NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla edelleen rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Asetuksen muutos tulee voimaan 30. huhtikuuta klo 00.
Valtioneuvosto arvioi 29. huhtikuuta rajoituskokonaisuutta alueellisen epidemiatilanteen pohjalta. Rajoituksia arvioidaan viikoittain. Perustason alueilla on ollut kevyemmät rajoitukset kuin pahiten epidemiasta kärsivillä alueilla.
Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä 30.4.2021 lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Asiakaspaikkarajoitus ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.
Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.
Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Kanta-Hämeessä 23.4. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on kolmasosa asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä puolet asiakaspaikoista.
Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Itä-Savon sairaanhoitopiirissä 23.4. lukien Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on kolmasosa asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista.
Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.
NordenBladet — Hallitus esittää, että kesäkuun 2021 loppuun voimassa olevia työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatketaan syyskuun 2021 loppuun. Tavoitteena on turvata palkansaajien toimeentuloa tilanteissa, joissa työllistyminen päättyy väliaikaisesti tai kokonaan koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten johdosta. Myös työn vastaanottamista ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden tukemista jatketaan esitetyillä lakimuutoksilla.
Työttömyysturvan suojaosan korotusta jatkettaisiinTyöttömyysetuuden suojaosan korotusta jatkettaisiin 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa (279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana) syyskuun 2021 loppuun. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön työnhakija voi ansaita ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.
Liikkuvuusavustuksen matka-ajan edellytys pysyisi lyhennettynäLiikkuvuusavustusta voitaisiin edelleen väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittäisi kaksi tuntia nykyisen kolmen tunnin sijaan. Liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.
Työttömyysetuutta voitaisiin myös jatkossa maksaa laajennetusti ennakkonaTyöttömyysetuutta voitaisiin väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen perusteella ennakkona ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta tavanomaisen kahden kuukauden sijaan.
Etuushakemusten käsittelyn kevennystä jatkettaisiin
Työttömyysetuuden sovittelussa niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista palkkaa ei sovellettaisi ennen 1.10.2021. Myös yritystulojen sovittelua yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen jatkettaisiin.
Yrittäjien työmarkkinatuki
Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Väliaikainen säännös on nykyisellään voimassa 30.6.2021 asti. Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle esitysluonnoksen, jolla yrittäjien oikeutta työmarkkinatukeen jatkettaisiin. Lausuntokierros päättyy 30.4.2021. Tarkoituksena on antaa hallituksen esitys lakimuutoksesta mahdollisimman pian tämän jälkeen.
NordenBladet — Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten laajeneminen kolmelle uudelle kaupunkiseudulle on vahvistunut. Valtio sekä Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseudut saivat sopimusneuvottelut päätökseen. Laajenemisen myötä MAL-sopimusten piirissä on 55 prosenttia Suomen asukkaista.
Sopimukset tulevat voimaan, kun seudut ja valtioneuvosto ovat hyväksyneet ne.ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseudut tiedottavat
MAL-sopimukset laaditaan vuosille 2021-2031. Sopimukset vahvistavat kaupunkiseudun kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion välistä yhteistyötä. Sopimuksissa määritellään tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet lähivuosien asuntotuotannolle sekä kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle.Sopimusten myötä valtio tukee asuntotuotantoa kunnallistekniikka- ja käynnistysavustuksin, joilla lisätään kohtuuhintaisia asuntoja seuduilla. Rakentamisen ilmastopäästöjen vähentämiseksi puurakentamista tuetaan avustuksella, joka on 5 000 euroa uutta asuntoa kohti.Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on tyytyväinen, että kehittäminen valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyönä entisestään vahvistuu. ”MAL-sopimukset tukevat hiilineutraaliustavoitteitamme, kaupunkiseutujen elinvoimaa ja sujuvan arjen rakentamista”, Mikkonen kuvaa.
”On hienoa, että Jyväskylä, Kuopio ja Lahti vauhdittavat puurakentamista ja sitoutuvat poistamaan asunnottomuutta. Seudut ovat etunenässä ennakoimassa myös maankäyttö- ja rakentamislain muutoksia ja laativat digitaalista tietoa hyödyntävät kaupunkiseutusuunnitelmat”, Mikkonen kiittää.Kaupunkiseuduilla parannetaan pyöräilijöiden ja kävelijöiden olosuhteita ja joukkoliikenteen palveluita. Lisäksi sujuvoitetaan liikennejärjestelmää ja parannetaan liikenteen turvallisuutta.”Alueiden ja valtion sopimuksellinen yhteistyö vahvistuu entisestään uusien MAL-sopimusten ansiosta. Kestävä kaupunkiliikenne parantaa elämänlaatua ja edistää ilmastotavoitteita”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kiittää.
”Kun MAL-sopimusten konkreettiset toimet toteutetaan, joukkoliikenteestä, kävelystä ja pyöräilystä tulee entistäkin houkuttelevampaa. Se on teko yhdenvertaisuuden ja ympäristön puolesta. Sopimukset ovat myös tärkeä osa 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, joka tähtää kestävyyteen, tehokkuuteen ja saavutettavuuteen”, Harakka sanoo.
Valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyö syvenee”Jyväskylä on todella tyytyväinen sopimuksen syntymiseen, sillä se syventää entisestään kaupungin ja valtion välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä. Sitoudumme vahvasti siihen, että yhtenä maan kasvukeskuksista sekä merkittävänä liikenteen solmukohtana, tuomme valtakunnalliseen kehittämistyöhön näkökulmia, joilla vahvistetaan koko maan kilpailukykyä ja elinvoimaa”, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto tiivistää.
”Jo MAL-sopimuksen valmisteluprosessi on edistänyt kaupunkiseudun kumppanuutta, aitoa yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa. Uskon, että tämä sama tulee tapahtumaan suhteessa valtioon kumppanuuden noustessa sopimuksen myötä uudelle tasolle. On kehittävää työskennellä yhdessä pitkäjänteisesti myös toisten MAL-sopimuskaupunkien kanssa”, iloitsee Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.
Lahti on kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijöitä ja Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021. Lahden kaupunkiseudulla MAL-sopimus on tärkeä osa hiilineutraalin tulevaisuuden rakentamista ja Lahden kaupungin tavoitteena on hiilineutraalius jo vuonna 2025.
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen korostaa MAL-sopimuksen merkitystä kestävän kaupunkikehityksen kannalta: ”MAL-sopimus on ollut Lahden seudun tavoitteena jo pitkään. Se vahvistaa asemaamme suurena kaupunkiseutuna ja varmistaa seudun pitkäjänteisen kehittämisen. Tiivis yhteistyö valtion kanssa mahdollistaa myös rohkean etenemisen kestävän kaupunkiseudun kehittämisessä.”
Sopimuksia on tehty vuodesta 2012. Niistä on muodostunut tehokas keino kehittää kaupunkiseutuja pitkäjänteisesti ja kestävästi. Valtio sekä Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseudut solmivat viimeksi MAL-sopimukset lokakuussa 2020. Hallitusohjelma pidensi MAL-sopimukset 12-vuotisiksi ja linjasi, että sopimuksia voidaan laajentaa yli 100 000 asukkaan kaupunkikeskuksiin. MAL-menettelyn jatkamisesta on linjattu myös 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa eli Liikenne 12 -suunnitelmassa, josta valtioneuvosto päätti 15. huhtikuuta 2021.
Mitä seuraavaksi?
Sopimukset käsitellään kuntien poliittisissa elimissä ja valtioneuvostossa, minkä jälkeen sopimukset allekirjoitetaan. Toimenpiteet koskevat erityisesti vuosia 2021-2023 ja sopimukset päivitetään vuoden 2023 loppuun mennessä.
Valtion puolesta sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
NordenBladet — Oikeusministeriö ja THL ovat tarkentaneet kunnille annettuja ohjeita siitä, miten karanteenissa ja erityksessä olevat äänestäjät otetaan huomioon äänestysjärjestelyissä korona-aikana.
Lisäohjeistus sisältää täsmennyksiä karanteenissa ja eristyksessä olevien äänestämiseen ja vaalivirkailijoiden rokottamiseen. Eristyksessä olevien äänestäminen voi olla mahdollista kotiäänestyksessä ja vaalipäivänä ohjeessa kuvatuilla reunaehdoilla ja tartuntatautilääkärin päätöksellä. Täsmennykset on tehty keskusvaalilautakunnille, kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille ja vaalilautakunnille annettuihin ohjeisiin, joissa käsitellään kuntavaalien järjestämistä koronapandemian aikana.
Oikeusministeriö on valmistellut terveysturvallista äänestämistä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä kansainvälinen tasa-arvopalkinto jaetaan tänä vuonna kolmatta kertaa. Palkinto on huomattava, 300 000 euroa. Palkinnon saajaa voi ehdottaa 16.5.2021 saakka.
Palkinto myönnetään henkilölle tai toimijalle, joka on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa kansainvälisesti merkittävällä tavalla. Palkinnon saaja ohjaa palkintosumman edelleen jollekin sukupuolten tasa-arvoa vahvistavalle kohteelle.Ensimmäisen palkinnon sai vuonna 2017 Saksan liittokansleri Angela Merkel, joka on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista henkilöistä ja esikuva monelle naiselle ja tytölle. Vuonna 2019 palkinto annettiin naisten oikeuksia ajavalle Equality Now -järjestölle. Nominate a candidate for the 2021 International Gender Equality Prize
NordenBladet — Neuvottelukunnan tehtävänä on käsitellä virkamiesetiikkaan liittyviä asioita ja antaa valtion virastojen pyynnöstä lausuntoja virkamieseettisistä kysymyksistä. Neuvottelukunta on toiminnassaan riippumaton. Valtioneuvosto on asettanut neuvottelukunnan toimikaudeksi 1.5.2021 – 30.4.2025.
Valtionhallinnon viranomaisten ja valtion virkamiesten toiminnan korkea eettinen taso on tärkeää valtiota kohtaan tunnetun luottamuksen kannalta. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii oikeustieteiden tohtori Pekka Vihervuori. ”Eettinen toimintatapa julkishallinnossa edellyttää aina toiminnan lainmukaisuutta, mutta kyse on usein myös jostakin vielä enemmästä hyvän hallinnon turvaamiseksi. Tässä yhteistyössä lakisääteisel-lä ja riippumattomalla valtion virkamieseettisellä neuvottelukunnalla on oma merkittävä osuutensa, edistämällä keskustelua ja ottamalla kantaa tärkeisiin yleisiin kysymyksiin. Neuvottelukunnan rooli on neuvoa-antava, eikä sen tehtävänä ole ottaa kantaa yksittäistapauksiin tai ratkaista niitä”, sanoo Vihervuori.
Valtion virkamieseettisen neuvottelukunnan tehtävänä on: tehdä aloitteita ja antaa yleisiä suosituksia virkamiesetiikasta sekä toimia päätöksenteon tukenaantaa valtion virastojen pyynnöstä lausuntoja virkamieseettisistä kysymyksistäedistää virkamiesetiikkaa koskevaa keskusteluasuorittaa harkintansa perusteella valtiovarainministeriön sille esittämät virkamieseettisiä kysymyksiä koskevat tehtävätNeuvottelukunnan antamat lausunnot ja suositukset ovat luonteeltaan neuvoa-antavia eivätkä ne ole oikeudellisesti sitovia. Valtion virkamieseettinen neuvottelukunta on pysyvä toimielin, joka toimii valtiovarainministeriön yhteydessä. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan.
NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia, THL, sisäministeriö ja poliisi vetoavat ihmisiin vappua edeltävän viikon aikana yhteisellä kampanjalla, joka kehottaa viettämään vapun juhlapäivät koronaturvallisesti voimassa olevat rajoitukset huomioiden.
– #OmassaKuplassa-kampanja muistuttaa ihmisiä siitä, ettei vielä ole syytä kokoontua juhlistamaan vappua kuin korkeintaan pienellä porukalla lähipiirin kesken eli niin sanotusti omassa kuplassa. Kampanja kehottaa myös miettimään, voisiko vappua viettää tänä vuonna kokonaan etänä vaihtoehtoisen vapputekemisen, kuten esimerkiksi tänäkin vappuna toteutettavien virtuaalisten vappukonserttien parissa, sanoo viestintäpäällikkö Päivi Tampere valtioneuvoston kansliasta.
Kampanjan keskeisenä tavoitteena on se, etteivät koronatartunnat lähtisi nousuun vapun myötä.
– Vaikka koronatartuntojen määrä on nyt laskussa, on myös vappuna tärkeää edelleen noudattaa kokoontumisrajoituksia ja muistaa turvavälit, maskin käyttö ja huolellinen käsihygienia. Maltetaan siis viettää vapun juhlapäivät turvallisesti. Tämä auttaa saamaan tulevasta kesästä kaikille paremman, sanoo ylilääkäri Otto Helve THL:stä.
Kampanjassa mukana oleva poliisi toivoo, että ihmiset noudattaisivat annettuja ohjeita ja alueellisia rajoituksia niin, ettei poliisin tarvitsisi vappuna puuttua kiellettyihin kokoontumisiin.
– Vastuullinen käyttäytyminen lähtee meistä jokaisesta itsestämme, poliisiylitarkastaja Vesa Pihajoki Poliisihallituksesta muistuttaa.
#OmassaKuplassa-kampanja näkyy vappuviikolla eri organisaatioiden sosiaalisen median kanavissa. Kampanjaa koordinoi valtioneuvoston kanslian Suomi toimii -tiimi (@suomitoimii).
NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari osallistuu epäviralliseen EU:n kehitysministereiden videokokoukseen torstaina 29. huhtikuuta.
Kokouksessa ministerit käsittelevät eurooppalaisen kehitysrahoituksen rakenteen kehittämistä. Keskustelu on jatkoa valtiovarainministereiden keskustelulle aiheesta 16. huhtikuuta.
NordenBladet — Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusta koskeva lakiesitys ei riittävästi konkretisoidu toimenpiteiksi ja ehdotuksen vaikutusarviot jäävät epämääräisiksi. Esitysluonnoksessa ehdotetaan jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen perustamista.
Ehdotuksen tavoitteena on parantaa työikäisen väestön osaamista vastaamaan jatkuvasti muuttuvia työelämän tarpeita. Palvelukeskuksen tehtävänä olisi tarjota palveluita, jotka lisäisivät kansalaisten, työnantajien ja alueiden valmiuksia sopeutua työelämän muutokseen. Esitysluonnoksen tavoitteena olisi lisätä erityisesti heikon peruskoulutuksen omaavien työmarkkina-asemaa. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa kuvatut sinänsä tärkeät tavoitteet ja keinot eivät kohtaa riittävästi. Esitysluonnoksessa ei myöskään riittävästi perustella ja kuvata sitä, miten palvelukeskuksen perustaminen lisäisi työelämälähtöistä jatkuvaa oppimista jo käytössä olevien keinojen lisäksi. Näin ollen jää epäselväksi, mitä konkreettista lisäarvoa palvelukeskus toisi.
Palvelukeskuksen organisointi kahden ministeriön ja työelämän edustajien ohjaamaksi itsenäiseksi toimijaksi poikkeaa valtionhallinnon yleisistä hallintomalleista. Siksi arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksen sisältämää vaihtoehtoisten ratkaisujen käsittelyä tulisi vielä täydentää. Vaihtoehtojen vertailu ei voi olla pelkästään eri hallintomallien vertailua, vaan vaihtoehtoja pitäisi pohtia työelämän murrosta ja yritysten tarpeita vasten. Myös aidosti vaihtoehtoisia keinoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi olisi tuotava esille ja pohdintaan.Esitysluonnoksessa tulisi kuvata tarkemmin uudistuksen keskeistä kohderyhmää ja palvelukeskukselle ehdotetun kokonaisrahoituksen käyttöä. Palvelukeskuksen rahoitusta tulisi kuvata myös määrärahojen jatkuvuuden näkökulmista, esimerkiksi kymmenen vuoden ajalta, koska ehdotettu rahoitus perustuisi pääosin elpymis- ja palautumissuunnitelmaan varattuun määräaikaiseen määrärahaan.
Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi esittää suunnitelma palvelukeskuksen seurannasta ja jälkiarvioinnista. Jälkiarviointi olisi tärkeää, koska esitysluonnoksessa ehdotetaan poikkeuksellista organisointimallia.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö ja Gofore Oyj ovat tehneet sopimuksen työsuojeluhallinnon Vera tietojärjestelmän ylläpidon ja kehityksen asiantuntijatehtävistä.Sopimus kattaa asiantuntijapalveluita, jotka liittyvät erilaisten IT-palveluiden sekä tietojärjestelmien suunnitteluun ja hallintaan, kehitykseen ja ylläpitoon sekä tietoturvaan ja omaisuuden hallintaan.Työsuojeluhallinnon Vera-tietojärjestelmä on työsuojelutarkastajien käyttöön rakennettu tietojärjestelmä, jolla tuotetaan tarkastuskertomukset. Verassa on työsuojeluvalvonnan keskeinen tieto. Vera otettiin käyttöön vuona 2011, ja tähän mennessä sillä on tehty jo yli 200 000 tarkastuskertomusta. Tietojärjestelmään on tallennettu työsuojeluvalvonnan tarkastettavat asiat, mallitekstejä sekä työnantajan velvoitteisiin liittyvät säädösviitteet. Näiden avulla työpaikat saavat laadukkaita viranomaisasiakirjoja, tarkastuskertomuksia tarkastuksista.Vera-järjestelmä on saanut nimensä Pohjoismaiden ensimmäisen työsuojelutarkastajana toimineen naisen Vera Hjeltin mukaan. Työsuojeluhallinnon Vera tietojärjestelmän hankinta 2021 – työryhmä (Hankeikkuna)
