NordenBladet — Suomessa valmisteltavat Omakannan koronatodistukset otetaan käyttöön vaiheittain.Toukokuun lopulla käyttöön otetaan kansallinen todistus koronarokotuksesta, joka sisältää tiedot henkilön saamista koronarokotuksista. Tätä koronarokotustodistusta voidaan käyttää esimerkiksi rajanylitystilanteissa niissä EU-maissa, jotka hyväksyvät kansallisen todistuksen koronarokotuksista. EU-maat voivat siis itse päättää hyväksyvätkö ne todistuksen rajanylitystilanteissa.Heinäkuussa otetaan käyttöön EU:n yhteinen koronatodistus, joka sisältää todistuksen koronarokotuksista, todistuksen negatiivisesta testituloksesta ja todistuksen sairastetusta koronavirustaudista. Tämä laajempi koronatodistus toimisi ja hyväksyttäisiin kaikissa EU-maissa, kun EU-asetus sähköisestä koronatodistuksesta on tullut voimaan. Asetus on tarkoitus hyväksyä kesäkuun lopussa ja jäsenmaiden tulee toimeenpanna se elokuun alkuun mennessä.Miksi Omakannan koronatodistus tehdään vaiheittain?Kansallinen todistus koronarokotuksista valmistuu ensin eli toukokuussa, koska sen kehittäminen ja tekeminen on pitkällä. Tietoja annetuista koronarokotuksista on jo saatavilla Kanta-palvelusta.EU:n yhteinen koronatodistus valmistuu myöhemmin, koska se voidaan ottaa käyttöön vasta, kun EU-asetus sähköisestä koronatodistuksesta on tullut voimaan. Samalla varmistetaan, että tiedot koronavirustesteistä on kattavasti ja laadukkaasti saatavilla kaikista terveydenhuollon toimintayksiköistä.Kansallinen todistus koronarokotuksesta voi jo toukokuussa helpottaa matkustamista, sillä se on helposti matkustajan saatavilla ja muut EU-maat voivat halutessaan sen hyväksyä, vaikka EU-asetus ei tuolloin ole vielä voimassa.Mitkä ovat koronatodistuksen hyödyt?Matkustajalle koronatodistus on helppo saada ja esittää: jokainen voi esittää todistuksen omalta mobiililaitteeltaan tai tulostaa sen paperille. Todistus on maksuton.Terveydenhuollon ammattilaisia ei tarvita todistuksen myöntämiseen: todistus muodostuu automaattisesti Omakanta-palvelussa ja terveydenhuollon voimavaroja säästyy muihin tehtäviin.EU-maiden on helppo lukea saapuvien matkustajien koronatodistukset, jotka ovat yhteneväiset koko EU:ssa. Maat päättävät itse, mitä todistuksia edellyttävät maahan saapuvilta ja edellyttävätkö ne esimerkiksi yhtä tai kahta rokoteannosta. EU-asetuksen mukaan jäsenmaiden on hyväksyttävä EU:n yhteinen koronatodistus, jos jäsenmaa hyväksyy myös muita vastaavia todistuksia.Miksi koronatodistusta tehdään Suomessa Omakantaan?Omakanta on kansalaisille tuttu, tietoturvallinen käyttöympäristö. Vuonna 2020 Omakannalla oli 2,7 miljoonaa käyttäjää. Omakannassa on mahdollista asioida myös alaikäisen huollettavan puolesta sekä maaliskuusta lähtien myös toisen täysi-ikäisen puolesta.Omakanta on kansalaisen oma verkkopalvelu, joka ainoana palveluna Suomessa näyttää kaikkialla terveydenhuollossa kirjattuja ja Kanta-palveluun tallennettuja hoitotietoja. Palvelun käyttö ei kuitenkaan ole kansalaiselle pakollista.Käyttäjältä Omakanta vaatii vahvan tunnistautumisen esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla.Koronatodistusta koskevat tiedot määritellään kansainvälisesti yhdenmukaisiksi ja Omakantaan toteutettava sähköinen koronatodistus noudattaa näitä määrityksiä.Voiko koronatodistuksen saada muualta kuin Omakannasta? Koska kaikki eivät käytä tai pysty käyttämään Omakanta-palvelua, henkilö saa halutessaan Omakannan koronatodistuksen rokotuksen antaneelta taholta. Jo nyt henkilö voi halutessaan saada koronatodistuksen terveydenhuollosta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) on linjannut kansallisen maaseutupolitiikan vision ja tavoitteet vuosille 2021–2027. MANE on myös linjannut maaseutupolitiikan temaattisen työn painopisteet ja asettanut apulaispääsihteerit.Kansallisen maaseutupolitiikan visiossa vuoteen 2027 monimuotoinen maaseutu on kansallinen menestystekijä, joka tarjoaa alustan ja ratkaisuja hyvälle elämälle, yrittäjyydelle, innovatiivisuudelle ja kestävälle yhteiskunnalle. Visiossa Suomea kehitetään kokonaisuutena vahvistaen paikallislähtöisiä mahdollisuuksia. Visiota toteutetaan kokonaisuuden ”Ajassa uudistuva maaseutu – maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille 2021–2027” kautta. Kokonaisohjelma toimii MANEn toimintaohjelmana ja on järjestyksessään seitsemäs maaseutupoliittinen kokonaisohjelma. Se avaa, millaista kansallista maaseutupolitiikkaa yhteiskunnalliset kehityskulut, kuten kestävyyskriisin hallinta, lisääntyvä paikkariippumattomuus, ihmisten monipaikkaisuus ja koronapandemia, edellyttävät maaseutualueiden näkökulmista.”Maaseutupolitiikassa tehdään tärkeää tulevaisuustyötä, mikä näkyy kokonaisohjelmassa. On erityisen tärkeää, että vastaamme koronapandemian voimistamiin ilmiöihin, kuten monipaikkaisuuden lisääntymiseen ja sen mahdollistamiseen entistä useammalle. Lisäksi on edistettävä maaseutualueiden elpymistä pandemiasta”, toteaa maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtajana toimiva maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.MANE on myös linjannut kokonaisohjelman toteuttamiseen liittyvän kehittämistyön painopisteet vuosille 2021-23. Painopisteet liittyvät uuden työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksiin, hyvän elämän edellytyksiin, nuoriin ja paikallisuuden merkitykseen sekä lapsiperheisiin. Painopisteisiin liittyy erilaisia alueellisia painotuksia. Painopisteiden pohjalta haetaan uusia maaseutupolitiikan temaattisia verkostohankkeita avoimen hankehaun kautta. Hankehaku avaamisesta tiedotetaan erikseen.MANE on asettanut apulaispääsihteerinsä. Hallinnon apulaispääsihteeriksi on asetettu erityisasiantuntija Hanna-Mari Kuhmonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Maaseutututkimuksen apulaispääsihteeriksi on asetettu tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta ja kansalaistoiminnan apulaispääsihteeriksi vuosille 2021-23 on asetettu kehittämispäällikkö Virpi Harilahti-Juola Maaseudun Sivistysliitosta.MANE tukee valtioneuvostoa poikkihallinnollisissa ja strategisesti tärkeissä kansallisten maaseutupoliittisten kysymysten valmistelussa ja toimeenpanossa. MANE linjaa kansallisen maaseutupolitiikan toteutusta ja sen kehittämistä. Maaseutupolitiikka on osa kansallisen aluekehittämisen kokonaisuutta, johon kuuluvat maaseutupolitiikan lisäksi kaupunkipolitiikka ja saaristopolitiikka. MANE on valtioneuvoston päätöksellä asetettu toimikaudeksi 1.3.2021– 31.12.2025Aiheesta lisää:
Ajankohtaista tietoa maaseutupolitiikan tantereelta sekä tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi saa maaseutupolitiikan neuvoston ylläpitämältä sivustolta maaseutupolitiikka.fiMaaseutupolitiikan neuvoston tietosivu

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vaasalaiset energia-alan yritykset ja kolme alueen korkeakoulua perustivat vuonna 2018 Digitalisaatio Akatemian. Sen tavoitteena on ollut vahvistaa opiskelijoiden digitaitoja sekä tukea heidän työllistymistään alueen yrityksiin. Näin on saatu alueen yritykset ja osaava työvoima lähemmäs toisiaan.Työ- ja elinkeinoministeriö on rahoittanut Vaasan yliopiston InnoLabin toteuttaman tutkimus- ja kehityshankkeen, jonka loppuraportti julkaistiin 27.4.2021. Hankkeessa mallinnettiin Digitalisaatio Akatemiaa. Raportissa kuvataan Digitalisaatio Akatemiassa mukana olleiden opiskelijoiden, yritysten ja korkeakoulujen edustajien kokemuksia verkostoyhteistyöstä.Digitalisaatio Akatemia -malli hyödynnettävissä osaajien sitouttamiseksi myös muilla alueillaYritysten ja korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä on edistetty kotimaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden jäämistä alueelle opintojen päätyttyä. Yrityksille tärkeiden digitaitojen lisäksi Digitalisaatio Akatemian käyneet opiskelijat ovat oppineet esimerkiksi projektinhallintataitoja. Nämä taidot ovat parantaneet opiskelijoiden valmiuksia työskennellä energiasektorilla.Loppuraporttia voidaan käyttää käsikirjana. Digitalisaatio Akatemia -mallia voidaan hyödyntää perustettaessa vastaavia yksiköitä muualle Suomeen sekä keskustelussa korkeakoulutettujen osaajien sitouttamisesta Suomeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt liikunta- ja urheiluseuroille lähes 4,5 miljoonaa euroa seuratoiminnan kehittämistukea. Seuratuen avulla lisätään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia sekä tuetaan paikallisen seuratoiminnan elinvoimaisuutta.Seuratukea myönnettiin yhteensä 408 hankkeelle. Niistä uusia hankkeita on 284 ja jatkoa aiemmalle hankkeelle on 124. Avustukset kohdistuvat 109 eri kuntaan. Seurojen yhteishankkeita on 43. Avustusta saavissa hankkeissa on esillä suomalaisen seuratoiminnan laaja kirjo ja moninaisuus.Tämän vuoden hankkeissa on erityisen paljon esillä nuorten drop outin vähentäminen. Toimintaa kehitetään joko perustamalla erityisesti yli 13-vuotiaille ja sitä vanhemmille omia harrasteryhmiä, ottamalla nuoria mukaan seuran kehittämiseen, kouluttamalla nuoria ohjaaja-, toimitsija- ja tuomaritehtäviin. Lisäksi on hankkeita, joissa lähdetään toteuttamaan nuorten toivomia ja esittämiä toimenpiteitä.Erityisliikunnan hankkeita on aiempaa enemmän ja perheliikuntaa lisätään myös laajasti. Vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten liikunnan tukeminen nousi tämän vuoden haussa uudeksi alatavoitteeksi hallitusohjelman linjauksen mukaisesti. Kaikkiaan 152 avustusta saavassa hankkeessa osa avustuksesta menee suoraan vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten liikunnan tukemiseen joko harrastemaksuihin tai välinehankintoihin kohdentuen.Myönnetyt avustukset ja tietoa seuratoiminnan kehittämistuesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansalaisten näkemyksiä ja kehitysehdotuksia päästövähennystoimista käsiteltiin ilmastotoimia arvioivassa kansalaisraadissa. Raadin julkilausuma on puntaroitu kansalaismielipide siitä, kuinka toimet voitaisiin toteuttaa siten, että ne ovat mahdollisimman vaikuttavia, mutta samalla kohtelevat kansalaisia oikeudenmukaisesti. Raadin tilasi ilmastopolitiikan pyöreä pöytä yhdessä ympäristöministeriön kanssa, ja raadin toteuttivat Turun yliopiston tutkijat.Raadin tehtävä oli arvioida vuoteen 2035 ulottuvan uuden ilmastosuunnitelman piiriin kuuluvien toimien oikeudenmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä muodostaa aiheesta julkilausuma. Raati keskusteli erityisesti kansalaisia koskevista asumisen, liikkumisen ja ruoan päästövähennystoimista.Keskustelun pohjana oli ympäristöministeriön laatima toimenpidelistaus, joka sisälsi 14 ilmastosuunnitelman piiriin kuuluvaa mahdollista toimenpidettä. Julkilausuma sisältää raadin arvion ehdotettujen toimenpiteiden reunaehdoista vaikuttavuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmista sekä raadin esittämiä uusia ja täydentäviä toimenpide-ehdotuksia.Talousvaikutukset aiheuttavat huolta, vaikka ilmastonmuutosta halutaan hillitäJulkilausuman yleisissä huomioissa raati nostaa esiin, että ilmastotoimet aiheuttavat kansalaisiin kohdistuvien taloudellisten vaikutusten vuoksi huolta, vaikka ilmastonmuutoksen hidastamiseksi halutaan toimia. Raadin mielestä on myös tärkeää, että yksilölliset ja alueelliset erot otetaan huomioon uuden ilmastosuunnitelman toimissa.Raadin jäsenistä 30 äänesti julkilausuman hyväksymisen puolesta, 2 äänesti tyhjää ja 1 oli poissa. Julkilausuma kokonaisuudessaan on raadin yhteinen kannanotto, mutta yksittäisillä raatilaisilla oli halutessaan mahdollisuus jättää eriävä mielipide julkilausumasta tai työskentelystä. Raadin loppukyselyn yhteydessä kerättävät eriävät mielipiteet julkaistaan kokonaisuudessaan raadin loppuraportissa.Asiantuntijatieto raadin puntaroinnin tukenaRaati kokoontui verkossa 22.4. ja 24.–25.4. Raadin osallistujat rekrytointiin 8 000:lle satunnaisesti valitulle suomalaiselle lähetetyllä kyselyllä. Vapaaehtoiseksi ilmoittautuneista tutkijat muodostivat raatiin kutsuttavan joukon satunnaisotannan ja kiintiöinnin avulla siten, että raadissa olivat mahdollisimman hyvin edustettuina eri väestöryhmät iän, sukupuolen, asuinpaikan ja koulutustaustan suhteen. Kaikista kutsutuista 37 vahvisti osallistumisensa, ja lopulta 33 henkilöä osallistui raadin työskentelyyn alusta loppuun.Raatilaiset perehtyivät aihepiiriin taustamateriaalin avulla ja kuulemalla eri aihealueiden asiantuntijoita. Raati puntaroi saamaansa tietoa ja eri näkökantoja ilmastotoimiin pienryhmissä ja yhteiskeskusteluissa.Raadin julkilausumaa käsitellään ilmastopolitiikan pyöreän pöydän kokouksessa 3. toukokuuta, ja raadin antia hyödynnetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa. Tulosten käsittely jatkuu ilmastosuunnitelman laadinnan tueksi asetetussa työryhmässä. Ilmastosuunnitelman luonnos valmistuu kesällä 2021.Tutkijoiden kirjoittama kansalaisraadin loppuraportti valmistuu kesäkuussa 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on hyvä esimerkki mahdollisuudesta vahvistaa hyvinvointia ja hillitä julkisten menojen kasvupainetta.Suunnitteilla on tyypin 2 diabeteksen (T2D) ehkäisyyn keskittyvä hanke, jonka keväällä 2020 valmistuneesta yhteiskunnallisen hyödyn kansallisesta mallinnuksesta vastasi Itä-Suomen yliopiston professori Janne Martikaisen johtama tutkimusryhmä.
Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus vastaa hankkeen suunnittelusta– T2D-ehkäisyhankkeen valmisteluprosessi on ollut koronan seurauksena oikeastaan kokonaan pysähdyksissä keväästä 2020 lähtien. Kunnilla ei ole ymmärrettävästi ollut mahdollisuuksia työstää kanssamme kansallisen mallinnuksen pohjalta tarkempia kunta- ja/tai aluekohtaisia versioita, jotka ovat lähtökohtana käytännön toiminnalle. Nyt ajattelemme kuitenkin olevan mahdollista käynnistää kuntakohtainen työskentely uudestaan, kertoo hankkeen tilanteesta vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen johtaja Mika Pyykkö.– Toivomme tyypin 2 diabeteksesta ja itse asiassa samalla oikeastaan kaikkien tarttumattomien tautien ehkäisystä kiinnostuneiden kuntien ottavan yhteyttä Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskukseen kesäkuun loppuun mennessä. Näin osaamme varautua ja sopia kuntien kanssa mallinnusprosessin käynnistämisestä heti kesälomakauden jälkeen, Pyykkö kertoo.
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisytoimilla merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen säästöpotentiaali– Tyypin 2 diabeteksen (T2D) riskiryhmään kuuluu Suomessa 40–80-vuotiaista 700 000 henkilöä. Odotetut elinaikaiset T2D-liitännäiset yhteiskunnalliset kokonaiskustannukset ovat nykyarvossa lähes 9 miljardia euroa. Elintapainterventioiden avulla kokonaiskustannuksia voitaisiin vähentää miljardilla, jopa kahdella miljardilla eurolla. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisytoimet mahdollistavat siten merkittävän kansanterveydellisen ja -taloudellisen säästöpotentiaalin. Samalla puhumme luonnollisesti yksilötasolla lisääntyneestä terveydestä ja hyvinvoinnista, kertoo professori Janne Martikainen.– Samanaikaisesti väestötasolla voitaisiin tuottaa 73 000–146 000 laatupainotettua lisäelinvuotta, kun T2D ja siihen liittyvien liitännäissairauksien ilmaantuvuutta saataisiin vähennettyä. Yksilötasolla odotettu kokonaiskustannus on nykyarvossa keskimäärin 13 500 euroa ja vastaavasti saavutettavissa oleva säästöpotentiaali 1 600–3 200 euroa.
– Herkkyysanalyysien tulosten perusteella elintapainterventioihin sijoitetut kustannukset on mahdollista saada takaisin 3–12 vuodessa, riippuen intervention oletetusta kustannuksesta, vaikuttavuudesta ja lähtötilanteen T2D-riskistä, Martikainen painottaa.
Yhteiskunnan näkökulmasta kustannussäästöjä voidaan saavuttaa kohdistamalla ehkäisytoimia erityisesti työikäiseen kohonneessa riskissä olevaan väestöön, mutta elintapainterventioiden kohdentaminen iäkkäämmille ikäryhmille tuottaa väestötasolla suhteellisesti enemmän laatupainotettuja lisäelinvuosia.
Mikä on vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus?Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen toiminta käynnistyi työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä tammikuussa 2020. Osaamiskeskus tukee koko julkista sektoria vaikutusten hankinnassa esimerkiksi SIB-mallia hyödyntäen ja erityisesti ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan näkökulmasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tämän vuoden Suomi-palkinnot on jaettu ansioituneille taiteilijoille ja toimijoille. Palkinnon saavat laulaja-lauluntekijä Mikko Alatalo, näyttelijä Eero Aho, elokuvaohjaaja Virpi Suutari, kustantaja Anna-Riikka Carlson, Ilosaarirock, lastenmusiikkiyhtye Fröbelin Palikat sekä Suomussalmella sijaitseva Hiljainen kansa -ympäristötaideteos.Kukin palkittu saa 17 100 euroa. Suomi-palkintoa on jaettu vuodesta 1993. Suomi-palkinnoista päättää tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.PalkintoperustelutLaulaja-lauluntekijä Mikko AlataloLaulaja-lauluntekijä Mikko Alatalon rikas ja syvälle luotaava ura on kestänyt 50 vuotta. Hänen monipuolinen tuotantonsa kattaa niin Suomi-rokin, iskelmät, kupletit, balladit, lastenlaulut kuin kantrimusiikinkin. Alatalon musiikki kertoo rakkaudesta, kaipuusta, ilosta, uhosta ja surusta luontevan koskettavasti. Hänen ilmaisuvoimaiset tarinansa yhteiskunnan murroksesta ja muuttoliikkeestä levytrilogiassa Siirtomaasuomen laulut ovat keskeinen osa Suomen populaarimusiikin historiaa. Pitkällä kansanedustajaurallaan 2003–2019 Mikko Alatalo on tullut tunnetuksi tekijänoikeuksien sinnikkäänä ja menestyksekkäänä puolestapuhujana. Näyttelijä Eero AhoVaikuttava ura on kuljettanut Eero Ahon teatterista elokuviin, TV-sarjoihin ja ihmisten sydämiin. Hän on saanut lukuisia kansainvälisiä ja kotimaisia palkintoja roolitöistään sekä teatterissa että elokuvissa. Aho on nähty teattereissa ympäri Suomen ja jotkut hänen elokuvarooleistaan, kuten Rokan rooli Tuntematon sotilas -elokuvassa vuonna 2017, ovat kirjoittautuneet saman tien historiaan. Hän on näyttelijänä heittäytyvä, lahjakas ja monipuolinen.Elokuvaohjaaja Virpi SuutariVirpi Suutari on tehnyt dokumentteja syrjäytyneistä, rikkaista, yrittäjistä, pariskunnista, sodasta ja lapsista. Viime vuonna julkaistu dokumentti Aalto toi uutta näkökulmaa arkkitehtineron työskentelyyn ja nosti esiin Aallon ja hänen ensimmäisen vaimonsa Ainon välisen herkän suhteen. Dokumenttiin osaksi otetut arkistoaineistot laajensivat moniäänisellä kerronnalla kuvaa erikoislaatuisesta ihmisestä.Suutari on nähnyt kuvattavaa siellä, missä sitä ei aina nähdä. Hän on antanut äänen erilaisille yhteiskunnan ryhmille ja yksilöille, silmän tasalta ja suurella lämmöllä – ilman ivaa tai arvottamista. Kustantaja Anna-Riikka CarlsonAnna-Riikka Carlson on keskusteluun ja kohtaamisiin uskova kirja-alan vaikuttaja, jonka avarakatseisuus ulottuu yli yksittäisten kustantamojen ja erilaisten kuppikuntien rajojen. Hänen sydämensä sykkii kirjallisuudelle – uudelle ja vanhalle, perinteelle ja tulevaisuudelle. Hän on dynaamisen kiinnostunut kirjallisuuden uusista muodoista, digitaalisuudesta ja äänikirjoista. Carlson on elänyt kirjoille vuosikymmeniä, ensin perustamansa kustantamo Avaimen heittäytyvänä luotsina, sittemmin WSOY:n kustantajana.Carlson on rohkea, kekseliäs ja herkästi uusista ideoista innostuva kirjankustantaja, joka uskoo kirjan ja kirjallisuuden voimaan. IlosaarirockIlosaarirock on pitkäikäinen kulttuuritapahtuma, joka on säilyttänyt persoonallisen tunnelmansa vuosikymmenestä toiseen. Joensuun popmuusikot ry on tuonut Suomeen merkittäviä artistivieraita ja samalla tukenut paikallista musiikkitoimintaa.Ilosaarirockissa lämmittää talkoohenki. Ilosaarirockilla on erittäin suuri paikallinen merkitys, joka näkyy ja tuntuu festivaalin tunnelmassa. Kunnianhimoinen, laaja ja laadukas tapahtuma vetää Joensuun laululavalle musiikinystäviä eri puolelta Suomea. Lastenmusiikkiyhtye Fröbelin PalikatRock-vaikutteista lastenmusiikkia soittava Fröbelin Palikat on viihdyttänyt ja liikuttanut suomalaisia lapsia ja heidän vanhempiaan yli kolme vuosikymmentä. Fröbelin Palikoiden tahdissa on heiluttu joukolla liikunta- ja konserttisaleissa, kouluissa, kodeissa, pihoilla, puistoissa sekä henkilöautojen etu- ja takapenkeillä. Fröbelin Palikoiden musiikki on rytmikästä, mukaansatempaavaa, liikuttavaa ja pedagogisesti oivaltavaa. Lisäksi Fröbelin Palikoiden visuaalinen viestintä on raikasta ja kekseliästä. Hiljainen kansa -ympäristötaideteos, Suomussalmen kunta ja Työpaja HanslankaritHiljainen kansa on omaperäinen ja ihastuttava, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ilmiö. Tanssitaiteilija Reijo Kela loi vuonna 1988 tanssiesitystään varten ympäristötaideteoksen Hiljainen kansa, joka on jatkanut omaa elämäänsä vuodesta 1994 lähtien nykyisellä paikallaan Suomussalmella, viitostien varrella. Hiljaisesta kansasta on muodostunut kainuulaisten ikioma ympäristötaideteos, jonka nykyään omistaa Suomussalmen kunta. Teos on mitä parhain esimerkki elävästä talkooperinteestä ja aktiivisesta yhteisöllisyydestä. Suomussalmen kunnan Työpaja Hanslankarit huolehtii 900 hahmon kunnostamisesta ja hyvinvoivana säilymisestä. Joka kevät ja syksy hahmoille vaihdetaan talkoilla uudet vaatteet ja kampauksia korjataan. Hiljaisen kansan alue on tarjonnut vuosien mittaan näyttämön myös erilaisille tapahtumille ja performansseille. Viime vappuna koronan riehuessa hiljainen kansa järjesti iloisen yllätyksen: satoja erivärisiä vappupalloja ilmestyi ukkojen ja akkojen käsiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on 1.4.2021 käynnistänyt kaksivuotisen Osaavat-hankkeen, jonka tavoitteena on tehostaa viharikosten ja häirinnän vastaista työtä. Tavoitteisiin pyritään erityisesti eri alojen ammattilaisten osaamista kehittämällä.Hankkeessa muun muassa koulutetaan poliiseja ja koulutussektorin viranomaisia. Lisäksi suunnitellaan viharikosten ja syrjinnän vastaisen työn osaamiskeskus ja testataan keskuksen toimintoja. Vihapuhe ja viharikokset ovat yhteiskunnallinen ongelma huolimatta siitä, että niiden tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi on tehty monia toimia. Esimerkiksi oikeusministeriön koordinoimissa Against Hate- ja Tiedolla vihaa vastaan -hankkeissa on kehitetty tiedonkeruuta ja paikallistason yhteistyötä viharikosten ja häirinnän vastaisen työn hyväksi.Oikeusministeriön hankekumppaneina toimivat sisäministeriö, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto sekä Anti-Racist Forum ry. Hanketta rahoittaa Euroopan komission Rights, Equality and Citizenship -ohjelma, ja sen toimikausi on 1.4.2021– 31.3.2023. Viharikoksiin ja vihapuheeseen puutuvat toimet ovat osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n maatalousministerit kokoontuivat 26. toukokuuta puheenjohtajamaa Portugalin johdolla epäviralliseen videokokoukseen keskustelemaan unionin yhteisestä maatalouspolitiikasta (CAP), maataloustuotteiden markkinoista ja kansainvälisestä kaupasta. CAP-keskustelu keskittyi yhteen tärkeimmistä CAP-neuvottelujen kokonaisuuksista eli ympäristö- ja ilmastotoimenpidekokonaisuuteen (nk. vihreä arkkitehtuuri). Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.CAP-uudistuksen neuvottelut ovat loppusuoralla ja Portugali tavoittelee asiasta sopua EU-instituutioiden välillä toukokuun lopussa. Portugali selvitti videokokouksessa ministerien kompromissihalukkuutta avainkysymyksissä, jotta neuvotteluissa voitaisiin edetä erityisesti vihreässä arkkitehtuurissa.Ministerit tukivat Portugalia neuvotteluissa etenemisessä, mutta korostivat, että vihreässä arkkitehtuurissa tulee säilyttää mm. neuvoston yleisnäkemykseen sisältyneet joustot. Jäsenmaat korostivat erityisesti myös, että ehdollisuuden vaatimuksissa otetaan huomioon jäsenmaiden luonnonolosuhteet. ”Vihreässä arkkitehtuurissa on löydettävä tasapainoinen kokonaisuus ekojärjestelmien, niiden rahoituksen, ehdollisuuden vaatimusten ja II pilarin ympäristö- ja ilmastotoimien välillä. Kompromissia haettaessa ei saa unohtaa myöskään yksinkertaistamista”, ministeri Jari Leppä korosti.CAP-neuvottelut jatkuvat tiiviissä tahdissa koko toukokuun. Maatalousministereiden on tarkoitus kokoontua maatalous- ja kalastusneuvoston ylimääräiseen kokoukseen seuraavaksi toukokuun puolen välin jälkeen. Komissio antoi videokokouksessa myös katsauksen maataloustuotteiden markkinoista. Ne ovat komission mukaan vakaat ja moni ala on toipumassa COVID-19-kriisistä, mutta viime aikoina sääolosuhteet, kuten hallat ovat koetelleet eri Euroopan maiden viljelyksiä. Esimerkiksi Ranskassa ja Kreikassa hallatuhot ovat olleet mittavia. Lisäksi komissio päivitti tilannetta kansainvälisestä kaupasta. Ministerit korostivat, että kauppaneuvotteluissa tulee edistää kestävän kehityksen ja Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita ja pyrkiä tasapainoiseen pelikenttään EU:n tuottajiin kohdistuvien vaatimusten ja tuontituotteita koskevien vaatimusten välillä. ”Kauppapolitiikalla on tärkeä rooli vihreän siirtymän tukemisessa ja kestävien ja vastuullisten arvoketjujen edistämisessä. Voimme edistää vastuullisuutta globaalisti ja tarjota omille tuottajillemme tasaisemmat kilpailumahdollisuudet edistämällä EU:ssa käytössä olevien tuotantostandardien kaltaisia standardeja globaalisti”, ministeri Leppä painotti. Videokokouksen muissa asioissa keskusteltiin eläinten hyvinvointistrategian arvioinnista ja elintarvikkeiden raaka-aineena käytettävien kananmunien merkinnöistä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja Viron talous- ja rakenneministeri Taavi Aas allekirjoittivat 26.4.2021 yhteisymmärryspöytäkirjan maiden välisestä liikenneyhteistyöstä.Yhteisymmärryspöytäkirja mahdollistaa liikennealan välisen yhteistyön ja valtioiden välisen tiedonvaihdon suurten liikennehankkeiden edistämiseksi. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi Helsinki-Tallinna-tunnelihanke, Rail Baltica -hanke, EU:n laajuiset liikenneverkot ja Pohjanmeri-Itämeri-ydinverkkokäytävä. Yhteisymmärryspöytäkirja luo myös paremmat mahdollisuudet EU-rahoituksen hakemiseen hankkeille.Yhteisymmärryspöytäkirjalla valtiot eivät sitoudu yksittäisiin hankkeisiin.”Suomella ja Virolla on erittäin kunnianhimoisia raideliikenteen projekteja käynnissä. Maamme ja pääkaupunkimme sijaitsevat samoilla EU:n ydinverkkokäytävillä, jotka laajenevat pian. Hyödyntääksemme sen tuomat mahdollisuudet meidän on viisasta kehittää liikennejärjestelmiämme hyvässä yhteistyössä ja tiiviisti tietoa vaihtaen. Tavoitteena on oltava se, että Suomen ja Viron liikennejärjestelmät toimivat multimodaalisesti yhteen tarjoten laadukkaat ja kestävät yhteydet pohjoisen ja keskisen Euroopan välisille matkoille sekä kuljetuksille”, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Viron talous- ja rakenneministeri Taavi Aas on tyytyväinen, että Suomi ja Viro ovat sopineet Helsinki-Tallinna-tunnelihankkeen ja Rail Baltican yhteisestä perustasta. ”Rail Baltican ei pitäisi päättyä Tallinnaan vaan jatkua Helsinkiin. Tunnelin liittäminen TEN-T-verkkoon toimii uutena rahdin kuljetusväylänä Eurooppaan. Se myös yhdistää Tallinnan ja Helsingin kaksoiskaupungiksi.”Helsinki-Tallinna-tunnelihanke todetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa ainutlaatuiseksi tulevaisuuden hankkeeksi, joka edellyttäisi innovatiivisia toimia ja monipuolisia rahoituslähteitä. Yhdessä Rail Baltican kanssa se muodostaisi nopean pääsyn Keski-Eurooppaan.FinEst Link -projekti julkaisi helmikuussa 2018 Helsinki-Tallinna-rautatietunnelin selvityshankkeen tulokset. Suomen ja Viron liikenne- ja viestintäministeriöiden sekä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien edustajat arvioivat työryhmässä jatkotoimia tämän selvityksen pohjalta. Tunneliin liittyvästä yhteistyöstä keskusteltiin mm. Suomen ja Viron hallitusten yhteiskokouksessa toukokuussa 2018.Yhteisymmärryspöytäkirja on voimassa vuoteen 2030 asti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi