama kansallinen poikkeusmahdollisuus ajopiirturin käyttövelvollisuudesta. Kansallinen poikkeus koskisi valmisbetonin kuljettamiseen tarkoitettuja ajoneuvoja.Valtioneuvoston asetukseen tehtäisiin myös säädösteknisiä korjauksia muun muassa yksinomaan rahaa ja/tai arvoesineitä kuljettavan ajoneuvon sekä elävien eläinten kuljettamiseen käytettävän ajoneuvon ajopiirturin käyttöä koskeviin poikkeuksiin.EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketti julkaistiin 31.7.2020 ja se koostuu tieliikenteen sosiaali- ja markkinalainsäädännöstä. Liikkuvuuspaketin ajo- ja lepoaikoja ja ajopiirtureita koskevat uudet asetukset tulivat Suomessa voimaan 20.8.2020 ja niiden soveltaminen alkaa ajo- ja lepoaikoja ja ajopiirtureita lukuun ottamatta vuosien 2022-24 aikana. Ajo- ja lepoaikasäädöksiä on sovellettu asetusten voimaantulosta alkaen.Liikkuvuuspaketin tavoitteena on yhtenäistää EU:n tieliikenteen sisämarkkinoiden sääntelyä, parantaa kuljettajien työoloja sekä tehostaa valvontaa.Mitä seuraavaksi?Luonnos ajopiirturin käyttöä koskevaksi valtioneuvoston asetukseksi on lähetetty lausunnoille 7. huhtikuuta 2021. Asetuksen lausuntoaika päättyy 4. toukokuuta 2021.Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset verkossa osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen asetuksen valmistelu jatkuu virkamiestyönä. Asetusmuutoksen olisi tarkoitus tulla voimaan 21. toukokuuta 2021.
NordenBladet — Suomen ja Norjan väliset neuvottelut Tenojoen lohenkalastuksesta kalastuskaudella 2021 on saatu päätökseen. Yhteisessä neuvottelutuloksessa esitetään erittäin poikkeuksellista, koko Tenojoen vesistön sekä vuono- ja merialueen käsittävää kieltoa lohenkalastukseen kalastuskaudella 2021. Muiden kalojen pyynti kuitenkin jatkuu ja Tenolle esitetään tätä varten uuden tyyppistä vapakalastuslupaa.Lohen pyynnin väliaikainen kielto koskisi sekä vapakalastusta että lohen pyyntiin tarkoitettuja kiinteitä pyydyksiä eli patoa, kiinteää verkkoa ja kulkutusverkkoa. Rajoitusalueeseen kuuluisivat Tenojoen pääuoma, Tenon sivujoet, Tenovuono sekä vuonon edustan merialue laajalta neljän kunnan kokoiselta alueelta. Yhtenäinen rajoitusalue kattaisi siten Tenon lohipopulaation koko elinkierron. Tenon populaatioon kuuluu yhteensä 30 eri lohikantaa.Peruste poikkeukselliselle rajoitukselle on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila, joka on havaittu seurannassa. Lohikantojen elpyminen ei ole edennyt odotetusti nykyisillä kalastusmääräyksillä. Väliaikaista kieltoa tarvitaan, koska rajoitettukin kalastus verottaisi lohikantoja liikaa ja hidastaisi niiden elpymistä merkittävästi.Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pitää Norjan kanssa saavutettua neuvottelutulosta tarpeellisena toimena Tenon lohikantojen turvaamiseksi. – Päätös on kova erityisesti Tenolaakson paikallisille, mutta tavoitteena on turvata kalastusmahdollisuudet ja elinvoimaiset lohikannat Tenolla myös tulevaisuudessa. Suomen kannalta ratkaisevaa on, että Norja on osaltaan valmis rajoittamaan kalastusta merellä ja vuonossa. Neuvottelutulos on poikkeuksellinen mahdollisuus turvata lohta koko sen elinkierron alueella, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.
NordenBladet — Kaikille 7-17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Suosituksen mukainen määrä liikkumista voi kertyä useista liikkumisen hetkistä päivän aikana. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää.Riittävä fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten ja nuorten terveelle kasvulle ja kehitykselle sekä hyvinvoinnille. Suomessa vain noin puolet 7−12-vuotiaista ja vain alle viidesosa 13−17-vuotiaista liikkuu suositusten mukaan. Tarve liikkumisen lisäämiseen on olemassa.Uusi kansallinen lasten ja nuorten liikkumissuositus kuvaa parhaaseen tieteelliseen näyttöön perustuen, kuinka paljon ja millaista liikuntaa lapset ja nuoret tarvitsevat hyvinvointinsa turvaamiseksi. Kaikille 7−17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää. Uuden suosituksen mukaan lasten ja nuorten olisi hyvä liikkua viikon jokaisena päivänä, ja suurimman osan liikkumisesta tulisi olla kestävyystyyppistä. Teholtaan rasittavaa kestävyystyyppistä liikkumista sekä lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista tulisi tehdä vähintään kolmena päivänä viikossa. Liikkumisen tulisi olla monipuolista, jolloin erilaiset liikuntataidot kehittyvät. Myös liikkuvuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Suosituksen mukainen määrä liikkumista voi kertyä useista liikkumisen hetkistä päivän aikana. Vähäisempikin liikkumisen määrä on hyödyllistä, vaikka suositus ei täyttyisikään viikon jokaisena päivänä. Liikkumisen ilo auttaa pysyvien liikkumistottumusten ja harrastusten löytämisessä. Turvallinen ja yhdenvertaisesti saavutettava päivittäinen liikkuminen kuuluu kaikille lapsille ja nuorille. Liikkumissuosituksen keskeisiä toimeenpanijoita ovat perhe ja kaverit, koulut ja oppilaitokset, liikunta- ja urheiluseurat ja kaikki liikuntaharrastusten järjestäjät, kunnat sekä valtionhallinto.Uusi lasten ja nuorten liikkumissuositus valmisteltiin monitieteisessä ja -ammatillisessa lasten ja nuorten liikkumisen ja hyvinvoinnin asiantuntijaryhmässä. Suosituksen ydin ei ole juuri muuttunut aiemmasta vuoden 2008 suosituksesta, mutta suosituksen sisältöä on muokattu vastaamaan paremmin viime vuosina merkittävästi kasvanutta, monipuolistunutta ja tarkentunutta tutkimusnäyttöä lasten ja nuorten liikkumisesta.Uusi lasten ja nuorten liikkumissuositusLisätietoa liikkumissuosituksista:Liikkumissuositusten valmistelijatapulaisprofessori Arja Sääkslahti, Jyväskylän yliopistop. 040 805 3974 tai sähköposti: [email protected]tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, Likesp. 0400 247 998 tai sähköposti: [email protected] johtaja, professori, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari, UKK-instituuttip. 040 505 9157 tai sähköposti: [email protected]Liikkumissuositustyöryhmän puheenjohtajapääsihteeri Minttu Korsberg, valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö p. 0295 330 018 tai sähköposti: [email protected]
NordenBladet — Kyläkauppatuen maksamista aiotaan jatkaa kertaluonteisesti ja sen saajiin oikeutettujen kauppojen joukkoa laajentaa. Uusittua tukea voitaisiin jakaa vuosille 2021-23. Tukea jaettaisiin enintään kaksi miljoonaa euroa ja enintään 20000 euroa hakijaa kohti. Maa- ja metsätalousministeriö lähetti asetusesityksen lausunnoille keskiviikkona.”Kyläkauppatuki on erittäin tärkeä yksittäinen toimi, jolla voimme tukea maaseutujen elinvoimaisuutta. Lähipalvelut – etenkin poikkeustilanteessa – ovat jokaiselle asukkaalle tärkeitä. Kyläkaupoilla on myös laajempia vaikutuksia paikalliseen elinvoimaan, sillä kyläkaupat tarjoavat usein valikoimissaan lähialueen tuotteita ja lähiruokaa. Myös ympäristö kiittää, kun matkat kaupunkikeskuksiin ruoka- ja polttoaineostoksille vähenevät. Kyläkaupat tukevat myös monipaikkaista elämää ja tuottavat myös yrityksille tärkeitä palveluja”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveydenhuollon kykyä vastata erilaisiin yhteiskunnan häiriö- ja uhkatilanteisiin parannetaan yhdenmukaistamalla toimijoiden valmiussuunnittelua ja tilannekuvan muodostamista. Valmiussuunnittelua koskevat terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muutokset tulivat voimaan 1.3.2021.Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt näiden säännösten toimeenpanon. Monivuotisen, vaiheittain etenevän työn tuloksena on tarkoitus saada valmiussuunnittelu ja tilannekuvan luominen valtakunnallisesti perustumaan yhtenäisiin malleihin. Tästä on apua paikalliselle, alueelliselle sekä valtakunnalliselle valmiustyölle ja tilannekuvan ylläpitoon. Valtakunnallisesta toimeenpanosta vastaa ohjausryhmä. Kokonaisuudessa on otettava huomioon yhteen sovitettava erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon näkökulmat.Ohjausryhmä huolehtii siitä, että alueilla tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelua yhdenmukaisesti ja yhdessä sovitun aikataulun mukaisesti. Tehtävänä on luoda malli ja edellytykset koota ja analysoida tietoa, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteita ja niiden uhkia.Valmiussuunnittelun parantamisen taustalla ovat säädösmuutokset, jotka tehtiin joulukuussa 2020 terveydenhuoltolakiin ja sosiaalihuoltolakiin. Muutokset tulivat voimaan 1.3.2021. Säädökset mahdollistavat valtakunnallisesti yhtenäisen valmiussuunnittelun ja yhtenäisen tilannekuvan muodostamisen sekä entistä tiiviimmän ja selkeämmän yhteistyön eri viranomaisten kesken.Ohjausryhmän puheenjohtaja on valmiusjohtaja Pekka Tulokas sosiaali- ja terveysministeriöstä, ja sen toimikausi on 1.4.2021-31.12.2023. Ryhmässä on edustus ministeriön lisäksi sairaanhoitopiireistä, suurimmista kaupungeista ja kunnista sekä muun muassa aluehallintovirastoista ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
NordenBladet — Yli 60 maan valtiovarainministerit keskustelivat ilmasto- ja talouspolitiikasta, kun valtiovarainministerien ilmastokoalitio kokoontui tiistaina 6. huhtikuuta. Koalitio sai kevätkokouksen yhteydessä kahdeksan uutta jäsenmaata, muun muassa Yhdysvallat, Japanin ja Etelä-Korean.Valtiovarainministeri Matti Vanhanen johti koalition kevätkokousta yhdessä Chilen valtiovarainministerin Rodrigo Cerdan ja Indonesian valtiovarainministeri Sri Mulyani Indrawatin kanssa. Koalitio jatkaa kokouksen jälkeen työtään Suomen ja Indonesian toimiessa puheenjohtajina.”Toivotan tervetulleiksi koalition uudet jäsenet. Tämä on osoitus koalition kasvavasta roolista ja työn merkityksestä globaalissa ilmastokeskustelussa. Työmme perustuu luottamuksen rakentamiselle, kokemusten jakamiselle sekä osaamisen ja tiedon vahvistamiselle”, ministeri Vanhanen sanoo.Kokouksessa keskusteltiin erityisesti vihreän elvytyksen haasteista, hiilineutraalin talouden edellyttämistä uudistuksista sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista rahoitusvakauteen. Ministeri Vanhanen piti kokouksen antia erittäin hyvänä ja kehotti loppupuheenvuorossaan koalitiota toimimaan yhteistyössä sidosryhmien ja järjestöjen kanssa konkreettisten työvälineiden kokoamiseksi. Koalition tämänpäiväinen keskustelu oli erittäin hyödyllinen myös Yhdysvaltojen 22. huhtikuuta järjestämän ilmastohuippukokouksen näkökulmasta. Kokoukseen osallistui valtiovarainministereitä yli 60 maasta. Mukana olivat ensimmäistä kertaa muun muassa uudet jäsenet Yhdysvallat, Japani ja Etelä-Korea sekä koalition ulkopuolisista maista Kiina ja Intia. Tarkkailijoina kokoukseen osallistuivat muun muassa Venäjä ja Pakistan. Ilmastokoalition kokous toi yhteen maailman suurimmat taloudet, sillä mukana olivat muun muassa Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellen ja Kiinan valtiovarainministeri Liu Kun. Vuoropuhelua sidosryhmien kanssaMinisterit keskustelivat ilmastokoalition työstä sekä ilmasto- ja talouspolitiikan prioriteeteista sidosryhmien kanssa. Aiheita olivat:talouden elpyminen koronapandemian jäljiltä sekä talouskasvu ja siirtymä hiilineutraaliin talouteenvaltiovarainministerien ja keskuspankkien rooli ilmastoriskien hallinnassahiilineutraalin talouden edistäminen, sidosryhmäkeskustelussa mukana Maailman luonnonsäätiö (WWF) ja Kansainvälinen finanssi-instituutti ja Kansainvälinen kauppakamari.Valtiovarainministerien lisäksi kevään kokoukseen osallistui instituutionaalisia yhteistyökumppaneita. Kansainvälistä valuuttarahastoa (IMF) edusti toimitusjohtaja Kristalina Georgieva, Maailmanpankkia pääjohtaja David Malpass, talousjärjestö OECD:tä pääsihteeri Angel Gurria, EU:ta komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis, Euroopan investointipankkia (EIP) pääjohtaja Werner Hoyer, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia (EBRD) pääjohtaja Odile Renaud-Basso, London School of Economicsia professori Lord Nicholas Stern, Sitraa yliasiamies Jyrki Katainen, keskuspankkien ja rahoitusvalvojien yhteistyöverkostoa (NGFS) puheenjohtaja Frank Elderson ja Maailman luonnonvarainstituuttia (WRI) pääjohtaja Andrew Steer. Hiilenneutraalin talouden edistämiseen liittävään keskusteluun osallistuivat myös Maailman luonnonsäätiön (WWF) ilmasto- ja energiajohtaja Manuel Pulgar-Vidal, Kansainvälisen rahoitusinstituutin (IIF) pääjohtaja Tim Adams ja kansainvälisen kauppakamarin (ICC) pääsihteeri John Denton.Ilmastotyö osaksi talouspolitiikkaaValtiovarainministerien ilmastokoalitio pyrkii tuomaan ilmastonmuutoksen osaksi talouspolitiikan ja rahoitusratkaisujen suunnittelua. Koalitio perustettiin huhtikuussa 2019 Washingtonissa Suomen aloitteesta. Koalitiossa on nyt 60 jäsenmaata, jotka ovat sitoutuneet niin sanottuihin Helsingin periaatteisiin. Kokouksen alla ja sen aikana jäsenmäärä kasvoi kahdeksalla, kun koalitioon liittyivät Belgia, Burkina Faso, Etelä-Korea, Japani, Kirgisia, Malesia, Ruanda ja Yhdysvallat.Ilmastokoalition kokous järjestettiin virtuaalisesti Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin kevätkokousten yhteydessä. Järjestöt pitävät kevätkokouksensa 5.–11. huhtikuuta
