NordenBladet — Oikeusministeriö on aloittanut työn, jonka tavoitteena on järjestää oikeusapu- ja edunvalvontapiirit valtakunnalliseksi virastoksi ja oikeushallinnon erityisviranomaisten kokonaisuus yhdeksi virastoksi. Tarkoitus on, että virastot voivat aloittaa toimintansa 1.1.2023.Virastot toimisivat ministeriöstä erillisinä kirjanpitoyksikköinä. Nykyisiin sijaintipaikkoihin ei olla tekemässä muutoksia.Virastouudistuksia valmistelee kaksi hankeryhmää, joilla on yhteinen ohjausryhmä. Ne vastaavat yhdessä virastojen perustamiseen liittyvästä suunnittelusta, valmistelusta ja toimeenpanosta. Kuudesta oikeusapu- ja edunvalvontapiiristä yksi virastoOikeusavun, edunvalvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan palvelujen toteuttamisesta vastaa tällä hetkellä kuusi oikeusapu- ja edunvalvontapiiriä. Niiden oikeusaputoimistot ja edunvalvontatoimistot sijaitsevat eri puolilla Suomea. Oikeusministeriö teetti selvitykset valtakunnallisen oikeusapu- ja edunvalvontaviraston perustamisesta vuonna 2017 ja vuonna 2020. Uusimmassa selvityksessä esitettiin perustettavaksi oikeusapu- ja edunvalvontavirasto, joka muodostuisi keskushallinnosta sekä oikeusapu- ja edunvalvontatoimistoista. Selvityksessä ei ehdotettu muutoksia virastojen nykyisiin sijaintipaikkoihin. Nyt käynnistynyt valmistelu tehdään selvitysten pohjalta. Syksyn lausuntokierroksella oikeusapu- ja edunvalvontaviraston perustamista kannatettiin laajasti. Viraston perustamisen katsottiin mahdollistavan nykyistä tehokkaamman ja yhdenmukaisemman kehittämisen sekä toimintojen nykyistä paremman resursoinnin.Oikeushallinnon erityisviranomaisten virasto kokoaa monta toimijaaOikeusministeriön yhteydessä toimii useita itsenäisiä viranomaisia, joista osa on kooltaan pieniä: lapsiasiavaltuutetun toimisto, tasa-arvovaltuutetun toimisto, tiedusteluvalvontavaltuutettu, tietosuojavaltuutetun toimisto, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) sekä Onnettomuustutkintakeskus. Tällä hetkellä oikeusministeriö tuottaa näille toimijoille myös tukipalveluita. Oikeusministeriö on teettänyt selvitykset vuonna 2019 ja 2020 toimijoiden hallinto- ja tukitehtävien yhteen kokoamisesta siten, ettei niiden itsenäistä asemaa vaarannettaisi eikä niiden tehtäväkenttää muutettaisi. Vuoden 2020 selvityksessä tarkennettiin, kuinka erillisvirastojen yhteiset hallinnolliset palvelut voidaan järjestää ja turvata samalla toimijoiden itsenäisyys ja riippumattomuus. Lisäksi selvityksessä esitettiin, että virastokokonaisuuteen liitetään konkurssiasiamiehen toimisto ja kuluttajariitalautakunta. Myöhemmin sovittiin, että myös oikeudenkäyntiavustajalautakunta voitaisiin siirtää osaksi perustettavaa virastoa. Selvityksessä ei ehdotettu muutoksia virastojen nykyisiin sijaintipaikkoihin.Suunnitelmissa on, että viraston muodostavat itsenäiset viranomaiset ja näille hallintopalveluja tuottava yksikkö. Uudistuksen tavoitteena on järjestää viranomaisten hallinnolliset palvelut niin, että ne tukevat toimintaa entistä paremmin.Asettamispäätös
NordenBladet — Metsätuholain avulla pyritään varmistamaan, että metsänkäsittelyssä, puunkorjuussa ja puutavaran varastoinnissa ei heikennetä metsien terveydentilaa. Laissa määritetään muun muassa, kuinka nopeasti kuorelliset, kaadetut puut on kuljetettava pois metsistä ennen kuin niiden kuoren alla kasvavat metsätuhoja aiheuttavat kuoriaiset ehtivät levitä ympäristöön.Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan kuusen poistopäivämääriä pitäisi kiristää osassa keskistä Suomea kirjanpainajan torjumiseksi. Lisäksi juurikäävän torjuntavelvoite pitäisi ulottaa mäntyvaltaisiin suometsiin. Tähän asti juurikäävän torjunta on ollut pakollista kivennäismailla ja korpikuusikoissa. Toisaalta arvioinnissa pidettiin mahdollisena höllentää pienten mäntypinojen poistovelvoitetta. Selvityksen perusteella mäntypinoissa lisääntyvät ytimennävertäjät aiheuttavat kasvutappiota, jotka kuitenkin jäävät pienialaisiksi ja lyhytaikaisiksi. Tuore selvitys pohjautuu Luken laatimaan vuoden 2020 alussa julkaistuun metsätuholain arvioon, jossa nostettiin esiin ilmastonmuutoksen myötä lisääntynyt metsätuhoriski ja ehdotettiin muutoksia metsätuholakiin. Nyt selvitettiin tarkemmin muutosehdotuksia ja niiden vaikutuksia. Selvityksen tilasi maa- ja metsätalousministeriö. Selvitys huomioidaan metsätuholain päivityksessäSelvityksen tuloksia hyödynnetään parhaillaan käynnissä olevassa metsätuholain päivityksen valmistelussa. – Luken selvityksessä nostetaan esiin tärkeitä arvioita muutosehdotusten vaikutuksista ja tuloksia tullaan hyödyntämään metsätuholain päivittämisessä. Kokonaisuuden kannalta on positiivista, että samalla kun sääntelyä ehdotetaan joiltain osin tiukennettavaksi, niin voimme laatia ehdotuksen, jossa mäntypinoja koskevaa sääntelyä olisi mahdollista lieventää. Tämä osaltaan auttaisi toimijoita helpommin sopeutumaan tuleviin muutoksiin minkä lisäksi myös kustannusvaikutusten on arvioitu jäävän vähäisiksi, toteaa neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maa- ja metsätalousministeriöstä. Lakiluonnos on tarkoitus saada lausunnoille toukokuun lopulla ja hallituksen esityksenä eduskuntaan syyskuussa. Tavoitteena on, että uusi laki olisi voimassa vuoden 2022 alussa. Tämä antaisi toimijoille aikaa valmistautua muutoksiin puunhankinnan suunnittelussa.Ennaltaehkäisy on metsätuholain kantava ajatusSuomi on toistaiseksi säästynyt vakavilta kirjanpainajatuhoilta esimerkiksi Keski-Eurooppaan tai Etelä-Ruotsiin verrattuna. Ilmastonmuutos lisää kuitenkin merkittävästi hyönteis- ja sienituhojen riskiä. – Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit on otettava vakavasti. Riskien vähentäminen ja laajojen tuhojen ennaltaehkäisy on metsätuholain kantava ajatus, Torniainen sanoo. Luonnonvarakeskuksen tiedote selvityksestä
NordenBladet — Hallitus on julkaissut suunnitelman koronarajoitusten hallitusta purkamisesta ja purkamiseen liittyvän tavoiteaikataulun.Suunnitelma on luettavissa valtioneuvoston julkaisupalvelussa. Siitä pyydetään lausuntoja viikon mittaisella lausunto- ja kommenttikierroksella. Kommentointi on mahdollista kaikille halukkaille otakantaa.fi-palvelussa perjantai-iltapäivästä alkaen 16. huhtikuuta saakka. Kyselyyn vastaaminen edellyttää rekisteröitymistä otakantaa.fi-palveluun. Voit tehdä sen jo ennakkoon ennen kyselyn avautumista. Kommentit analysoidaan ja niitä hyödynnetään suunnitelman viimeistelyssä. Lisäksi työmarkkinajärjestöille ja kunnille järjestetään suunnitelmasta erillinen keskustelutilaisuus. ”Tehdään yhdessä parempi kesä”Suunnitelman tarkoituksena on luoda kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille selkeä näkymä yhteiskunnan asteittaiseen avautumiseen. Rajoitusten hallittu purkaminen edellyttää, että me kaikki kannamme vastuuta voimassa olevien rajoitusten ja erityisesti suositusten jatkuvasta noudattamisesta. Mikäli Suomessa onnistutaan pitämään koronaepidemia kurissa huhti-toukokuun aikana ja rokotukset edistyvät ennakoidusti, edellytykset siirtymiselle Suomessa kohti normaalielämää kesä-heinäkuun aikana voivat olla olemassa. Rajoituksia puretaan epidemian ehdoilla Suunnitelma sisältää rajoitustoimien purkamisen periaatteet, epidemiologiset edellytykset, tavoiteaikataulun ja vaiheet, joissa rajoitukset puretaan.Suunnitelma perustuu käytettävissä olevaan tutkimustietoon, mallinnuksiin, ennusteisiin ja seurantaan. Suunnitelma ei sido hallituksen eikä viranomaisten päätöksentekoa. On mahdollista, että joillain alueilla rajoituksia joudutaan myös jatkamaan, palauttamaan tai kiristämään uudelleen, jos epidemiatilanne heikkenee. Rajoitusten purkamista saattaa hidastaa se, että tartuntoja on yhä paljon tai jos rokotteita saadaan liian vähän. Lisäksi herkästi tarttuvat virusmuunnokset voivat hidastaa rajoitusten purkamista.Rajoitusten ja suositusten purkamisen tavoiteaikatauluRajoituksia puretaan suuntaa antavan tavoiteaikataulun mukaisesti. Se on mahdollinen, jos epidemiatilanne ja rokotekattavuus kehittyvät suotuisasti.Hallitus arvioi kahden viikon välein rajoitusten purkamisen edellytyksiä ja päivittää tavoiteaikataulua. Päätösten vaikutuksia koronatilanteeseen seurataan, ja uusia rajoituksia voidaan purkaa 2-3 viikon kuluttua edellisistä toimista. Näin tietoa rajoitusten purkamisen epidemiologisista vaikutuksista pystytään hyödyntämään. Huhtikuu – poikkeusolot päättyvät• Valmiuslain toimivaltuudet päättyvät • Paluu lähiopetukseen (perusopetus ja toinen aste) • Ravintolat avautuvat rajoituksin, aukioloaikoja ja asiakasmääriä rajoitetaan edelleenIkääntyneet ovat saaneet 1. rokoteannoksen.Toukokuu – tiukat rajoitukset poistetaan• Epidemian nopean kiihtymisen uhan takia asetetut lisärajoitukset poistuvat, palataan alueellisiin toimiin • Lasten ja nuorten ryhmäharrastustoiminta ulkona voi alkaa • Julkisia ja yksityisiä tiloja avataan (mm. kirjastot ja museot) • Työmatkaliikenne EU-alueella sallitaanRiskiryhmät ovat saaneet 1. rokoteannoksen.Kesäkuu – alueelliset rajoitukset puretaan asteittain• Kokoontumisrajoituksia lievennetään • Ravintoloiden asiakaspaikka- ja aukiolorajoituksia lievennetään • Aikuisten ryhmäharrastustoiminta ulkona voi alkaa • Yleisötilaisuudet osallistujarajoituksin alkavat • Sisärajavalvonta päättyyTyöikäisen väestön 1. annoksen rokotekattavuus on > 50 %.Heinäkuu – rokotekattavuus kasvaa• Kokoontumisrajoituksia lievennetään ja poistetaan • Yleisötilaisuuksien osallistujarajoituksia lievennetään ja poistetaanTyöikäinen väestö on saanut 1. rokoteannoksen sekä ikääntyneet ja riskiryhmät saaneet 2. rokoteannoksen (heinä-elokuu).Elokuu – rokotekattavuus kasvaa• Kolmansien maiden työmatkaliikenne avataan mahdollisestiTyöikäinen väestö on saanut 1. rokoteannoksen sekä ikääntyneet ja riskiryhmät saaneet 2. rokoteannoksen (heinä-elokuu).Rajoitusten purkaminen aloitetaan lasten ja nuorten toiminnastaHallitus pitää tärkeänä, että hallittu rajoitusten purkaminen aloitetaan ryhmistä, joille rajoitukset ovat aiheuttaneet erityistä rasitetta. Ensimmäiseksi purettaisiin lapsia ja nuoria koskevia rajoituksia.Kirjastot ja museot pyritään avaamaan laajasti jo toukokuussa.Lisäksi on tärkeää, että ikäihmisiä koskevia rajoituksia ja suosituksia päivitetään, kun rokotteiden antamasta suojasta saadaan lisää tietoa. Huomiota tulee kiinnittää myös muiden sellaisten ryhmien tilanteeseen, joiden arvioidaan kärsineen rajoituksista eniten. Ensimmäisiä yleisötilaisuuksia voisi järjestää kesäkuussaYleisötilaisuuksia koskevat rajoitukset purettaisiin kolmessa vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tekemän ”turvalliset tapahtumat” -mallin mukaisesti. Pääsääntönä on, että ensimmäisiä yleisötilaisuuksia voisi järjestää monilla alueilla jo kesäkuussa. Ensimmäisessä vaiheessa yleisötilaisuuksia voitaisiin järjestää niin, että yleisölle on ennakkoon suunnitellut paikat ja seurueilla on mahdollisuus välttää lähikontakti toisiinsa. Erittäin hyvän tautitilanteen alueilla yleisötilaisuuksien avaamista voidaan aloittaa jo aiemmin, mikäli alueviranomaiset sen sallivat. Toiseen vaiheeseen voitaisiin siirtyä viimeistään heinäkuussa. Tällöin myös isompien yleisötilaisuuksien järjestäminen olisi mahdollista siten, että enimmäisyleisömäärä määräytyisi tilaisuutta varten varatun tilan suuruuden ja erityispiirteiden perusteella. Kolmannessa vaiheessa rajoitukset poistettaisiin kokonaan. Tähän vaiheeseen siirryttäisiin heti epidemiatilanteen salliessa. Rajoitusten purkaminen tukee yritysten toipumista Rajoitusten hallittu purkaminen ja tavoiteaikataulu auttavat myös yrityksiä toipumaan koronakriisistä ja suunnittelemaan toimintaansa. Pahiten koronapandemiasta kärsineet alat kuten ravintolat, matkailu ja tapahtuma-ala voivat toipua nopeastikin, kun yhteiskuntaa avataan.Kriisistä aiheutuvien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten korjaamiseen liittyviä kustannuksia käsitellään kehysriihessä huhtikuun lopulla, vuoden 2022 talousarvion valmistelussa ja Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. Niihin ei tässä suunnitelmassa oteta kantaa.Maahantulon rajoituksia puretaanMaahantuloa Suomeen on rajoitettu ja rajavalvonta on ollut palautettuna sisä- ja ulkorajoilla 17.3.2020 lähtien. Nykyiset päätökset ovat voimassa 30. huhtikuuta saakka. Sisärajavalvontaa jatketaan, kunnes korvaavat terveysturvatoimet ovat käytössä. Samanaikaisesti aloitetaan liikenteen rajoitusten purkaminen päinvastaisessa järjestyksessä kuin rajoituksia on aiemmin tehty. Tämän hetken arvioiden mukaan tavoitteena on avata touko-kesäkuussa rajayhteisöjen liikenne, työmatkaliikenne sekä perheiden ja sukulaisten matkustaminen EU:n sisärajaliikenteessä. Sisärajavalvonnan päättäminen kokonaan on mahdollista, kun aikuisväestö on rokotettu riittävän laajasti ja epidemiatilanne on vakaa. Tämän hetken arvio on kesäkuussa.Työmatkaliikenne kolmansista maista avattaisiin mahdollisesti alkusyksystä, ja muu matkailu kolmansista maista epidemiatilanteen hiipuessa. Kolmansista maista tapahtuvan liikenteen avaamisessa huomioidaan EU:n suositukset ja yhteinen lähestymistapa.Syksyynkin varauduttava Elokuun lopussa tartuntojen määrä saattaa jälleen hiljalleen nousta, kun kontaktit etenkin oppilaitoksissa ja työpaikoilla lisääntyvät. Syksyn 2020 kaltainen nopea kiihtyminen on kuitenkin epätodennäköistä, jos koko aikuisväestön ja erityisesti nuorten aikuisten rokotuskattavuus on riittävän hyvä ja ihmiset noudattavat terveysturvallisia tapoja.
NordenBladet — Avaruustoiminta ja sen sovellukset ovat arkipäivää. Avaruustoiminnalla on myös yhä suurempi strateginen merkitys yhteiskunnan toimivuudelle, kansalliselle turvallisuudelle ja päätöksenteolle. Esimerkiksi karttasovellukset, säätiedotukset, televisiolähetykset, veden ja ilmanlaadun seuranta, talvimerenkulku, rahdin seuranta, kaupunkisuunnittelu ja pelastustoimi ovat riippuvaisia satelliittidatasta.Avaruustoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus on valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaan (VN TEAS) kuuluva selvitystyö, jossa arvioidaan avaruustoiminnan hyötyjä Suomelle.– Kynnys kehittää uutta avaruustoimintaa on madaltunut piensatelliittien ja yksityisen laukaisutoiminnan kehittymisen myötä. Avaruusdataan perustuvien sovellusten käyttökohteet ja markkinat kasvavat koko ajan. Avaruusteknologian ja datan hyödyntämisessä on merkittäviä mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan ja julkisen hallinnon kehittämiseen, toteaa johtava asiantuntija Maija Lönnqvist työ- ja elinkeinoministeriöstä.Hankkeen tuloksia hyödynnetään hallitusohjelman toteutuksessaHankkeessa arvioidaan, miten hyvin Suomessa jo hyödynnetään avaruustoiminnan mahdollisuuksia hallitusohjelman ja muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamisessa. Hankkeessa tarkastellaan, miten hallinnon toiminnan, tutkimuksen, seurannan ja suunnittelun tarkkuutta, tehokkuutta ja reaaliaikaisuutta on pystytty parantamaan avaruustoiminnan avulla. Lisäksi tunnistetaan, millä aloilla mahdollisuuksiin ei ole vielä tartuttu.Hankkeen tuloksia on tarkoitus hyödyntää hallitusohjelman toteuttamisessa ja kansallisen avaruusstrategian toimeenpanossa ja päivittämisessä. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää hyödyksi, kun määritellään Suomen painopisteitäEuroopan avaruusjärjestössä ja Euroopan unionin avaruusohjelmassa ja tunnistetaan muiden kansainvälisten verkostojen mahdollisuuksia.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä selvittäjä, FM, kansanedustaja Hanna Kosonen esittää joukon toimia, joilla seutukaupungeissa pystyttäisiin paremmin vastaamaan yritysten osaajatarpeeseen ja lisäämään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Ehdotukset liittyvät hallitusohjelman tavoitteisiin tukea seutukaupunkien elinvoimaisuutta.Seutukaupungit ovat talousalueensa keskuksia olematta kuitenkaan maakuntien keskuskaupunkeja tai niiden kehyskaupunkeja. Seutukaupunkeja on 57 ja niistä suurimpia ovat Salo, Lohja, Rauma ja Savonlinna. Seutukaupungeissa on myös merkittäviä elinkeinokeskittymiä kuten Uudenkaupungin autoklusteri, Savonlinnan mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä, Kittilän ja Levin alueen matkailukeskittymä sekä Iisalmen alueen teknologiateollisuuden keskittymä. ”Seutukaupungit ovat Suomen työllisyyden selkäranka. Niissä toimivilla yrityksillä on kuitenkin usein haasteita löytää osaavaa työvoimaa sekä TKI-rahoitusta hankkeilleen. Selvityksessä lähdettiinkin pohtimaan ratkaisuja näihin ongelmiin”, Kosonen kertoo.Selvityksen keskeiset ehdotukset liittyvät seutukaupunkien osaajatarpeeseen vastaamiseen, ennakointiin, strategiseen yhteistyöhön sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI). Seutukaupunkien mahdollisuudet tulisikin huomioida toteutettaessa muun muassa TKI-strategiaa, jatkuvan oppimisen uudistuksen toimia ja koulutuspoliittisen selonteon esityksiä. Osaajien pito ja veto vahvistaa seutukaupungin elinvoimaaSeutukaupunkien elinvoiman tärkeimpiä tekijöitä on osaavan työvoiman saanti alueen yrityksiin sekä TKI-toiminta. Osaajien pito- ja vetovoima paikkakunnalle pohjustaa sitä, että työnantajat onnistuvat saamaan tarvitsemaansa osaamista ja pystyvät kehittämään toimintaansa. Opiskelumahdollisuuksien lisäämiseksi koulutuspolkuja ammatillisista oppilaitoksista ja lukioista alueen ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin tulisi kehittää ja luoda toimintamalleja eri koulutusasteiden yhteisille kampuksille. Lähi-, hybridi- ja etäopetusmalleja tulisi kehittää, jotta paikkariippumaton koulutus ja opiskelu olisi mahdollista. Korkeakoulujen koulutustarjonta tulisi tuoda helposti saavutettavaksi ja löydettäväksi digialustalle. Ylempien korkeakoulututkintojen opiskelun tulisi olla vähintään osin mahdollista seutukaupungeissa. Yliopistokeskusmallin tuomista valittuihin seutukaupunkeihin tulisi harkita. ”Koronapandemia on tuonut uudella tavalla esille etäyhteyksien mahdollisuudet korkeakouluille. Enää kaikkien opiskelijoiden ei ole pakko olla samassa paikassa. Tämä mahdollistaa paitsi etäopiskelun, myös tällaiset kampukset, joissa osa opetuksesta voidaan toteuttaa myös muualta käsin”, visioi Kosonen.Koulutusvastuusäätelyä tulisi kehittää siten, että korkeakoulut pystyvät vastaamaan alueiden osaajatarpeisiin laadukkaasti, ketterästi ja joustavasti. Korkeakoulujen rahoitusmallin tulisi palkita vahvemmin korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä ja alueellisesta vaikuttavuudesta. Jatkuvan oppimisen ja TKI-toiminnan rahoituksessa tulisi olla seutukaupungeille korvamerkittävä rahoitusosuus, jotta työikäisten koulutusta sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa saadaan lisättyä seutukaupungeissa. ”Tällä hetkellä moni seutukaupunki on eräänlaisen väliinputoajan asemassa. Suuri osaa TKI-rahoituksesta ohjautuu suuriin kaupunkeihin ja EU-rahoitus lähinnä vain Itä- ja Pohjois-Suomeen”, Kosonen muistuttaa.Työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton tarve on alueiden ikärakenteen takia seutukaupungeissa jopa muuta Suomea suurempi. Osaajatarpeeseen voidaan vastata järjestämällä ja markkinoimalla englanninkielisiä koulutuskokonaisuuksia, kokoamalla palvelupaketteja seutukaupunkeihin muuttaville opiskelijoille ja varmistamalla harjoittelupaikat kansainvälisille osaajille paikallisten yritysten kanssa.Seutukaupunkien, korkeakoulujen, alueen yritysten ja muiden työnantajien tulisi tehdä strategisia kumppanuussopimuksia ja toimintamalleja, jotka varmistavat osapuolien sitoutumisen toimintaan ja tavoitteet. Seutukaupungin, korkeakoulujen sekä muiden koulutuksen järjestäjien ja alueen yritysten sekä työnantajien tulisi luoda yhteinen foorumi, jossa käydään läpi osaajatarpeet, harjoittelumahdollisuudet sekä keskustelut koulutustarjonnasta. Tarvittavaa lyhyen aikavälin alueellista ennakointitietoa tuotetaan yhteistyönä.TKI-toimintaan liittyen selvityksessä ehdotetaan, että seutukaupungeille luodaan oma TKI-ohjelma Business Finlandin sekä Suomen Akatemian rahoituksen kautta. Seutukaupunkien ja korkeakoulutuksen vuorovaikutus –selvitys
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt lausunnolle Taiteen edistämiskeskusta koskevan arvioinnin. Ministeriö kerää lausuntoja ja kommentteja arvioinnista 20.5.2021 asti.Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti arvioinnin Taiteen edistämiskeskuksen ja sen yhteydessä toimivien luottamuselinten toiminnan laadusta sekä vaikuttavuudesta. Myös organisaatiorakenteen tarkoituksenmukaisuutta arvioitiin. Lähtökohtana on toimialan kehittäminen. Arviointi kohdistui lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Arvioinnin toteutti Frisky & Anjoy Oy.Arviointi osoittaa, että Taiteen edistämiskeskusta pidetään asiantuntevana, osaavana ja suorituskykyisenä taiteen edistämisen virastona. Nuorena virastona Taiteen edistämiskeskuksella on kuitenkin ollut jossain määrin vaikeuksia toimeenpanna viraston uudistuslinjauksia ja hallinnollisia prosesseja.Arvioinnissa ehdotetaan, että Taiteen edistämiskeskuksen perustehtävää, tulevaisuuden visiota ja strategista asemointia tulee terävöittää. Myös viraston ohjausta ja johtamista tulee parantaa. Lisäksi ehdotetaan toimikuntalaitoksen rakenteen ja alueellisen toiminnan uudelleen organisointia sekä viraston kansainvälisen toiminnan parantamista.Mitä seuraavaksi?Lausunnoille lähteneen arvioinnin lausuntoaika päättyy 20.5.2021. Lausuntopyyntö on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi.Lausuntokierroksen jälkeen valmistelu jatkuu virkamiestyönä.
NordenBladet — Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä käsitteli pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman maalittamiseen puuttumiseen liittyvää kokonaisuutta.OTT Mika Illman teki valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta joulukuussa valmistuneen selvityksen, jossa hän arvioi muun muassa maalittamisen erilliskriminalisoinnin tarpeellisuutta ja esitti useita toimenpide-ehdotuksia.Oikeusministeriö toteuttaa vihapuheen ja viharikosten vastaisia hankkeita, joissa on toimia häirintää ja maalittamista vastaan. Valmisteilla on rasismin vastainen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelma, johon suunnitellaan vihapuheen vastaisia toimia. Oikeusministeriössä maalittamiseen liittyvät kysymykset huomioidaan myös muun muassa parhaillaan käynnissä olevan pakkokeinolain muutostarpeita tarkastelevan työryhmän työssä.Sisäministeriön työryhmä julkisti helmikuussa selvityksen maalittamisesta. Se sisältää maalittamisen tilannekuvan ja ehdotukset uhrien paremmaksi suojelemiseksi ja yhtenäisten käytäntöjen varmistamiseksi poliisin toiminnassa. Ministeriö on myös julkaissut poliisille ja sidosryhmille oppaan, jossa käydään läpi hyviä käytäntöjä vihatekojen tunnistamisessa ja ennalta estämisessä.Eduskunnan käsittelyssä ovat oikeusministeriössä valmistellut hallituksen esitykset työtehtävissä saadun laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi sekä sukupuolen huomioinnista rangaistuksen koventamisperusteissa.Selvitys: Järjestelmällinen häirintä ja maalittaminen: Lainsäädännön arviointia
NordenBladet — Hallitus esittää muutoksia geenitekniikkalakiin EU:n yleisen elintarvikeasetuksen uudistuksen vuoksi. Muutokset koskisivat muuntogeenisillä (GM-) organismeilla tehtävien kenttäkokeiden sekä tuotteiden markkinoinnin lupahakemuksia. Muutokset eivät kuitenkaan koskisi GM-elintarvikkeiden tai -rehujen markkinointia, jota säännellään erillisellä EU-asetuksella. Muuntogeenisillä organismeilla tehtävät kenttäkokeet ja niitä sisältävien tuotteiden saattaminen markkinoille EU:ssa on aina luvanvaraista.Luvanhakijan olisi kirjattava hakemukseensa salassa pidettävät tiedot, joiden salassapito ratkaistaan jo ennen tietojen toimittamista komissiolle ja muille jäsenvaltioille ja ennen yleisön kuulemista hakemuksesta. Geenitekniikan lautakunta voisi vahvistaa salassapidon tiedoille, jotka voivat vahingoittaa toiminnanharjoittajan etuja. Lautakunta vahvistaisi salassa pidettävät tiedot toiminnanharjoittajan pyynnöstä. Tuotehakemusten ja kenttäkokeiden tiedot olisi jatkossa toimitettava ns. vakiotiedostomuodossa EU:n komission keskitettyyn sähköiseen tietojärjestelmään. Hakemusten vakiotiedostomuodot yhtenäistävät ja tehostavat hakemusten käsittelyä EU:ssa. Lisäksi muutettaisiin geenitekniikkalain kuulemista koskevia säännöksiä. Muuntogeenisilla organismeilla tehtäviä kenttäkokeita koskevaa yleisön kuulemisaikaa lyhennettäisiin 60 päivästä 30 päivään. Kuulemista ei tarvitsisi järjestää lainkaan tilanteissa, joissa kuuleminen voisi vaarantaa ihmisen hengen tai terveyden tai potilaan tietosuojan.Kenttäkokeet voivat olla esimerkiksi viljelykasvien peltokokeita tai kliinisiä lääketutkimuksia. Geenitekniikkasääntelyn alkuaikoina EU:ssa lähes kaikki kenttäkoehakemukset koskivat muuntogeenisillä kasveilla tehtäviä peltokokeita. Nykyään yli 90 prosenttia hakemuksista koskee kliinisiä lääketutkimuksia, joita tehdään muuntogeenisiä organismeja sisältävillä lääkkeillä tai rokotteilla. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. EU:n yleisen elintarvikeasetuksen muutosasetusta alettiin soveltaa 27.3.2021. Vakiotiedostomuotoja koskevat säännökset tulisivat kuitenkin voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana, koska EU:n keskitettyä sähköistä tietojärjestelmää koskeva valmistelu on vielä kesken komissiossa.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 8.4. eduskunnalle hallituksen esityksen jalkapallo-otteluiden ja muiden urheilutilaisuuksien turvallisuudesta, turvatoimista ja palveluista. Esityksellä on tarkoitus saattaa voimaan Euroopan neuvoston yleissopimus katsomoturvallisuuden tehostamiseksi. Esityksessä ehdotetaan myös kokoontumislain muuttamista.Euroopan neuvoston yleissopimuksen tavoitteena on luoda turvallinen ja häiriötön ympäristö sekä myönteinen tunnelma jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa. – Yleissopimuksen mukaan tilaisuuksien järjestämisessä tulee huomioida samanaikaisesti toimet, joissa otetaan huomioon osallistujien terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen, tapahtuman häiriötön sujuminen ja mukavan tunnelman luominen. Tähän päästään muun muassa ajantasaistamalla määräyksiä, jotka koskevat tapahtumien turvatoimia ja yleistä järjestystä ja turvallisuutta, kertoo neuvotteleva virkamies Jouko Huhtamäki sisäministeriöstä.Edellinen yleissopimus on vuodelta 1985. Uuden yleissopimuksen tavoitteena on parantaa katsojien turvallisuutta huomioimalla edellisen yleissopimuksen voimaantulon jälkeen saadut kokemukset ja hyvät käytänteet, joita urheilutilaisuuksien järjestämisestä ja turvallisuudesta on saatu. Tapahtumiin liittyvät eri sidosryhmät otetaan myös aiempaa laajemmin mukaan tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi kokoontumislakia on tarkoitus muuttaa siten, että yleissopimuksen tarkoittamien tilaisuuksien yhteydessä olisi huomioitava tietyt yleissopimuksen turvallisuus- ja pelastussuunnittelusäännökset. Valtioneuvosto on antanut esityksen torstaina 8.4. eduskunnan käsiteltäväksi.
NordenBladet — Hallitus on 8.4. antanut eduskunnalle esityksen laiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021‒2028. Ehdotetun lain mukaisilla avustuksilla edistettäisiin taloudellista kasvua, työllisyyttä, yritysten innovaatiotoimintaa ja kilpailukykyä sekä muita elinkeinopoliittisia tavoitteita. Esitys liittyy keskeisiltä osiltaan EU:n tulevan alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021‒2027 alkamiseen.Ehdotetulla lailla kumottaisiin nykyinen valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettu laki.Avustukset olisi edelleen suunnattu erityisesti pk-yritysten kasvuun ja kehittämiseenSääntelyn päälinjat säilyisivät nykyisen kaltaisina. Avustusjärjestelmä muodostuisi edelleen kahdesta avustusmuodosta, jotka ovat yrityksen kehittämisavustus ja toimintaympäristön kehittämisavustus. Avustuksia myönnettäisiin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvuun ja kehittämiseen. Lain mukaiset tehtävät olisi jatkossakin keskitetty Etelä-Savon, Hämeen, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksille.Yrityksen kehittämisavustusta voitaisiin myöntää pääasiassa pk-yrityksille innovatiivisiin, kasvuun tai kansainvälistymiseen liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Toimintaympäristön kehittämisavustusta voitaisiin myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille muun muassa yritystoiminnan kannalta tarpeellisiin selvityksiin, yritysten tarvitsemien palvelujen kehittämiseen sekä yritysten keskinäisen yhteistyön, yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön sekä yritysten ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön sekä elinkeinoelämäverkottuneen tutkimuksen edistämiseen.Avustusten myöntämisessä huomioitaisiin alue- ja rakennepolitiikan tavoitteetEhdotetun lain mukaisia avustusohjelmia käytettäisiin EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmien toimeenpanoon vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella. Näin ollen avustusten myöntämisessä otettaisiin huomioon Euroopan unionin ja kansallisen alue- ja rakennepolitiikan tavoitteet sekä kilpailunäkökohdat. Keskeisiä painopisteitä ohjelmakaudella 2021‒2027 ovat hiilineutraalisuuden, energia- ja materiaalitehokkuuden sekä digitalisaation edistäminen. Lisäksi avustusohjelmia voisi käyttää puhtaasti kansallisesti rahoitettuihin avustuksiin.Esityksen mukaisia avustuksia on tarkoitus rahoittaa valtion talousarvion määrärahoista ja Euroopan unionin rahastoista, erityisesti Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, saatavilla varoilla.Muutoksia yrityksen kehittämisavustuksen toimialarajaukseen ja myöntämisen edellytyksiinLakiesityksessä yrityksen kehittämisavustusta koskevaan toimialarajaukseen on tehty muutoksia niin, että vain kala-, maa- ja metsätalouden alkutuotanto rajattaisiin pois kehittämisavustuksen piiristä. Esimerkiksi metsätaloutta palvelevia yrityksiä ei rajattaisi enää toimialan perusteella pois avustusten piiristä ja avustusta voitaisiin myöntää myös kalanjalostukseen.Lakiesityksessä kehittämisavustuksen myöntämisen edellytyksiin on lisätty ympäristöön liittyvien näkökohtien huomioiminen. Avustuksen myöntämistä puoltavaksi tekijäksi katsottaisiin esimerkiksi se, että hanke edistäisi alue- ja rakennepolitiikan ohjelman tavoitteita, kuten vähähiilisyyttä tai energia- ja materiaalitehokkuutta tai hankkeella olisi muita ympäristön kannalta myönteisiä vaikutuksia.Lakiin esitetään lisättäväksi uusi kehittämisavustuksen myöntämistä poikkeuksellisissa oloissa koskeva pykälä, joka mahdollistaisi kehittämisavustuksen joustavamman käytön tulevaisuudessa esimerkiksi koronapandemian kaltaisessa kriisitilanteessa. Kyse ei ole niin sanotusta yleistukipykälästä, vaan joustoista kehittämisavustuksen myöntämiseen poikkeuksellisissa oloissa. Kehittämisavustuksen myöntäminen poikkeuksellisissa oloissa edellyttäisi, että siitä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2021. Voimaantulosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Laki olisi määräaikainen ja se olisi voimassa 31.12.2028 asti.
