NordenBladet — Valtioneuvosto antoi torstaina 8. huhtikuuta eduskunnalle koulutuspoliittisen selonteon. Koulutuspoliittinen selonteko viitoittaa tietä kohti 2040-luvun tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta kasvavien osaamisvaatimusten ja pienenevien ikäluokkien Suomessa. Selonteossa linjataan koulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila kohti 2040-lukua sekä sen saavuttamiseksi tarvittavat voimavarojen, rakenteiden ja ohjauksen muutokset.Koulutuspoliittisella selonteolla valtioneuvosto haluaa avata sekä eduskunnassa käytävän, että laajan yhteiskunnallisen keskustelun koulutuksen ja tutkimuksen merkityksestä, ongelmista ja ratkaisuista tulevaisuudessa. Selonteon halutaan toimivan myös tulevan koulutuspoliittisen päätöksenteon perustana.– Suomen menestys on perustunut pyrkimykseen taata jokaiselle tasa-arvoiset mahdollisuudet hankkia elämässä tarvittavat tiedot ja taidot. Koulutuksen tasa-arvo on valttikortti, jota meillä ei ole varaa menettää. Koulutuspoliittisen selonteon toimenpiteillä haluamme varmistaa, että koulutusjärjestelmämme mahdollistaa jatkossakin jokaisen ihmisen oikeuden oppia ja kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Vain siten menestymme myös jatkossa, opetusministeri Jussi Saramo sanoo.–  Suomalaisesta koulutuksesta on ollut tarpeellista tehdä laaja kokonaistarkastelu. Vastataksemme aikamme suuriin muutoksiin tarvitaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisestä yhteistä yli vaalikausien katsovaa näkemystä. Tärkeintä on nostaa ihminen, oppija, keskiöön sekä tiivistää koulutuksen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutusta edelleen, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.Tavoitetila 2040: Suomessa vahva sivistysperusta
Koulutuspoliittisessa selonteossa hallitus asettaa tavoitteeksi, että vuonna 2040 Suomessa on laadukkaaseen ja vaikuttavaan kasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin rakentuva sivistysperusta. Sen varaan rakentuu Suomen kansainvälinen kilpailukyky ja kansalaisten hyvinvointi. Tavoitteena on, että vuonna 2040 koulutuksellinen tasa-arvo ja koulutuksen saavutettavuus ovat parantuneet, ja Suomen koulutus- ja osaamistaso ovat maailman kärkiluokkaa. Koulutuksen ja tutkimuksen avulla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista koko yhteiskunnassa.Poimintoja koulutuksen ja tutkimuksen tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2040:Suomalainen yhteiskunta on suurien haasteiden edessä: väestörakenteen muutos ja alueellinen eriytyminen sekä työelämän ja teknologian nopea kehittyminen edellyttävät uusia toimintatapoja ja -rakenteita kaikilla koulutusasteilla. Jatkuva oppiminen, työn ja osaamisen tiivis yhteistyö tuovat muutosturvaa yksilöille ja kilpailuetua yrityksille. Selonteossa esitetään haasteisiin vastaamiseksi lainsäädännön ja rahoituksen kokonaisuudistusta, jolla turvataan sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertainen ja laadukas toteuttaminen koko maassa. Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuslainsäädäntö kootaan selkeäksi kokonaisuudeksi. Koulutuksen rahoitusta esitetään vahvistettavaksi kohdentamalla ikäluokkien pienenemisestä säästyvä laskennallinen rahoitus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseen. Rahoitusjärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisältyy tarveperusteinen rahoitus, ns. positiivinen erityiskohtelun rahoitus. Tällä turvataan oppimisen tasa-arvoa.Koulutuksen maksuttomuuden, laadun, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä saavutettavuuden turvaaminen edellyttävät merkittävää julkista panostusta koulutukseen ja tutkimukseen tulevina vuosina. Koulutus- ja osaamistason nousu ei ole mahdollista ilman koulutuksen ja tutkimuksen riittävää resursointia ja resurssien viisasta kohdentamista. Selonteon tavoitteena on saada aikaan ylivaalikautinen sitoutuminen koulutusinvestointeihin. Rahoituksen ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys ovat edellytyksiä koulutukselle ja tutkimukselle asetettavien tavoitteiden saavuttamiseksi. Koronasta johtuvan oppimis- ja hyvinvointivajeet pitää korjata. Korona-ajan oppilaista ja opiskelijoista ei saa tulla oppimisen menetetty sukupolvi. Koulutuspoliittinen selonteko asettaa tavoitteeksi varhaiskasvatusmaksujen alentamisen ja pitkällä aikavälillä varhaiskasvatuksen maksuttomuuden. (vähintään 4 h/pv).Perusopetuksen oppimistuloksia nostetaan ja oppimiseroja kavennetaan edistämällä varhaiskasvatus- ja kouluyhteisöjen hyvinvointia ja osallisuutta. Tätä toimeenpannaan uudella valtakunnallisella sitouttavan kouluyhteisötyön mallilla. Luku- ja laskutaitoa vahvistetaan ja erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja nuorten kriittisen ajattelun taitojen kehittämiseen. Yleissivistystä ja ammattisivistystä ei aseteta vastakkain. Toisen asteen koulutuksessa hyödynnetään yhteistyötä ja sen lainsäädännölliset ja muut esteet poistetaan. Ammatillisessa koulutuksessa yleissivistystä ja perustaitoja vahvistetaan ammattiosaamisen hankkimista heikentämättä. Näin varmistetaan opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja työuran aikaiseen osaamisen päivittämiseen. Toisen asteen koulutuksessa hyödynnetään uusia teknologioita ja toimintatapoja, jotta voidaan rakentaa kullekin henkilökohtaisia opintopolkuja. Myös ammatilliseen koulutukseen kehitetään soveltuva myönteisen erityiskohtelun malli.Korkeakoulutasoista osaamista tarvitaan ennakointien mukaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tähän pääsemiseksi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja lisätään koulutuksen laadusta tinkimättä. Korkeakoulujen valintoja kehitetään perustuen tutkittuun tietoon. Tavoitteena on, että ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolmikertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista 75 prosenttia tulisi työllistyä Suomeen.Tieteen osalta tavoitteena on, että Suomi on tulevaisuudessa innostava paikka tehdä tutkimusta, ja tutkimusympäristöt ovat maailmanluokkaa. Huippuosaajat muuttavat Suomeen ja parantavat Suomen osaamistasoa. Julkinen tutkimusrahoitus kannustaa myös yksityisen sektorin investoimaan osaamiseen ja TKI-toimintaan. Keskeinen toimi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on kansallisen TKI-tiekartan (2020) tehokas ja laadukas toimeenpaneminen.Osana korkeakoulutusta opettajien sekä muun kasvatus- ja opetusalan henkilöstön saatavuus ja osaaminen turvataan mm. henkilöstöä koskevaa tietopohjaa parantamalla, ennakoinnilla ja koulutusten oikealla mitoituksella sekä koulutuksen tutkimusperusteinen laatu varmistamalla.
Selonteossa linjataan lisäksi myös mm. vapaan sivistystyön, jatkuvan oppimisen, opintotuen, ruotsinkielisen koulutuksen, maahanmuuttajataustaisten koulutuksen, vammaisten ihmisten oppimisen sekä saamenkielisen koulutuksen kehittämistarpeita.Koulutuspoliittinen selonteko

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt lääketieteen tohtori Taneli Puumalaisen sosiaali- ja terveysministeriön turvallisuus ja terveys -osaston määräaikaiseksi osastopäälliköksi. Puumalainen aloittaa tehtävässään 22.4.2021, ja jatkaa siinä 31.5.2022 saakka. Tehtävää haki 13 henkilöä.Puumalainen on toiminut vuodesta 2014 lähtien Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärinä ja yksikön päällikkönä. Hän johtaa infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikköä. Sosiaali- ja terveysministeriöstä hänellä on työkokemusta vuosina 2012-2014 muun muassa kansallisen rokotusohjelman ja tartuntatautien torjunnan asiantuntijatehtävistä. Vuosina 2007-2012 Puumalainen työskenteli johtavana asiantuntijalääkärinä ja tiimin esimiehenä GlaxoSmithKline Biologicalsissa rokotteisiin ja infektiosairauksiin liittyvissä tehtävissä. Tätä ennen hän oli tutkimustehtävissä Kansanterveyslaitoksen rokotteiden ja immuunisuojan osastolla. Turvallisuus ja terveys -osasto vastaa ministeriössä valmistelu- ja kehittämistyöstä koskien muun muassa lääkehuoltoa ja tartuntatautien torjuntaa, ympäristöterveydenhuollon järjestämistä ja terveydensuojelua, päihdepolitiikkaa, tapaturmien, rikosten ja väkivallan ehkäisyä sekä geenitekniikkaa, biopankkeja ja genomitiedon käsittelyyn liittyviä asioita. Osastolle kuuluvat myös valmiusasiat ja häiriötilanteisiin varautuminen sosiaali- ja terveysministeriössä ja sen hallinnonalalla ja toimialalla. Lähiaikoina osastopäällikön merkittäviä tehtäviä ovat lisäksi covid-19-epidemian hallintaan liittyvien toimenpiteiden valmistelu ja toimeenpanon johtaminen yhteistyössä ministeriön muiden osastojen, ministeriöiden sekä ministeriön hallinnonalan virastojen, erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.Turvallisuus ja terveys -osasto perustettiin 1.6.2020, kun ministeriön aiempi hyvinvointi- ja palveluosasto jaettiin kolmeksi osastoksi.Viran vakinainen haltija Päivi Sillanaukee toimii 31.5.2022 saakka virkakierrossa ulkoministeriössä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään 8.4.2021 päättänyt parantaa asuntosäästöpalkkiojärjestelmän (ASP) toimivuutta nostamalla ASP-korkotukilainojen enimmäismääriä ja lisäämällä kuntajaotteluun uuden ryhmän Tampereelle ja Turulle.ASP-korkotukilainojen enimmäislainamääriä tarkistettiin viimeksi vuonna 2014. Tarkistuksen jälkeen muutokset asuntomarkkinoilla ovat kuitenkin olleet merkittäviä. Enimmäislainamääriä on nyt tarkistettu vastaamaan nykyistä hintatasoa, jotta ensiasunnon ostajilla olisi mahdollisuus ostaa tarpeidensa ja toiveidensa mukainen asunto.Asuntojen hinnat ovat nousseet vuodesta 2014 koko maan tasolla noin neljä prosenttia. Alueellisesti hintakehitys ei ole ollut tasaista, ja nykyisten aluerajausten sisälläkin kehitys on ollut varsin epätasaista. Esimerkiksi Helsingissä vanhojen osakehuoneistojen hinnat ovat nousseet 19 prosenttia, Tampereella 13 prosenttia, kun taas Oulussa ne ovat pysyneet lähes entisellä tasolla.ASP-korkotukilainojen kuntajaotteluun onkin nyt lisätty neljäs ryhmä, johon on siirretty Tampere ja Turku, sillä aiemmin ryhmään ”muut kunnat” kuuluneiden Tampereen ja Turun asuntojen hinnat ovat kehittyneet selvästi eri tahtiin muiden ryhmään kuuluvien kuntien kanssa.ASP-korkotukilainojen kuntajaotteluAsunnon sijaintikunta: Helsinki
Voimassa ollut lainan enimmäismäärä (euroa): 180 000
Uusi lainan enimmäismäärä (euroa): 215 000Asunnon sijaintikunta: Espoo, Kauniainen, Vantaa
Voimassa ollut lainan enimmäismäärä (euroa): 145 000
Uusi lainan enimmäismäärä (euroa): 160 000Asunnon sijaintikunta: Tampere, Turku
Voimassa ollut lainan enimmäismäärä (euroa): (115 000)
Uusi lainan enimmäismäärä (euroa): 140 000Asunnon sijaintikunta: Muut kunnat
Voimassa ollut lainan enimmäismäärä (euroa): 115 000
Uusi lainan enimmäismäärä (euroa): 120 000ASP-lainoilla tuetaan omaehtoista asumistaASP-lainat tukevat omaehtoisen asumisen järjestämistä ja asumiskustannusten kohtuullisuutta, sillä ne tarjoavat korkosuojaa ensiasunnon hankkijoille tilanteessa, jossa korkotaso nousee.ASP-järjestelmässä pankki maksaa talletukselle yhden prosentin koron, ja tämän lisäksi erikseen sovittavaa lisäkorkoa 2-4 prosenttia tallettamisen aloittamisvuodelta ja tämän jälkeen enintään viideltä kalenterivuodelta. ASP-säästäjän tulee puolestaan säästää vähintään 10 prosenttia asunnon hinnasta.ASP-lainalle voi saada maksuttoman valtiontakauksen, ja valtio maksaa ASP-lainalle korkotukea 70 prosenttia 3,8 prosentin omavastuukoron ylittävältä osalta, lainan kymmeneltä ensimmäiseltä vuodelta.Korkotukilainojen enimmäismäärien korottaminen tulee voimaan 15.4.2021, ja se koskee lainoja, jotka nostetaan tuona päivämääränä tai sen jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esityksen luonnoksen, joka koskee covid-19-taudin jatkumisen vuoksi tehtäviä väliaikaisia lakimuutoksia.Esityksellä jatkettaisiin aiemmin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle tehtyjen väliaikaisten poikkeusten voimassaoloaikaa. Muutokset koskevat laivaväkilakia, liikennepalvelulakia, luotsauslakia ja luotsausasetusta.Esityksellä varauduttaisiin covid-19-epidemian jatkumiseen. Muutoksilla turvattaisiin meriliikenteen jatkuvuus ja joukkoliikenteen joustavampi järjestäminen pidentämällä aiemmin säädettyjen väliaikaisten poikkeusten voimassaoloaikaa.Ehdotettavat väliaikaiset poikkeukset ovat tarpeen ottaen erityisesti huomioon merenkulkualan kansainvälisyys. Meriliikenteen toimivuus on vahvasti sidoksissa sekä Suomen että muiden valtioiden asettamiin liikkumisrajoituksiin. Vaikka epidemiatilanne paranisi Suomessa, heijastuu muun maailman vakava epidemiatilanne myös Suomen merenkulkualaan. Joukkoliikennettä koskeva poikkeus on myös tarpeen, sillä matkustajien palaaminen voi olla hidasta, vaikka epidemiatilanne paranisi.Lausuntokierroksella on mukana myös liikennepalvelulain 18 a §:ää koskeva ehdotus, joka koskee eräiden henkilöliikenneluvan haltijoiden laajennettua varautumisvelvollisuutta covid-19-epidemian aikana. Tarvetta 18 a §:n voimassaolon jatkamiselle arvioidaan tarkemmin lausuntokierroksen aikana ja sen jälkeen.Nykyiset väliaikaiset poikkeukset ovat voimassa 30.6.2021 saakka. Uusien lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021 ja ne olisivat voimassa 30.9.2021 saakka.Mitä seuraavaksi?Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyy 12.4.2021. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset verkossa osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected] Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkamiestyönä.
Tiedote 11.3.2021: Korona-ajan muutoksia yksityistielakiin ja luotsauslakiin
Tiedote 18.2.2021: Laivaväen pätevyyskirjojen voimassaoloon esitetään pidennystä
Tiedote 4.2.2021: Luotsin väyläntuntemuksen voi osoittaa laivasimulaattorissa
Tiedote 29.10.2020: Muutoksia liikennepalvelulakiin ja siihen liittyviin lakeihin
Lausuntopalvelu.fi: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön covid-19-taudin jatkumisen vuoksi tehtäviksi väliaikaisiksi muutoksiksi (VN/9517/2021)
Valtioneuvosto.fi – Hankkeet: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön covid-19-taudin jatkumisen vuoksi tehtäviksi väliaikaisiksi muutoksiksi (LVM024:00/2021)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntaministeri Sirpa Paateron 1.4.2021 asettaman työryhmän tehtävänä on selvittää valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvan tietojärjestelmiin kohdistuvan yleislainsäädännön uudistamistarpeita, jotka liittyvät erityisesti automaattiseen päätöksentekoon ja hallintoautomaation käyttöön.Euroopan yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) voimaantulon myötä on noussut tarve selvittää, ottaako kansallinen lainsäädäntö riittävästi huomioon asetuksen takaamat rekisteröidyn oikeudet tietojärjestelmiä käytettäessä hallinnon toiminnassa. Tietojärjestelmiä käytettäessä on myös varmistettava hyvän hallinnon, hallinnon asiakkaiden oikeusturvan ja virkavastuun toteutuminen.Työryhmän tavoitteena on arvioida automatisoidun päätöksenteon ja muun hallintoautomaation mahdollistavan lainsäädännön kehittämistarpeita. Työryhmä kehittää myös tietojärjestelmien vaatimuksenmukaisuuden arviointia koskevaa sääntelyä. Työryhmä tarkastelee lainsäädäntöä sekä hallintoasian käsittelyn sekä hallinnon palveluiden tuottamisen näkökulmasta. Työskentelyn tuloksena syntyy arviomuistio lainsäädännön nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä myöhemmin loppuvuodesta hallituksen esitykseen tarvittavat säädösehdotukset perusteluineen. Mahdollinen hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä 2022.Asetetun työryhmän tavoitteet kytkeytyvät muihin automaattista päätöksentekoa käsitteleviin säädösvalmisteluhankkeisiin. Näitä ovat oikeusministeriön asettama automaattisen päätöksenteon sääntelyä valmisteleva työryhmä sekä useat tekoälyn sääntelyyn liittyvät tavoitteet Euroopan unionissa.Asiantuntijatyöryhmä kuulee keskeisiä sidosryhmiä ja muita toimijoitaTyöryhmään osallistuu asiantuntijoita valtiovarainministeriöstä, oikeusministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä Liikenne- ja viestintävirastosta, Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, Verohallinnosta, Suomen Kuntaliitosta ja tietosuojavaltuutetun toimistosta. Osana työskentelyä työryhmä järjestää kuulemistilaisuuksia sekä tarvittaessa sääntelytarvekohtaisia työpajoja.
 
Työryhmän toimikausi alkaa 1. huhtikuuta 2021 ja päättyy 30. syyskuuta 2022.Asettamispäätös ja muut asiakirjat (hankeikkuna) 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on lähettänyt lausunnoille pelastuslain muutostarpeita tarkastelleiden työryhmien arviointimuistiot. Esiselvityksessä arvioitiin pelastuslain säännösten toimivuutta, selkeyttä ja ajantasaisuutta. Lisäksi selvitettiin ja arvioitiin, mitä lainsäädännön muutostarpeita pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille aiheuttaa niin sanotun Sote100-lakipaketin muutosten lisäksi.Lausuntokierrokselle lähetetyissä työryhmien arviointimuistioissa käydään läpi voimassa olevan pelastuslain nykytila ja toimivuus sekä esitellään työryhmien ehdotukset pelastuslain muuttamiseksi. Työryhmien esitykset valmisteltiin laajassa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.Esiselvityshankkeessa pelastuslain mahdollisia muutostarpeita tarkasteltiin onnettomuuksien ehkäisyn ja valvonnan, pelastustoiminnan, varautumisen ja väestönsuojelun sekä lain rakenteen ja yhteisten säännösten näkökulmista. Esitetyistä muutostarpeista on tehty perustellut ehdotukset sekä arviot niiden vaikutuksista ja kiireellisyydestä.− Pelastuslaki on tarkoitus uudistaa vastaamaan paremmin pelastustoimen toimintaympäristöä, tulevaisuuden kehitystä sekä valmisteilla olevaa hyvinvointialueuudistusta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun lakia tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti, kertoo lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö.Valmistelu etenee lausuntopalautteen pohjaltaPääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan pelastustoimen järjestäminen siirretään hyvinvointialueiden tehtäväksi ja pelastuslaki uudistetaan kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta.Sisäministeriö asetti 30.12.2019 esiselvityshankkeen pelastuslain uudistamistarpeista. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää ja arvioida kokonaisvaltaisesti pelastustoimen lainsäädännön muutostarpeet, jotka johtuvat muun muassa pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymisestä hyvinvointialueille.Työryhmien ehdotukset ovat lausuntokierroksella 8.4.-31.5.2021. Mahdolliset lakimuutokset valmistellaan esiselvityksen ja lausuntopalautteen pohjalta erikseen asetettavassa lainsäädäntöhankkeessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriön asettama median tukimuotoja selvittänyt työryhmä ehdottaa, että uutis- ja ajankohtaissisältöjä tarjoavien tiedotusvälineiden toimintaa tuettaisiin pysyvillä tukimuodoilla. Näitä olisivat toimituksellinen tuotantotuki ja kehittämistuki. Tukien tavoitteena on edistää luotettavaa, monipuolista ja monimuotoista sekä yhteiskunnallisesti merkittävää tiedonvälitystä.Suomessa ei tällä hetkellä ole käytössä laajempia yleisiä journalismin ja median tukemisen suoria tukiohjelmia. Tukimuotoja ovat muun muassa lehdistön alennettu arvonlisäverokanta ja yksittäin myönnettävät avustukset esimerkiksi sanomalehdistön tai kulttuurilehtien tukena.Liikenne- ja viestintäministeriö asetti kesällä 2020 niin kutsutun mediatukityöryhmän pohtimaan erilaisia ratkaisuja journalismin tukemiseksi.Työryhmän nyt esittämät tukimuodot mahdollistaisivat kattavan tavan tukea jo olemassa olevia ja perustamisvaiheessa olevia uutis- ja ajankohtaissisältöjä tuottavia tiedotusvälineitä. Työryhmä arvioi, että suorat mediatuet parantaisivat tuen piiriin pääsevien yritysten taloudellista tilannetta, ja sitä kautta myös alan työllisyyttä. Kehittämistuki puolestaan lisäisi uusien yritysten syntyä toimialalla.Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka pitää työryhmän esittämiä ehdotuksia toimituksellisesta tuotantotuesta ja kehittämistuesta hyvinä.– Kannatan ehdotuksen perusajatusta, että tuettaisiin riippumatonta, ammattimaista asiasisältöä tuottavaa tiedonvälitystä sekä kehittämistyötä, olipa kyse vakiintuneesta toimijasta tai uudesta yrityksestä. Luonnollisesti tarvitaan vielä jatkovalmistelua, mutta olemme saaneet nyt hyvän pohjan kotimaisen median kehittämiseksi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Niin ministeri kuin työryhmäkin muistuttavat, että valtakunnallisen median lisäksi on myös varmistettava riittävä, alueellisella ja paikallisella tasolla toteutuva tiedonvälitys.– Käyn raportin ehdotukset läpi myös hallituskumppaniemme kanssa. Tavoitteena on, että mediatukeen varattaisiin määrärahoja mahdollisimman pian, ministeri Harakka kommentoi.Kolme pysyvää tukimuotoaPääasiallinen tukimuoto olisi määräaikainen ja teknologianeutraali toimituksellinen tuotantotuki, jota maksettaisiin lähtökohtaisesti journalistisen työn kustannusten kattamiseen sekä toiminnan ja sisältöjen kehittämiseen. Tukea myönnettäisiin tiedotusvälineille, jotka tarjoavat uutis- ja ajankohtaissisältöjä ja jotka tarkastelevat laaja-alaisesti demokratian kannalta merkityksellisiä aihepiirejä. Tuen piiriin voisivat kuulua kuluttajille maksulliset sekä maksuttomat, täysin mainosrahoitteiset mediat. Ylen toiminta kustannetaan verorahoituksella, joten se ei kuuluisi tuen piiriin.Lisäksi työryhmä ehdottaa kehittämistukea, jota voitaisiin myöntää aloitteleville tiedotusvälineille ja jo vakiintuneiden tiedotusvälineiden kehittämishankkeisiin. Tukea voisi saada esimerkiksi toimituksellisen sisällöntuotannon ja levityksen kehittämiseen tai uuden tekniikan käyttöönottoon.Kolmantena tukimuotona työryhmä ehdottaa erityistä yhteisömedioiden (kansalaismedian) tukea. Tukea voisi saada mediat, jotka tuottavat sisältöjä erityisesti maahanmuuttajataustaiselle yleisölle tai tiedotusvälineille, jotka ovat valtakunnallisia vähemmistökieliä tukevan sanomalehtituen tai kulttuurilehtien tuen ulkopuolella. Yhteisömediat eivät olleet vuonna 2020 tiedotusvälineille myönnetyn väliaikaisen valtionavustuksen piirissä, koska tuki oli kohdistettu kaupallisille, mainosrahoitteisille tiedotusvälineille.Itsenäinen medialautakunta tukien valmistelun avuksiTyöryhmä ehdottaa, että median tuet myöntäisi Liikenne- ja viestintävirasto. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ohjaisi journalismin sisältöä tai tukien saajia.Työryhmä ehdottaa, että tukien valmistelussa Liikenne- ja viestintävirastoa avustaisi sen yhteydessä toimiva riippumaton ja määräaikainen mediatukilautakunta. Lautakunta hoitaisi valtionapuviranomaiselle kuuluvia tehtäviä ja sen toiminnasta säädettäisiin laissa. Vastaava toimintatapa toteutuu jo esimerkiksi laajakaistarakentamisen tukimenettelyn yhteydessä.Kehittämistyön osalta työryhmä ehdottaa myös vaihtoehtoista toimintatapaa, jossa tuen myöntäminen annettaisiin sitä varten perustettavalle säätiölle. Myös säätiön toiminnasta säädettäisiin lailla.Työryhmän taustaaLiikenne- ja viestintäministeriö asetti 25.6.2020 media-alan toimijoita edustavista tahoista ja alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän avustamaan journalismin tukemiseen tarkoitetun väliaikaisen valtionavustuksen valmistelussa sekä pohtimaan pysyväisluonteista avustusmekanismia journalismin tukemiseksi. Työryhmä koostui media-alan toimijoita edustavista tahoista ja alan asiantuntijoista.Työryhmän työn taustalla on digitalisaation aiheuttaman teknologisen murroksen myötä muuttunut media-alan toimintaympäristö.Työryhmän loppuraportti Ehdotus pysyväksi avustusmekanismiksi journalismin tukemiseksi on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusien koronavirustapausten määrä vähentyi Suomessa jo ennen pääsiäistä, ja tämä laskusuuntaus jatkuu edelleen. Annetut suositukset ja rajoitukset sekä ravitsemisliikkeiden sulku ovat selvästi olleet vaikuttavia. Hyvä suuntaus saadaan jatkumaan, kun rajoituksia pidetään edelleen yllä eikä niitä pureta liian aikaisin eikä nopeaan tahtiin. Tartuntoja on edelleen paljon, yli 3000 viikossa.Epidemiatilanteissa on suuria alueellisia eroja. Heikoin tilanne on edelleen eteläisessä Suomessa. Kahden viikon ilmaantuvuus on suurinta Helsingin ja Uudenmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla, joskin näilläkin alueilla laskua on tapahtunut. Ilmaantuvuus on alhaisin Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien alueilla.Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Tapausmäärät ja ilmaantuvuus ovat laskeneet viikolla 13Viikolla 13 (ajalla 29.3.-4.4) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin noin 3 400 uutta tapausta, mikä on lähes tuhat vähemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 58 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun edellisellä viikolla luku oli 75.Viimeisen kahden viikon yhteenlaskettu tapausmäärä oli yli 7 350 uutta tapausta, mikä on yli 2 250 vähemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 133 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun edeltävällä kahden viikon jaksolla vastaava luku oli 174. Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,75-0,90 (90 % todennäköisyysväli), mikä sekin on pienempi kuin viime viikolla. Viikolla 13 koronatestejä tehtiin yli 123 000 kappaletta, mikä on vähemmän kuin aikaisemmin maaliskuussa. Valtakunnallisesti positiivisten testien osuus kaikista näytteistä oli myös laskusuunnassa: 2,6 %. Positiivisten näytteiden osuus oli koko maaliskuun ajan yli 3 %.Koko maassa uusien kotimaisten tartuntojen tartunnanlähde selvisi lähes 70 %:ssa tartunnoista, mikä on samaa tasoa kuin edellisellä viikolla. Viikolla 13 ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli 2,5 %, ja näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus jäi 1,2 %:iin kaikista tartunnoista. Sairaalahoidon tarpeen kasvu on pysähtynytMaaliskuun aikana sairaala- ja tehohoidon tarve kasvoi huomattavasti. Enimmillään tehohoidossa oli 23.3.2021 samanaikaisesti 64 covid-19-potilasta. Viimeksi kuluneiden kahden viikon aikana tehohoitopotilaiden määrä on pienentynyt. Myös muun sairaalahoidon tarve on vähentynyt: 7.4. tehohoidossa oli 45 potilasta, perusterveydenhuollon osastoilla oli 59 ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 146 covid-19 –potilasta. Yhteensä sairaalahoidossa oli 250 potilasta, kun viikko sitten heitä oli 295. Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 7.4.2021 mennessä raportoitu yhteensä 862.Lasten ja nuorten riski saada tartunta varhaiskasvatuksessa ja koulussa on pieniViikolla 13 tartuntojen ilmaantuvuus edellisviikkoon verrattuna oli pienempi kaikissa ikäryhmissä. Ilmaantuvuus oli suurin 10–19-vuotiaiden ja 20−29-vuotiaiden ikäryhmissä.Lasten ja nuorten riski saada tartunta vaikuttaa olevan pieni sekä varhaiskasvatuksessa että kouluympäristössä. Suurin osa 10–19-vuotiaiden tartunnoista tulee kotoa tai muista sosiaalisista kontakteista. Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. Tällä viikolla raporttiin sisältyy erilliskatsaus lasten ja nuorten covid-19-tartunnoista.Koronaviruksen seuranta (THL)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)COVID-19-rokotusten edistyminen (THL)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Osana luonnonsuojelulain uudistuksen valmistelua laaja-alainen tutkijaryhmä arvioi suunniteltujen uudistusten vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, yhteiskuntaan, talouteen ja ilmastoon.Luonnonsuojelulain uudistus on ollut käynnissä vuoden 2020 alusta. Projektiryhmän valmistelema hallituksen esitys uudeksi luonnonsuojelulaiksi on edennyt loppuvaiheeseen, ja esitysluonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle vielä ennen kesää.Uudistuksen vaikutusten arvioimiseksi ympäristöministeriö on tehnyt uudenlaista tutkija-yhteistyötä tiedeneuvontahanke SOFIn kanssa. Joukko eri tieteenalojen tutkijoita arvioi uudistuksen muutosehdotuksia yhdeksän keskeisen kokonaisuuden osalta. Lisäksi arvioitiin koko uudistuksen ilmastovaikutuksia sekä ehdotusten suhdetta perusoikeuksiin. Tutkijaryhmän arvioitavana olleet ehdotukset olivat vielä osin keskeneräisiä. Arvioinnin tulokset on koottu yhteenvetoon.Uudistuksessa ehdotetaan pykälämuutoksia laji- ja luontotyyppisuojelun vahvistamiseksi, kehitetään luonnonsuojelusuunnittelua, luonnonsuojelun seurantaa ja osallistumista, edistetään ilmastonmuutoksen huomioon ottamista sekä parannetaan luontotietojen hallintaa. Lisäksi laissa säädettäisiin ekologisesta kompensaatiosta eräissä luonnonsuojelun poikkeamistilanteissa, ja ajantasaistettaisiin muun muassa viranomaisten tehtäviä.Tutkijat arvioivat, että ehdotusten merkittävimpiä myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen on etenkin luonnonsuojelusuunnittelun vahvistamisella ja kehittämisellä, luontotyyppien suojelun parantamisella sekä luontotiedon järjestelmien kehittämisellä.
Merkittävimpiä pitkän aikavälin myönteisiä talousvaikutuksia arvioidaan aiheutuvan esimerkiksi ehdotettavasta avustuksesta luonnon monimuotoisuuden suojeluun, luontotiedon järjestelmien kehittämisestä sekä valmisteilla olevasta ekologisesta kompensaatiosta. Lyhyellä aikavälillä nämä muutokset tosin saattavat aiheuttavaa valmisteluun ja toimeenpanoon liittyviä kustannuksia eri toimijoille. Lain muutosehdotukset edellyttävät kokonaisuutena julkistaloudellisia panostuksia, jotta tavoitellut hyödyt saavutetaan.Tutkijat myös arvioivat, että ehdotetut muutokset vaikuttavat myönteisesti kansalaisten hyvinvointiin. Samoin niillä on myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi kansalaisten perusoikeuksiin, tietotasoon ja osallistumiseen sekä pääosin saamelaiskulttuurin suojaan.Tutkijoiden mukaan muun muassa luonnonsuojelusuunnittelulla, luontotyyppisuojelun kehittämisellä ja luonnonsuojeluavustusten kohdentamisella voidaan edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lisäksi luontotiedon järjestelmien kehittämisellä voi olla myönteisiä vaikutuksia sekä ilmastonmuutoksen hillintään että siihen sopeutumiseen. Lain uudistuksista ei arvioida aiheutuvan merkittäviä kielteisiä ilmastovaikutuksia, mutta uudistukset korostavat tarvetta tarkastella erityisesti hillintätoimien mahdollisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.Tieteellisessä tukiryhmässä laaja-alainen tutkijoiden joukkoLuonnonsuojelulain valmistelun ja vaikutusten arvioinnin tietopohjan vahvistamiseksi perustettiin tieteellinen tukiryhmä keväällä 2020. Tuolloin ryhmä pohti alustavien muutosehdotusten vaikutuksia. Ryhmä jatkoi laajemmalla kokoonpanolla työskentelyään helmi-maaliskuussa 2021 täsmällisemmän vaikutusten arvioinnin parissa. Pohjamateriaalina työlle toimivat lakiluonnos ja virkatyönä tehdyt alustavat vaikutusten arvioinnit.Tutkijaryhmään kuuluivat:tutkimuspäällikkö Janne Artell (ympäristöekonomia, Luke)tutkimusprofessori Juha Hiedanpää (luonnonvarapolitiikka, Luke)professori, ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén (SYKE)professori Kai Kokko (ympäristöoikeus, Helsingin yliopisto)professori Jari Kouki (metsäekologia, Itä-Suomen yliopisto)yliopistonlehtori Anna-Kaisa Kosenius (ympäristö- ja luonnonvarataloustiede, Helsingin yliopisto)yliopistotutkija Heini Kujala (biodiversiteetti-informatiikan yksikkö, LUOMUS, Helsingin yliopisto)yliopistonlehtori Nina V. Nygren (ympäristöpolitiikka, Tampereen yliopisto)ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi (ympäristöpolitiikkakeskus, SYKE)professori Anne Tolvanen (metsien monikäyttö ja ekologia, Luke).Tutkijayhteistyön tulokset ovat merkittävä osa luonnonsuojelulain uudistuksen vaikutusten arviointia. Lisäksi erillisellä selvityksellä arvioidaan muun muassa luontotyyppisuojelun tehostamisen taloudellisia vaikutuksia.Vaikka tutkijayhteistyön tulokset ja muut selvitykset tuottavat tärkeää aineistoa arvioinnin tueksi, lopullinen hallituksen esitykseen sisältyvä vaikutusten arviointi tehdään virkatyönä, muutosehdotusten vaikutuksia kokonaisvaltaisesti arvioiden.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen kestävän kehityksen toimikunnan uudeksi pääsihteeriksi on nimitetty johtava asiantuntija Sami Pirkkala valtioneuvoston kansliasta. Sami Pirkkala on työskennellyt vuodesta 2017 kestävän kehityksen pääsihteeristössä valtioneuvoston kansliassa ja sitä ennen ulkoministeriössä.Pirkkala seuraa pääsihteeritehtävässä kansainvälisten asiain neuvos Annika Lindblomia, joka jatkaa Euroopan kestävän kehityksen verkoston (ESDN) presidenttinä ja Suomen kestävän kehityksen työn kansainvälisenä erityisasiantuntijana. Toimikunnan apulaispääsihteerinä jatkaa johtava asiantuntija Marja Innanen valtioneuvoston kansliasta. Suomen kestävän kehityksen toimikunta on suomalaisen yhteiskunnan merkittävät toimijat yhteen kokoava vaikuttajafoorumi, joka on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1993. Toimikunnan puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin ja varapuheenjohtajina ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen. ”Ryhdyn tehtävään nöyränä mutta innostuneena. On kunnia saada työskennellä tämän kansainvälisesti arvostetun ja ainutlaatuisen foorumin kanssa. Toimikunnalla on merkittävä rooli järjestelmätasoisen kestävyysmurroksen vauhdittajana suomalaisessa yhteiskunnassa. Haluan osaltani tukea tätä työtä” sanoo Pirkkala. Toimikunnan keskeisenä tehtävänä on globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda2030:n, toimeenpanon vauhdittaminen ja sen kytkeminen kansalliseen kestävän kehityksen työhön. Toimikunta myös seuraa ja arvioi globaalin toimintaohjelman toteutumista Suomessa. Kuluvan vuoden tärkein tehtävä on tuottaa Agenda2030 tiekartta, joka tekee näkyväksi, minkälaista politiikkaa Suomessa tulisi tehdä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi kansallisella tasolla vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi toimikunta toimeenpanee ja seuraa kansallisen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen Suomi jonka haluamme 2050 edistymistä. Toimikunnan visiona on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Toimikunnan tavoitteena on kestävän kehityksen juurruttaminen päätöksenteon ja politiikan ytimeen. Lisäksi tavoitteena on osallistaa koko yhteiskunta kestävän kehityksen toteuttamiseen ja edesauttaa eri toimijoiden kohtaamista, vuoropuhelua ja verkottumista. Toimikunta pyrkii jakamaan parhaat kestävän kehityksen käytännöt ja viestii niistä aktiivisesti kansallisesti ja kansainvälisesti. Toimikunta edustaa laajasti koko suomalaista yhteiskuntaa. Toimintaan osallistuvat ministeriöiden, eduskunnan, Saamelaiskäräjien, Ahvenanmaan maakuntahallituksen, kuntien ja alueiden, muun julkishallinnon, elinkeinoelämän, ammattiliittojen, järjestöjen, kirkon, tieteen ja tutkimuksen edustajat. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi