NordenBladet — Uusi elintarvikelaki on vahvistettu Tasavallan presidentin esittelyssä 9.4.2021. Asiaa koskeva hallituksen esitys annettiin 4.2.2021 eduskunnalle. Laki tulee voimaan 21.4.2021.  Elintarvikelain tarkoitus ja soveltamisala vastaavat voimassa olevaa lakia. Myös elintarvikevalvonnan organisaatio säilyy ennallaan. Uudella elintarvikelailla selkeytetään elintarvikelainsäädäntöä ja sujuvoitetaan elintarvikevalvontaa sekä vahvistetaan elintarvikevalvonnan riskiperusteisuutta ja vaikuttavuutta. Samalla selkeytetään lain suhdetta EU-lainsäädäntöön. Uusi elintarvikelaki ottaa huomioon myös viime vuosien muutokset elintarvikealalla. Merkittävä osa elintarviketoiminnasta ei ole enää sidottuna perinteiseen elintarvikehuoneistoon, vaan toimintaa harjoitetaan yhä useammin verkossa tai mobiilialustojen välityksellä. Tästä syystä valvonnan painopiste on laissa siirretty huoneistojen valvonnasta toiminnan valvontaan.Lakiin uusi hallinnollinen sanktioElintarvikelakiin on lisätty elintarvikevalvonnan seuraamusmaksu. Valvontaviranomainen voi määrätä toimijalle 300 – 5 000 euron seuraamusmaksun muun muassa, jos toimija harjoittaa elintarviketoimintaa, jota ei ole rekisteröity tai hyväksytty lain edellyttämällä tavalla, ei noudata esimerkiksi laissa säädettyä vaatimusta omavalvonnasta tai markkinoi elintarvikkeita elintarvikemääräysten vastaisella tavalla. Rangaistusluonteisella hallinnollisella seuraamusmaksulla pyritään toisaalta ennaltaehkäisemään elintarvikesäännösten vastaista toimintaa ja toisaalta nopeasti ja tehokkaasti estämään sen jatkaminen. Kuntien valvontakohteille valvonnan perusmaksuUuden lain myötä kunta perii suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piirissä olevilta valvontakohteilta vuosittain 150 euron valvonnan perusmaksun. Tämän lisäksi valvontakohteilta peritään edelleen toteutuneesta valvonnasta kuntien hyväksymät taksan mukaiset suoriteperusteiset maksut. Valvonnan perusmaksua ei peritä rekisteröidyiltä alkutuotantopaikoilta, kyläkaupoilta, yleishyödyllisiltä yhteisöiltä eikä toimijoilta, jotka harjoittavat pienimuotoista toimintaa EU-lainsäädännön nojalla annettujen kansallisen säännösten mukaisesti.Maksujen periminen viranomaisvalvonnasta on yksi elintarvikevalvonnan toimeenpanon väline. Muutoksen myötä valvonnan tulopohja laajenee, kun valvontamaksun maksavat kaikki suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvat toimijat, eivätkä vain ne, joiden luona on kyseisenä vuonna käyty. Muutoksella mahdollistetaan nykyistä monimuotoisempi viranomaistyö ja valvonnan painopisteen siirtäminen valvontakäynneistä kohti toimijoiden neuvontaa ja valmennusta.Myös elintarvikelain nojalla annetut keskeiset asetukset uudistetaanElintarvikelain uudistuksen yhteydessä myös voimassa olevan lain nojalla annetut keskeiset asetukset uudistetaan. Sääntelyn sujuvoittaminen näkyy erityisesti näiden asetusten uudistamisessa. Lainsäädäntöä selkeytetään kokoamalla yhteen lukuisten asetusten sisältö kolmeen asetukseen. Kansallisilla asetuksilla täydennetään EU-lainsäädäntöä ainoastaan siltä osin kuin on välttämätöntä.Elintarvikelaki 
Laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 9.4.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia koronaepidemian vuoksi. Sulkemiskorvausta voivat hakea mikro- ja pienyritykset, joiden asiakastilat on suljettu lain tai viranomaisen määräyksestä. Kustannustuen kolmas hakukierros avautuu 27.4.2021 ja sulkemiskorvauksen 12.5.2021. Yritykset hakevat molempia tukia Valtiokonttorista.Kustannustukilakiin on tehty muutoksia, jotka mahdollistavat tuen myöntämisen joustavammin yksinyrittäjille ja pienyrityksille sekä uuden sulkemiskorvauksen koronaepidemian takia suljetuille yrityksille. Tasavallan presidentti vahvisti kustannustukilain muutokset 9.4.2021, ja laki tulee voimaan 12.4.2021.– Olemme päivittäneet kustannustuen vastaamaan tämän hetken tarpeisiin. Se ottaa nyt paremmin huomioon sekä pienet että suuret yritykset. Lisäksi saamme työkalupakkiin korvauksen pienille yrityksille, jotka viranomaiset ovat sulkeneet koronan vuoksi. Valmistelemme parhaillaan myös suurten yritysten sulkemiskorvausta ja tapahtumatakuuta, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.– Valtiokonttorilla on kokemusta kustannustuen maksatuksesta jo kahdelta aiemmalta kierrokselta. Saamamme asiakaspalautteen perusteella olemme onnistuneet tehtävässä hyvin. Sen vuoksi otamme mielellämme tehtäväksemme kolmannen kustannustuen lisäksi myös uuden sulkemiskorvauksen maksatuksen, sanoo toimialajohtaja Jyri Tapper Valtiokonttorista.Kustannustukea yrityksille, joiden liikevaihto on laskenutKustannustuen kolmas hakukierros on suunnattu yrityksille, joiden liikevaihto on koronapandemian vuoksi pudonnut yli 30 prosenttia tukikaudella 1.11.2020–28.2.2021, kun sitä verrataan pääsääntöisesti vastaavaan ajankohtaan vuosina 2019–2020.Kaikkien toimialojen yritykset voivat hakea kustannustukea. Valtioneuvosto antaa huhtikuussa asetuksen toimialoista, jotka voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja. Näitä ovat toimialat, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia tukikaudella. Jos yritys ei kuulu asetuksessa määriteltyyn toimialaan, sen on perusteltava erikseen liikevaihdon lasku koronan takia.
 
Kustannustuki on korvaus yrityksen joustamattomista kustannuksista ja palkkamenoista, mutta sillä ei korvata liikevaihdon laskemista. Joustamattomat kustannukset on nyt määritelty laissa entistä tarkemmin. Lisäksi työnantajan sivukuluista, kuten sosiaaliturvamaksuista ja työterveyskustannuksista, voidaan jatkossa korvata tietty osuus.Yksinyrittäjät hakevat tukea jatkossa ValtiokonttoristaKustannustukea maksetaan yrityksille vähintään 2000 euroa, jos tukiehdot täyttyvät. Tämä helpottaa erityisesti yksinyrittäjien tilannetta. Tukea myönnetään yritysten liikevaihdon laskun ja toteutuneiden kustannusten mukaan.Jotta yritys voisi hakea kustannustukea, sillä täytyy olla Y-tunnus. Vaatimuksena on myös, että yrityksellä on tukikaudella hyväksyttäviä kustannuksia vähintään 2000 euroa.Tuen enimmäismäärä kasvaa, mikä puolestaan vastaa erityisesti isojen yritysten tarpeisiin. Yritys voi saada tukea miljoona euroa, kun aiemmilla hakukierroksilla yläraja on ollut 500 000 euroa.Ravintolat ja muut suljetut yritykset voivat saada sulkemiskorvaustaYrityksille maksetaan korvaus, jos niiden toimitilat on lain tai viranomaismääräyksen johdosta pidettävä suljettuina koronavirusepidemian vuoksi. Uusi sulkemiskorvaus koskee pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä, joissa on enintään 49 työntekijää. Suljetut yritykset voivat hakea myös kustannustukea.Suurempien yritysten sulkemiskorvaus on valmistelussa. Työ- ja elinkeinoministeriö neuvottelee parhaillaan Euroopan komission kanssa suurten yritysten tuen ehdoista ja enimmäismäärästä.Sulkemiskorvaus koskee ravintoloita ja muita ravitsemisyrityksiä, jotka on suljettu tilapäisesti asiakkailta majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetulla lailla. Ruoan noutomyynti on kuitenkin sallittua. Korvaus lasketaan sen toiminnan osalta, jota sulkeminen koskee.Korvausta voidaan maksaa myös yrityksille, jotka kunta tai aluehallintovirasto on määrännyt suljettavaksi tartuntatautilain nojalla. Näitä ovat esimerkiksi liikunta- ja urheilutilat ja kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät sekä sisäleikkipuistot.  Sulkemiskorvaus perustuu yrityksen kuluihin helmikuussa 2021Korvaus maksetaan yrityksille siltä ajalta, jonka ne ovat suljettuina. Jos yritysten asiakasmäärää on rajoitettu, mutta niitä ei ole suljettu kokonaan, ne eivät ole sulkemiskorvauksen piirissä.Sulkemiskorvaus perustuu yrityksen kuluihin helmikuussa 2021 sekä ilmoitukseen siitä, kuinka suurta osaa liiketoiminnasta sulkeminen koskee. Palkkakuluista korvataan 100 prosenttia ja muista kuluista, kuten vuokrakuluista, 70 prosenttia.Sekä kustannustuen että sulkemiskorvauksen määrässä otetaan huomioon aiemmin myönnetyt koronatuet. Tukien enimmäismäärä ei saa ylittää 1,8 miljoonaa euroa EU:n valtiontukisääntöjen mukaan.Kustannustuen haku on käynnissä 23.6.2021 saakka. Sulkemiskorvausta on haettava neljän kuukauden sisällä sen kalenterikuukauden päättymisestä, jona velvollisuus pitää toimitilat suljettuina päättyi.Kustannustuen ensimmäinen hakukierros järjestettiin heinä-elokuussa 2020. Toinen hakukierros käynnistyi joulukuussa 2020 ja päättyi helmikuussa 2021. Kolmannelle hakukierrokselle ja sulkemiskorvaukseen on varattu rahaa yhteensä 356 miljoonaa euroa.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Terrorismin rahoittamista koskevaa lainsäädäntöä muutetaan. Uutena rikoksena säädetään rangaistavaksi yksittäisen terroristin rahoittaminen.Lainmuutoksen jälkeen rangaistavaa on antaa tai kerätä varoja sellaisen henkilön rahoittamiseksi, joka tekee rikoksia terroristisessa tarkoituksessa tai osallistuu niiden tekemiseen. Rangaistukseksi tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta. Myös terroristin rahoittamisen yritys tulee rangaistavaksi.Terroristiryhmän rahoittamisen rangaistusasteikkoa ankaroitetaan vastaavasti niin, että teosta voidaan tuomita vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta. Nykyisin terroristiryhmän rahoittamisesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kolme vuotta vankeutta. Terrorismirikosten rangaistussäännösten muuttamisen johdosta tulee muutoksia myös muun muassa salaisia pakkokeinoja ja salaisia tiedonhankintakeinoja koskeviin säännöksiin.Terrorismin rahoittamista koskevan lainsäädännön muutoksilla toteutetaan kansainväliset suositukset. Muutoksilla myös varmistetaan terrorismin rahoittamista koskevien rangaistussäännösten kattavuus, selkeys ja johdonmukaisuus.Tasavallan presidentti vahvisti lainmuutokset tänään. Ne tulevat voimaan 15. huhtikuuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 9. huhtikuuta tulevasta valtioneuvoston Arktisen politiikan strategiasta.Kokouksessa keskusteltiin myös kehityspolitiikan ylivaalikautisesta selonteosta, joka hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa keväällä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on lähettänyt lausunnoille luonnoksen laiksi poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi. Lakiuudistuksen tarkoituksena on saattaa ajan tasalle säännökset, jotka koskevat säilytykseen liittyviä vapautensa menettäneen oikeuksia, velvollisuuksia ja perusoikeuksien rajoituksia, vartiointitehtävissä toimivan henkilöstön toimivaltuuksia sekä viranomaisten velvollisuuksia.Sisäministeriössä on ollut valmisteilla lakiuudistus, jonka tarkoituksena on selkeyttää ja ajantasaistaa poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelua koskevaa lainsäädäntöä. Perjantaina 9.4. lausuntokierrokselle lähteneessä esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelun osalta uusi laki, joka korvaisi nykyisen samannimisen lain. Tämän lisäksi kumottaisiin vanhentuneeksi katsottava päihtyneiden käsittelystä annettu laki ja muutettaisiin muun muassa pakkokeinolakia ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia. Kyseessä on virkamiestyöryhmän mietintö, joka on laadittu hallituksen esityksen muotoon.Tavoitteena turvata vapautensa menettäneiden perus- ja ihmisoikeuksien sekä henkilöstön oikeusturvan toteutuminenEsityksen keskeisenä tavoitteena on poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelua koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus, jossa huolehditaan vapautensa menettäneiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Lainsäädäntöuudistuksessa otetaan nykyistä lainsäädäntöä paremmin huomioon myös vartiointitehtävissä toimivan henkilöstön oikeusturvaa koskevat näkökohdat ja työturvallisuus. Uudistuksessa pyritään kohentamaan myös säännösten käytännön sovellettavuutta.– Tavoitteena on, että vapautensa menettäneiden turvallisuus varmistetaan monin eri tavoin ja heidän säilyttämiseensä liittyvä menettely on valtakunnallisesti yhdenmukaista. Säännösehdotusten mukaisesti näihin liittyy keskeisesti se, että säilytystilojen valvontaa tehostetaan, turvataan riittävät voimavarat valvontaan ja tarkennetaan valvonnan hallinnollista ohjausta, kertoo erityisasiantuntija Jarkko Nieminen sisäministeriöstä.Uudistuksen tarkoituksena on parantaa myös säilytystilan olosuhteita ja varustelua sekä lisätä vapautensa menettäneen mahdollisuuksia hoitaa välttämättömiä asioita. Tarkoituksena on myös selkeyttää hallinnolliseen muutoksenhakuun liittyvää menettelyä.Esityksellä tavoitellaan myös sitä, että vartiointitehtävissä toimivan henkilöstön työturvallisuus ja oikeusturva otetaan aiempaa paremmin huomioon. Lisäksi sillä selkiytetään säilytystehtäviin liittyvää viranomaisten päätöstoimivaltaa sekä muita toimivaltuuksia ja velvollisuuksia.Esityksellä pyritään lisäksi varmistamaan, että esitutkintaan ja muuhun tutkintaan liittyvät menettelyt ja päätöksenteko eriytetään nykyistä selkeämmin päätöksenteosta, joka koskee vapautensa menettäneen säilyttämiseen liittyviä olosuhteita ja säilyttämiseen liittyvää kohtelua. Tätä on edellytetty pitkään muun muassa laillisuusvalvonnassa.Esityksessä tavoitellaan myös vapautensa menettäneiden terveydenhuoltopalvelujen parantamista ja yhdenmukaistamista sote-uudistuksen yhteydessä. – Lainsäädäntöuudistuksen tavoitteisiin lukeutuu lisäksi selviämishoitopalveluja koskevan järjestämisvastuun terävöittäminen, sekä se, että palvelun alueellisen saatavuuden parantumisen myötä poliisin säilytystiloihin sijoitettaisiin nykyistä vähemmän henkilöitä, jotka eivät päihtymyksen vuoksi kykene huolehtimaan itsestään, Nieminen sanoo.Työryhmässä oli sisäministeriön lisäksi edustus oikeusministeriöstä, Poliisihallituksesta, Itä-Uudenmaan poliisilaitoksesta, Lounais-Suomen poliisilaitoksesta sekä Helsingin poliisilaitoksesta. 
Lakien ehdotetaan tulevan voimaan 1.1.2023, jolloin myös sote-uudistukseen liittyvän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun muutoksia koskevan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiedot kesäkuun kuntavaalien ennakkoäänestyspaikoista löytyvät oikeusministeriön vaalisivuilta vaalit.fi. Sivuilta voi tarkistaa ennakkoäänestyspaikkojen osoitteet ja aukioloajat kotimaassa ja ulkomailla.Kuntavaalit toimitetaan 13.6. Ennakkoäänestysaika on kotimaassa tavallista pidempi, kaksi viikkoa 26.5.-8.6. ja ulkomailla 2.-5.6.Kuntavaaleissa on yhteensä 930 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa kotimaassa. Ennakkoäänestyspaikat ovat pääosin kunnantaloilla, kirjastoissa tai kauppakeskuksissa.Ulkomailla ennakkoäänestyspaikkoja on yhteensä 106 edustustossa tai edustuston toimipaikassa 75 eri valtiossa.Osa ennakkoäänestyspaikoista on avoinna vain joinakin ennakkoäänestyspäivinä.Ennakkoäänestysaikana ja vaalipäivänä ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat ennakkoäänestää myös kirjeitse ulkomailta. Ohjeet kirjeäänestykseen löytyvät osoitteesta vaalit.fi/kirjeaanestys.Vaalipäivän äänestyspaikkoja kesäkuun vaaleissa on 1 854.Tiedot ulkoäänestyspaikoista lisätään verkkosivuille myöhemmin. Kunnat voivat vielä järjestää ulkoäänestysmahdollisuuksia niihin osoitteisiin, joissa nyt ilmoitetut ennakkoäänestyspaikat sijaitsevat. Osa kunnista mahdollistaa ennakkoäänestyksen ulkona esimerkiksi teltoissa ja katoksissa. Myös drive-in äänestys on käytössä joissain kunnissa.Kunnat tiedottavat äänestyspaikoistaan myös itse.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli valmistella ehdotuksia, joilla hallitusohjelman tavoite lakisääteisestä asumisneuvonnasta voitaisiin toteuttaa.Työryhmän toimikausi päättyi helmikuussa 2021. Loppuraportissaan ryhmä päätyi neljään erilaiseen vaihtoehtoon asumisneuvonnan lakisääteistämisen toteutuksesta, joista kaikki saivat jäsenten keskuudesta kannattajansa. Yhtä, yksimielistä ratkaisumallia ryhmä ei valinnut.”Pyydämme nyt työryhmän loppuraportista lausuntoja, jotta saamme mahdollisimman laajaa näkemystä siihen, kuinka asumisneuvonnan kehittämisessä olisi parasta edetä. Hallitusohjelmamme tavoitteena on asunnottomuuden puolittaminen, ja tietysti lopulta sen poistaminen kokonaan. Asumisneuvonta on selvitystenkin mukaan erittäin tärkeä keino tämän tavoitteen saavuttamisessa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Työryhmän loppuraportissa on kartoitettu muun muassa asumisneuvonnan nykytilaa ja -tasoa, tapoja neuvonnan järjestämiseen sekä mahdollisia rahoitusmalleja. Kartoitusten perusteella ryhmä on esittänyt asumisneuvontaa järjestäviksi tai koordinoiviksi tahoiksi joko tulevia hyvinvointialueita, kuntia tai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:a. Asumisneuvonnan lakisääteistämisen lisäksi työryhmä selvitti myös mahdollisuuksia nykyisen mallin kehittämiseen.Suurin osa ryhmän jäsenistä kannatti asumisneuvonnan lakisääteistämistä ja jokaisesta ehdotetusta ratkaisusta sen järjestämiseksi löydettiin hyviä piirteitä. Samalla kaikissa vaihtoehdoissa tunnistettiin myös kehittämistä ja tarkempaa selvitystä vaativia kohtia. Yhtenä vaihtoehtona pohdittiin myös asumisneuvonnan lakisääteistämistä kaksivaiheisesti.Työryhmä nosti esiin myös suuret, käynnissä olevat uudistukset, kuten sote-uudistuksen ja sosiaaliturvauudistuksen, joiden merkitys asumisneuvonnan lakisääteistämisen edellytyksille on erittäin suuri.Jatkovalmistelun tueksi ympäristöministeriö pyytää lausuntoja työryhmän loppuraportista. Lausuntoja voi antaa 21.5.2021 asti Lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta.Lausuntoaineistot (lausuntopalvelu.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on käynnistänyt kaksivuotisen Lasten ja nuorten ääni Euroopassa -hankkeen tukemaan lasten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon kansallisella tasolla. Hankkeessa kehitetään menetelmiä, kootaan hyviä käytäntöjä ja tuotetaan koulutusmateriaalia sekä tarjotaan viranomaisille koulutusta lasten ja nuorten osallistumisesta.Hanke on jatkoa vuosina 2019-2020 toteutetulle lasten ja nuorten osallistumisoikeuksien arvioinnille, ja se toteutetaan yhteistyössä lapsiasiavaltuutetun toimiston sekä osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa sosiaali- ja terveysministeriön ja valtioneuvoston kanslian kanssa.Hanke nojautuu muun muassa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen ja perustuslakiin, jotka velvoittavat viranomaisia vahvistamaan ja tukemaan lasten ja nuorten osallisuutta.Pääministeri Sanna Marinin hallitus on sitoutunut edistämään lasten ja nuorten osallisuutta. Lasten ja nuorten ääni Euroopassa -hanke tukee kansallisen demokratiaohjelman, kansallisen lapsistrategian sekä valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanoa. Hanke on osa Euroopan neuvoston koordinoimaa CP4Europe-hanketta, joka on saanut rahoitusta Euroopan unionin REC-ohjelmasta (Rights, Equality and Citizenship). Euroopan neuvoston ja Suomen lisäksi yhteiseurooppalaiseen hankkeeseen osallistuvat Tšekki, Slovenia, Portugali ja Islanti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusi päihde- ja riippuvuusstrategia julkistettiin 9. huhtikuuta. Siinä linjataan yhteinen kehittämistyö, tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden sekä huumausaineiden käytöstä ja rahapelaamisesta aiheutuvia riskejä, haittoja ja ongelmia kaikissa ikäryhmissä.Strategian ydinajatus on, että päihteistä ja riippuvuuksista aiheutuvia haittoja voidaan ehkäistä ja hoitaa nykyistä paremmin. Työssä onnistuminen edellyttää kokonaisvaltaista suunnittelua ja tehokkaita toimia eri aloilla. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan lisäksi päihteet ja riippuvuudet näkyvät kaikkialla yhteiskunnassa, ja siten myös muiden ministeriöiden ja niiden alaisten laitosten työssä.”Päihde- ja riippuvuushaitat ja -ongelmat kuormittavat laajalti yhteiskuntaa ja lisäävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Olen tyytyväinen siitä, että koronaepidemiasta huolimatta suuri joukko alan toimijoita on voinut osallistua strategian valmisteluun. Samaa yhdessä tekemistä tarvitaan myös strategian toimeenpanossa”, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru strategian julkistamistilaisuudessa.Ensimmäinen päihteitä ja riippuvuuksia kokonaisvaltaisesti käsittelevä strategiaStrategia on Suomessa ensimmäinen, johon koottu laajasti yhteen päihteitä ja riippuvuuksia. Se pitää sisällään kokonaisuuden ennaltaehkäisevistä, koko väestöön kohdentuvista toimista ja haittojen vähentämisestä aina yksilöiden päihde- ja riippuvuusongelmien hoitoon ja kuntoutukseen. Strategiassa on otettu huomioon myös digipelaaminen, päihtymiseen käytettävät lääkkeet ja muut aineet.Päihde- ja riippuvuushaitat koskevat sekä käyttäjiä että heidän läheisiään. Ne myös lisäävät eriarvoisuutta yhteiskunnassa ja ihmisten välillä. Siksi strategian lähtökohtana on turvata perus- ja ihmisoikeudet, tunnistaa päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyvien ilmiöiden yhtymäkohdat ja edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Ihmisarvon kunnioittamisen ja yhdenvertaisuuden lisäksi päihteistä ja riippuvuuksista aiheutuvien haittojen ehkäiseminen on taloudellisesti järkevää. Strategian viisi painopistettä valikoituivat sidosryhmiä kuullenStrategian valmistelusta on vastannut sosiaali- ja terveysministeriö. Painopisteet, tavoitteet ja toimet päihde- ja riippuvuushaittojen vähentämiseksi on valittu eri sidosryhmien kuulemisissa esiin tulleiden asioiden ja näkemysten perusteella. Päihde- ja riippuvuusstrategiassa on viisi painopistettä: Vahvistetaan päihteitä käyttävien, riippuvuushaittoja kokevien ja päihdepalveluiden piirissä olevien ihmisten sekä heidän läheistensä oikeuksien toteutumistaVahvistetaan yhteistyötä, tiedonkulkua, asiantuntemusta ja tietoperustaaTehostetaan alkoholi-, tupakka- ja nikotiini, huumausaine- ja rahapelipoliittisia toimiaVarmistetaan ehkäisevän päihdetyön ja päihde- ja riippuvuuspalveluiden laatu, saavutettavuus ja saatavuusVarmistetaan päihde- ja riippuvuusasiantuntemus ja yhteistyövaltioneuvostotasollaPäihde- ja riippuvuusstrategian tavoitteiden toteutumista arvioidaan eri seurantamittareilla kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden ja huumausaineiden käyttöä sekä rahapelaamista ja niistä aiheutuvia haittoja seurataan erillisten indikaattoreiden avulla.Strategia on tehty osana pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi