NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt 1 710 425 euroa nuorten harrastus- ja kesätoiminnan sekä kesäyrittäjyyden lisäämiseen ja kehittämiseen. Avustuksilla tuetaan nuorten toimintaa järjestävien kesätyöntekijöiden lyhytaikaista palkkaamista sekä nuorten kesäyrittäjyyttä ja työelämätaitoja.Nuorisoalan järjestöille osoitetuilla avustuksilla lisätään lapsille ja nuorille tarkoitettua harrastustoimintaa vuoden 2021 kesällä. Avustusta sai 15 hanketta yhteensä 283 425 euroa.Liikunnan 15 aluejärjestöä jakavat saamansa miljoona euroa avustuksina edelleen urheiluseuroille, jotka työllistävät ja osallistavat nuoria erilaisiin kesätöihin. Aluejärjestöt työllistävät jonkin verran myös itse nuoria erilaisiin tehtäviin.Avustettavalla toiminnalla lisätään lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta ja liikunnallisuutta sekä lisätään toiminnan laatua, kun palkattavien apuohjaajien avulla voidaan lisätä ryhmiä ja ryhmissä yksilöllistä ohjausta ja huomiota.Nuorten harrastus- ja kesätoiminnan lisäämiseen ja kehittämiseen myönnettyä avustusta saa käyttää ainoastaan palkattavien työntekijöiden palkoista tai palkkioista aiheutuviin kuluihin. Avustusta ei saa käyttää jo palvelussuhteessa olevan työntekijän palkkaukseen tai palkkioihin.– Kaikki tiedämme, että korona-aika on ollut raskasta lapsille ja nuorille. Siksi tulevana kesänä on vielä tavallistakin tärkeämpää tarjota lapsille ja nuorille matalan kynnyksen mielekästä vapaa-ajan toimintaa ja kesätöitä. Olen tyytyväinen, että eri toimijat ovat lähteneet aktiivisesti mukaan ja tarttuneet haasteeseen lisätä nuorten kesätyö- ja kesätoimintamahdollisuuksia, sanoo ministeri Annika Saarikko.Nuorten kesäyrittäjyystaitojen tukemisella lisätään nuorten yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Avustusta sai neljä hanketta yhteensä 427 000 euroa. Avustamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota kesätyötä vailla oleviin nuoriin ja siihen, että erilaisista taustoista tulevilla nuorilla on mahdollisuus osallistua hankkeisiin.– Kesäyrittäjyys on nuorelle hyvä tapa tutustua työelämään. Samalla nuori oppii tärkeitä työelämä- ja yrittäjyystaitoja, ministeri Saarikko sanoo.Myös seurakunnille avustusta kesätyöntekijöiden palkkaamiseenOpetus- ja kulttuuriministeriö on lisäksi avannut avustushaun uskonnollisille yhdyskunnille kesätyöntekijöiden palkkaamiseen. Tavoitteena on lisätä kesätyöpaikkojen määrää tulevana kesänä. Avustuksiin voidaan käyttää yhteensä 500 000 euroa.Avustusta voivat hakea uskonnonvapauslaissa tarkoitetut uskonnolliset yhdyskunnat, joita ovat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko ja rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat. Hakuaika päättyy 21.4.2021.– Seurakunnat ovat jo nykyisin tärkeitä nuorten työllistäjiä ja monien ensimmäiset kesätyökokemukset syntyvät seurakuntien tekemän työn piirissä. Tämän tuen myötä voimme tavoittaa entistä isomman määrän nuoria kaikkialla Suomessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sairaanhoitopiirit, Ahvenanmaan keskussairaala ja Puolustusvoimat saavat koronaviruksen pikatestejä vastikkeetta koronaviruspandemian torjumiseksi ja hillitsemiseksi.Suomi saa pikatestejä niin sanotun EU:n hätäapuvälineen rahoittamana lahjoituksena. EU:n komissio on tehnyt sopimuksen, jolla jäsenmaihin hankitaan yhteensä 20 miljoonaa pikatestiä. Suomen osuus tästä on 250 000 pikatestiä.Kun pikatestejä saadaan jaettua sairaanhoitopiirien kautta nopeasti terveydenhuollon yksiköihin, voidaan testauskapasiteettiä lisätä. Lisäksi testaustuloksia saadaan nopeammin ja seulontatoimintaa voidaan tehostaa altistumistilanteissa esimerkiksi työpaikoilla, kouluissa, asuntoloissa ja palveluasumisen yksiköissä. Pikatestit ovat jo käytössä Suomen länsirajalla, mutta niiden käyttöä on perusteltua laajentaa myös muille raja-asemille.Alustavan suunnitelman mukaan sairaanhoitopiirit saisivat pikatestejä paitsi ilmaisemansa kiinnostuksen, myös sen mukaan, kuinka paljon niiden alueella on tehty antigeenitestejä. Jakelumäärät voisivat kuitenkin muuttua ajankohtaisten tarpeiden ja käytön mukaan.Mikä pikatesti?Sairaanhoitopiirien, Ahvenanmaan ja Puolustusvoimien saamat pikatestit ovat antigeenitestejä. Antigeenitestien tekeminen ei vaadi koulutettua laboratoriohenkilöstöä eikä erikoistunutta laboratoriota. Antigeenitestejä voi tarvittaessa tehdä myös vieritestinä päivystyspisteessä tai hoitopaikassa. Antigeenitestien tulos valmistuu 15–30 minuutissa.Lisätietoaylilääkäri Kari S. Lankinen, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Positiivisesta luottotietorekisteristä on monia hyötyjä sekä kuluttajille, luotonantajille että koko rahoitusmarkkinalle, kertoo Pellervon taloustutkimuksen ja Vaasan yliopiston selvitys. Se vähentäisi ylivelkaantumisen riskiä, parantaisi kuluttajien asemaa markkinoilla ja lisäisi rahoitusmarkkinoiden vakautta. Lisäksi se auttaisi kuluttajia oman talouden hallinnassa.Selvitys valmistui tausta-aineistoksi positiivisen luottotietorekisterin perustamista koskevalle hankkeelle, joka on parhaillaan käynnissä oikeusministeriössä ja valtiovarainministeriössä.Tutkimuksessa selvitettiin positiivisen luottotietorekisterin vaikutuksia kuluttajiin, luotonantajiin ja koko talouden toimintaan. Rekisteri tarjoaisi luotonantajille tiedot luotonhakijoiden tuloista, luottojen määrästä ja suuruudesta. Viranomaiset ja velalliset saisivat nähtäväksi myös tiedot luottojen kustannuksista, kuten marginaaleista. Näin se auttaisi kattavan kuvan muodostamista kotitalouksien velkaantumisesta.Tutkimuksen mukaan rekisteri tuottaisi runsaasti hyötyjä.  Se parantaa lainanhakijan mahdollisuutta kilpailuttaa eri palveluntarjoajia. Samalla se avaa mahdollisuuden luotonsaantiin heille, jotka eivät sitä aiemmin saaneet esimerkiksi riskiprofiilin epäselvyyden vuoksi. Se vähentää ylivelkaantumisriskiä, kun henkilö ei voi ottaa velkaa monelta luotonantajalta muiden luotonantajien tietämättä. Lisäksi vakuuksien käyttö luototuksessa voi vähentyä.”Kuluttajien mahdollisuudet saada luottoa voivat rekisterin myötä parantua, mutta osalle kuluttajista huonontuakin. Luotonantajat pystyvät tulevaisuudessa hinnoittelemaan luoton tarkemmin asiakkaan todellista riskiä vastaavaksi. Tämä epävarmuuden poistaminen tulisi johtaa edullisempiin lainakustannuksiin. Toisaalta korkeampiriskisille asiakkaille asiakaskohtainen marginaali voi nousta”, sanoo selvityksestä vastannut tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.Rekisterillä on myös merkitystä kuluttajien talousosaamiselle. Osalla kuluttajista voi olla puutteellinen ymmärrys lainojensa suuruuden tai kuukausittaisten lainanhoitokustannusten määrästä. Rekisteri auttaa heitä kokonaistilanteen hahmottamisessa.”Toisaalta ylivelkaantuminen saa usein alkunsa erilaisista riippuvuuksista tai vaikkapa irtisanomisesta, avioerosta tai muusta shokista. Tällaisiin tilanteisiin rekisteri ei tietenkään kykene vastaamaan”, professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta sanoo.Rekisteri auttaa luotonantajaa hallitsemaan riskejäLuotonantajien näkökulmasta positiivinen luottotietorekisteri tehostaa luotonmyönnön prosessia, säästää kuluja ja auttaa luottoriskin hallinnassa. Samalla se lisää rahoitusmarkkinoiden vakautta.Luotonantajille rekisterin käynnistäminen, sen vaatimat muutokset järjestelmissä ja vuosittainen ylläpito tuovat myös kustannuksia. Jos rekisterin raportit ovat kalliita, se rasittaa ennen kaikkea suurten asiakasmäärien ja pienten luottojen tarjoajia.”Kokonaisuudessaan kustannusrasitus vaikuttaa kohtuulliselta, mutta se voi vaikuttaa haitallisesti erityisesti pieniin toimijoihin ja nostaa luoton hintaa niiden asiakkaille”, arvioi Olli-Pekka RuuskanenPositiivinen luottotietorekisteri vaikuttaa myös laajempaan markkinarakenteeseen. Rekisteri alentaa alalle tulon esteitä ja lisää kilpailua tai kilpailun uhkaa. Se voi lisätä pankkikonttoreiden keskittymistä ja vähentää niiden lukumäärää haja-asutusalueilla.Vaikutuksia myös maksuhäiriömerkintöihin ja korkokattoonTutkimuksen mukaan positiivinen luottotietorekisteri voisi epäsuorasti vaikuttaa myös korkokattoon sekä kuluttajien maksuhäiriömerkintöihin.”Tällä hetkellä maksuhäiriömerkintä rajoittaa merkittävällä tavalla kuluttajien taloudellista toimintaa ja voi haitata muun muassa työllistymistä. Luottotiedon lisääntyminen voisi pienentää todennäköisyyttä ylipäänsä saada maksuhäiriömerkintä ja voisi oikeuttaa lyhyemmät merkintäajat. Toisaalta merkintäajan lyheneminen voi myös vähentää rekisterin käyttökelpoisuutta”, toteaa Olli-Pekka Ruuskanen.Kulutusluottojen korkokatto asetettiin ensin 20 prosenttiin syyskuussa 2019, ja sitä laskettiin 10 prosenttiin heinäkuussa 2020. Katto on saattanut vähentää velkaantumista, mutta samalla se ajaa kuluttajia ottamaan tarpeisiinsa nähden ylisuuria lainoja ja sulkee pienituloisia kuluttajia luottomarkkinoiden ulkopuolelle.Professori Panu Kalmin mukaan tiedon lisääntyminen positiivisen luottorekisterin avulla voisi lievittää näitä kielteisiä vaikutuksia. Maltillisesti velkaantuneet pienituloiset voisivat saada helpommin luottoa, ja koron lisäksi voitaisiin säännellä esimerkiksi kuluttajan kokonaisvelkaantumista. Näin ollen positiivinen luottorekisteri voisi mahdollistaa korkokaton maltillisen noston.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistuntojen ja tasavallan presidentin esittelyn 16.4.2021 päätösaineistot on julkaistu valtioneuvoston verkkosivuilla.Valtioneuvoston yleisistunto 16.4.2021
Tasavallan presidentin esittely 16.4.2021
Valtioneuvoston yleisistunto 16.4.2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on 16. huhtikuuta muuttanut asetusta vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista (ns. covid-19- rokotusasetus). Asetus täsmentää Suomen aiempaa rokotusjärjestystä. Samalla rokottajien joukkoa laajennetaan. Rokotuksia voidaan lisäksi väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti yhdenmukaisin ja avoimesti määritellyin epidemiologisin perustein.Asetus tulee voimaan 19.4.2021. Asetuksen rokotusten alueellista kohdentamista koskeva 2 a § on määräaikainen, ja se on voimassa 31.5.2021 saakka.Rokotukset etenevät ikäryhmittäinRiskiryhmien, sosiaali- ja terveydenhuollon koronapotilaita hoitavan henkilökunnan ja iäkkäiden henkilöiden rokottamisen jälkeen muut ihmiset rokotetaan koko maassa ikäryhmittäin. Rokotukset toteutetaan iän mukaan alenevassa rokotusjärjestyksessä: 60-69-vuotiaat, 50-59-vuotiaat, 40-49-vuotiaat, 30-39-vuotiaat ja 16-29-vuotiaat.Asetuksen mukaan rokotuksen voi jatkossa antaa pistoksena myös hammaslääkäri. Lisäksi sen voi ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena vastedes antaa terveydenhuollon ammattiin eli lääkäriksi, hammaslääkäriksi, sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi opiskeleva henkilö. Edellytyksenä on, että hän on saanut asianmukaisen rokotuskoulutuksen. Aiemmin rokotuksen sai antaa vain lääkäri tai rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö.Rokotuksia voidaan kohdentaa väliaikaisesti alueellisesti Rokotteita voidaan asetuksen mukaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti. Tämä ei ole aiemman asetuksen mukaan ollut mahdollista. Alueellista kohdentamista koskeva muutos on väliaikainen, ja se on voimassa 31.5.2021 asti.Rokotteita voidaan jatkossa kohdentaa yhdenmukaisin ja avoimesti määritellyin epidemiologisin perustein. Asetukseen kirjatuissa kohdentamisen periaatteissa on otettu huomioon rokotteiden saatavuus Suomeen ja logistiset haasteet. Asetus takaa sen, että jokainen alue saa rokotteita.Jatkossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) olisi jaettava Suomeen saapuvat Modernan rokotteen toimituserät ja kolmasosa AstraZenecan rokotteen toimituseristä niille sairaanhoitopiireille, joissa todennettuja tartuntoja on ollut vähintään 100/100 000 asukasta kohti rokotteiden toimituserän jakamista edeltäneiden 14 päivän aikana. Rokotteita jaetaan näiden sairaanhoitopiirien kesken siten, että rokotemäärissä otetaan huomioon alueen väestömäärän lisäksi yhtä suurella painotuksella rokotteiden jakamista edeltäneiden 14 päivän aikana alueella todennettujen tartuntojen ja erikoissairaanhoitoon joutuneiden määrät.Lisäksi alueellinen kohdentaminen edellyttää, että riskiryhmillä ja yli 70-vuotiailla henkilöillä on ollut mahdollisuus saada ensimmäinen rokoteannos. Kohdentaminen ei saa estää tai viivästyttää henkilöä saamasta rokotussuojan muodostumiseen tarvittavaa tehosterokotetta. Asetusluonnos oli lausunnoilla 1.-13.4.2021. Lausuntoja saatiin yhteensä 51 kappaletta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 16. huhtikuuta oli esillä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma, EU:n ja Mercosur-maiden sopimuksesta sekä EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.EU-ministerivaliokunta käsitteli komission maaliskuussa julkaisemaa tiedonantoa, joka käsittelee Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaa toimintasuunnitelmaa. Tiedonanto on pääaiheena Eurooppa-neuvoston jäsenten sekä Euroopan tason työmarkkinaosapuolten sosiaalialan huippukokouksessa Portossa 7. toukokuuta, ja seuraavana päivänä Eurooppa-neuvoston jäsenten on määrä hyväksyä sitä koskeva julkilausuma. Tiedonannon tavoitteena on tehostaa vuonna 2017 hyväksytyn sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa. Suomi tukee pilaria koskevan toimintasuunnitelman laatimista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Asetuksen muutos tulee voimaan 19. huhtikuuta klo 00. Ravitsemisliikkeiden avaaminen 29.3.-18.4. vallinneen sulun jälkeen toteutetaan siten, että pahimmilla epidemia-alueilla rajoitukset ovat tiukimmat. Alueiden rajoituksia muutetaan epidemiatilannetta vastaavaksi viikoittain muuttamalla valtioneuvoston asetusta.Rajoituskokonaisuutta tarkastellaan valtakunnallisen epidemiatilanteen pohjalta ensimmäisen kerran kaksi viikkoa rajoitusten alkamisen jälkeen erityisesti terassien, ruokaravintoloiden ja kiihtymisvaiheen alueiden rajoitusten osalta. Rajoitusten lieventämisen edellytys on epidemian suotuisan kehityksen jatkuminen.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla 19.4.2021 lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Asiakaspaikkarajoitus ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.Anniskelu päättyy klo 22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki klo 05-23. Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen ovat kiellettyjä.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla 19.4. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä on kolmasosa asiakaspaikoista. Alkoholia saa anniskella klo 7-17, ja sallittu aukioloaika on klo 05-18. Muissa ravintoloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Anniskelu on sallittu klo 7-17 ja sallittu aukioloaika on klo 05-19. Myös näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen ovat kiellettyjä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiina Kivinen on aloittanut sisäministeri Maria Ohisalon erityisavustajana. Kivinen vastaa EU-asioihin, maahanmuuttoon, turvapaikkapolitiikkaan sekä tiedusteluun liittyvistä asioista.Kivinen siirtyy tehtävään Vihreän eduskuntaryhmän pääsihteerin tehtävistä. Tehtäviä tähän asti hoitanut Emilia Laaksonen on siirtynyt perhevapaalle.Ohisalon esikunnassa erityisavustajina jatkavat tekniikan kandidaatti Jarno Lappalainen, diplomi-insinööri Sami Kerman, tekniikan kandidaatti Heikki Sairanen ja arkkitehtuurin ja taloustieteen ylioppilas Sameli Sivonen.Yhteystiedot:
erityisavustaja Tiina Kivinen, p. 050 566 1922, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tartuntatautilain uusien väliaikaisten pykälämuutosten nojalla alueille voidaan jatkossa säätää nykyistä tiukempia rajoituksia ravitsemisliikkeiden aukiololle, anniskeluajoille sekä asiakaspaikkamäärille. Tasavallan presidentti hyväksyi tartuntatautilain muutokset 16.huhtikuuta. Muutokset ovat voimassa 19. huhtikuuta lukien 30.6.2021 saakka.Ravitsemisliikkeen asiakasmäärä voidaan tartuntatautilaissa säädettyjen edellytysten täyttyessä rajata jopa kolmasosaan normaalista. Alkoholin anniskeluaika voidaan säätää päättymään jo klo 17 ja ravitsemisliikkeet suljettaviksi jo klo 18.Käyttöön otettavista rajoituksista säädetään tarkemmin erikseen valtioneuvoston asetuksella epidemiatilanteen edellyttämällä tavalla. Asetuksella voidaan myös edellyttää esimerkiksi pakollinen pöytävaraus ja rajoittaa esimerkiksi laulamista ja musiikin soittamista ravitsemisliikkeessä. Valtioneuvoston asetuksesta ja ravitsemisliikkeiden rajoituksista tiedotetaan erikseen.Sulun jälkeen 19.4. tulevat voimaan tartuntatautilain säädöksetLakimuutosten taustalla on hallituksen hybridistrategia. Sen mukaisesti voidaan ottaa käyttöön välttämättömät ja oikeasuhtaiset ravitsemistoimintaa koskevat rajoitustoimien kiristykset, kun ravitsemistoiminnan sulku päättyy 18. huhtikuuta. Sulusta on säädetty majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain nojalla. Tämän jälkeen rajoituksista säädetään tartuntatautilailla.Tiukempia rajoituksia voidaan tarvita torjumaan muuntovirusten leviämistäRavitsemisliiketoimintaa koskevat rajoitukset lisättiin toukokuussa 2020 tartuntatautilakiin väliaikaiseen 58a §:ään koronavirusepidemian torjumiseksi. Tammi-helmikuussa 2021 ennen ravitsemisliikkeiden sulkua todettiin ravitsemisliikkeistä alkunsa saaneita laajoja tartuntaketjuja ja altistumistilanteita hygieniatoimista ja rajoituksista huolimatta. Joissakin tilanteissa lähes kaikki ravitsemisliikkeessä asioineet olivat saaneet tartunnan. Erityisen suuri riski on ollut niissä ravitsemisliikkeissä, joissa alkoholin anniskelu tuo suuren osan tuloista. Tartuntoja on todettu myös pääasiassa ruokailuun keskittyvissä ravitsemisliikkeissä. Herkemmin tarttuvien virusmuunnosten runsastuminen on entisestään lisännyt tartuntariskejä ravitsemisliikkeissä ja muissa sellaisissa tiloissa, missä aikuiset kohtaavat ja kokoontuvat.Aiemmin säädetyt rajoitukset ja yleiset velvoitteet edelleen voimassaRavitsemisliikkeiden on tartuntatautilain mukaisesti edelleen noudatettava hygieniaan liittyviä erityisiä vaatimuksia ja huolehdittava asiakkaiden välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisestä. Ravitsemisliikkeiden on laadittava suunnitelma velvollisuuksien ja rajoitusten noudattamisen tueksi. Toteuttamista koskeva kuvaus ja suurin sallittu asiakasmäärä on pidettävä asiakkaiden nähtävillä.Aluehallintovirastot valvovat rajoitusten ja velvollisuuksien noudattamista. Laissa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintolatoimintaa eivätkä ruuan ja juoman noutomyyntiä. Aukioloaikarajoitusten ulkopuolelle jäävät huoltoasemien yhteydessä toimivat ravitsemisliikkeet sekä Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevien laivojen ja lentokoneiden ravitsemistoiminta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Team Finland -verkoston vaikuttavuuden arviointi on käynnistynyt. Arvioinnin toteuttavat yhteistyössä 4FRONT ja Etlatieto, ja sen on tarkoitus valmistua 31.5.2022. Arviointi on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa.Team Finland on yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto. Verkosto pyrkii tarjoamaan yrityksille sujuvan palveluketjun neuvonnasta rahoitukseen. Hanke arvioi Team Finland -toiminnan vaikuttavuutta ja palvelujen sujuvuutta. Lisäksi arvioidaan verkostomallin ja yhteisen asiakkuustyön lisäarvoa kansainvälistyville kasvuyrityksille.Business Finland aloitti toimintansa vuoden 2018 alussa ja otti vetovastuun Team Finland -toiminnan koordinaatiosta. Verkoston ydintoimijoihin kuuluvat lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, Finnvera, ELY-keskukset ja TE-toimistot. Verkoston tavoitteena on varmistaa yritysten sujuva palvelupolku ja erinomainen asiakaskokemus.Tietoa hyödynnetään kansainvälistymispalveluiden kehittämisessäArvioinnissa tarkasteltavia kysymyksiä ovat muun muassakuinka tuloksellisia ja vaikuttavia Team Finland -verkoston palvelut ovatmiten julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyö ja työnjako on sujunut ja mitä kehittämistarpeita siinä onmiten maakuntatason, kansallisen tason ja ulkomaantason kuten ”maakunnasta maailmalle” konsepti toimii yritysten näkökulmastaonko yhteisestä asiakkuustyöstä saatu lisäarvoa jamiten palvelu vastaa yritysten tarpeisiin.Arviointi toteutetaan tilastollisilla ja taloustieteellisillä analyyseilla palveluiden vaikuttavuudesta yritysten toimintaan. Määrällisten menetelmien käyttöä täydennetään muun muassa osallistavilla työpajoilla, kyselyillä ja haastatteluilla palvelua käyttäneille yrityksille, minkä lisäksi tehdään useita yrityskohtaisia case-analyysejä.Arvioinnin tuottamaa tietoa hyödynnetään Team Finland -verkoston ja sen tarjoamien palveluiden vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiseksi. Hanke luo tietopohjaa julkishallinnon ja yrityspalveluverkoston kehittämiseksi. Arviointi palvelee osaltaan myös hallitusohjelmassa asetettuja viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen ja valtioneuvoston toimintatapojen uudistamiseen liittyviä tavoitteita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi