NordenBladet — Mallilaskelmien valossa ilmastopolitiikan vaikutuksen ennustetaan olevan pitkällä aikavälillä kokonaistyöllisyyttä lievästi heikentävä. Suurimmat vaikutukset ovat välillisiä ja näkyvät työvoimavaltaisilla toimialoilla. Positiivisia työllisyysvaikutuksia voidaan edistää lähivuosikymmeninä veroratkaisuilla, työvoimapolitiikalla ja koulutuksella. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien ns. vihreiden tuotteiden vienti voi tarjota Suomelle aivan uusia menestymis- ja työllisyysmahdollisuuksia.Suomi pyrkii yhdistämään muuta EU:ta kunniahimoisemmat ilmastotavoitteet sekä 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen. Ilmastopolitiikan tiedetään osaltaan kiihdyttävän talouden ja työn rakennemuutosta, jossa työmarkkinoilla syntyy sekä kokonaan uusia työnkuvia että entistä vihreämpiä ammatteja. Samalla erityisesti fossiiliseen energiaan suoraan tai välillisesti kytköksissä olevia työpaikkoja katoaa.Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa ’Vihreät toimet – ilmastopolitiikan vaikutuksia työllisyyteen’ -tutkimuksessa on tarkasteltu ilmastopolitiikan ja työllisyyden välisiä yhteyksiä, vihreiden tuotteiden markkinoita sekä julkisen talouden roolia ilmastopolitiikan työllisyysvaikutusten hallinnassa. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Etla, Suomen ympäristökeskus ja Demos Helsinki. Hankkeessa kuultiin myös yhteiskunnallisia sidosryhmiä laajasti.Tutkimuksessa havaittiin, että Suomen muuta EU:ta tiukempi ilmastopolitiikka voi voimistaa negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Tämän vuoksi tarvitaan useita eri toimenpiteitä, korostaa hanketta vetänyt Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.”Päästöverotulojen hyödyntäminen työmarkkinoita vääristävän verokiilan pienentämiseksi vaikuttaisi parantavan työllisyyttä. Työllisyyttä voitaisiin siten tukea siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöhaittoja aiheuttavan tuotannon ja kulutuksen verotukseen”, Kuusi toteaa.Merkittävämmät vaikutukset välillisesti työvoimavaltaisille aloilleTyöllisyyttä tukevalla päästömaksujen kohdentamisella ei tutkimuksessa havaittu olevan merkittävää vaikutusta. Ilmastopolitiikan synnyttämä tuottavuuden kasvu sen sijaan voisi tutkijoiden mukaan parantaa työllisyysvaikutusta.”Tulostemme mukaan ilmastopolitiikan realistisesti odotettavissa oleva tuottavuusvaikutus ei kuitenkaan kumoa negatiivista työllisyysvaikutusta kokonaisuudessaan”, varoittaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Johanna Pohjola.Tuntuvimmat työllisyysvaikutukset kohdistuivat välillisesti aloille, jotka käyttävät paljon työvoimaa tai joissa työvoimakustannusten osuus on suuri. Työvoiman siirtymät olivat suurimmat matalimman koulutustason työtehtävissä ja vähäisimmät korkeimman koulutuksen työtehtävissä. Ilmastopolitiikan aiheuttamaa rakennemuutosta olisikin tutkijoiden mukaan pyrittävä tukemaan paitsi työvoimapolitiikalla, myös yleisellä koulutusasteen nostolla.  Vihreillä tuotteilla mahdollisuuksia, mutta se vaatii yhteistyötä ja panostuksiaIlmastonmuutoksen hillintään liittyvien tuotteiden eli ns. vihreiden tuotteiden osuus maailmankaupassa on kasvanut tasaisesti. EU-maiden osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on noin 35 prosenttia, Suomen osuus vain noin puoli prosenttia. Tutkimuksessa osoitettiin, ettei vihreiden tuotteiden määrittely ole aivan suoraviivaista.Vientiyrityksille tehdyissä haastatteluissa vihreiden tuotteiden markkinoiden ennakoitiin olevan vedenjakajalla: Kasvava markkina tarjoaa mahdollisuuksia. Suomen kunnianhimoisesta hiilineutraalisuustavoitteesta katsottiin olevan hyötyä, jos Suomi profiloituu maailmalla ilmasto- ja ympäristöratkaisujen osaajana.Vihreiden tuotteiden markkinoilla menestyminen vaatii joka tapauksessa yhteistyötä. Sääntely luo yhteisiä markkinoita ja teknologisia ratkaisuja, mutta myös julkista T&K-tukea ja kehittyvien markkinoiden talouksien