NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä sai keskiviikkona tilannekatsauksen Helmi-elinympäristöohjelmaa 2021-2030 koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen valmistelusta. Helmi-ohjelmalla tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja niiden laadun heikkenemiseen. Luonnos valtioneuvoston periaatepäätökseksi lähetetään lausuntokierrokselle huhtikuun aikana.”Vastuumme on pysäyttää luontokato. Helmi-ohjelma on historiallinen ohjelma, joka tähtää Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Perustamme ensimmäistä kertaa Suomessa toimintaohjelman, jolla hoidetaan, ennallistetaan ja suojellaan useita heikentyneitä elinympäristöjä. Turvaamalla luonnon monimuotoisuutta voidaan hillitä myös ilmastonmuutosta. Olen ylpeä siitä, että ohjelmaan on jo nyt sitoutunut niin laaja toimijajoukko koko maasta”, ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Monet luonnon monimuotoisuutta vahvistavat toimet kasvattavat ja ylläpitävät luonnon omia hiilinieluja ja -varastoja. Kattavalla ja kytkeytyneellä suojelualueverkostolla yhdistettynä talousmetsien ilmastokestävään hoitoon ja käyttöön on tärkeä rooli sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä että siihen sopeutumisessa. Esimerkiksi metsien ja soiden suojelu suojelee myös niiden merkittäviä hiilivarastoja.Helmi-ohjelma sisältää määrälliset ja laadulliset tavoitteet eri elinympäristöjen tilan parantamiseksi vuoteen 2030 saakka. Tavoitteet on asetettu soille, lintuvesille ja kosteikoille, perinnebiotoopeille, metsille sekä pienvesille ja rantaluonnolle, ja toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalat, kunnat ja järjestöt, ja sen toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.Ministerityöryhmä sai katsaukset luonnonsuojelulain uudistuksesta ja EU:n biodiversiteettistrategian kansallisesta toimeenpanostaMinisterityöryhmä keskusteli luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksesta. Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Yli 20 vuotta vanhaa lakia päivitetään, jotta se turvaisi entistä paremmin lajeja ja luontotyyppejä sekä luonnon tarjoamia palveluja. Lain uudistuksen etenemistä ohjaa laajapohjainen ohjaus- ja projektiryhmä. Lain valmistelun tieteellistä pohjaa on vahvistanut tieteellinen tukiryhmä, joka on arvioinut lakiuudistuksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, talouteen, yhteiskuntaan ja ilmastoon. Hallituksen esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi on määrä lähteä lausuntokierrokselle loppukeväästä.EU:n biodiversiteettistrategia 2030 tukee Suomelle tärkeää työtä luontokadon pysäyttämiseksi ja elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Strategiassa on mm. 14 eri ennallistamistavoitetta, tavoite turvata kaikki vanhat luonnontilaiset metsät sekä suojelutavoite, jonka mukaan sekä EU:n maa- ja merialasta suojeltaisiin 30 prosenttia. Lisäksi tiukan suojelun pitäisi kattaa molemmista vähintään kymmenen prosenttia. Suojelutavoitteet ovat EU:n laajuisia yhteisiä tavoitteita.Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus selvittävät parhaillaan, minkälainen lähtötilanne Suomella on toteuttaa strategiaa ja millaisia vaikutuksia strategian toimeenpanolla olisi yhteiskunnan eri osa-alueilla. Selvitys valmistuu huhtikuussa. Kansallisessa toteutuksessa hyödynnetään olemassa olevia toimintatapoja, kuten Helmi- ja METSO-ohjelmia. Ohjelmat ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisiä ja perustuvat maanomistajien vapaaehtoiseen osallistumiseen. Jatkossakin luonnon monimuotoisuutta edistetään vapaaehtoisilla toimilla yhteistyössä maanomistajien kanssa.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on julkistanut haettavaksi valtionavustukset Finavia Oyj:n lento-asemaverkoston ulkopuolisten alueellisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin vuodelle 2021.Avustuksiin on käytettävissä 900 000 euron määräraha. Kyseessä on harkinnanvarainen avustus.Avustus on suunnattu alueellisten lentoasemien ylläpitoon ja kehittämiseen, mikä osaltaan tukee alueellisia yhteyksiä ja parantaa alueellista saavutettavuutta. Hakemusten arvioinnin painopiste on matkustaja- ja reittiliikenteen edistämisessä ja niitä tukevissa toimenpiteissä.Myönnettävän avustuksen edellytyksenä on, että lentoasemalla on säännöllistä (toistuvaa) reitti- tai tilausliikennettä suomalaisiin tai ulkomaisiin kohteisiin tai kohteista.Avustusta ei ole tarkoitettu alueellisen lentoasematoiminnan suunnitteluun tai aloittamiseen vaan jo käynnissä olevan toiminnan jatkumiseen ja kehittämiseen.Ministeriö on myöntänyt vuosina 2018 ja 2020 tukea Etelä-Suomen lentokentille. Tukia myönnettäessä on otettu huomioon eduskunnan 4.4.2018 antama lausuma koskien toimenpiteitä Malmin lentokentän korvaavien lentopaikkatoimintojen turvaamiseksi. Ministeriö myös seuraa jo myönnettyjen tukien vaikuttavuutta.Hakemukset liitteineen tulee toimittaa liikenne- ja viestintäministeriöön viimeistään 7.5.2021 kello 16.15.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto vahvisti 15.4.2021 Metsähallituksen vuoden 2020 tilinpäätöksen ja päätti Metsähallituksen liiketoiminnan voittovaroista valtiolle vuonna 2021 tuloutettavasta summasta. Tuloutussumma, 120 miljoonaa euroa, on Metsähallitukselle tälle vuodelle asetetun alustavan tuloutusvelvoitteen mukainen.Metsähallituksen liiketoiminnan tulos vuodelta 2020 oli noin 15 prosenttia edellistä vuotta pienempi (127,4 < 149,4 miljoonaa euroa). Tuloksen alenemiseen vaikuttivat metsäteollisuuden työnseisaukset, puun markkinahintojen kehitys sekä Metsähallitusta koskevien omistajapoliittisten linjausten uudistaminen huhtikuussa 2020. Liiketoiminnan kannattavuus säilyi hyvänä.Uusissa omistajapoliittisissa linjauksissa painotetaan kaikkien kestävyyden osa-alueiden huomioimista ja yhteensovittamista. Erityisesti korostetaan luonnonhoito- ja ennallistamistoimien lisäämistä sekä talousmetsien hiilensidonnan ja hiilinielun vahvistamista. Taloudellisen kestävyyden näkökulmasta linjaukset tarkoittavat menojen kasvua ja tulojen vähenemistä – ja samalla siis myös liiketoiminnan taloudellisen tuloksen pienenemistä. Tavoitteiden yhteensovittamiseen liittyviin uusiin toimiin panostettiin viime vuonna yhteensä 7,2 miljoonaa euroa.  Talouskäytössä olevissa monikäyttömetsissä aloitettiin viime vuonna toteuttaa aktiivista luonnonhoidon ohjelmaa ja panostusta tutkimukseen lisättiin. Peitteellistä metsänkäsittelyä lisättiin erityisesti turvemailla ja maisemallisesti herkillä alueilla. Luonnonhoito- ja ennallistamistöitä tehtiin esimerkiksi lehdoissa ja paahdeympäristöissä sekä lisäämällä tulen käyttöä palojatkumoalueilla.Myös lisätoimet metsien hiilivaraston kasvattamiseksi käynnistettiin. Talousmetsien hiilinielua on tarkoitus kasvattaa vähintään kymmenellä prosentilla ennen vuotta 2035, tähän pyritään muun muassa lisäämällä lannoitusta ja jalostetun siemenen käyttöä. Päästövähennyspotentiaalia on erityisesti ojitettujen suometsien maaperässä.Valtion monikäyttömetsistä on monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden ja saamelaiskulttuurin huomioimisen takia erilaisten käyttörajoitusten piirissä noin 600 000 hehtaaria. Näiden yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden vaikutus Metsähallituksen tulokseen oli viime vuonna 73,3 miljoonaa euroa. Velvoitteiden noudattamisesta ja merkityksestä Metsähallituksen toiminnassa on laadittu vuodelta 2020 erillinen seurantaraportti.Metsähallituksen hakkuut olivat viime vuonna markkinatilanteesta johtuen yli 6 prosenttia edellistä vuotta pienemmät. Hakkuiden määrä – 5,9 miljoonaa kuutiota – oli lisäksi yli 10 prosenttia pienempi kuin kestävyyden eri osatekijät huomioonottava suurin mahdollinen vuotuinen hakkuumäärä.Kävijämäärät luonto- ja virkistyskohteissa kasvoivat merkittävästiMetsähallituksen Luontopalvelut sai vuoden 2020 alussa huomattavan korotuksen perusrahoitukseensa sekä kertaluonteista investointimäärärahaa luonnonsuojelualueiden ennallistamistoimiin. Toimien määrä kasvoi viime vuonna lähes nelinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2020 toteutetut ennallistamistoimet olivat lähtölaukaus tänä vuonna valtioneuvostossa esiteltävälle elinympäristöjen tilan parantamiseen tähtäävälle HELMI-ohjelmalle.Luonnon virkistyskäytön kannalta vuosi 2020 oli ennätysvuosi: kävijämääräennusteet kansallispuistoissa ja muissa luonto- ja virkistyskohteissa ylittyivät merkittävästi. Määrät olivat jo aiemminkin kasvaneet vuosi vuodelta, mutta korona-aika kasvatti niitä vielä entisestään. Myös metsästys- ja kalastuslupien myyntimäärät ja Metsähallituksen verkkopalvelujen (Luontoon.fi ja Retkikartta.fi) käyttäjämäärät kasvoivat merkittävästi.Metsähallituksen Luontopalvelujen saamia lisäresursseja kohdennettiin myös luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden korjausvelan hoitamiseen. Kunnostustöihin varattua määrärahaa siirtyi myös vuodelle 2021, joten edellytykset korjausvelan pienentämiseen ovat jatkossakin hyvät. Tavoitteena on, että luonto- ja retkeilykohteiden korjausvelka saadaan pääosin hoidettua lähivuosina.Metsähallitukselle uudet omistajapoliittiset linjaukset (MMM:n ja YM:n yhteistiedote 28.4.2020)Metsähallituksen vuosi 2020 oli aktiivisen kehittämisen aikaa (Metsähallituksen tiedote 10.3.2021)Metsähallituksen yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet, seurantaraportti 2020 (metsa.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja lehtien jakelutukea ja sen toteuttamista koskevasta arviomuistiosta. Arviomuistiossa esitellään erilaisia vaihtoehtoja jakelutukea koskevan kilpailutuksen yksityiskohdista ja pyydetään sidosryhmiltä näkemyksiä kilpailutuksen toteutusmallista. Jakelutukea valmistellaan samanaikaisesti postilain muutosta koskevan hallituksen esityksen kanssa. Postilain muutoksessa yleispalveluvelvoitetta on tarkoitus keventää kolmeen päivään. Jakelutuen tavoitteena on yleispalveluvelvoitteen muuttamisesta huolimatta varmistaa viisipäiväinen lehtijakelu joka puolella Suomea.Lehtien jakelu varhaisjakeluverkon ulkopuolella varmistetaan valtion toteuttamalla kilpailutuksella. Tukea myönnettäisiin niille alueille, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa. Mitä seuraavaksi?Lausuntoaika päättyy 6.5.2021. Lausuntoja voi antaa osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai lähettämällä lausunto sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt. Jakelutuesta järjestetään keskustelu- ja kuulemistilaisuus 28.4.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää teknisiä muutoksia useisiin eri ministeriöiden hallinnonalan lakeihin. Lakipaketissa on kyse sote-uudistukseen keskeisesti liittyvien lakien täsmennyksistä ja päivittämisestä. Hallitus esittää muutoksia kaikkiaan 109 lakiin.Pääministeri Marinin hallitus antoi eduskunnalle 8.12.2020 esityksen hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta. Uudistukseen liittyy myös mittava voimassa olevien lakien muutostyö, jossa on tehty reilun sadan lain tarkastus.Nyt hallituksen eduskunnalle antamassa niin sanotussa SOTE100 -esityksessä ehdotetaan tehtäväksi eri ministeriöiden hallinnonalan lakeihin sote-uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuvat tekniset muutokset. Lisäksi tehtäisiin Uudenmaan erillisratkaisuun liittyvä tietojohtamista koskeva sisällöllinen täydennys. Näillä muutoksilla on tarkoitus päivittää eri hallinnonalojen lainsäädäntö vastaamaan uutta rakenteellista toimintakenttää ja järjestämisvastuuta.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.HE 56/2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään muuttanut metsästysasetusta. Asetusmuutoksilla tehostetaan hirvieläinten metsästystä, parannetaan saalistiedon laatua ja vähennetään itämeren norpan metsästykseen liittyvää hallinnollista taakkaa. Muutokset tulevat voimaan alkavalle metsästysvuodelle.Kiimarauhoituksen jälkeen alkavaa hirven metsästysaikaa aikaistetaan viikolla Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa, joten ensi syksynä metsästys alkaa edellä mainituissa maakunnissa jo lokakuun ensimmäisenä lauantaina. Lisäksi koiran käyttäminen on sallittua valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästyksessä ajalla 1.2.‒15.2. sekä hirven metsästyksessä ajalla 1.1.‒15.1. muualla kuin poronhoitoalueella. Metsästysaikoihin tehdyillä muutoksilla parannetaan hirvieläinten kannanhallinnan edellytyksiä.Saalisilmoitusvelvollisuutta koskevaa sääntelyä muutettiin siten, että jokaisesta pyyntiluvanvaraisesta hirvieläimestä tulee ilmoittaa seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun eläin on tullut pyydystetyksi. Lisäksi saaliiksi saadusta merihanhesta on tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Tarkentuva saalistieto tehostaa metsästyksen valvontaa, auttaa metsästyksen kohdentamisessa sekä turvaa metsästyksen kestävyyttä.Jatkossa itämeren norpan metsästykseen ei enää vaadita pyyntilupaa, vaan norppaa voidaan metsästää metsästysaikana alueellisen kiintiön puitteissa. Kiintiömetsästyksellä vähennetään metsästäjien hallinnollista taakkaa sekä helpotetaan kalastukselle ja pyydyksille vahinkoja aiheuttavien itämeren norppayksilöiden poistamista.– Metsästysasetukseen tehdyillä muutoksilla on haluttu tehdä metsästyksestä sujuvaa ja huomioida eri puolilla maata vaihtelevat sääolosuhteet. Tässä on kuultu metsästäjien toiveita. Koiran käytön lisääminen mahdollistaa sen, että vähälumisina talvina voidaan metsästää runsaslukuisia hirvieläinkantoja nykyistä tehokkaammin. Luotan metsästäjien vastuulliseen ja eettisesti kestävään toimintaan, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää muutoksia rikoslakiin EU:n maksuvälinepetosdirektiivin täytäntöön panemiseksi.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain säännöksiä maksuvälinepetoksesta, törkeästä maksuvälinepetoksesta, maksuvälinepetoksen valmistelusta, maksuvälineen määritelmästä ja oikeushenkilön rangaistusvastuusta. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uudet säännökset maksuvälinerikoksesta, törkeästä maksuvälinerikoksesta ja lievästä maksuvälinerikoksesta.Rikoslain muutoksilla pantaisiin täytäntöön EU-direktiivi muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennösten torjunnasta. Direktiivi täydentää maksuvälinepetoksia koskevaa vuoden 2001 puitepäätöstä.Suomen lainsäädäntö vastaa rangaistavuuden alan osalta nykyään suurelta osin direktiivin velvoitteita. Rikoslain maksuvälinepetossäännökset ovat tekniikkaneutraaleja ja jo ennestään olleet monilta osin edistyksellisempiä kuin aikaisempi EU-lainsääntö.Direktiivissä uutta on, että se koskee myös virtuaalivaluuttoja maksuvälineenä. Tämän vuoksi esityksessä maksuvälineen käsite on selkeästi ulotettu koskemaan virtuaalivaluuttoja ja sähköistä rahaa.Maksuvälinepetoksia tehdään nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja ne ovat usein valtioiden rajat ylittäviä. Niihin saattaa liittyä järjestäytynyttä rikollisuutta, mikä huomioitaisiin törkeitä rikoksia koskevissa säännöksissä.Direktiivin velvoitteiden vuoksi maksuvälinerikoksista säädettyjä rangaistuksia ankaroitettaisiin useissa kohdin. Törkeistä tekomuodoista säädettäisiin viiden vuoden enimmäisrangaistus nykyisen neljän vuoden sijaan. Maksuvälinepetoksen valmistelun enimmäisrangaistus korotettaisiin yhdestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta.Direktiivin täytäntöönpanon tavoitteena on tehostaa maksuvälinepetosten torjuntaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Esitys myös vahvistaa rikosoikeudellista suojaa lailliselle taloudelle ja lisää maksujärjestelmien luotettavuutta.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 31. toukokuuta, jolloin direktiivi on viimeistään pantava täytäntöön.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vuosille 2021-2032 ja antanut sen selontekona eduskunnalle 15.4.2021.Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen koko Suomessa. Suunnitelma laadittiin nyt ensimmäistä kertaa. Suunnitelma on valmisteltu vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa ja sen valmistelua on ohjannut parlamentaarinen ohjausryhmä. Suunnitelman viimeistelyssä huomioitiin lausuntokierroksella saatu runsas palaute.Tavoitteena on, että liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Ihmisillä tulisi olla mahdollisuus valita kestävämpiä liikkumismuotoja erityisesti kaupunkiseuduilla. Lisäksi tavoitteena on parantaa liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellista tehokkuutta.Ministeri Harakka: Yhdessä kohti yhteisiä tavoitteita– Nyt tehdään historiaa. Suomen ensimmäinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ohjaa pitkäjänteisesti tie- ja raideinvestointeja, kunnossapitoa ja kaikkien liikennemuotojen kehitystä. Vuosikymmenen päähän ennakoiva suunnittelu ja tietopohjainen päätöksenteko auttavat saavuttamaan samalla rahalla enemmän, tehokkaampaa ja kestävämpää, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.– Haluan kiittää lämpimästi eduskuntapuolueita niin hallituksesta kuin oppositiosta, jotka ovat tehneet vastuullista yhteistyötä yhteisen tulevaisuuskuvan luomiseksi. Sadat toimijat ympäri Suomen ovat antaneet arvokkaan panoksensa. Vuorovaikutus jatkuu myös toimeenpanossa ja seuraavan suunnitelman käynnistämisessä aikanaan, sanoo ministeri Harakka.Mikä on valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma?– Strateginen suunnitelma koko liikennejärjestelmän kehittämisestä pitkällä aikavälillä– Suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi ja sitä päivitetään hallituskausittain eli neljän vuoden välein– Siinä ovat mukana kaikki liikennemuodot, henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot, palvelut ja liikennejärjestelmän läpileikkaavat teemat– Suunnitelmaan sisältyy toimenpideohjelma ja valtion rahoitusohjelma– Suunnitelma kokoaa yhteen valtion ja kuntien toimenpiteet– Valmistelu perustuu lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä– Vaikutusten arviointi on olennainen osa suunnittelua– Suunnitelmalla tehdään liikennettä koskevasta päätöksenteosta enemmän tietoon perustuvaaMiten liikennejärjestelmä rahoitetaan?Valtio vastaa jatkossakin valtion väylien rahoituksesta.Väyläverkon rahoituksessa keskeistä on perusväylänpidon rahoitustason nostaminen. Lisäksi uudistetaan toimintatapoja, jotta EU-rahoitus pystytään hyödyntämään täysimääräisesti.Väylien rahoituksessa siirretään painopistettä nykyistä enemmän rautateille. Tämä johtuu siitä, että erityisesti vuosikymmenen loppupuolella rataverkolla on suuria peruskorjaustarpeita. Lisäksi tähän vaikuttaa pyrkimys hyödyntää EU-rahoitusta, joka kohdistuu nimenomaan rataverkkoon.Tieverkon osuus perusväylänpidosta säilyy kuitenkin suurempana kuin rataverkon, ja korjausvelkaa vähennetään koko väyläverkolla, myös alemmalla tieverkolla. Tieverkon rahoitustaso säilyy jatkossakin rataverkkoa suurempana.Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu vuosia 2021-2024 koskevan julkisen talouden suunnitelman ja talousarviopäätösten mukaisesti vuosien 2021-2024 osalta. Vuosille 2025-2032 suunnitelmassa esitetään lisäyksiä liikennejärjestelmän rahoitukseen. Suunnitelmassa esitetyt kustannukset ovat arvioita ja niiden toteuttaminen riippuu tulevista talousarviopäätöksistä.Mitä seuraavaksi?Eduskunta ottaa kantaa valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpano alkaa. Toimeenpanosta järjestetään sidosryhmätilaisuus kevään 2021 aikana.Väylävirasto laatii valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja liikenneverkon strategisen tilannekuvan perusteella valtion väyläverkkoja koskevan investointiohjelman seuraavaksi 6-8 vuodeksi. Vuonna 2021 ensimmäistä kertaa laadittavaa investointiohjelmaa hyödynnetään talousarvioesitysten valmistelussa.Valmistelumateriaali kootusti hankeikkunassaHankkeen valmistelumateriaali on saatavilla valtioneuvoston hankeikkunassa.Hankeikkunassa on 15.4. julkaistu liikenne- ja viestintäministeriön muistio siitä, miten lausuntopalaute on huomioitu suunnitelman ja vaikutusten arvioinnin viimeistelyssä. Lisäksi on julkaistu vaikutusten arviointia koskeva julkaisu.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asetuksilla perustetaan Uudellemaalle valtion maille uusia suojelualueita yhteensä noin 8200 hehtaaria. Valtiolle jo aiemmin suojelutarkoituksiin varatut alueet kuuluvat pääosin eri suojeluohjelmiin ja Natura 2000 -verkostoon. Tänään hyväksytyt asetukset tulevat voimaan 13.5.2021.”Perustettavat luonnonsuojelualueet vahvistavat Uudenmaan suojelualueverkostoa. Ne suojelevat arvokkaita luontotyyppejä ja uhanalaisia lajeja alueella, jolla väestön tiheys ja kasvu sekä erilaiset maankäyttöpaineet luovat oman haasteensa luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Alueet ovat luontoarvoiltaan merkittävät ja monet niistä ovat myös tärkeitä ulkoilupaikkoja ja kiinnostavia retkikohteita, joihin kannattaa tutustua!” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Valtioneuvoston asetuksella perustetaan 29 luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 5 883 hehtaaria, josta noin 5 099 hehtaaria maa-alueilla ja noin 784 hehtaaria vesialueilla. Ympäristöministeriön asetuksella perustetaan 67 luonnonsuojelualuetta yhteispinta-alaltaan noin 2 302 hehtaaria. Valtioneuvoston asetuksella perustetaan alueet, joiden pinta-ala on yli 100 hehtaaria. Kirkkonummella sijaitseva Porkkalan luonnonsuojelualue sekä Uudenmaan maakunnan eräät laajat merelliset suojeluun varatut alueet on tarkoitus perustaa luonnonsuojelualueeksi myöhemmin erillisillä valtioneuvoston asetuksilla.Vaikka monet perustettavista alueista ovat pinta-alaltaan pieniä, niillä on arvokasta luontoa. Kokonaisuutena nämä luonnonsuojelualueet edustavat monipuolisesti Uudenmaan alueen luontoa, lukuun ottamatta leimallisesti merellisiä suojeluarvoja. Lisäksi alueet palvelevat opetustarkoitusta, luonnon virkistyskäyttöä ja tutkimusta. Laajemmilla alueilla sallitaan myös keskeisimpien riistalajien, kuten hirven ja metsäkauriin sekä eräiden pienpetojen metsästystä. Lisäksi Metsähallitus voi myöntää lupia vieraslajien, kuten valkohäntäpeuran metsästykseen. Nykyisiin vuokrasopimuksiin perustuva metsästys alueilla jatkuu 28.2.2022 asti.Laajoja metsäluonnon suojelualueita, soita, lintuvesiä ja lähiluontoaPerustettavista luonnonsuojelualueista laajoja metsäluonnon suojelualueita ovat Rörstrandin vanhan metsän, Kummelbergenin, Metsäkulman ja Finnträskin vanhojen metsien luonnonsuojelualueet. Metsiä täydentävät lisäksi erilaiset puustoiset suot ja boreaaliset lehdot. Lajistoltaan nämä metsäiset luonnonsuojelualueet ovat erittäin monipuolisia ja edustavia vanhan metsän alueita, jotka tarjoavat elinympäristön useille vaateliaille kääpä-, sammal- ja jäkälälajeille.Medvastön ja Stormossenin luonnonsuojelualue on esimerkki merenrannikolla sijaitsevasta laajasta ja erityisen monipuolisesta alueesta. Soiden, vanhojen metsien ja lehtojen lisäksi Medvastön alueella korostuvat edustavat hoidon piirissä olevat perinnebiotoopit, kuten merenrantaniityt ja hakamaat. Jokilaaksoissa ja jokiuomien varrella sijaitsevat Keravanjokikanjonin lehto ja Ohkolanjokilaakso ovat arvokkaimpia ja edustavimpia lehtokohteita, ja niillä esiintyy myös niittyjä. Lohjanjärven alueiden luonnonsuojelualue on merkittävä etenkin lehtojen, kalkkivaikutteisten kallioiden ja perinnebiotooppien suojelun kannalta. Myös Vestran vanhojen metsien, soiden ja lehtojen luonnonsuojelualue on luonnoltaan erittäin monipuolinen. Se täydentää alueelle jo perustettujen yksityisten luonnonsuojelualueiden kanssa pääkaupunkiseudun virkistyskäytön kannalta merkittävän Natura 2000 -alueen suojelun.Suoluonnon suojelun kannalta merkittäviä alueita ovat Inkoon Stormossenin, Boxin soiden, Lampisuon, Keihässuon, Klaukkalan Isosuon, Kivilamminsuon ja Pitkästenjärvien, Petkelsuon, Kurkisuon ja Kotojärven ja Isosuon luonnonsuojelualueet. Stormossenin aarnialue Hankoniemellä on sijainniltaan Suomen eteläisin ja siihen nähden poikkeuksellisen laaja, mosaiikkimainen suokokonaisuus. Perustettavien luonnonsuojelualueiden suot ovat pääsääntöisesti säilyneet ydinosiltaan ojittamattomina, ja ovat erittäin tärkeitä uusmaalaisen suolajiston ja linnuston elinympäristöjä. Saltfjärdenin, Täktominlahden ja Svanvikenin, Ahvenkoskenlahden sekä Läppträsketin luonnonsuojelualueet ovat merkittäviä lintuvesiä. Lintuvedet ovat tärkeitä muuttavien sorsalintujen, joutsenten, hanhien ja kahlaajien levähdys- ja ruokailualueita sekä pesimäalueita. Långvassfjärdenin ja Kapellvikenin luonnonsuojelualueet edustavat arvokkaita merenlahtien lintukosteikkoja. Långvassfjärdenin perinnemaisemia ja rantaniittyjä hoidetaan aktiivisesti mm. laiduntamalla.Perustettavilla luonnonsuojelualueilla on myös kulttuurihistoriallisia arvoja. Esimerkkinä merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä on Helsingin edustalla sijaitseva Vallisaaren luonnonsuojelualue. Tärkeänä lähiluontokohteena toimii esimerkiksi Elfvikin metsän luonnonsuojelualue Espoon Laajalahdessa.Luonnonsuojelualueiden perustaminen on osa valtakunnallista säädösvalmisteluaUudenmaan maakunnan luonnonsuojelualueiden perustaminen on osa valtakunnallista säädösvalmistelua, jolla saatetaan voimaan usean vuosikymmenen kuluessa luonnonsuojelutarkoituksiin valtiolle hankituilla tai varatuilla valtion alueilla luonnonsuojelulain mukaiset rauhoitusmääräykset. Valmistelun alkuvaiheessa kuultiin laajasti maakunnallisia ja paikallisia sidosryhmiä. Keskusteluja on käyty yli kolmessakymmenessä eri tilaisuudessa, joissa on kartoitettu mm. maakuntaliiton, kuntien, luonnonsuojelu- ja luonnonharrastusjärjestöjen, riistahallinnon, kalastustahojen ja metsästysseurojen näkemyksiä alueiden perustamisesta.Kohdekohtaiset kartat (metsa.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinointikieltoa sekä kokeiluissa hyödynnettävää radioviestinnän välitystietojen luottamuksellista käsittelemistä koskevien väliaikaisten säännösten voimassaoloa jatkettaisiin kolmella vuodella.Matkapuhelinliittymien määräaikaista puhelinmarkkinointikieltoa jatkettaisiin nykyisenkaltaisena 2.7.2021 lähtien ja se kestäisi 1.7.2024 saakka. Matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinointikiellon tarkoitus on suojata kuluttajia häiritseviltä markkinointikäytännöiltä.Voimassa olevan markkinointikiellon mukaan matkapuhelinliittymää ei saa markkinoida kuluttajalle puhelimitse muuten kuin kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä. Kielto ei koske teleyritysten omia matkapuhelinasiakkaita. Liittymien puhelinmarkkinointi kiellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012.Radioviestinnän väliaikaisilla säännöksillä mahdollistetaan uutta liiketoimintaaMyös radioviestinnän välitystietojen määritelmää ja radioviestinnän luottamuksellisuutta koskevien säädösten voimassaoloa jatkettaisiin nykyisessä muodossa 21.6.2021 alkaen ja ne kestäisivät 20.6.2024 saakka. Radioviestinnässä välitystietoja ovat esimerkiksi viestinnän aika ja paikka.Radioviestinnän luottamuksellisuutta koskevilla väliaikaisilla säännöksillä on selkeytetty sääntelyä sekä mahdollistettu radioviestinnän anonymisoitujen välitystietojen käsittely ja hyödyntäminen esimerkiksi liikkumisesta tehtäviin analyyseihin ja miehittämättömien ilma-alusten käytön valvontaan.Sääntelyllä on myös luotu edellytyksiä uudenlaisille tietoa hyödyntäville liiketoimintamalleille. Tarve radioviestinnän anonymisoitujen välitystietojen käsittelyyn on tunnistettu esimerkiksi kauppakeskuksissa ja lento- tai rautatieasemilla, joissa liiketoiminnan kehittämiseksi voisi olla hyödyllistä seurata asiakasvirtojen liikkumista alueella.Sääntelyssä on huomioitu, että perusoikeutena turvattu yksityiselämän suoja ei vaarannu. Anonymisoitujen välitystietojen avulla ei pystyttäisi esimerkiksi tunnistamaan ja seuraamaan yksittäistä henkilöä. Tietosuojaa koskevat näkökulmat, kuten viestinnän luottamuksellisuuden suoja, henkilötietojen suoja ja yksityiselämän suoja, ulottuvat normaalisti viestien sisällön lisäksi myös sähköisen viestinnän välitystietoihin.Mitä seuraavaksi?Hallitus esitti 15. huhtikuuta 2021 sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia koskevia muutoksia. Muutoksilla matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinointikieltoa sekä kokeiluissa hyödynnettävää radioviestinnän välitystietojen luottamuksellista käsittelemistä koskevien väliaikaisten säännösten voimassaoloa jatkettaisiin kolmella vuodella.Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi