NordenBladet — Hallitus esittää uutta väliaikaista lakia, jolla osakeyhtiöiden, asunto-osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten kokoukset voidaan myöhentää pidettäväksi syyskuun loppuun mennessä. Lisäksi esitetään jatkoa väliaikaisille poikkeuksille, joilla yhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten kokoukset voidaan järjestää etäyhteyksin ja valtuutettua käyttämällä. Näin halutaan varmistaa, että kokoukset voidaan järjestää turvallisesti koronaepidemiasta huolimatta.Hallituksen esityksen mukaan yhteisöt voisivat lykätä kokouksensa pidettäväksi syyskuun 2021 loppuun mennessä yhteisölain, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen estämättä. Vastaava väliaikainen laki oli voimassa myös viime keväänä.Lisäksi esitetään jatkoa poikkeussäännöksille, joilla pörssiyhtiöt ja FN-listayhtiöt voivat järjestää kokouksensa etäkokouksina ja joiden perusteella osuuskunnat ja yhdistykset voivat aina sallia etäosallistumisen jäsenten kokoukseen. Osuuskuntien, yhdistysten ja eräiden rahoitusalan yritysten vuosikokouksissa olisi mahdollista lisäksi käyttää asiamiestä, vaikka sitä ei ole sallittu säännöissä. Lain on tarkoitus olla voimassa vuoden 2022 kesäkuun loppuun asti.Väliaikaisen lain tarkoituksena on varmistaa, että kokoukset pystytään järjestämään turvallisesti ja häiriöttä myös koronaepidemian aikana. Tavoitteena on myös saada riittävästi tietoa etäosallistumista helpottavan ja verkkokokoukset sallivan pysyvän lainsäädännön valmisteluun.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elina Pylkkänen on nimitetty työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeriksi 1.6.2021 alkaen viiden vuoden määräajaksi. Hallitus päätti nimityksestä 15.4.2021.Elina Pylkkänen on koulutukseltaan taloustieteen tohtori. Hän on toiminut vuodesta 2018 alkaen Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajana. Tätä aiemmin hän on työskennellyt vuosina 2008–2018 valtiovarainministeriössä finanssineuvoksena. Sitä ennen hän on ollut vanhempana ekonomistina OECD:ssa Pariisissa ja vierailevana tutkijana Stanfordin yliopistossa. Lisäksi hän on toiminut Stakesissa erikoistutkijana ja työskennellyt Ruotsin valtiovarainministeriössä erityisasiantuntijana vuosina 2000–2007.Alivaltiosihteerin virka on uusi. Alivaltiosihteeri johtaa kansliapäällikön apuna erityisesti työllisyyteen ja työvoimapolitiikkaan liittyvien laajakantoisten erillishankkeiden ja uudistusten valmistelua.Tehtävään tuli 27 hakemusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 15. huhtikuuta asetuksen, jolla saatetaan voimaan Suomen ja Kiinan kansantasavallan välinen sopimus Kiinan kulttuurikeskuksen perustamisesta Suomeen. Sopimuksesta on neuvoteltu useiden vuosien ajan, ja se allekirjoitettiin Pekingissä syksyllä 2019.Sopimuksen perusteella Kiinan kulttuurikeskus on voittoa tavoittelematon kulttuuri-instituutti, jonka perustamisesta ja toiminnan järjestämisestä Kiina vastaa kokonaisuudessaan. Sopimuksesta ei aiheudu Suomelle kustannuksia eikä se edellytä muun lainsäädännön antamista. Kulttuurikeskus tulee perustaa ja sitä tulee hoitaa Suomen voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Siitä tulee näin ollen suomalainen oikeushenkilö. Suomella ei ole tällä hetkellä suunnitelmia perustaa omaa kulttuurikeskustaan Kiinaan, joten sopimus koskee vain Kiinan Suomeen perustettavaa kulttuurikeskusta.Kiinan kulttuurikeskuksen tarkoituksena on edistää maiden välistä kulttuuriyhteistyötä, keskinäistä ymmärrystä ja Kiinan kulttuurin tuntemusta Suomessa. Kiina päättää kulttuurikeskuksen toiminnasta ja ohjelmasta, mutta alustavan tiedon mukaan kulttuurikeskus voisi järjestää näyttelyitä, konsertteja, esitelmätilaisuuksia ja ruokakursseja.Sopimus tulee voimaan 17. päivänä huhtikuuta 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet on pidettävä sunnuntaihin 18.4.2021 saakka suljettuna asiakkailta niillä alueilla, joilla se on välttämätöntä koronaepidemian leviämisen estämiseksi. Sulku päättyy Pohjois-Savossa perjantaina 16.4.2021 alueen tautitilanteen paranemisen vuoksi.Ravintolat voidaan avata asiakkaille kaikkialla Suomessa maanantaina 19.4.2021. Tällöin on noudatettava väliaikaisia rajoituksia, jotka koskevat aukioloa, anniskeluaikoja, asiakkaiden oleskelua ja liikkumista ravintolan tiloissa sekä asiakaspaikkamääriä.Ravintolasulku voimassa alueilla, joilla tautitilanne on vakavinRavintoloiden ja muiden ravitsemisliikkeiden väliaikaisesta sulusta on säädetty majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa. Valtioneuvostolla on lain mukaan velvollisuus muuttaa asetusta sulun piiriin kuuluvista alueista, jos sulkeminen ei ole enää maakunnassa välttämätöntä.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi keskiviikkona 14.4.2021 uusimman arvion alueiden tautitilanteesta. Sen perusteella sulku ei ole enää välttämätön Pohjois-Savossa. Tästä syystä valtioneuvosto muutti torstaina 15.4.2021 asetusta, joka määrittelee alueet sulun piirissä.Ravitsemisliikkeet on pidettävä suljettuina asiakkailta seuraavissa maakunnissa sunnuntaihin 18.4.2021 saakka:UusimaaVarsinais-SuomiSatakuntaKanta-HämePirkanmaaPäijät-HämeKymenlaaksoEtelä-KarjalaEtelä-SavoPohjois-KarjalaKeski-SuomiPohjanmaa.Sulun piiriin eivät kuulu Ahvenanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. Näissä maakunnissa ravitsemisliikkeiden on noudatettava rajoituksia, jotka on annettu tartuntatautilailla ja sen nojalla.Rajoituksia aukioloon, anniskeluaikoihin ja asiakaspaikkamääriinSulun päätyttyä ravitsemisliikkeiden rajoituksia jatketaan tartuntatautilain ja sen nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen säännöksin. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa tartuntatautilain muutokset perjantaina 16.4.2021. Lain vahvistamisen jälkeen valtioneuvosto voi antaa perjantaina asetuksen, jossa ravitsemisliikkeiden rajoituksista alueittain tarkemmin säädetään. Nämä rajoitukset on tarkoitus saada voimaan heti maanantaina 19.4.2021 sulun päätyttyä.Sosiaali- ja terveysministeriö viestii ravintoloiden toiminnan rajoituksista perjantaina 16.4.2021.Sulkemiskorvauksen haku aukeaa 12.5.Ravintolat ja muut lailla tai viranomaispäätöksellä suljetut yritykset voivat saada sulkemiskorvausta. Uusi sulkemiskorvaus koskee pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä, joissa on enintään 49 työntekijää.Sulkemiskorvauksen hakuaika alkaa 12.5.2021. Yritykset hakevat korvausta Valtiokonttorista.Suurempien yritysten sulkemiskorvaus on valmistelussa. Työ- ja elinkeinoministeriö neuvottelee parhaillaan Euroopan komission kanssa suurten yritysten tuen ehdoista ja enimmäismäärästä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää vesiliikennelakiin muutoksia, joista keskeiset liittyvät vesiliikenteen turvallisuuteen ja valvontaan. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 15. huhtikuuta 2021.Vesiliikennelain kokonaisuudistus tuli voimaan 1. kesäkuuta 2020. Tarpeita lain täsmentämiseksi on ilmennyt muun muassa käytännön valvonnan yhteydessä sekä täysin uudentyyppisten vesikulkuneuvojen tultua markkinoille.Lakiin esitetään tarkennuksia kanavia koskevaan sääntelyyn sekä ehdotetaan, että tietyillä vesikulkuneuvoilla liikkuvilta voitaisiin turvallisuussyistä kieltää pääsy sulkukanavalle tai heidän pääsyään sille voitaisiin rajoittaa. Kielto tai rajoitus voisi koskea esimerkiksi vesiskoottereilla liikkumista sellaisilla vanhemmilla sulkukanavilla, joilla virtaus on voimakasta.Huviveneitä suurempien huvialusten kelpoisuusvaatimuksia ja varustevaatimuksia esitetään tarkennettaviksi. Tarkennuksia ehdotetaan myös väyläpäätöksiä ja vesikulkuneuvojen rekisteröintiä koskeviin menettelyihinLakiin esitetään lisättäväksi mahdollisuus myöntää poikkeuksia myös tietyn, urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitetun vesikulkuneuvotyypin varusteita ja tarvikkeita koskevista määräyksistä. Säännös olisi tarpeen uusien vesikulkuneuvojen nopean kehityksen vuoksi. Tällaisia uusia, Suomessakin jo käytössä olevia vesikulkuneuvoja ovat esimerkiksi moottorilla varustetut lainelaudat, joilla liikuttaessa on käytännössä mahdotonta noudattaa kaikkia varustevaatimuksia.Merenkulun turvalaitteiden määrittelyyn esitetään lisättäväksi virtuaaliset turvalaitteet. Niitä käytettäisiin lähinnä tilapäisesti alueilla, joilla on vaikea ylläpitää fyysistä turvalaitetta. Määrittelyn laajentamisella edistettäisiin myös merenkulun automaatiota.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Tämän jälkeen esitys siirtyy valiokuntakäsittelyyn.Lain voimaantuloajaksi ehdotetaan 1.7.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö myöntää tänä vuonna yhteensä 2,83 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoidon hankkeisiin.Järjestöavustuksia saa 33 yhteisöä, ja rahaa myönnetään myös ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankkeisiin, saariston ympäristönhoitoon ja saariston jätehuoltoon. Eniten avustuksia saavat Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Natur och Miljö rf sekä Vuokralaiset VKL ry.Vuonna 2021 järjestöjen ja ympäristönhoidon avustuksiin on varattu määrärahaa yhteensä 2 830 000 euroa. Määrärahaan sisältyy eduskunnan valiokuntakäsittelyssä lisäämät 700 000 euroa, josta 500 000 euroa on osoitettu Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankintaan, 100 000 euroa Metsästäjäliitto ry:lle lintukosteikkojen kunnostukseen ja 100 000 euroa Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle. Kokonaisuudessaan avustuksiin varattu määräraha on 600 000 euroa suurempi kuin vuonna 2020.”Järjestöjen tekemästä työstä on korvaamatonta apua suomalaisen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Olen iloinen, että jaettavien avustusten määrää on pystytty kasvattamaan, ja että niille löytyy monia hyviä käyttökohteita”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Kuluvalle vuodelle varatun määrärahan lisäksi avustusten jaon yhteydessä jaetaan uudelleen myös vuosina 2019-2020 käyttämättä jääneet ja ympäristöministeriölle palautuneet avustukset. Ne kohdennetaan uudelleen vuosina 2019 ja 2020 avustusta saaneille järjestöille.Ympäristöministeriön hallinnonalan Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon -momentin määrärahalla tuetaan valtakunnallista ympäristöjärjestötoimintaa, valtakunnallisia asunto- ja rakennusalan järjestöjä, ympäristökasvatusta ja -valistushankkeita sekä saariston ympäristönhoitoa ja saaristo- ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävää toimintaa.Järjestöille ja ympäristönhoitoon myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten käyttösuunnitelma vuonna 2021Valmistelumuistio: Järjestöille ja ympäristönhoitoon myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten käyttösuunnitelma vuonna 2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle (YTHS) valtionavustusta depressiokoulutoiminnan vakiinnuttamiseen ja laajentamiseen sekä matalan kynnyksen chat-palveluiden lisäämiseen. Tarkoituksena on vastata paremmin korkeakouluopiskelijoiden avun ja tuen tarpeisiin koronavirusepidemian aikana.Koronavirusepidemia on muuttanut korkeakoulujen opetusta etäopiskelupainotteiseksi, mikä on vaikuttanut opiskelijoiden hyvinvointiin kielteisesti. Mielenterveyspalvelujen kysyntä on kasvanut selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Mielenterveyspalveluja haettiin eniten masentuneisuuden ja masennuksen vuoksi. Koronavirusepidemian aikaisten poikkeusjärjestelyiden jälkeen tarvitaan erityistä tukea opiskelijoille. Jotta riittävän nopea avun saaminen pystytään turvamaan, on välttämätöntä madaltaa avunsaannin kynnystä, monipuolistaa palveluvalikoimaa ja löytää tehokkaita palvelutuotannon tapoja. Valtion vuoden 2020 talousarviossa myönnettiin 5 miljoonan euron määräraha, jota saa käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia tukeviin toimenpiteisiin. Avustusta voidaan käyttää myös lisäkustannuksiin, joita on syntynyt lakisääteisen toiminnan ja palvelujen välttämättömästä kehittämisestä vastaamaan paremmin opiskelijoiden koronaepidemian aikaisiin avun ja tuen tarpeisiin.Nyt myönnetyn valtionavustuksen määrä on reilu 750 000 euroa. Avustus on käytettävissä 1.12.2020–31.12.2021 syntyviin kustannuksiin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi tukee kehittyvien maiden koronan vastaisia ponnisteluja kehitysyhteistyövaroista kaikkiaan yli 80 miljoonalla eurolla. Tähän sisältyy muun muassa 2,5 miljoonan euron yleistuki rokoteliittouma Gaville viime vuonna. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, jotta tauti voidaan voittaa.Osana kansainvälistä koronayhteistyötä, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari osallistuu tänään 15. huhtikuuta Yhdysvaltojen ja rokoteliittouma Gavin järjestämään korkean tason tilaisuuteen, jossa julkistetaan uusi koronarokotteiden rahoituskierros. Kokoukseen osallistuvat muiden muassa Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken, Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sekä Norjan pääministeri Erna Solberg.Gavin hallinnoima Covax AMC (Advance Market Commitment) -rahoitusmekanismi tähtää erityisesti köyhimpien maiden rokotteiden saatavuuteen. Yhteistyömekanismissa keskeistä on, että kysynnän yhdistämisen ja ennakko-ostosopimusten avulla lasketaan tuottajien riskiä, neuvotellaan hinnat alemmaksi ja taataan saatavuutta yhdenvertaisesti myös alimman tulotason maille.”Meillä on velvollisuus varmistaa, että koronarokotteet ovat saatavilla kaikille – kaikkialla maailmassa. Kuten tiedämme, kukaan ei ole turvassa ennen kuin korona on kitketty koko maailmasta. Tämä ei onnistu ilman rokotteita”, ministeri Skinnari sanoo.Rokotteiden tasapuolinen saatavuus on tärkeää niin globaalin solidaarisuuden kuin Suomen oman terveysturvallisuuden kannalta. Tilanne koronarokotteiden globaalin saatavuuden kannalta on kuitenkin hankala. Erityisesti köyhät maat uhkaavat jäädä jälkeen väestön rokottamisessa. Tässä kansainvälinen yhteistyö on avainasemassa.Suomi mukana kansainvälisessä koronantorjuntatyössä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetusministeri Jussi Saramo on myöntänyt 67,8 miljoonaa euroa tasa-arvorahoitusta osana Oikeus Oppia -ohjelmaa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen tasa-arvoa ja laatua edistäviin toimenpiteisiin.Rahoituksen avulla vahvistetaan koulutuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kohdentamalla tukea erityisesti niille kouluille, jotka sijaitsevat alueilla, joilla perheiden tilanne ja muut sosioekonomiset tekijät voivat altistaa heikommille oppimistuloksille. Opetusneuvos Mika Puukko, puh. 0295 330032Projektisihteeri Aili Tervonen, 0295 330216(Varhaiskasvatus):Erityisasiantuntija Mervi Eskelinen p. 0295 330 160Projektisihteeri Aili Tervonen, 0295 330216
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Matti Vanhanen edustaa Suomea EU:n valtiovarainministerien kokouksessa ja euroryhmässä perjantaina 16. huhtikuuta.EU-maiden valtiovarainministerit keskustelevat videoneuvottelussaan ajankohtaisesta taloustilanteesta sekä jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmistelusta. Euroopan komissio esittelee ministereille suunnitelmiaan EU:n elpymisvälineen varainhankinnasta ja lainapolitiikasta.Ministerit käsittelevät eurooppalaisen kehitysrahoituksen rakenteen kehittämistä asiasta laadittujen selvitysten pohjalta. Asialistalla on myös EU:n yhteinen yritystietokanta, joka liittyy pääomamarkkinaunioniin.Euroryhmä keskustelee videoneuvottelussaan pankkiunionin syventämisestä, digitaalisesta eurosta ja euroryhmän avoimuuskäytännöistä. Keskusteluun pankkiunionista osallistuvat kaikki EU-maat.

Lähde: Valtioneuvosto.fi