tuntemusta tarvitaan. Kehittyvien maiden hallintojen tukeminen ilmasto- ja ympäristöosaamiseen liittyen parantaisi myös suomalaisten vihreiden tuotteiden kilpailuasemaa kehittyvillä markkinoilla.Tutkimuksen esittämiä politiikkasuosituksia lyhyesti:Työllisyyttä voidaan tukea siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöhaittoja aiheuttavan tuotannon ja kulutuksen verotukseen.Reilun siirtymän turvaamiseksi vaaditaan äkillinen rakennemuutoksen tuki, jota voidaan hyödyntää niin uudelleenkoulutukseen kuin toimialan vaihtamiseen.Kokonaiskoulutusasteen nosto tukisi ilmastokriisin ratkaisuihin vaadittavaa uutta osaamista ja helpottaa työvoiman sopeutumista rakennemuutokseenIlmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat julkiset investoinnit, jotka voidaan toteuttaa nykyisillä tuotantorakenteilla ja osaamisella, tukevat osaltaan siirtymävaiheen työllisyyttä. Julkinen T&K-tuki tarvitaan tukemaan tutkimuspanostusten muuntumista laadukkaiksi innovaatioiksi, jotka lisäävät vientimenestystä vihreissä tuotteissa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisiltä toimijoilta näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon ja tiedonhallinnan kehittämistarpeiden priorisointia varten. Kyselyyn voi vastata 30.4.2021 asti.Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tiedonhallinnan yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta sekä merkittävien valtakunnallisten hankkeiden rahoitus. Tunnistettuja kehittämistarpeita on runsaasti, mistä johtuen kokoamme sidosryhmien näkemyksiä tunnistettujen kehittämistarpeiden priorisoinnista. Kyselyyn on koostettu kehittämiskohteet käynnissä olevan työn ja aiemman palautteen perusteella. Kysely auttaa kehittämisresurssien suuntaamisessa.Kysely on toimitettu kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien kirjaamoihin sekä edunvalvontajärjestöjen kautta yksityisille palvelujentuottajille, järjestöille ja tietojärjestelmätoimittajille. Myös muut asiasta kiinnostuneet voivat vastata kyselyyn.  Vastausaikaa on 30.4.2021 kello 16 saakka.Linkki webropol-kyselyyn
Lisätietoa kyselystä antavat: 
Erityisasiantuntija Mikko Huovila, [email protected], p. 0295 163 032 
Erityisasiantuntija Maarit Hiltunen-Toura, [email protected], p. 0295 163 295
Erityisasiantuntija Riikka Vuokko (ruotsinkieliset tiedustelut), [email protected], 0295163600

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Alueellistamislainsäädännön uudistuksella tavoitellaan nykyistä koordinoidumpaa mallia valtion alueelliseen läsnäoloon ja palvelujen tuottamiseen. Tavoitteena on myös mahdollistaa valtion hallinnon ja palvelujen tehostuminen. Esitysluonnoksen taustalla on 24.4.2020 valmistunut valtion alueellisen läsnäolon uusi strategia.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi esittää tarkemmin, miten ehdotettu muutos mahdollistaisi nykyistä menettelyä paremmin julkisten menojen säästöt ja valtion palvelujen tehokkuuden parantamisen.Arviointineuvosto katsoo myös, että esitysluonnoksessa ehdotetuilla toimenpiteillä voi olla erilaisia vaikutuksia eri hallinnonaloille. Näitä vaikutuksia tulisi kuvata vielä tarkemmin.Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnokseen tulisi lisätä kuvauksia lakiehdotuksen epäsuorista vaikutuksista. Vaikutuksia tulisi tarkastella suuntaa-antavasti etenkin kansalaisten aseman ja yhdenvertaisuuden, työllisyyden, aluekehityksen ja yleisen turvallisuuden näkökulmista. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yhteenveto perustuu kirjallisiin lähteisiin ja se täydentää aiemmin maaliskuussa julkaistua raporttia, jossa käsitellään maalittamisen vastaisia toimia. Maalittamisen laajuuden ja vaikutusten arviointi edellyttää kuitenkin jatkossa vieläkin enemmän tutkittua tietoa.Yhteenvetoon sisällytetyt lähteet on koottu kirjallisuushakujen lisäksi lähestymällä eri viranomaisia, organisaatioita ja ammattiryhmiä. Näiltä tahoilta on pyydetty yhteenvetoon kirjallista tietoa maalittamisen laajuudesta.– Useat organisaatiot kokevat maalittamisen ongelmaksi, mutta maalittamisen laajuutta ei ole selvitetty tähän mennessä ainakaan niin, että siitä olisi jäänyt kirjallista tietoa. Maalittamista on myös ylipäänsä tutkittu Suomessa toistaiseksi hyvin vähän. Kirjallisen aineiston kokoamista vaikeuttaa myös se, että selvityksissä, kyselyissä ja raporteissa käytetään harvoin termiä maalittaminen, sillä termillä ei ole ollut selkeää, yhteisesti hyväksyttyä määritelmää, kertoo kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä. Nyt julkaistussa yhteenvedossa nostetaan esiin, että pelkästään maalittamisen uhriksi joutuneiden työntekijöiden lukumäärä ei ole riittävä mittari, kun puhutaan maalittamisen laajuudesta ja vaikutuksista.– Maalittamisen kohteeksi joutuneiden työntekijöiden lukumäärä on vain yksi mittari maalittamisen vaikutusten arviointiin. Monissa työyhteisöissä myös maalittamisen pelotevaikutus on mittava. Jos yksikin työntekijä joutuu vakavan ja yksityiselämää häiritsevän maalittamisen kohteeksi, voi tällä olla merkittäviä vaikutuksia koko työyhteisön hyvinvointiin ja organisaation toimintaan, Mankkinen painottaa.Työntekijöiden kokemasta häirinnästä ja uhkailusta on mainintoja eri lähteissä. Mankkisen mukaan niiden perusteella on kuitenkin erittäin hankala arvioida, mikä osa häirinnästä tai uhkailusta täyttäisi maalittamisen tunnusmerkit.– Näiden seikkojen vuoksi nyt julkaistu yhteenveto on vain suuntaa antava eikä missään nimessä tarkka kuvaus maalittamisen laajuudesta Suomessa. Jotta maalittamisen laajuutta ja vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan voidaan luotettavasti arvioida, tarvitaan laaja poikkihallinnollinen tutkimus aiheesta, Mankkinen toteaa.Yhteinen määritelmä olisi tärkeä luotettavan ja yhdenmukaisen tarkastelun kannaltaJotta maalittamisen laajuutta voitaisiin tarkastella jatkossa yhdenmukaisesti ja luotettavasti, työryhmä ehdottaa, että maalittamiselle tulisi sopia yhteinen määritelmä. Maalittamisesta käytetäänkin tällä hetkellä useita, hieman toisistaan poikkeavia määritelmiä. Sisäministeriön maalittamisen vastaisen toiminnan tehostamiseksi perustettu työryhmä on raportissaan päätynyt seuraavaan määritelmään:Maalittaminen on toimintaa, jossa yksittäinen henkilö omin toimin tai muita mobilisoimalla käynnistää tai kannustaa yhteen kohteeseen kohdistuvan järjestäytyneen häirinnän, joka voi olla suoraa tai epäsuoraa. Keinoja ovat muun muassa mustamaalaaminen, yksityisluontoisten tietojen levittäminen tai uhkaaminen. Maalittaminen voi kohdistua myös henkilöön hänen läheistensä kautta. Maalittamisen tavoitteena on vaikuttaa ihmisiin tai yhteiskunnan rakenteisiin ja instituutioihin sekä erityisesti niitä kohtaan tunnettuun luottamukseen. (Sisäministeriö 2021.)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n yhtiökokous valitsi 25.3.2021 yhtiölle uuden hallituksen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Aalto-yliopiston työelämäprofessori, hallitusammattilainen, tekniikan tohtori Tero Ojanperä.Lisäksi uusiksi hallitusjäseniksi valittiin FCG Finnish Conculting Group Oy:n toimitusjohtaja, DI Mari Puoskari sekä CGI Suomi Oy:n johtaja Karri SalminenHallituksen muina jäseninä jatkavat valtiovarainministeriön kansliapäällikkö, OTK Juha Majanen, VTT:n henkilöstöjohtaja, FM Kirsi Nuotto, puolustusministeriön hallintopoliittisen osaston päällikkö, OTK Teemu Penttilä sekä hallitusammattilainen, KTM Seija Turunen.Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, joka on valtion liikenteenohjauskonsernin emoyhtiö. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa yhtiön omistajaohjauksesta. Konserni tarjoaa ja kehittää liikenteenohjauksen ja -hallinnan palveluita kaikissa liikennemuodoissa – maalla, merellä ja ilmassa.Mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalleFintraffic-konsernilla on erityinen tehtävä: kerätä, hallita ja hyödyntää liikenteenohjaukseen liittyvää tietoa ja tarjota sitä tasapuolisesti myös muiden toimijoiden saataville. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia markkinoille syntyvälle uudelle liiketoiminnalle, joka perustuu automaatioon sekä tiedon että uusien liiketoimintamallien laajempaan hyödyntämiseen.Kaikkien liikenteenohjausmuotojen rakenteellinen yhteen saattaminen on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. Tämä tuottaa valtavan mahdollisuuden uudenlaiseen datan hyödyntämiseen, myös globaalin liikenteen dataelinkeinon luomiseen.Konsernin hallituksen odotetaan panostavan kaikissa liikennemuodoissa siihen, että mitään olemassa olevaa ei saateta häiriöille alttiiksi, mutta yhdessä muiden suomalaisten yritysten kanssa pyritään uuden toimeliaisuuden luomiseen globaalisti skaalattaville markkinoille ja tulevien kotimaisten käyttäjätarpeiden huomioimiseen. Tavoitteena on, että liikenteenohjauksen kokonaisuus olisi tiivis entiteetti, jossa yksittäisillä liikennemuodoilla olisi kuitenkin niiden erityispiirteiden edellyttämä rooli.Hallituksen täydentämisellä liikenne- ja viestintäministeriö haluaa entisestään määrätietoisesti edistää tätä kehitystä.Kohti maailman turvallisinta, sujuvinta ja ympäristöystävällisintä liikennettäFintrafficin visio on luoda Suomeen maailman turvallisin, sujuvin ja ympäristöystävällisin liikenne.Konsernin perustehtävänä on tuottaa yhteiskunnan, elinkeinoelämän sekä viranomaisten tarvitsemat välttämättömät liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut, joilla varmistetaan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus sekä huolehditaan liikenteenohjauksen ja -hallinnan toimintavarmuudesta kaikissa tilanteissa.Yhtiön keskeisenä toisena erityisenä tehtävänä on tarjota, ylläpitää ja kehittää liikenteenohjaus- ja liikenteenhallintapalveluita puolustus- ja turvallisuusviranomaisten tarpeita varten siinä laajuudessa, kun se on näiden lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi perusteltua. Toimiva vuorovaikutus ja yhteistyö puolustus- ja turvallisuushallinnon suuntaan on konsernin toiminnassa erityisen keskeistä.Edelläkävijäksi yritysvastuutyössäValtioneuvoston uusin omistajapoliittinen periaatepäätös (8.4.2020) painottaa vahvasti ilmastonmuutoksen torjuntaa, digitalisaation hyödyntämistä sekä yritysvastuuasioita.Ministeriö haluaa tämän mukaisesti korostaa vahvaa edelläkävijyyttä yritysvastuutyössä myös Fintrafficin osalta. Valtioneuvoston omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti valtio-omistaja odottaa yhtiöiltä esimerkiksi yritysvastuun integroimista palkitsemiseen ja kunnianhimoista ilmastovastuullisuustyötä. Lisäksi valtio omistajana edellyttää yhtiöiltä aloitteellista ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa.Valtio on omistajana sitoutunut jatkossakin periaatepäätöksen mukaisesti hyvän hallintotavan ja osakeyhtiölain noudattamiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kiertotalouden innovaatioissa. Avustukseen on varattu miljoona euroa ja sen käyttöaika on kolme vuotta. Tavoitteena on luoda uutta yhteistyötä eri toimijoiden välille ja näin löytää uusia ratkaisuja esimerkiksi hiilineutraaliuden saavuttamiseen sekä tukea koronapandemian jälkeistä talouden elpymistä.Rahoituksella käynnistetään yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöohjelmia, jotka hyödyntävät kiertotaloutta ja tukevat innovaatioita ja osaamista. Näiden ohjelmien on tarkoitus luoda uusia toimintamalleja, liiketoimintaa ja työpaikkoja. Avustusta voivat hakea yritysten ja tutkimusorganisaatioiden lisäksi myös muut toimijat, kuten kunnat, maakunnat ja kansalaisjärjestöt. Avustuksen tavoitteena on luoda kiertotalouden liiketoimintaedellytyksiä vahvistavia uusia toimintamalleja ja varhaisen vaiheen yhteistyöverkostoja. Verkostoilla tarkoitetaan yhden tai useamman toimijan yhteistyöhön perustuvaa toimintaa, jossa resurssien ja datan jakamisella muodostuu uutta liiketoimintaa. Verkostojen