NordenBladet — Hallitus esittää säädettäväksi lakia alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpanolaki) sekä lakia alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoituslaki). Esityksellä valmistaudutaan uuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauteen 2021–2027.Uusien lakien tavoitteena on uudistaa alueiden kehittämisen tavoitteita, suunnittelua ja toimintatapoja niin, että ne vastaavat toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin sekä kansallisiin ja EU:n tavoitteisiin. Tavoitteena on myös tukea ja edistää vaikuttavaa vuorovaikutusta ja sopimuksellisuutta alueiden kehittämisessä, selkeyttää sääntelyä sekä vähentää tuen saajien ja viranomaisten hallinnollista taakkaa.– Lainsäädännön uudistamisella pyritään ennen kaikkea siihen, että EU:n alue- ja rakennepolitiikka on yksinkertaista, joustavaa ja dynaamista. Tarkoituksena on, että kansalliset alueiden kehittämisen linjaukset ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen varat vaikuttaisivat samansuuntaisesti. Alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan alueiden kanssa kumppanuudessa, mistä huolehditaan toimeenpanon kaikissa vaiheissa, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Vastuu alueiden kehittämisestä säilyy valtiolla ja kunnilla, maakuntien liittojen aluekehittämistehtävää selkeytettäisiinEsityksessä alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmä toimijoineen sekä viranomaisten tehtävät ja toimivalta säilyisivät pääosin ennallaan, mutta suunnittelujärjestelmää ehdotetaan kevennettäväksi. Vastuu alueiden kehittämisestä olisi nykyistä sääntelyä vastaavasti valtiolla ja kunnilla. Kuntien puolesta aluekehittämisviranomaisina toimisivat jatkossakin maakuntien liitot. Valtioneuvoston alueiden kehittämisen painopisteet (aluekehittämispäätös) olisi edelleen keskeinen eri hallinnonalojen ja maakuntien alueiden kehittämistä ohjaava asiakirja. Keskeisenä maakunnan aluekehittämisen suunnitteluasiakirjana säilyisi maakuntaohjelman laatiminen, mutta menettelyä kevennettäisiin luopumalla ohjelmien toimeenpanosuunnitelmien laatimisesta. Uusi alueiden kehittämisen toimintamalli on säännöllisesti järjestettävät alueiden kehittämisen keskustelut valtion ja maakuntien välillä. Alueiden kehittämisen keskusteluilla edistetään valtion ja alueiden välistä vuorovaikutusta ja tuetaan maakuntien liittoja niiden aluekehittämistyössä.Ehdotettuihin lakeihin sisällytettäisiin Interreg-ohjelmia ja Interreg-ulkorajaohjelmien toimeenpanoa koskevat kansalliset säännökset, mikä olisi uutta. Maakuntien liitot hoitaisivat jatkossa Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien tuensaajiin kohdistuvat hallinnolliset tarkastukset. Lisäksi Interreg-ohjelmissa kansallisen vastinrahoituksen sääntely yhdenmukaistuisi eri ohjelmien välillä siten, että vastinrahoituksen hallinnointitehtävää hoitaisivat yksinomaan maakuntien liitot, kun aiemmin osassa ohjelmia tehtävää on hoitanut työ- ja elinkeinoministeriö. EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja uuden oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) varojen hallinnoinnissa maakuntien liittojen ja ELY-keskusten toimivaltaan tai keskinäiseen työnjakoon välittävinä toimieliminä ei esitetä muutoksia. Ruokavirasto olisi EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen uusi välittävä toimielin. Ruokavirasto voisi myöntää tukea Euroopan sosiaalirahaston varoista vähävaraisten aineellisen avun hankkeisiin, mikä tarkoittaisi käytännössä ruoka-avun jakamiseen liittyviä hankkeita.Tukimenettelyihin ei esitetä merkittäviä muutoksiaRahoituslailla täsmennettäisiin ja täydennettäisiin tulevan ohjelmakauden 2021–2027 rahastojen sääntelykokonaisuuden kansallista soveltamista. Lakia sovellettaisiin ohjelmakauden hankkeiden lisäksi kansallisten alueiden kehittämisen varojen sekä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen myöntämiseen ja maksamiseen. Tukimenettelyihin ei esitetä merkittäviä muutoksia. Esitettävillä muutoksilla pyritään selkeyteen, hallinnollisen taakan vähentämiseen ja tuenhakijoiden yhdenmukaisen kohtelun varmistamiseen. Rahoituslain sääntelyä tullaan täsmentämään tukimenettelyjä ja hankkeiden kustannusten tukikelpoisuutta koskevilla valtioneuvoston asetuksilla.Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2021.Asetusten lausuntokierros käynnistynytHallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten nojalla annetaan kolme valtioneuvoston asetusta. Asetusluonnoksista on käynnistynyt suomenkielinen lausuntokierros 1.4.2021 osoitteessa Lausuntopalvelu.fi. Ruotsinkielinen lausuntokierros käynnistyy myöhemmin huhtikuussa osoitteessa Utlåtande.fi.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kolmansista maista Suomeen tulevien kausityöntekijöiden mahdollisuus vaihtaa työnantajaa helpottuu, kun kausityölain muutokset tulevat voimaan. Työnantajat taas voivat uudistuksen jälkeen tehdä ilmoituksen Maahanmuuttovirastolle useammasta työntekijästä kerrallaan. Muutokset koskevat työsuhteessa tapahtuvaa kausityötä maatalouden ja matkailun alalla.Hallitusohjelman tavoitteiden mukainen lainmuutos vähentää myös Suomeen tulevien kausityöntekijöiden hyväksikäytön riskiä, kun työnantajan vaihtaminen helpottuu. Aiemmin ulkomaalaiset kausityöntekijät ovat olleet sidoksissa kausityölupaansa merkittyyn työnantajaansa.– On tärkeää, että kausityölain muutokset vahvistavat kausityöntekijöiden asemaa mahdollistamalla työpaikan vaihtamisen. Samalla myös työnantajien elämää helpottuu, kun tuttujen työntekijöiden palkkaaminen muuttuu sujuvammaksi ja ilmoitusvelvollisuus kevenee, sanoo työministeri Tuula Haatainen.  Muutokset helpottavat kausityöntekijöiden palkkaamistaTyönantajien hallinnollinen taakka kevenee, kun jokaisesta samaan aikaan ja samanlaiseen työhön tulevasta kausityöntekijästä ei enää tarvitse erikseen ilmoittaa, vaan tiedot voidaan antaa yhdellä kertaa kaikista kausityöntekijöistä.Myös kausityöntekijöiden paluu Suomeen helpottuu. Suurin osa maatalouden kausityöntekijöistä palaa uudelleen aiemmalle työnantajalleen. Tällaisen kausityöntekijän ei tarvitse enää esittää selvitystä työnteon edellytyksistä, koska Maahanmuuttovirasto on jo aiemmin selvittänyt työnantajan edellytykset toimia lain vaatimusten mukaisena työnantajana.Samalla uudistus kiristää seuraamuksia kausityölakia laiminlyöneille työnantajille. Jatkossa vastuu kohdistuu myös yrityksen ja yhteisön vastuuhenkilöön.Eduskunnan mukaan hallituksen tulee myös seurata vakaviin laiminlyönteihin syyllistyneille työnantajille asetettujen pidättäytymispäätösten vaikuttavuutta ja antaa asiasta selvitys työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2022 loppuun mennessä.Hallitus esitti 8.4.2021, että tasavallan presidentti vahvistaisi lainmuutokset. Presidentin on tarkoitus vahvistaa ne perjantaina 9.4.2021. Muutokset astuvat voimaan 17.6.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää väliaikaisia lainmuutoksia rangaistusten täytäntöönpanoon ja tutkintavankeuden toimeenpanoon. Väliaikaisen lain tavoitteena on varmistaa vankiloiden turvallisuus koronavirusepidemian aikana.Esityksessä ehdotetaan, että epidemian leviämisen estämiseksi vankilan toimintoja, vankien tapaamisia ja vankien poistumislupia voitaisiin rajoittaa tai keskeyttää Rikosseuraamuslaitoksen päätöksellä. Tällainen päätös voitaisiin tehdä, jos aiemmin tehdyt toimet eivät ole riittäviä taudin leviämisen estämiseksi. Rajoitus- tai keskeyttämistoimien käyttöönotto edellyttäisi, että ne olisivat välttämättömiä.Lisäksi säädettäisiin siitä, millaisia toimintoja, tapaamisia ja poistumislupia voitaisiin rajoittaa tai keskeyttää. Esimerkiksi lapsen tapaamisia ei voitaisi lain nojalla rajoittaa tai keskeyttää. Laissa säädettäisiin myös muun muassa siitä, että jos tapaamisia tai poistumislupia on rajoitettu tai ne on keskeytetty kokonaan, tulisi vangeille sallia tavanomaista joustavammin yhteydenpito vankilan ulkopuolelle videoyhteyden tai muun soveltuvan yhteydenpitotavan välityksellä. Ehdotetulla lailla turvattaisiin siten myös vankien perusoikeuksien toteutumista epidemian aikana.Lisäksi ehdotetaan, että oikeusministeriö voisi rajoittaa asetuksella yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon aloittamista, jos se olisi epidemian johdosta rangaistuksen asianmukaisen täytäntöönpanon turvaamiseksi välttämätöntä. Asetuksen voimassa ollessa voitaisiin myös lykätä tai keskeyttää jo täytäntöönpanossa olevia yhdyskuntaseuraamuksia. Lyhyiden vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanoa on jo aiemmin epidemian aikana rajoitettu voimassa olevan lainsäädännön nojalla. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 31.10.2021 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Rikosseuraamuslaitoksen ja poliisin yhteistyön järjestämistä täsmennetään. Tavoitteena on parantaa vankiloiden ja yhteiskunnan turvallisuutta ja estää vankeusaikaista rikollisuutta.Lainmuutokset selkeyttävät Rikosseuraamuslaitoksen ja esitutkintaviranomaisten välistä tehtävänjakoa ja parantavat viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Muutokset koskevat vankeuslakia, tutkintavankeuslakia, henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annettua lakia sekä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annettua lakia.Lainmuutoksilla täsmennetään Rikosseuraamuslaitoksen toimivaltuuksia ja rekistereiden tietosisältöä koskevia säännöksiä. Rikosseuraamuslaitoksen tiedon luovuttamista koskevia säännöksiä muutetaan siten, että poliisi tai muu esitutkintaviranomainen voi nykyistä paremmin saada Rikosseuraamuslaitokselta tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot. Muutokset sääntelevät myös sen, että Rikosseuraamuslaitos voi osallistua poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteisen rikostiedusteluyksikön toimintaan.Lisäksi täsmennetään vankiloiden kameravalvontaa ja etsintäkuuluttamista koskevia säännöksiä sekä säädetään vankien ja tutkintavankien käytössä olevien Rikosseuraamuslaitoksen maksukorttien valvonnasta.Lainmuutokset on tarkoitus vahvistaa presidentin esittelyssä huomenna perjantaina. Muutokset tulevat voimaan 1. toukokuuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi 8.4.2021 eduskunnalle lakiesityksen, jolla säädetään liikennepolttoaineiden kansallisen jakeluvelvoitteen soveltamisalan laajentamisesta biokaasuun ja muuta kuin biologiasta alkuperää oleviin uusiutuviin nestemäisiin ja kaasumaisiin polttoaineisiin.Jakeluvelvoitteen laajentamisella on tarkoitus vauhdittaa liikennealan irtautumista fossiilisista polttoaineista kustannustehokkaalla tavalla, parantaa liikennealan energialähteiden monipuolistumista sekä edistää innovaatioita, kasvua ja työpaikkojen luomista– Kotimaisten uusiutuvien polttoaineiden edistäminen vähentää liikenteen päästöjä ja luo kasvua ja työpaikkoja. Biokaasun ottaminen jakeluvelvoitteeseen on merkittävä askel kaasun liikennekäytön lisäämiseksi. Uskon vahvasti myös sähköpolttoaineiden yleistymiseen tällä vuosikymmenellä. Lakiesitys kannustaa investoimaan biokaasuun sekä uusien vähäpäästöisten polttoaineiden kehitykseen ja tuotantoon, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Esityksen tavoitteena on varmistaa, että uudet polttoaineet sisällytetään jakeluvelvoitejärjestelmään tarkoituksenmukaisella tavalla, ja että järjestelmä on myös jatkossa kustannustehokas ja hallinnollisesti kevyt tapa vähentää liikenteen päästöjä.Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annettua lakia, biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annettua lakia, biopolttoöljyn käytön edistämisestä annettua lakia ja Energiavirastosta annettua lakia. Esityksellä pannaan täytäntöön EU:n uudelleenlaaditun uusiutuvaa energiaa koskevan RED II -direktiivin mukaiset tietyistä raaka-aineista tuotettujen biopolttoaineiden, biokaasun ja bionesteiden osuusrajoitukset sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskriteerit muuta kuin biologista alkuperää oleville uusiutuville nestemäisille ja kaasumaisille liikenteen polttoaineille.Lakimuutoksen myötä liikennepolttoaineiden jakelija voisi täyttää jakeluvelvoitettaan biopolttoaineiden lisäksi myös biokaasulla ja muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla (RFNBO-polttoaineet, sis. sähköpolttoaineet).Jakelijoiden käytettävissä oleva uusiutuvien polttoaineiden valikoima laajenisi lisäten kustannustehokkuutta ja vähentäen riippuvuutta yksittäisistä polttoaineista tai polttoainetoimittajista. Jakeluvelvoitteeseen sisällyttäminen lisää biokaasun kannattavuutta. Laajennus ei välittömästi muuttaisi liikennepolttoaineiden suhteellista kilpailukykyä tai keskinäisiä hintasuhteita. Sähköpolttoaineiden kaupallistuminen on todennäköistä vasta, kun niiden hintataso on kilpailukykyinen vastaavien biopolttoaineiden ja biokaasun kanssa. Jakeluvelvoitteeseen sisällyttäminen luo kuitenkin kysyntää sähköpolttoaineille pitkälle tulevaisuuteen ja siten kannustaa yrityksiä investoimaan tutkimukseen, kehitykseen ja tuotantolaitoksiin.Lain soveltamisalan määrittäminen tehtäisiin edelleen jakelijan kalenterivuoden aikana kulutukseen toimittamien liikenteen polttoaineiden määrän perusteella. Nestemäisten polttoaineiden osalta jakeluvelvoitteen soveltamisraja olisi jatkossakin miljoonaa litraa. Kaasumaisten polttoaineiden jakelijoiden osalta rajaksi säädettäisiin 9 gigawattituntia. Lisäksi lakiin lisättäisiin soveltamisrajan alle jääville jakelijoille mahdollisuus vapaaehtoisesti hakeutua jakeluvelvoitteen alaisuuteen vahvistusmenettelyn kautta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että myös maatilakokoluokan biokaasulaitokset voivat liittyä jakeluvelvoitteen piiriin, jos ne jakelevat riittävästi biokaasua liikenteeseen.Biokaasun ja sähköpolttoaineiden tuominen jakeluvelvoitteeseen laajentaa mahdollisuuksia vähäpäästöiseen liikkumiseen. Esitys toteuttaa myös hallitusohjelman kirjauksen biokaasun lisäämisestä velvoitteeseen.Nyt annetussa lakiesityksessä ei esitetä muutoksia jakeluvelvoitteen tasoihin, joka on 30 % vuonna 2030. Jakeluvelvoitteen tasoja arvioidaan syksyllä 2021 vaikutusarvioiden ja selvitysten pohjalta ja osana ilmasto- ja energiastrategian valmistelua.Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 30.6.2021. Jakeluvelvoitelain ehdotettujen siirtymäsäännösten mukaisesti biokaasu lisättäisiin jakeluvelvoitteiseen 1.1.2022 ja RFNBO-polttoaineet 1.1.2023 alkaen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 8. huhtikuuta asetuksen radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (taajuusasetus) muuttamisesta. Asetus tulee voimaan 9. huhtikuuta 2021.Taajuusasetuksessa osoitetaan vähäisten paikallisten matkaviestinverkkojen käyttöön taajuusalueet 2300-2320 megahertsiä sekä 24,25-25,1 gigahertsiä. Suomi on ensimmäisenä Euroopassa ottanut koko 26 gigahertsin taajuusalueen 5G-käyttöön ja osoittanut siltä oman kaistan paikallisille 5G-verkoille.Taajuusalue 1,5 gigahertsiä säädetään langattoman laajakaistan ja sotilaalliseen maanpuolustukseen tarkoitettujen radiolaitteiden dynaamiseen yhteiskäyttöön. Matkaviestinverkoille varatun taajuuskaistan dynaaminen yhteiskäyttö tehostaa ja joustavoittaa taajuuksien käyttöä tulevaisuudessa, ja Suomi haluaa edistää tätä kansainvälisenä edelläkävijänä.Asetusluonnos oli lausuttavana lausuntopalvelussa 3.-24.2.2021. Lausuntoja saatiin määräaikaan mennessä 32 kappaletta. Valtaosa lausunnon antaneista piti esitettyjä muutoksia perusteltuina. Esitettyjen muutosten lausuttiin edistävän uudenlaisia liiketoimintamalleja, innovaatioita ja palveluita. Lisäksi muutosten lausuttiin auttavan hallitsemaan taajuuksien kysynnän lisääntymistä ja turvaavan puolustushallinnon toimintaa. Lausuntokierroksen perusteella ei tehty muutoksia asetuksen asiasisältöön.Mitä seuraavaksi?Asetus tulee voimaan 9. huhtikuuta 2021. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom alkaa myöntää radiolupia asetuksessa tarkoitetuille paikallisille matkaviestinverkoille kevään aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio on antanut asetusehdotuksen, jolla jatkettaisiin verkkovierailu- eli roaming-sääntelyä kymmenellä vuodella kesään 2032 asti. Ehdotuksessa enimmäistukkuhintoja esitettäisiin alennettavaksi vuosina 2022 ja 2025. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle kirjelmän komission ehdotuksesta 8. huhtikuuta 2021.Komission ehdotus liittyy kesällä 2017 toteutettuun uudistukseen, jossa asiakkailta perittävistä roaming-maksuista lähtökohtaisesti luovuttiin. Käytännössä tämä tarkoitti kuluttajille sitä, että matkapuhelut ja mobiilidatan käyttö muuttuivat pääsääntöisesti samanhintaisiksi EU:n alueella kuin kotimaassa. Asetusehdotuksen mukaisissa hintakatoissa kysymys olisi teleyritysten toisiltaan perimistä tukkumaksuista, joiden enimmäistasosta on säädetty kesään 2022 asti voimassa olevalla määräaikaisella asetuksella. Asetus sisältää myös muuta verkkovierailuihin liittyvää sääntelyä, jota komissio esittää jatkettavaksi pääpiirteittään samankaltaisena kuin nykyisin.Valtioneuvosto kannattaa voimakkaasti tukkuhintojen sääntelyn jatkamista, mutta katsoo, että säänneltyjen tukkuhintojen tulisi heijastaa todellisia kustannuksia mahdollisimman tarkasti. Suomelle riittävän alhaiset tukkuhinnat ovat erityisen tärkeitä muun muassa siksi, että merkittävä osa kuluttajista käyttää rajattomia datapaketteja liittymissään. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan liian korkeaksi säännelty tukkuhintojen enimmäistaso voi johtaa matkaviestinpalvelujen kotimaisten hintojen korotuspaineisiin.Komission ehdotukseen on lisäksi sisällytetty uusia säännöksiä hätäpalveluiden käyttöön, palvelun laatuun ja lisämaksullisiin palveluihin liittyen. Näillä voitaisiin varmistaa kuluttajien mahdollisuus käyttää hätäpalveluita maksutta kaikkialla EU:ssa sekä mahdollistaa kuluttajille saman laatuiset verkkovierailupalvelut myös muualla EU:n alueella kuin kotimaassa. Valtioneuvosto pitää näitä tavoitteita kannatettavina huomioiden kuitenkin sen, ettei säännösten tule rajoittaa teleyrityksen mahdollisuuksia tehdä kaupallisesti kannattavia verkkovierailusopimuksia.Mitä seuraavaksi?Asetusehdotuksen käsittely jatkuu neuvoston teletyöryhmässä ja Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Taksisääntelyn korjaussarjassa tehdyt lakimuutokset tulevat pääosin voimaan 1.5.2021. Hinnoittelua sekä taksamittaria ja muita laitteita koskevat muutokset tulevat voimaan 1.9.2021. Voimaantulon porrastuksella annetaan taksitoimijoille aikaa tehdä lakimuutosten edellyttämiä muutoksia.– Taksisääntelyn korjaussarjan tarkoitus on palauttaa asiakkaiden luottamus turvalliseen kyytiin ja yrittäjien luottamus alan tulevaisuuteen, kertoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka lakimuutosten tavoitteista.Hallitus esitti lakimuutosten vahvistamista 8. huhtikuuta 2021. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 9. huhtikuuta 2021.Keskeisiä muutoksiaTaksinkuljettajakokeen aihealueet ja kysymysten vähimmäissisältö määritellään tarkemmin, jotta koe huomioi paremmin esimerkiksi matkustajien turvallisuudesta huolehtimista ja erityisryhmien kanssa toimimista.Taksinkuljettajat voivat osaamisensa täydentämiseksi käydä jatkossa myös laissa määritellyn vapaaehtoisen erityisryhmien kuljettajakoulutuksen. Erityisryhmien kuljettajakoulutus voidaan huomioida myös julkisissa taksipalveluhankinnoissa.Taksikyydin hinta tai hinnan määräytymisen perusteet on edelleen ilmoitettava ennen matkan alkua. Jos kyydin hinta ei ole kiinteä, hinnoittelussa on käytettävä tiettyä hinnoittelurakennetta, esitettävä esimerkkimatkan hinta ja käytettävä hinnan määrittelyssä mittauslaitelain mukaista taksamittaria.Jos Liikenne- ja viestintävirasto Traficom toteaa hintaseurannan perusteella, että erityisryhmien lisäpalvelujen hinnat eivät ole kohtuullisia, se voi asettaa niille enimmäishinnan.Yrittäjiltä vaaditaan Y-tunnus jo taksiliikenneluvan myöntämisvaiheessa. Taksiliikenneluvan edellytyksiin kuuluu jatkossa velvollisuus suorittaa yrittäjäkoulutus ja -koe. Taksiliikenneluvan jo saaneiden tulee täyttää lain vaatimukset siirtymäaikana.Valvonnan tehostamiseksi taksiliikennelupa tai sen jäljennös tulee pitää aina mukana ajoneuvossa. Myös kuljettajan vastuuta ajoneuvossa mukana pidettävistä asiakirjoista ja tiedoista on lisätty ja velvoitteiden rikkomisesta voidaan määrätä kuljettajalle liikennevirhemaksu.Taksivalaisin tulee pakolliseksi tietyin yritys- ja edustusajoja koskevin poikkeuksin. Verovalvonnan tukemiseksi kaikista taksikyydeistä tulisi kerätä sähköisessä muodossa laissa määritellyt tiedot.Taksiyritysten ja välityskeskusten on toimitettava viranomaisille hintatietoja. Lisäksi täsmennetään, mitä tietoja palvelujen tarjonnasta ja kysynnästä on toimitettava.Jatkossa koti- ja matkailupalveluyritysten palvelukokonaisuuteen sisältyvään kuljetustoimintaan ei vaadita taksiliikennelupaa. Samalla täsmennetään, että taksiliikennelupa vaaditaan paitsi ammattimaiseen henkilöiden kuljettamiseen laissa määritellyillä ajoneuvoilla myös näiden palvelujen tarjoamiseen yleisölle.Kaksi lausumaaEduskunnan vastaus hallituksen esitykseen sisältää kaksi lausumaa.1. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi ja toteuttaa viipymättä kaikki lainsäädännölliset ja muut toimenpiteet, jotka tarvitaan taksipalvelujen saatavuuden parantamiseksi eri alueilla. 2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto käynnistää ja toteuttaa viipymättä lainsäädäntöhankkeen ja muut tarvittavat toimenpiteet julkisesti tuettujen kuljetusten kehittämiseksi ja nykyisten haasteiden ratkaisemiseksi yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tarkempaa tietoa TraficomistaLiikenne- ja viestintävirasto Traficom antaa säädöksistä yksityiskohtaisempaa tietoa ja tarkentavia määräyksiä verkkosivuillaan sekä uutiskirjeessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto teki tänään periaatepäätöksen kiertotalouden edistämisestä. Päätöksen myötä Suomi on maailmassa edelläkävijöiden joukossa tavoitellessaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä. Yksi keino edistää luonnonvaratavoitteita on vähähiilinen kiertotaloussopimus, johon kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden halutaan liittyvän omilla sitoumuksillaan.Periaatepäätös pohjautuu visioon, jonka mukaan hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on Suomen talouden perusta vuonna 2035.Periaatepäätöksen mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin. Resurssien tuottavuuden tulee kaksinkertaistua vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi materiaalien kiertotalousasteen tulisi kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä.”Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja luonnonvarojen ylikulutuksen suitsimiseen ja näin avaimet pysäyttää ilmastokriisi ja luonnon köyhtyminen. Periaatepäätöksessä asetamme ensi kertaa konkreettiset tavoitteet luonnonvarojen kulutukselle. Päätöksen toimilla tartumme kiertotalouden mahdollisuuksiin ja muutamme taloutemme pohjan kestävämmäksi. Ylihuomenna 10.4. on Suomen laskennallinen ylikulutuspäivä. Silloin olemme käyttäneet osamme tämän vuoden luonnonvaroista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.”Kiertotaloudessa tavoitteena on säilyttää tuotteet, materiaalit ja niiden arvo talouden kierrossa mahdollisimman pitkään. Periaatteena vähemmästä enemmän tarkoittaa arvonlisän kasvattamista ja yhä tehokkaampaa raaka-aineiden hyödyntämistä. Yritykset ovat kuskin paikalla tässä muutoksessa. Tämä on myös suuri mahdollisuus viennin vahvistamiselle, sillä suomalainen kiertotalousosaaminen kiinnostaa maailmalla”, elinkeinoministeri Mikä Lintilä toteaa.Periaatepäätöksessä linjataan 18 keskeistä toimenpidettä, joilla ministeriöt sitoutuvat edistämään kiertotaloutta vuosina 2021-2024. Niillä luodaan kannusteita, vahvistetaan markkinoita, lisätään osaamista, edistetään digitalisaatiota ja tuetaan kestävän kehityksen mukaista ulkopolitiikkaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään hallituksen esityksen, jolla muutettaisiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (YVA-laki), maa-aineslakia, ympäristönsuojelulakia ja eräiden ympäristöllisten menettelyjen yhteensovittamisesta annettua lakia. Muutoksilla pannaan täytäntöön YVA-direktiivin vaatimukset.Esitetyt muutokset ovat pääosin seurausta Euroopan komission Suomea vastaan käynnistämästä rikkomusmenettelystä, joka koskee tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin (YVA-direktiivi) täytäntöönpanoa. Lisäksi esitetään joitain muutoksia perustuen YVA-lain soveltamiskäytännössä huomattuihin selkeytystarpeisiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi