NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen lakiesityksestä, jolla palkkaturvan enimmäismäärää nostettaisiin nykyisestä 15 200 eurosta 19 000 euroon. Näin palkkaturvan enimmäismäärä vastaisi paremmin työntekijöiden nykyistä palkkatasoa. Koronaepidemiasta johtuen on odotettavissa, että yritysten maksuvaikeudet lisääntyvät ja palkkaturvaa hakevien työntekijöiden määrä sekä palkkaturvasta haettavat saatavat kasvavat.Työntekijällä on oikeus saada työsuhteesta johtuvat saatavansa maksetuiksi valtion varoista palkkaturvana, jos työnantaja on tehnyt konkurssin tai on muutoin maksukyvytön. Palkkaturvalain perusteella työntekijälle maksettavan palkkaturvan enimmäismäärä on pysynyt ennallaan vuodesta 1999 lähtien.Hallitus kiirehtii koronavirusepidemian takia enimmäismäärän nostoa. Palkkaturvalain lisäksi muutettaisiin merimiesten palkkaturvalakia. Muilta osin palkkaturvalain uudistus toteutetaan myöhemmin.Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää lakimuutoksista lausuntokierroksen 1.4.–26.4.2021. Hallituksen tavoitteena on antaa esitys eduskunnalle toukokuussa, jonka jälkeen enimmäismäärän nosto tulisi voimaan mahdollisimman pian.
NordenBladet — Työsuojelun valvontaa ja työpaikan työsuojeluyhteistoimintaa koskevaa lakia muutetaan. Esityksestä ei selviä työsuojelun nykytilan ongelmat eikä uudistuksen konkreettiset hyödyt työntekijöille tai ihmiskaupan uhreille.Hallituksen esityksen tarkoituksena on toimeenpanna EU:n markkinavalvontaa ja tuotteiden vaatimustenmukaisuutta koskeva asetus. Lisäksi esityksellä laajennettaisiin työsuojeluviranomaisen velvollisuutta tehdä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten ihmiskaupasta ja törkeästä ihmiskaupasta sekä laajennettaisiin työsuojeluviranomaisen oikeutta saada salassa pidettäviä tietoja toisilta viranomaisilta työolosuhteiden valvontaa varten.Esityksessä on kuvattu esityksen taustaa, tavoitteita ja ehdotuksia, mutta nykytilan kuvaus on suppea. Esityksen perusteella on vaikea saada käsitystä esimerkiksi asiaa koskevista työsuojelurikkomuksista, nykyisistä valvontatoimista, yritysten mahdollisista kilpailuongelmista tai teknisten laitteiden puutteista.Esityksen perusteella teknisiä laitteita työssään käyttävien henkilöiden turvallisuustaso paranisi, ja esitys edistäisi ihmiskaupparikosten parempaa tunnistamista. Arviointineuvosto katsoo, että esityksessä tulisi käsitellä mitä konkreettista hyötyä työntekijöille ja ihmiskaupan uhreille koituu lainmuutoksista. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Kristallipuolue r.p. on merkitty oikeusministeriössä pidettävään puoluerekisteriin.Puoluerekisterissä on lisäyksen jälkeen 21 puoluetta.
NordenBladet — Millaista on hyvä, kestävä asuminen tulevaisuuden Euroopassa? Mitä oppeja voimme ammentaa legendaarisesta Bauhaus-muotoilukoulusta nykyhaasteiden ratkaisemiseksi? Mitä tuotavaa Pohjoismailla on yhteiseen pöytään? Miten saamme kaikki mukaan?Muun muassa näihin kysymyksiin etsivät vastauksia yli 800 innokasta osallistujaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista 24.3. järjestetyssä Uuden eurooppalaisen Bauhausin suunnittelutilaisuudessa. Euroopan komissio suunnittelee käynnistävänsä Bauhausin viiden eri hankekokonaisuuden kautta vielä kuluvan vuoden aikana.Tilaisuuden työpajoissa koottiin pohjoismaisia ideoita uuden eurooppalaisen Bauhausin kehittämiseen. Työpajoissa käsiteltiin ilmastonmuutosta, kiertotaloutta, digitaalisuutta, ekosysteemipalveluja, luonnon monimuotoisuutta, lapsia ja nuoria, oppimista sekä tasa-arvoa ja hyvinvointia. Näistä teemoista käydyn keskustelun ja työskentelyn tulokset koostetaan Euroopan komissiolle myöhemmin tänä keväänä lähetettävään raporttiin. Näin pyritään varmistamaan, että pohjoismaiset ideat ja näkökulmat ovat mukana viiden eri Bauhaus-hankkeen teemoissa.Tallenne tilaisuuden alku- ja loppupuheenvuoroista sekä työpajojen tuloskoonnit ovat avoimesti saatavilla tapahtuman verkkosivuilla.”Tapahtuma herätti suuren kiinnostuksen Suomessa ja pohjoismaissa. Jatkamme tästä kohti tarkemmin rajattuja työpajoja. Tavoitteena on, että tämä työ konkretisoituisi Bauhaus-hankkeisiin myös”, kertoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen.Yhteispohjoismainen suunnittelu ja kehittäminen jatkuvat, sillä luvassa on useita jatkotapahtumia eri tahojen järjestäminä. Ensimmäinen jatkotilaisuus järjestetään 28.4., ja sen aiheena on kestävän kehityksen mukainen estetiikka rakennetussa ympäristössä. Tiedot muista tulevista Bauhaus-tilaisuuksista lisätään verkkosivuille.”Haluamme kannustaa taide- ja kulttuurialan toimijoita rohkeasti osallistumaan ja tuomaan esiin näkemyksensä siitä, millainen on hyvä elinympäristö tulevaisuudessa”, sanoo kulttuuriasiainneuvos Petra Havu opetus- ja kulttuuriministeriöstä.Seuraa ja osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa tunnisteella #NewEuropeanBauhausEnsimmäisen pohjoismaisen suunnittelutilaisuuden järjestivät ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, pohjoismainen ministerineuvosto, ArchInfo sekä norjalaiset ja islantilaiset muotoilujärjestöt.Mikä on Uusi eurooppalainen Bauhaus?Uusi eurooppalainen Bauhaus on Euroopan komission aloite, joka edistää rakennetun ympäristön kestävää kehitystä, osallisuutta ja kauneutta.Tavoitteena on löytää parempia elämisen ja asumisen tapoja yhdessä suunnitellen ja kehittäen – sekä valjastaa tieteen ja teknologian ohella luovuus, kulttuuri ja muotoilu ratkomaan aikamme suuria haasteita kuten ilmastonmuutosta.Aloitteen sisältö ja käytännön muoto rakentuvat eurooppalaisten ideoiden, esimerkkien ja toiveiden perusteella. Suunnittelupöydän ääreen ovat tervetulleita aivan kaikki, esimerkiksi arkkitehdit, muotoilijat, taiteilijat, tutkijat, yritykset, järjestöt, opiskelijat, lapset ja nuoret. Uusi eurooppalainen Bauhaus toteuttaa Euroopan vihreän kehityksen (European Green Deal) ohjelmaa.Bauhausilla viitataan legendaariseen, 1920-luvulla Saksassa perustettuun arkkitehtuuri- ja muotoilukouluun, joka vaikutti keskeisesti modernin arkkitehtuurin ja muotoilun syntyyn.Nordicbauhaus.eu: Tilaisuuden tallenne, työpajojen tulokset ja
NordenBladet — Suomessa on todettu koronavirustapauksia viikolla 12 hieman vähemmän kuin maaliskuun ensimmäisillä viikoilla. Annetut suositukset ja rajoitustoimet sekä ravitsemisliikkeiden sulku vaikuttavat hidastaneen epidemian kasvuvauhtia. Rajoitustoimien vaikutukset tapausmääriin näkyvät viiveellä, ja tartuntoja todetaan edelleen paljon. Siten tilanne voi kehittyä nopeasti myös huonompaan suuntaan.Epidemiatilanteissa on suuria alueellisia eroja. Heikoin tilanne on maan etelä- ja lounaisosissa. Ilmaantuvuus on edelleen hyvin korkea Helsingin ja Uudenmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla. Ilmaantuvuus on matalin Etelä-, Keski-, ja Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Vaasan ja Kainuun sairaanhoitopiirien alueilla.Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Positiivisten osuus testatuista näytteistä pysynyt korkeana maaliskuun ajanViikolla 12 (ajalla 22.3.-28.3) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin noin 4150 uutta tapausta, mikä on yli 500 vähemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 75 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun edellisellä viikolla luku oli 85.Viimeisen kahden viikon yhteenlaskettu tapausmäärä oli noin 8850 uutta tapausta, mikä on yli 500 vähemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 160 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun edeltävällä kahden viikon jaksolla vastaava luku oli 170. Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,90-1,05 (90 % todennäköisyysväli), mikä on vähän pienempi kuin viime viikolla. Viikolla 12 koronatestejä tehtiin yli 135 000. Se on jonkin verran vähemmän kuin aiemmin maaliskuussa. Positiivisten testien osuus oli 3,1 %. Positiivisten testien osuus on ollut korkea, yli 3 % koko maaliskuun ajan.Koko maassa uusien kotimaisten tartuntojen tartunnanlähde selvisi noin 70 %:ssa tartunnoista. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli 2 %, ja näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus jäi prosenttiin kaikista tartunnoista. Uusista tartunnoista edelleen noin kolmannes todettiin karanteenissa olevilla henkilöillä. Viikolla 12 koronavirustapauksia todettiin edellisen viikon tapaan eniten työikäisillä ja erityisesti 20-29-vuotiailla.Ikääntyneiden rokotukset edenneet hyvin – sairaalahoidon tarve korkealla tasolla kuten edellisellä viikollaRokotuksilla iäkkäät ja riskiryhmät pystytään suojaamaan tehokkaasti, ja näiden ryhmien rokotukset ovat edenneet hyvin. Yli 80-vuotiaista on rokotettu noin 84 %, 75-79-vuotiaista noin 68 % ja 70-74-vuotiaista noin 34 %. Arvio on, että koko maassa 70 vuotta täyttäneet olisivat saaneet ensimmäisen rokoteannoksen viikkoihin 15-16 mennessä.COVID-19-rokotusten edistyminen (THL)Maaliskuun aikana sairaalahoidon tarve kasvoi huomattavasti. Sairaalahoidossa oli 31.3. kaikkiaan 295 potilasta covid-19-taudin vuoksi eli saman verran kuin viime viikolla. Näistä potilasta perusterveydenhuollon osastoilla oli 65, erikoissairaanhoidossa 180 ja tehohoidossa 50 potilasta.Myös tehohoidon tarve kasvoi selvästi viimeksi kuluneen kuukauden aikana, ja enimmillään tehohoidossa oli 23.3.2021 samanaikaisesti 64 Covid-19-potilasta. Viimeksi kuluneen viikon aikana tehohoitopotilaiden määrä on kuitenkin pienentynyt. Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 31.3.2021 mennessä raportoitu yhteensä 844.Tehohoidon tilannekuva: Covid-19 teho-osastoilla, raportti 31.3.2021 (Kansallinen tehohoidon koordinoiva toimisto)Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. Tällä viikolla raporttiin sisältyy erilliskatsauksena seurantaraportti muuntuneista koronaviruksista. Koronaviruksen seuranta (THL)Tällä hetkellä kaikista positiivista näytteistä sekvensoidaan jopa 40 %. Muuntuneista koronaviruslöydöksistä on HUSin alueella ollut brittivarianttia 60-70 % ja Etelä-Afrikan muunnoksia noin 8 %. Muualla maassa osuudet ovat noin 50 % ja noin 5 %. Varianttihavaintojen määrän kasvua on havaittavissa koko maassa, voimakkaimmin HUSin alueella. Analysointiviiveen vuoksi johtopäätöksiä ei voida tehdä viimeisten kolmen viikon tiedoista.Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)
NordenBladet — Ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet on pidettävä suljettuna asiakkailta 18.4.2021 saakka niillä alueilla, joilla se on välttämätöntä epidemian kiihtymisen katkaisemiseksi.Sulkemisen perusteita tarkastellaan viikoittainValtioneuvosto muuttaa asetusta, jos sulku jollain alueella ei enää ole välttämätön tai jos tautitilanne jossain maakunnassa tai alueella muuttuu vakavammaksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaa keskiviikkona 7.4 seuraavan lausunnon mahdollisista muutoksista ravintolasulun piirissä oleviin alueisiin työ- ja elinkeinoministeriölle. Lausunnossaan THL ottaa kantaa alueellisten koordinaatioryhmien päivittyneisiin arvioihin maakunnan epidemiologisesta tilanteesta. Näitä päivityksiä alueet todennäköisesti tekevät tiistain 6.4 aikana.
Päivitetty asetus annetaan torstaina 8.4, jos ravintoloiden sulkeminen jollain alueella ei enää ole välttämätöntä tai jollain alueella tilanne on muuttunut epidemian kannalta vakavampaan suuntaan. Muutospäätös astuu voimaan siten, että maakunnassa, jossa tartuntatilanne on helpottanut siten, että sulku ei ole enää välttämätön, sulku päättyisi perjantaina 9.4. Mahdolliset uudet sulut astuisivat voimaan maanantaina 12.4. klo 00. Tämä siis ainoastaan tilanteessa, jossa terveysviranomaisten lausunnon perusteella tautitilanne olisi vakavasti heikentynyt ja sulun katsotaan olevan välttämätön epidemian kiihtymisen katkaisemiseksi.
NordenBladet — Sosiaaliturvauudistuksen ministeriseurantaryhmä kokoontui perjantaina 26.3.2021. Ministerit keskustelivat muun muassa lasten ja perheiden sosiaaliturvan kehittämisestä osana sosiaaliturvauudistusta. Sosiaaliturvakomitean kaikissa jaostoissa käsitellään lapsiin ja perheisiin liittyviä kysymyksiä. Hallintojaosto selvittää parhaillaan perhekäsitteiden muutostarpeita. Työn pohjana on sosiaali- ja terveysministeriön tilaama tutkimus perhe- ja tulokäsitteistä sosiaaliturvaetuuksissa. Työllisyyden ja osaamisen jaoston, työ- ja toimintakykyjaoston ja asumisen jaoston työhön sisältyvät lasten, nuorten ja perheiden toimeentuloedellytykset. Tutkimus- ja arviointijaoston vastuualueeseen kuuluu lapsivaikutusten arviointi.Lasten ja perheiden sosiaaliturvaan liittyvää selvitystyötä ja hankkeita tehdään myös sosiaaliturvakomitean työn rinnalla. Marraskuussa 2020 valmistui ensimmäinen lasten vuoroasumista koskeva selvitys ja pidettiin aihetta käsittelevä seminaari. Maaliskuussa 2021 valmistui väestöpoliittinen selvitys ”Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä: Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle”. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on valmisteilla perhevapaauudistus, jonka on tarkoitus tulla voimaan 2022 alkusyksyllä.Hallitusohjelma sisältää useita lasten ja perheiden aseman kohentamiseen ja lapsi- ja perhemyönteisyyden lisäämiseen tähtääviä kirjauksia.– Sosiaaliturvakomitea alkaa käsitellä jaostojen työssä konkretisoituneita sosiaaliturvan ongelmia kokonaisuutena toukokuussa 2021. Uskon, että lasten ja perheiden sosiaaliturvan kehittäminen nousee kokonaisvaltaisesti näkyväksi silloin, toteaa komitean puheenjohtaja Pasi Moisio.Ministeriseurantaryhmä sai lisäksi katsauksen sosiaaliturvakomitean 22.3. kokouksen aiheisiin. Komitea käsitteli palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen ongelmakokonaisuutta sekä ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen ongelmakokonaisuutta. Sosiaaliturvakomitean keskustelussa oli esillä erityisesti oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino.Ministerit seuraavat sosiaaliturvan uudistamisen kokonaiskuvaaMinisteriseurantaryhmän puheenjohtajana toimii sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Muut jäsenet ovat tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sekä sisäministeri Maria Ohisalo.Asettamispäätöksen mukaisesti komitea raportoi työstään ministeriseurantaryhmälle, mutta ei toimi sen ohjauksessa. Ministeriseurantaryhmä voi käsitellä myös sosiaali- ja terveysministerin toimialaan kuuluvia sosiaaliturvauudistukseen liittyviä hankkeita.
NordenBladet — Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisella halutaan edistää kilpailukykyistä lääkekehitystä. Lääkekehityskeskuksen käynnistyminen tulee olemaan myös merkittävä askel terveysalan kasvustrategian toimeenpanossa. Pitkällä tähtäimellä lääkekehityskeskuksella on todennäköisesti keskeinen rooli myös lääkkeiden saatavuuden häiriötilanteisiin varautumisessa kansallisella tasolla.Suomeen suunnitellaan kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista, jonka tavoitteena on alan toimintaedellytysten ja osaamisen vahvistaminen sekä varhaisen vaiheen lääkekehityksen rahoituksen mahdollistaminen. Suomessa tehdään korkeatasoista terveysalan perustutkimusta ja kliinistä tutkimusta, joka on hyvä perusta lääkevalmisteiden synnylle. Kansainvälisessä vertailussa yliopistoissamme tehtyjen löydösten kaupallinen potentiaali jää kuitenkin usein hyödyntämättä.Kansallisen lääkekehityskeskuksen valmistelussa ollaan siirtymässä seuraavaan vaiheeseen ja keskuksen perustamistoimia suunnitellaan syksylle 2021. Sosiaali- ja terveysministeriö on kutsunut LL, MBA Hannu Juvosen valmistelemaan ja käynnistämään konkreettisia toimenpiteitä kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisen aikaansaamiseksi. ”Perustamistoimenpiteiden valmistelussa hyödynnetään Hannu Juvosen kokemusta lääketeollisuudesta, pääomasijoittamisesta, julkisten ja yksityisten yhteisöjen hallitustyöskentelystä sekä sidosryhmäsuhteiden johtamisesta. Juvosen asiantuntijatyö on tärkeä osa laaja-alaista valmistelutyötä kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamiseksi”, johtaja Tuula Helander sanoo.Tavoitteena on, että kansallinen lääkekehityskeskuksen perustamista koskevat valmistelutoimet voidaan toteuttaa juhannukseen 2021 mennessä. Tavoitteena on myös, että varsinaiset keskuksen perustamistoimet ja toiminnan käynnistyminen voitaisiin toteuttaa syksyllä 2021. ”Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisen aikaansaamiseksi on tehty paljon perusteellista valmistelutyötä, joka antaa hyvän pohjan keskuksen toiminnan käynnistämiselle”, Hannu Juvonen toteaa.Keskuksen tuoma lisäarvo koko TKI-ekosysteemin eri toimijoille on merkittävä Uuden lääkekehityskeskuksen arvioidaan parantavan tutkimushavainnon kehityskaarta lääkeaihioksi, ja siten lääkekehityksen ja tuotannon edellytyksiä sekä vahvistavan alan osaamista Suomessa. Lääkekehityskeskus palvelisi koko maan tutkijoita esimerkiksi yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja sairaaloissa. Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustaminen edistää ja tukee vahvasti myös terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tavoitteita ja koituu potilaiden hyödyksi.
NordenBladet — Suomen ympäristökeskus SYKE haki tekijää uuden rakennetun ympäristön tietojärjestelmän vaatimusmäärittelylle. Kilpailutus koski tietojärjestelmätyön vaihetta, jossa määritellään vähimmäisvaatimukset, joiden mukaan tietojärjestelmä tullaan rakentamaan.Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö tiedottavatTarjouspyyntöön tuli määräaikaan mennessä kahdeksan tarjousta, jotka olivat monipuolisia ja laadukkaita. Vaatimusmäärittelyn toteuttajaksi valittiin Ramboll Finland Oy, jonka kanssa samaan MaRAGotIT-ryhmään kuuluvat Gravicon Oy, Ubigu Oy ja Gofore Oyj.Vuoden 2021 aikana toteutettavassa vaatimusmäärittelyssä tuotetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmän vähimmäistoteutuksen hankinnassa tarvittavat dokumentit. Työssä määritellään tulevan järjestelmän rakenteet eli se, mitä tietoa sen kautta on saatavilla ja miten tieto liikkuu eri järjestelmien välillä. Työtä ohjaavat SYKE ja ympäristöministeriö. Se tehdään yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja mukaan kutsutaan laajasti kuntien ja maakuntien liittojen sekä eri hallinnonalojen asiantuntijoita.Nyt käynnistyvän määrittelyn avulla rakennetaan käyttäjien tarpeita palveleva ratkaisu rakennetun ympäristön tietojen hallintaan vuosina 2020-2023. Valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä luo perustan rakennetun ympäristön digitalisaatiolle ja uusille digitaalisille palveluille.Tietojärjestelmään kootaan saataville kaavoituksessa ja rakentamisen lupien käsittelyssä syntyvät tiedot yhtenäisessä muodossa. Uudistuksesta hyötyvät sekä tiedon tuottajat että sen käyttäjät. Tavoitteena on keventää ja selkeyttää tiedonhallintaa: tiedot kerätään vain yhden kerran, sovitussa muodossa yhteiseen valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jossa ne ovat ajantasaisina ja luotettavasti saatavilla.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 31. maaliskuuta, että maahantulon rajoituksia jatketaan 30.4.2021 saakka. Koronapandemia jatkuu edelleen, eikä riittäviä toimenpiteitä rajoitusten korvaamiseksi ole vielä käytössä. Tämän vuoksi sekä virusmuunnosten leviämisen ehkäisemiseksi sisärajavalvontaa ja ulkorajaliikenteen rajoituksia jatketaan. 11.3. tehtyihin päätöksiin ei tehdä sisällöllisiä muutoksia. Muutokset tulevat voimaan 1.4.Sisä- ja ulkorajarajoitusten lisäksi jatketaan myös tiettyjen rajanylityspaikkojen aukioloaikojen rajoituksia Lapissa länsirajalla sekä Suomen itärajalla. Henkilöliikenteelle avoinna olevilla rajanylityspaikoilla sallittuja maahantuloperusteita ovat Suomessa tai muussa EU- tai Schengen-valtiossa asuvien paluu ja muu välttämätön syy.Suomi jatkaa myös naapuriavun antamista Virolle. Suomenlahden merivartiosto on nykyisen toimintamallin mukaisesti informoinut matkustajia Tallinnan satamassa maahantulon edellytyksistä syyskuusta 2020 alkaen. Tavoitteena on, että matkustajia ei jouduttaisi käännyttämään Suomen rajalla. Esimerkiksi loma tai muu kuin huoltovarmuuden tai yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömäksi katsottu työ ei oikeuta maahantuloon, vaikka matkustajalta löytyisi negatiivinen koronatestitodistus.Suomi rajoittaa maahantuloa kaikista muista Schengen-maista paitsi IslannistaSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Suomi jatkaa maahantulon rajoittamista kaikista muista Schengen-maista paitsi Islannista. Schengen-maita ovat EU:n jäsenmaista Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro sekä EU:n ulkopuolisista maista Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.Ulkorajaliikenteen rajoitukset jatkuvat ennallaanUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. Maahantulon rajoitukset on jo aiemmin poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Etelä-Korean, Singaporen, Ruandan, Thaimaan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta. Maahantuloa ei rajoiteta maiden matalan koronailmaantuvuuden ja tautiriskin takia.Muiden maiden osalta maahantulon rajoituksia jatketaan 30.4.2021 asti.Risteilyalusten satamassakäynti on sallittua ilman matkustajien maissakäyntiä.Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaillePerustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista. Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset.Katso tarkemmat sisä- ja ulkorajaliikenteen rajoitukset sisäministeriön 11.3., 22.1., 11.2. ja 18.2. julkaistuista tiedotteista sekä Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.