ja yhteistyön ytimessä tulisi olla myös digitalisaation hyödyntäminen ja valmius laajempaan alustayhteistyöhön yli sektorirajojen.Avustuksella rahoitetaan kiertotalouden verkostojaAvustuksella voidaan rahoittaakiertotaloutta edistävien strategisten kasvualustojen ja -liiketoimintaverkostojen toimeenpanoakiertotalouden liiketoimintaverkostojen kehittämistäyritysten, valtion budjettitalouden organisaatioiden, korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden kiertotaloutta ja verkostojen kehittymistä edistäviä hankkeita.Avustuksella ei voida rahoittaajo vakiintunutta toimintaa, kyse ei ole toimintatuestainvestointihankkeita (toimitilat, laboratoriolaitteet tms.), mutta kehittämistoiminnan kannalta välttämättömän käyttöomaisuuden kuten koneiden ja laitteiden hankinnat ovat tietyin ehdoin harkinnanvaraisesti mahdollisialiiketoimintaayksittäisen yrityksen hankkeitapelkästään hankintoja, avustettavat hankkeet voivat kuitenkin sisältää hankintoja.Hakemukset toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon [email protected] 4.6.2021 kello 16.15 mennessä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä suosittelee, että maatalouslomituksen toimintaa jatkettaisiin nykyisellä hallintomallilla. Työryhmän mukaan nykyisessä hallintomallissa on monia vahvuuksia vaihtoehtoisiin malleihin verrattuna.Nykyisen hallinnon muodostavat sosiaali- ja terveysministeriö, Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) ja toimeksiantosopimuksin toimivat kuntien paikallisyksiköt. Maatalouslomituksen toimintaa kehitettäväRyhmä tunnisti työnsä aikana maatalouslomitustoiminnan kehittämistarpeita ja järjesti lomituksen sidosryhmille työpajoja, joista saatiin hallintomalleja koskevan palautteen lisäksi runsaasti ideoita maatalouslomituksen valtakunnalliseen ja paikalliseen kehittämiseen. Työryhmä pitää tärkeänä, että kehittämistyötä tehtäisiin yli hallituskausien. Lähivuosina kuntien paikallisyksikköjä yhdistetään Melan johdolla. Tämä muutosvaihe tarjoaa hyvän mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen. Maatalouslomituksen vaihtoehtoisten hallintomallien tarkastelu. Työryhmän muistio (STM:n raportteja ja muistioita)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Selvityshenkilön laatima luonnos korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuussuunnitelmaksi on lausunnoilla lausuntopalvelu.fi:ssa 12.4.–7.5.2021. Suunnitelmaluonnoksessa esitetään tilannekuvan pohjalta valtakunnalliset tavoitteet korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuuden edistämiseksi.Esitettyjen tavoitteiden ja suuntaviivojen pohjalta korkeakoulut valmistelisivat omat kaikkia korkeakoulutoimijoita koskevat saavutettavuussuunnitelmansa, joissa opiskelijoiden moninaisuus sekä korkeakoulutuksessa aliedustetut ja vähemmistöryhmät otetaan huomioon.Saavutettavuuden edistäminen kirjattaisiin yliopisto- ja ammattikorkeakoululakeihin. Saavutettavuussuunnitelmien toteutumista tarkasteltaisiin ja arvioitaisiin osana korkeakoulujen ohjausprosessia ja laatujärjestelmiä. Korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuutta koskevan tietopohjan vahvistamiseksi tuotettaisiin yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa säännöllisen seurannan mahdollistavat indikaattorit.Luonnoksessa esitetään perustettavaksi korkeakoulutuksen saavutettavuusfoorumi mahdollistamaan korkeakoulujen, sidosryhmien, tutkijoiden ja eri koulutusasteiden edustajien säännöllinen keskustelu saavutettavuuskysymysten edistämisestä. Foorumi tarkastelisi saavutettavuuden edistämistä koko koulutuspolulla – erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa – varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja sieltä työelämään siirtymiseen saakka. Foorumin tehtäväksi annettaisiin korkeakoulutuksen saavutettavuuden toimenpideohjelman laatiminen valtakunnallisten tavoitteiden ja linjausten pohjalta.Lisäksi saavutettavuussuunnitelmaluonnoksessa esitetään runsaasti tavoitteita, jotka osaltaan tukevat korkeakoulukohtaista saavutettavuussuunnitelmatyötä.Tavoitteena osaamistason nostaminen ja tasa-arvon lisääminenPääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan kirjattu tavoite on, että koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy.Hallitusohjelman mukaisesti tehdään korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma, jossa käydään läpi korkeakoulutuksen sosiaalisen, alueellisen ja kielellisen tasa-arvon toteutuminen sekä eri vähemmistöryhmien korkeakoulutukseen hakeutumisen mahdolliset esteet sekä ryhdytään selvityksen pohjalta tarvittaviin toimiin. Työssä kirjataan selkeät ja mitattavat tavoitteet aliedustettujen ryhmien koulutukseen pääsyyn ja läpäisyn edistämiseksi.Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi selvityshenkilön ja asetti ohjausryhmän ja tiedepaneelin ajalle 1.8.2020–31.7.2021 valmistelemaan korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman. Ohjausryhmän oli työssään otettava huomioon valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko ja jatkuvan oppimisen uudistus.Lausuntopyyntö (lausuntopalvelu.fi)Luonnos: Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakouluaSaavutettavuussuunnitelmatyö ministeriön verkkosivuilla

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Monikanavarahoituksen purkamisen valmistelun valmisteluryhmien työskentelyn määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella 31.5.2021 asti. Valmisteluryhmien alkuperäinen työskentelyaika oli maaliskuun 2021 loppuun. Valmisteluryhmät aloittivat työskentelynsä 15.11.2020. Valmisteltavan työn laajuudesta sekä koronaepidemian aiheuttamasta työruuhkasta johtuen valmisteluryhmien työskentelyaikaa jatketaan ajalle 1.4.2021—31.5.2021. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut monikanavarahoituksen purkamisen selvittämistä varten neljä virkamiehistä koostuvaa valmisteluryhmää: yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausten valmisteluryhmän, matkojen korvaamisen valmisteluryhmän, kuntoutuksen valmisteluryhmän ja lääkekorvauksien valmisteluryhmän.Valmisteluryhmät on asetettu monikanavarahoituksen purkamisen pohjustamiseksi ja ne tekevät valmistelutyötä myöhemmin käynnistettävän parlamentaarisen valmistelun tueksi. Valmisteluryhmät tarkastelevat monikanavarahoitusta sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen korvauksien ja etuuksien näkökulmasta. Valmisteluryhmien tehtävänä on koota tietoa erikseen määritellyistä vaihtoehdoista sekä selvittää eri vaihtoehtojen vaikutuksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on esittelyssään perjantaina 9. huhtikuuta määrännyt uuden suurlähettilään Irakiin, valtuutuksen Etyjiin ja sivuakkreditoinnin Vatikaaniin. Matti Lassila. Kuva: Petri KrookTasavallan presidentti määräsi ulkoasiainneuvos Matti Lassilan Suomen Bagdadin-suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2021 lukien. Lassila siirtyy Bagdadiin johtava asiantuntijan tehtävästä, jossa hän on hoitanut energiaulkosuhteita ja ilmastopolitiikkaa yleisten EU-asioiden ja yhteensovittamisen yksikössä vuodesta 2018. Tätä ennen hän oli suurlähettiläänä Beirutissa vuosina 2015-2018 ja Abu Dhabissa vuosina 2007-2011. Muuta edustustokokemusta hänellä on Brysselistä, Prahasta, Genevestä, Teheranista, Dublinista ja Marseillesta. Ulkoministeriön palvelukseen Lassila on tullut vuonna 1987. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri. Vesa Häkkinen.
Kuva: Kimmo RäisänenTasavallan presidentti valtuutti Bagdadin suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Vesa Häkkisen toimimaan Suomen edustajana Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä Wienissä 1.9.2021 lukien.Lisäksi tasavallan presidentti määräisi Zagrebin suurlähetystön päälliköksi 15.4.2021 lukien määrätyn, suurlähettiläs Kalle Kankaanpään sivuakkreditoinnin Vatikaaniin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi