NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö vastaanotti 28.4.2021 Fennovoima Oy:n päivityksen Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemukseen liittyviin tietoihin. Siinä yhtiö kuvaa olennaiset päivitykset ja kehityksen, joita hankkeessa on tapahtunut vuoden 2015 lupahakemuksen jättämisen jälkeen.Fennovoima jätti 30.6.2015 valtioneuvostolle lupahakemuksen ja 5.8.2015 siitä päivitetyn version. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti tällöin asiasta lausuntokierroksen. Tänään jätetty asiakirja saattaa ajan tasalle Fennovoiman lupahakemukseen liittyvät tiedot. Ydinenergialain mukaisesti TEM valmistelee rakentamislupaa koskevan päätöksen valtioneuvostolle. Päätöksen tekeminen edellyttää, että Säteilyturvakeskuksen tuleva turvallisuusarvio on myönteinen ja että kaikki lain edellyttämät ehdot täyttyvät.
NordenBladet — Äitienpäivän kunniamerkkien jako siirtyy jälleen koronavirustilanteen vuoksi.Tasavallan presidentti palkitsee aiempien vuosien tapaan kasvattajina ansioituneita äitejä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla kultaristein. Perinteistä kunniamerkkien luovutustilaisuutta ei kuitenkaan voida tänäkään vuonna järjestää äitienpäivänä koronavirustilanteen vuoksi.Sekä vuoden 2021 että vuoden 2020 kunniamerkit luovutetaan näillä näkymin Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämissä alueellisissa tilaisuuksissa Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2021. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kanslia julkistaa palkittujen äitien nimet verkkosivuillaan 28.4.2021.Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnatKunniamerkin saaville äideille on ilmoitettu huomionosoituksesta henkilökohtaisesti.Äitienpäivän kunniamerkit jaetaan tänä vuonna 75. kerran. Juhlavuoden kunniaksi ritarikunnat julkaisevat sivuillaan kaikkien historian aikana palkittujen kasvattajien nimet sekä muuta aiheeseen liittyvää materiaalia.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Suomen metsäkeskukselle 9,3 milj. euroa METSO-ohjelman toteuttamiseen. Määrärahasta 8,1 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää 10-vuotisten ympäristötukisopimusten tekemiseen ja 1,2 milj. euroa luonnonhoitohankkeisiin yksityisten metsänomistajien kanssa.Tavoitteena on, että kuluvana vuonna ympäristötukisopimuksia solmitaan arviolta 3 800 hehtaarille. Elinympäristöjen hoidon ja kunnostuksen toteutustavoite on 250 hehtaaria. Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeiden määrällisenä tavoitteena on avata hankehakuun vuonna 2021 vähintään 10 elinympäristöjen hoito ja kunnostushanketta, 10 vesiensuojeluhanketta ja 10 monimuotoisuutta edistävää kulotushanketta.Vuonna 2021 päättyy noin 1 100 metsänomistajan ympäristötukisopimus, joiden alue kattaa pinta-alaltaan noin 5 300 hehtaaria. Erääntyvien sopimusten pinta-alasta noin puolet on vähäpuustoisia elinympäristöjä, joita ei enää pääsääntöisesti rahoiteta. Tavoite on kohdentaa rahoitus monimuotoisuusarvoltaan merkittävimpiin kohteisiin sekä parantaa arvokkaiden luontokohteiden kytkeytyvyyttä.METSO-ohjelman tavoitteena on solmia ympäristötukisopimuksia ja tehdä luonnonhoitotöitä 82 000 hehtaarille talousmetsää vuoden 2025 loppuun mennessä. Voimassaolevan kehyksen mukaisella rahoituksella päästään noin 68 000 hehtaarin toteutukseen, joka on 83 prosenttia tavoitteesta. Tavoitteeseen pääsemiseksi Suomen metsäkeskuksen METSO-rahoitusta sekä henkilöstöresursseja tulisi nostaa METSO-ohjelman loppukaudelle, sekä lisätä toimijoiden tekemää hakemusvalmistelua. Tämä tarkoittaisi, että ympäristötukisopimuksia sekä luonnonhoitohankkeita tulisi toteuttaa vuosina 2021–2025 vuosittain yhteensä noin 6 100 hehtaaria, ja se vaatisi noin 16,5 milj. euron määrärahatasoa.METSO-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke. Vapaaehtoisuuteen pohjaava METSO tarjoaa maanomistajalle mahdollisuuden suojella metsäänsä korvausta vastaan, joko pysyvästi tai määräaikaisesti. METSO-ohjelmassa toteutetaan myös luonnonhoitoa ilman maanomistajalle aiheutuvia kuluja. Luonnonhoitohankkeissa tehdään esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta edistäviä kulotuksia, elinympäristöjen luonnonhoitoa ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteitä.
NordenBladet — Kansallisen vesihuoltouudistuksen johtoryhmä hyväksyi uudistusohjelman 20.4.2021. Vesihuoltouudistuksen visiona on vastuullinen vesihuolto 2030, joka varmistaa laadukkaat ja turvalliset vesihuoltopalvelut sekä sen, että vesihuoltoala uudistuu hiilineutraaliksi kiertotalouden edelläkävijäksi vuoteen 2030 mennessä.Vesihuoltolaitoskentän hajanaisuus on yksi toimialan suurimmista haasteista. Vesihuoltolaitoksia on 1 100, mutta noin 80 suurinta toimijaa tuottaa noin 80 prosenttia kaikista palveluista. Monilla pienemmillä vesihuoltolaitoksilla on pulaa sekä osaajista että muista resursseista. Kiristyvä EU-lainsäädäntö luo uusia velvoitteitta esimerkiksi riskienhallintaan ja energiatehokkuuteen. Lisäksi kuntatalouden haasteet uhkaavat vesihuoltolaitosten taloutta ja omistussuhteita ja vesihuoltoinfran korjausvelka kasvaa kestämättömällä tavalla.– Yksi uudistuksen keskeisistä haasteista on, miten onnistumme eri toimijoiden yhteistyönä kehittämään yhteiskunnalle elintärkeää vesihuoltosektoria siten, että saamme korjausvelan kasvun selätettyä. Tähän tarvitaan laaja keinovalikoima, joka pitää sisällään mm. rakennemuutoksen edistämistä, taloudenpidon ja omaisuudenhallinnan kehittämistä, entistä laajempaa alueellista yhteistyötä sekä tietenkin lainsäädännön uudistamista, toteaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Vesihuoltouudistusohjelma koostuu kahdeksasta toimenpidekokonaisuudesta, ja sen valmisteli vuonna 2020 asetettu visioryhmä laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Uudistusohjelma oli lausunnoilla alkuvuodesta ja siihen saatiin 118 lausuntopalautetta, joista valtaosa tuki tavoite- ja toimenpidekokonaisuutta. Tämä osoittaa uudistuksen tärkeyden ja tarpeellisuuden. Uudistusohjelman toimeenpano aloitetaankin välittömästi.Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelmaLisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta, p. 0295 162 123, olli-matti.verta(at)mmm.fi
NordenBladet — Kotimaisten kielten keskuksen johtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä 15 hakemusta. Hakuaika päättyi 27. huhtikuuta. Virka täytetään viiden vuoden määräajaksi, ja se pyritään täyttämään 1. elokuuta 2021 lähtien.Valtioneuvosto nimittää keskuksen johtajan, jonka tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää keskuksen toimintaa. Johtaja vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta opetus- ja kulttuuriministeriölle.Johtajan virkaa hakivat:Ainiala TerhiGranqvist KimmoHutukka PäiviKankaanpää SalliLaatu MinnaLehtonen PiotrLeinonen IsabellaLumme PiaMikkelä HeliMäkinen MarttiNissilä LeenaOlthuis Marja-LiisaSnellman PekkaTikkanen SamiWidén PerttiHakijatietoihin tulossa mahdollisesti täydennyksiäPäivitämme tarvittaessa hakijalistaa määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.
NordenBladet — Lainsäädännön jälkiarviointien laatimista on syytä tehostaa monella sääntelyalueella. Jälkiarviointi on metodisesti monipuolista, mutta arviointitoiminta kasaantuu muutamille sääntelyalueille. Myös tulosten levittämistä ja hyödyntämistä tulisi kehittää. Näin todetaan 28. huhtikuuta julkaistussa selvityksessä, jonka ovat laatineet Frisky & Anjoy, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus.Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa ”Lakien toimivuuden ja vaikutusten jälkiarviointi – Nykytilan kuvauksesta kehittämisehdotuksiin” -hankkeessa selvitettiin, miten lainsäädännön toimeenpanoa, lakien vaikutuksia ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan. Kotimaisia käytäntöjä tarkasteltiin jälkiarviointien organisoinnin, käytettyjen arviointimetodien, arviointien laadun varmistamisen sekä arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen näkökulmista. Lisäksi selvitettiin lainsäädännön jälkiarvioinnin kansainvälisiä organisoinnin ja toteuttamisen muotoja.”On tärkeää, että jälkiarviointeja laaditaan riittävästi eri sääntelyalueilla”, toteaa tutkimusjohtaja Kati Rantala Helsingin yliopistosta. ”Nyt erilliset, ulkopuolisten tahojen tekemät jälkiarvioinnit keskittyvät etenkin työllisyyden ja työkyvyn edistämisen, kasvatuksen ja koulutuksen sekä ympäristön alueille.”Selvityksessä kävi ilmi, että jälkiarvioinneissa käytetyt käsitteet ja arviointiasetelmat ovat moninaiset. Arvioitavan lain luonne ja saatavilla oleva aineisto määrittävät pitkälti, millainen arviointiasetelma on mielekäs tai mahdollinen. Tästä syystä arviointien tilaaminen ja laatiminen vaativat monipuolista tutkimusosaamista ja toiminnan hyvää koordinaatiota. Malleja toimivista käytännöistä löytyy maailmalta.”Jälkiarvioinneissa tuotetaan tietoa muun muassa lain toimivuudesta ja myös sääntelyn ei-toivotuista vaikutuksista. Arvioinneissa esille tulleita kysymyksiä ei kuitenkaan aina lähdetä käytännössä ratkaisemaan”, toteaa toimitusjohtaja Petri Uusikylä Frisky & Anjoystä.”Poliittisen ohjauksen rooli ja merkitys jäivät tämän tutkimushankkeen aineistossa varsin vähäiselle huomiolle. On kuitenkin huomattava, että lainsäädännön jälkiarviointitoiminnan kehittämiseen ja arviointien tulosten laajaan hyödyntämiseen tarvitaan myös poliittista tahtotilaa.”Selvityksen mukaan lainsäädännön jälkiarviointien tuloksia tulisi koota, levittää ja hyödyntää nykyistä paremmin. Matalan profiilin jälkiarvioinnit voivat olla ministeriöille tärkeä työkalu omaehtoiseen seurantaan ja säädöshuoltoon. Arviointien tuloksia tulisi hyödyntää sääntelyn kehittämisessä. Myös lainvalmistelijoiden koulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota jälkiarviointiin liittyviin kysymyksiin.Selvityksessä ehdotetaan yleisiä periaatteita lainsäädännön jälkiarviointitoiminnan koordinoinnille ja toteuttamiselle. Selvityksessä on myös kuvattu lainsäädännön jälkiarvioinnin suunnittelun ja toimeenpanon prosessikaavio ja tarkistuslista asioista, joita olisi aiheellista ottaa huomioon jälkiarviointiraportteja laadittaessa. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet — Suomi on 27. huhtikuuta tarjonnut Intialle materiaaliapua maan äärimmäisen vaikean covid-19-tautitilanteen hoitoon. Suomi on valmis lähettämään Intiaan happipulloja EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta.– Suomi pitää Intian pyyntöön vastaamista tärkeänä. Kansainvälinen avunpyyntö kertoo tautitilanteen vakavuudesta ja terveydenhuoltojärjestelmän kriisiytymisestä, kertoo sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.– Intia on yksi EU:n strategisista kumppaneista Aasiassa. Kumppanuuteen kuuluu solidaarisuus hädän hetkellä. Intia on auttanut muuta maailmaa lahjoittamalla ja viemällä valmistamiaan covid-19-rokotteita. Nyt Suomi ja EU haluavat auttaa Intiaa, toteaa ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osaston päällikkö Piritta Asunmaa.– Suomen avuntarjouksessa näkyy erinomaisesti julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän syvä yhteistyö huoltovarmuudessa ja materiaalisessa varautumisessa. Tämä takaa osaltaan sekä Suomen hyvän varautumisen että kyvyn auttaa muita maita vaikeissa tilanteissa, sanoo johtaja Jaakko Pekki Huoltovarmuuskeskuksesta.Intia on pyytänyt EU:lta materiaaliapuna happipulloja ja lääkkeitäIntia on pyytänyt EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta apua maan vaikean covid-19-tilanteen ylikuormitettua maan terveydenhuollon. Maassa on tällä hetkellä pulaa lääkkeistä ja hapesta eikä sairaaloihin voida ottaa uusia potilaita. Intiassa on todettu yli 16 miljoonaa covid-19-tartuntatapausta ja lähes 200 000 kuolemantapausta.Avuntarjouksen valmistelussa on tehty yhteistyötä sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, ulkoministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen sekä happipullot toimittavan Oy Linde Gas Ab:n välillä. EU:n komissio koordinoi avunantoa ja tukee apua lähettäviä jäsenvaltioita logistiikan järjestämisessä sekä kuljetuskustannuksissa.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi yleisistunnossaan tiistaina 27. huhtikuuta asetukset valmiuslain toimivaltuuksien käytön kumoamisesta ja totesi, että maassa eivät enää vallitse valmiuslain 3 §:ssä tarkoitetut poikkeusolot. Hallitus katsoo, että koronavirusepidemia on hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.Uusien koronavirustapausten määrä on kääntynyt viimeisen viiden viikon aikana selvästi laskuun, mikä on merkki siitä, että Suomessa epidemia on tällä hetkellä rauhoittumassa. Rokotuskattavuuden kasvaessa pienenee myös riski vakaville tautitapauksille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) katsoo, että viranomaisten säännönmukaiset toimivaltuudet ovat riittäviä torjumaan koronavirusepidemiaa ja turvaamaan terveydenhuollon kantokyvyn.Tasavallan presidentti ja pääministeri ovat keskustelleet valmiuslain soveltamisen päättämisestä.Poikkeusolojen päättyminen ei tarkoita sitä, että koronaepidemia olisi ohi ja ettei epidemia voisi kiihtyä uudelleen. Päätöksen merkitys on se, että valmiuslain toimivaltuuksia ei enää sovelleta. Hallituksen hybridistrategian mukaisesti sovelletaan edelleen muiden lakien – erityisesti tartunta-tautilain mutta myös esimerkiksi rajavartiolain – toimivaltuuksia ja muita normaaliolojen lainsäädännön toimivaltuuksia. Lisäksi tilannetta hallitaan viranomaisten antamilla määräyksillä, ohjeilla ja suosituksilla.Koronavirustartuntoja on edelleen niin paljon, että tilanne voi heiketä jälleen, jos ihmisten väliset kontaktit lisääntyvät merkittävästi ja tartunnat pääsevät leviämään väestössä vapaammin. Tämän vuoksi voimassa olevien rajoitusten ja suositusten noudattaminen on erittäin tärkeää.Myös valmiuslain toimivaltuudet on mahdollista ottaa uudelleen käyttöön viimesijaisena keinona, jos se on epidemiatilanteen vuoksi välttämätöntä. Tämä edellyttäisi ensin poikkeusolojen toteamista uudelleen.Valmiuslain nojalla voimassa olleet asetukset kumottiinValtioneuvosto antoi yleisistunnossaan 27. huhtikuuta asetukset, jotka kumoavat poikkeusolojen nojalla käyttöön otetut toimivaltuudet:sosiaali- ja terveysministeriö sekä aluehallintovirastot voivat ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden toimintaa (valmiuslain 86 §)kunnat voivat väliaikaisesti luopua kiireettömän hoidon määräajoista (valmiuslain 88 §)valtioneuvoston kanslia voi johtaa ja koordinoida poikkeusolojen viestintää (106 §:n 1 momentti)valtioneuvosto voi ratkaista viranomaisten toimivaltaan liittyvät erimielisyydet ja tulkintakysymykset (valmiuslain 107 §)Samalla kumottiin myös valmiuslain 88 §:n nojalla annettu valtioneuvoston asetus, jolla annettiin mahdollisuus poiketa kiireettömän hoidon määräajoista erikoissairaanhoidossa sekä perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella.Valtioneuvosto päätti poikkeusoloista yleisistunnossaan 1.3.2021. Päätöksen mukaan Suomessa olivat voimassa valmiuslain 3 §:n 5 kohdassa tarkoitetut poikkeusolot. Valmiuslain 3 §:n 5 kohdan mukaan vaarallinen tartuntatauti täyttää poikkeusolojen kriteerit, jos se on levinnyt hyvin laajalle ja vastaa vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta.Poikkeusolot todettiin, koska uusia koronatapauksia oli alkuvuonna Suomessa huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Tapausmäärät lisääntyivät huolestuttavan nopeasti rajoitustoimista huolimatta.
NordenBladet — Ministerit keskustelivat hallintopolitiikan ajankohtaisista aiheista. Yhteistyö ja kokemusten vaihto pohjoismaiden välillä hallinnon kehittämisen kysymyksistä on säännöllistä ja toisilta oppiminen tärkeää. Tapaaminen järjestettiin virtuaalisesti tänään 27.4.2021.”Olen iloinen, että tapaaminen järjestyi. Hyvinvointivaltio ja hyvä julkinen hallinto yhdistävät pohjoismaita. Julkisen hallinnon rooli on korostunut koronaepidemian aikana ja oppien vaihtaminen maidemme välillä on siksikin ajankohtaista”, ministeri Paatero sanoo. Suomi esitteli tapaamisessa ajankohtaisia hallintopolitiikan kehityshankkeita valtiovarainministeriön hallinnonalalta. Tapaamisessa käsiteltiin muun muassa kuntapolitiikan tulevaisuustyötä, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, alueellistamisen uudistamista Suomessa sekä toimeenpanovaiheessa olevia julkisen hallinnon strategiaa ja kansallista julkisten hankintojen strategiaa. Vastaavista hallintopolitiikan teemoista kuultiin tapaamisessa myös Ruotsin ajankohtaiset esimerkit. Keskustelussa nousivat esiin Suomea ja Ruotsia yhdistävät samankaltaiset yhteiskunnalliset haasteet, kuten väestön ikääntyminen ja julkisten palveluiden saatavuus eri puolilla maata. Molemmissa maissa yhteistyö kuntien, alueiden ja valtion välillä sekä kansalaisten luottamus hallintoon ja osallistumismahdollisuudet ovat julkisen hallinnon kehittämisen keskeisiä teemoja. Keskustelua ja vertaisoppi-mista eri teemoista sovittiin jatkettavan lähitulevaisuudessa.
NordenBladet — Merenkulun ympäristölainsäädäntöä uudistetaan. Samalla asetukseen tehdään muutoksia, jotka liittyvät etenkin EU:n uudistetun alusten jätteiden vastaanottoa satamissa koskevan direktiivin täytäntöönpanoon. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta 25. toukokuuta mennessä.Merenkulun ympäristönsuojelulakiin ja sitä koskevaan asetukseen tehdään muutokset, joita uudistettu alusjätedirektiivi ((EU) 2019/883) edellyttää. Direktiivin tavoitteena on parantaa jätteiden vastaanottoa ja käsittelyä satamissa, mikä vähentää merten roskaantumista ja vaarallisten aineiden, kuten öljyn päätymistä veteen. Myös alusten välisiä haitallisten ja vaarallisten lastien siirtoja ja polttoaineen toimituksia koskevaa sääntelyä täsmennetään.Satamien jätehuoltovaatimuksia tarkennetaanJätteiden käsittelyä koskevia vaatimuksia tarkennetaan asetuksella. Asetusluonnoksen mukaan jätteiden vastaanotto satamassa voidaan järjestää joko pysyvällä vastaanottolaitteella tai tarvittaessa tilattavalla vastaanottopalvelulla.Kaikkien satamien on laadittava jätehuoltosuunnitelma. Asetusluonnokseen on päivitetty direktiivin edellyttämällä tavalla vaatimukset, mitä sataman jätehuoltosuunnitelman tulee sisältää.Asetuksessa säädettäisiin siitä, että jätemaksun suuruus vaihtelee jätteen vaarallisuuden ja jätteestä syntyvien kustannusten mukaan. Lisäksi määriteltäisiin lähimerenkulku, joka on direktiivin mukainen peruste alentaa jätemaksuja.Asetuksessa säädettäisiin lisäksi varautumistoimista, joita satama-alueiden ulkopuolella edellytettäisiin, kun haitallisia lasteja siirretään alusten välillä tai polttoainetta toimitetaan aluksesta toiseen. Esimerkiksi vaarallisia lasteja siirrettäessä tai polttoainetta toimitettaessa aluksen on järjestettävä paikalle apualus, jolla on käytettävissään riittävä torjuntakalusto. Lisäksi säädettäisiin siitä, mitä tietoja aluksen on ilmoitettava ennakkoon viranomaisille, kun lasti siirretään tai polttoainetta toimitetaan.Merenkulun ympäristönsuojelusta annettuun asetukseen tehtäisiin myös teknisiä muutoksia.Mitä seuraavaksi?Alusjätedirektiivin edellyttämien muutosten kansalliseen lainsäädäntöön tulee olla voimassa 28.6.2021. Tuolloin voimaan tulivat myös uudistettu merenkulun ympäristönsuojelulaki sekä asetus.Merenkulun ympäristönsuojelulain uudistusta on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä vuodesta 2019 alkaen. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2021.
