NordenBladet — Maatilojen biokaasutuotannon investointien tuki nousee 40 prosentista 50 prosenttiin. Valtioneuvosto antoi asiasta asetuksen torstaina. Muutos tulee voimaan 3. toukokuuta.
”Investointien tukeminen on yksi osa niitä toimenpiteitä, joilla lisätään biokaasun tuotantoa ja kulutusta hallitusohjelman mukaisesti. Tämä on tärkeää, sillä biokaasun edistäminen tukee sekä maatalouden kannattavuutta että siirtymää fossiilisista raaka-aineista kohti uusiutuvia. Biokaasun on siis aidosti sekä-että –ratkaisu”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tiivistää.
Tukitason korotus parantaa maatilojen biokaasutuotannon kannattavuutta, minkä arvioidaan lisäävän biokaasuinvestointien määrää. Myös teknologian parantunut toimivuus ja saatavuus sekä kiinnostus uusiutuvan energian positiivisiin talous- ja ympäristövaikutuksiin lisäävät maatilojen kiinnostusta biokaasun tuotantoon.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti tänään, että lohi on rauhoitettu koko Tenojoen vesistön alueella 1.5.–31.12.2021. Syynä poikkeukselliseen rajoitukseen on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila, joka on havaittu seurannassa. Väliaikaista kieltoa tarvitaan, koska rajoitettukin kalastus verottaisi lohikantoja liikaa ja hidastaisi niiden elpymistä merkittävästi.
Kielto syntyi Suomen ja Norjan välisissä neuvotteluissa, joissa sovittiin Tenojoen kalastuksesta vuoden 2021 kalastuskaudella. Rajoitusalueeseen kuuluvat Tenojoen pääuoma, Tenon sivujoet, Tenovuono sekä vuonon edustan merialue laajalta neljän kunnan kokoiselta alueelta. Kielto koskee sekä lohen vapakalastusta että lohen pyyntiä seisovilla pyydyksillä. Muiden kalojen pyyntimahdollisuuksia sen sijaan lisätään. Matkailijoille luodaan uusi vapakalastuksen ’harrilupa’, joka on tarkoitettu esim. harjuksen pyyntiin kevyillä perhokalastusvälineillä. Muiden kalojen verkkopyyntimahdollisuus ennen lohen nousuvaellusta säilytetään, ja Inarinjoella sallitaan elokuussa rajoitettu verkkopyynti. Paikkakunnalla asuvat voivat harjoittaa rannalta tapahtuvaa vapapyyntiä, jossa mm. uistimen koukkumäärää on rajoitettu ja ainoastaan väkäsettömien koukkujen käyttö on sallittu. Lisäksi Tenolla voi jatkossakin pyytää meritaimenta.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pitää lohenkalastuksen määräaikaista kieltoa tarpeellisena toimena Tenon lohikantojen turvaamiseksi. – Suomen ja Norjan yhdessä tekemä päätös on poikkeuksellinen, sillä se kattaa koko Tenon lohen elinkierron alueen mereltä joelle. Päätös on kova, mutta sen tavoitteena on turvata kalastusmahdollisuudet ja elinvoimaiset lohikannat Tenolla myös tulevaisuudessa, Leppä sanoo.– Pidän tärkeänä vastaantulona paikallisten, vesialueen omistajien ja matkailun kannalta, että muiden kalalajien pyyntimahdollisuuksia kuitenkin lisätään, Leppä painottaa.
Maa- ja metsätalousministeriö on arvioinut väliaikaisen kiellon vaikutusta eri perusoikeuksiin kuten omaisuuden suojaan, saamelaisten oikeuteen harjoittaa omaa kulttuuriaan sekä perustuslain mukaiseen ympäristövastuuseen. Perustuslakivaliokunta painotti aikanaan kalastuslain hyväksymisen yhteydessä, että julkisella vallalla ei ole ainoastaan valtuutusta vaan myös vastuu huolehtia kalavarojen kestävästä käytöstä niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy. Tämän ympäristövastuun toteuttaminen on painava syy kieltää Tenojoen lohenkalastus vuonna 2021. Lohen kalastus Tenojoella on tärkeä osa saamelaiskulttuuria, jonka vuoksi kielto vaikuttaa saamelaisten mahdollisuuksiin toteuttaa omaa kulttuuriaan. Arvion mukaan Tenon lohenkalastuksen määräaikainen tauko parantaa kuitenkin pitkällä aikavälillä lohen kalastusmahdollisuuksia, mikä edistää myös saamelaiskulttuuriin kuuluvan kalastusperinteen harjoittamista tulevaisuudessa.
Saamelaiskulttuurin lisäksi lohenkalastuksen kielto vaikuttaa myös Tenojokilaakson talouteen. Erityisesti matkailuelinkeino ja osakaskunnat kärsivät matkailu- ja kalastuslupatulojen vähentymisestä. Utsjoen kunta on jo aloittanut alueen toimijoiden kanssa äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteiden valmistelun. Lohenkalastuskiellon vaikutusten seuranta on tärkeää. Maa- ja metsätalousministeriö kartoittaa seurantaprojektin rahoitusmahdollisuuksia. Seuranta on olennaista paikallisen jokisaamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden ja jatkuvuuden kannalta, jonka vuoksi vaikutuksia on tarkoitus arvioida yhteistyössä saamelaisyhteisön kanssa.
Lisätietoa: Neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste, p. 0295 162 152, tapio.hakaste(at)mmm.fi
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, p. 0295 162 051, vesa.ruusila(at)mmm.fi
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, teppo.sakkinen(at)tem.fi
NordenBladet — Hallitus ehdottaa säädettäväksi uutta lakia, joka lisäisi vähä- ja nollapäästöisten ajoneuvojen osuutta ajoneuvo- ja liikennepalveluhankinnoissa. Lailla pannaan täytäntöön EU:n puhtaita ajoneuvohankintoja koskevan direktiivin vaatimukset. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 29. huhtikuuta 2021.
Laki koskisi esimerkiksi kuntien ja valtion ostamia ajoneuvoja ja liikennepalveluita kuten koulukuljetuksia, jätteiden keruuta, paikallisliikenteen bussipalveluiden ostoja ja Kelan kuljetuksia. Lainsäädäntö edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten sähkön, kaasun ja biopolttoaineiden käytön kasvua. Laki korvaisi ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa annetun lain. Laki on yksi fossiilittoman liikenteen tiekarttaluonnoksen toimenpiteistä.
– Julkisissa hankinnoissa on panostettava entistä enemmän vähäpäästöisiin ajoneuvoihin ja palveluihin. Hallituksen esittämä laki on osa fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, jonka tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Esityksen myötä julkinen sektori toimii suunnannäyttäjänä liikenteen päästöjen vähentämisessä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Lain valmistelussa on huomioitu kansallisen toimeenpanon alueellinen oikeudenmukaisuus. Kuntien osalta ympäristöystävällisten hankintojen vähimmäisosuuksia on eritelty perustuen etäisyyksiin ja alueiden taloudellisiin valmiuksiin. Direktiiviin perustuvan sääntelyn lisäksi laki koskisi myös käyttöoikeussopimuksin tehtyjä ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintoja. Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä käsitteli lainsäädännön sisältöä ja lainsäädännön arviointineuvosto antoi lakiluonnoksesta lausunnon maaliskuussa.
Vaatimukset jaoteltu kolmeen ajoneuvoluokkaanVähä- ja nollapäästöisten hankintojen vähimmäisvaatimukset on jaoteltu kolmeen eri ajoneuvoluokkaan eli henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot, kuorma-autot ja linja-autot sekä kahdelle hankinta-ajanjaksolle eli 2.8.2021-2025 ja 2026-2030. Vaatimuksia sovelletaan, kun hankintayksikkö ostaa, vuokraa, leasing-vuokraa, maksaa osamaksulla tai hankkii tiettyjä liikennepalveluhankintoja. Direktiivi koskee ainoastaan uusia hankintoja.
1. Henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot – hankinnoissa sähköautojen osuus nousee
Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot, joita ovat pakettiautot eli N1-luokan ajoneuvot ja M2-luokan ajoneuvot.Direktiivin mukaan ympäristöystävällisiksi määriteltyjen henkilö- ja pakettiautojen CO2-päästöt saavat olla enintään 50 g/km vuoden 2025 loppuun asti ja 0 g/km vuodesta 2026 alkaen. Käytännössä tämä tarkoittaa täyssähköautoja ja vuoden 2025 loppuun asti myös lataushybridejä.Suomen on varmistettava kummankin hankinta-ajanjakson aikana, että 38,5 prosenttia henkilö- ja pakettiautohankinnoista on ympäristöystävällisiä. Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että henkilö- ja pakettiautoja sekä kuorma-autoja koskevat vähimmäisosuudet eriytettäisiin niin, että eri maakuntiin kuuluvilla kunnilla olisi eri vähimmäisosuudet. Tavoitteena on ottaa huomioon alueelliset erot kuten etäisyydet, taloudelliset valmiudet, latauspisteiden saatavuus ja taksimarkkinoiden tilanne. Muita hankintayksiköitä koskisivat direktiivin vähimmäistavoitteet.
2. Kuorma-autot – ympäristöystävällinen ajoneuvo kulkee biopolttoaineella, sähköllä, kaasulla tai vedyllä
Ympäristöystävälliseksi kuorma-autoksi määritellään ajoneuvo, joka kulkee vaihtoehtoisella polttoaineella kuten biopolttoaine, sähkö, kaasu tai vety. Suomen tulee varmistaa, että kuorma-autojen hankinnoista ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla 9 prosenttia ja toisella hankinta-ajanjaksolla 15 prosenttia on ympäristöystävällisiä.Henkilö- ja pakettiautojen tapaan kuntien hankintayksiköiden vähimmäistavoitteet porrastettaisiin. Korkeamman tavoitetason maakuntiin kuuluvien kuntien hankintayksiköille tulisi siis tiukemmat vaatimukset kuin matalamman tavoitetason maakuntiin kuuluvien kuntien hankintayksiköille. Muita hankintayksiköitä koskisivat direktiivin vähimmäistavoitteet.
3. Linja-autot – täyssähköbussien osuus nousee tulevaisuudessa
Ympäristöystävälliseksi linja-autoksi määritellään ajoneuvo, joka kulkee vaihtoehtoisella polttoaineella kuten sähkö, vety, kaasu tai biopolttoaine. Suomen tulee varmistaa, että uusista linja-autohankinnoista ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla 41 prosenttia ja toisella hankinta-ajanjaksolla 59 prosenttia on ympäristöystävällisiä. Vaatimukset koskevat ainoastaan paikallisliikenteen busseja eli busseja, joissa on istumapaikkojen lisäksi seisomapaikkoja.
Lisäksi kummankin hankinta-ajanjakson aikana puolet hankittavista ympäristöystävällisistä ajoneuvoista tulee olla täyssähköbusseja eli ensimmäisellä jaksolla 20,5 prosenttia ja toisella jaksolla 29,5 prosenttia. Täyssähköbussien ala-tavoite on porrastettu alueelliset eroavaisuudet huomioiden.
Mitä direktiivi ei koske?
Laki ei koskisi kaukoliikenteen linja-autoja, eikä esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa käytettäviä ajoneuvoja tai kaksi- ja kolmipyöräisiä ajoneuvoja. Sääntelyä ei sovellettaisi esimerkiksi hälytysajoneuvoihin, asevoimien ajoneuvoihin ja rakennustyömaiden ajoneuvoihin. Lisäksi pyörätuolinkäyttäjille tarkoitetut M2-luokan ajoneuvot on vapautettu vaatimuksista.
Mitä seuraavaksi?
Hallituksen 29.4.2021 eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntakäsittelyyn.
Laki tulisi voimaan elokuussa 2021. Direktiivin velvoitteet tulevat voimaan 2.8.2021. Lain velvoitteet koskisivat hankintoja, joissa hankintamenettely aloitetaan lain voimaan tulon jälkeen.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 29. huhtikuuta eduskunnalle hallituksen toimintaa ja valtiontalouden hoitoa vuonna 2020 käsittelevän vuosikertomuksen.
Vuosittain laadittavassa vuosikertomuksessa on tiedot hallituspolitiikan toteuttamisesta, ministeriöiden toiminnasta, julkisesta taloudesta, toimenpiteistä eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta sekä valtion yhtiöomistuksesta. Vuosikertomus 2020 sisältää tiedot hallitusten kokoonpanoista, keskeiset tunnusluvut hallituksen työskentelystä, ministerien työnjaot, vuoden 2020 koronavirustilannetta kuvaavan jakson sekä tietoa lainvalmistelusta valtioneuvostossa. Kertomuksessa esitetään katsaus kestävän kehityksen tilasta Suomessa sekä siinä kuvataan hallitusohjelman jäsennyksen mukaisesti hallituksen keskeiset politiikkakokonaisuudet. Kertomuksessa on valtiokokonaisuuden taloudellista asemaa selvittävä katsaus, jossa on kootusti tietoa valtion talousarviotalouden sekä valtion liikelaitosten ja rahastojen tuotoista, kuluista ja varallisuusasemasta. Kertomus sisältää tiedot myös valtiokokonaisuuden taseen ulkopuolisista vastuista. Lisäksi käsitellään tarkemmin mm. valtion talousarviota, kehyksiä EU:n ja Suomen välisiä rahavirtoja. Selvitykset annetaan myös valtionvelasta, valtiontalouden riskeistä sekä verotuksesta. Kertomuksessa on myös katsaukset valtion henkilöstöön, toimitiloihin, ICT-hankkeisiin ja valtion yhtiöomistukseen. Kertomuksessa tarkastellaan lyhyesti myös kuntataloutta sekä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja.
NordenBladet — Ilmoitusvelvolliset eivät aina selvitä riittävästi asiakkaiden liiketoimien taustoja ja varojen alkuperää rahanpesun estämiseksi. Kaikilla toimialoilla on vaikeuksia tunnistaa merkkejä terrorismin rahoittamisesta, arvioidaan kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviossa.
Valtioneuvosto teki torstaina 29. huhtikuuta periaatepäätöksen kansallisesta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviosta ja toimintasuunnitelmasta.Riskiarviossa tarkastellaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä Suomessa toimialoittain. Toimialajako perustuu rahanpesulain mukaisiin ilmoitusvelvollisten sektoreihin. Jokaiselle sektorille on määritelty yleinen riskitaso asteikolla yhdestä neljään (1=vähäinen riski, 4=erittäin merkittävä riski).
Varojen alkuperä vaikea selvittää rahanvälityksessä ja virtuaalivaluutoissa
Rahanpesun näkökulmasta riskialtteimpia toimialoja ovat rahanvälittäjät (niin sanotut hawala-toimijat) ja virtuaalivaluutan tarjoajat. Kansainvälisessä rahanvälityksessä riski liittyy etenkin siihen, että rahansiirtoja on vaikea jäljittää ja rahan alkuperää vaikea selvittää.
Joidenkin virtuaalivaluuttapalveluiden mahdollistama anonymiteetti vaikeuttaa varojen jäljittämistä ja varojen alkuperän selvittämistä. Riskiä nostavat myös liiketapahtumien suuri määrä ja reaaliaikaisuus.
Luottolaitokset ja maksupalvelun tarjoajat asettuvat riskitasolle kolme. Vaikka luottolaitosten suuret maksutapahtumamäärät nostavat rahanpesun riskiä, riskiä pienentää toimijoiden osaaminen riskien hallinnassa. Ilmoitusvelvolliset luottavat useilla toimialoilla liikaa luottolaitosten menettelyihin asiakkaan tunnistamisessa ja tuntemisessa. Jos varat ovat peräisin kotimaisesta luottolaitoksesta, monet ilmoitusvelvolliset eivät selvitä itse riittävästi asiakkaansa liiketoimia tai varojen alkuperää.
Rahaa pystyy siirtämään myös konfliktimaihinTerrorismin rahoittamisen näkökulmasta riskialttein toimiala on rahanvälittäjät eli niin sanotut hawala-toimijat, sillä niiden kautta pystyy siirtämään rahaa myös konfliktimaihin.Kaikilla toimialoilla on vaikeuksia tunnistaa ja ymmärtää merkkejä terrorismin rahoittamisesta. Tämä vaikeuttaa epäilyttävän toiminnan havaitsemista.
Riskejä voi pienentää kehittämällä tietojenvaihtoa ja digitalisointiaKansallisessa toimintasuunnitelmassa esitetään toimia, joilla voidaan pienentää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä. Suunnitelma koskee vuosia 2021–2023.
Toimintasuunnitelman strategisina painopisteinä onlisätä yleistä tietoisuutta rahanpesusta ja terrorismin rahoittamisestakehittää tietojenvaihtoa, tilastointia ja kansallista lainsäädäntöäedistää viranomaisten ja ilmoitusvelvollisten käytössä olevien rekisterien ajantasaisuutta ja sisältöäpienentää riskiarvion esiin nostamia merkittävimpiä yksittäisiä riskejäkehittää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen valvonnan ja riskien hallinnan digitalisointia.
Valtiovarainministeriö ja sisäministeriö ovat koordinoineet kansallisen riskiarvion ja toimintasuunnitelman laadintaa. Riskiarvio perustuu lakiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Riskiarvion ja toimintasuunnitelman laatimista ovat suositelleet myös EU sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä (FATF).
Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut varmistamaan riittävät viranomaisresurssit, parantamaan tiedonvaihtoa ja tehostamaan valvontaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjumiseksi.
NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi Jari Mutasen Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtajaksi ajalle 1.5.2021– 31.12.2024. Mutanen hoitaa tehtävää ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajan toimensa ohella, jossa hän myös aloittaa toukokuun alussa.
Jari Mutasella on pitkäaikainen ja laaja johtamiskokemus ELY-keskuksen ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen palveluksesta. Ennen nimitystään Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajaksi, hän työskenteli vastaavassa tehtävässä Pohjois-Savon ELY-keskuksessa vuodesta 2010. Sitä ennen vuosina 1996–2009 Mutanen työskenteli johtotehtävissä Etelä-Savon ympäristökeskuksessa.
Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskuksia on Suomessa 15, joissa vastuualueita on yhdestä kolmeen. Jokaista keskusta johtaa ylijohtaja, joka hoitaa tehtävää oman vastuualueensa johtajan toimen ohella. Valtioneuvosto määrää keskuksen ylijohtajan enintään viiden vuoden määräajaksi, kuitenkin enintään tehtävään määrättävän vastuualueen johtajan määräaikaisen virkasuhteen päättymiseen asti.
Ylijohtaja vastaa keskuksen toiminnan tuloksellisuudesta ja keskuksen yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä toimii keskuksen johtoryhmän puheenjohtajana. ELY-keskusten tehtävänä on kehittää ja tukea alueillaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää hyvinvointia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Keskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Team Finland -verkoston tavoitteita.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 29.4. REACT-EU-rahoituksen alueellisesta jaosta. Varoja myönnettiin lähes 255,4 miljoonaa euroa käytettäväksi käynnissä olevaan, Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020, Suomen rakennerahasto-ohjelmaan.
REACT-EU-toimenpiteillä tuetaan alueiden elpymistä koronapandemiasta.Rahoitusta saavat kaikki Suomen alueet. Alueille jaetut varat sisältävät sekä EU:lta tulevan rahoituksen että valtion vastinrahoituksen.Euroopan komission maakohtaisten suositusten mukaisesti rahoituksella tuetaan pk-yrityksiä, tutkimus- ja kehitystoimintaa, digitaalista osaamista sekä yritysten ja niiden henkilöstön muutoskyvykkyyden kehittämistä.
Eduskunta hyväksyi 24.3. REACT-EU-rahoituksen sisältävän vuoden 2021 ensimmäisen lisätalousarvion. Valtioneuvoston aluejakopäätöksen jälkeen välittävät toimielimet eli ELY-keskukset ja maakuntien liitot voivat aloittaa rahoituspäätösten teon. Rahoitus tulee käyttää muun ohjelmakauden 2014–2020 rahoituksen tavoin vuoden 2023 loppuun mennessä.
Rahoitusta voi hakea ELY-keskuksilta ja maakuntien liitoiltaYritykset voivat hakea REACT-EU:hun liittyvää yrityksen kehittämisavustusta ELY-keskuksista. Tarkemmat tiedot löytyvät ELY-keskusten verkkosivuilta.
Myös muut toimijat, kuten elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, järjestöt, kunnat ja muut julkisyhteisöt, voivat hakea REACT-EU-rahoitusta. Rahoitusta myöntävät sekä maakuntien liitot että ELY-keskukset alueellisesti. Tietoa löytyy kootusti Rakennerahastot.fi-sivustolta.
REACT-EU-rahoituksen hakemisessa, myöntämisessä, maksamisessa, seurannassa ja jatkotoimenpiteissä noudatetaan nykyisestä rakennerahasto-ohjelmasta tuttuja menettelyjä ja voimassaolevaa lainsäädäntöä.
REACT-EU-rahoituksen kohdentuminen maakunnittain Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) välillä (pl. tekninen tuki)
NordenBladet — “Jokainen päivä lisää tätä sotaa merkitsee lisää ihmishenkien menetyksiä, lisää tuhoutuneita koteja, lisää pakolaisia, lisää tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, lisää siviilien kärsimyksiä.
”Ulkoministeri Pekka Haavisto matkusti huhtikuun alkupuolella EU:n korkea edustaja Josep Borrellin valtuuttamana Addis Abebaan, Etiopiaan. Matka oli ministeri Haaviston toinen. Ulkoministeri keskusteli matkallaan Etiopian tilanteesta, erityisesti Tigrayn kriisistä ja sen alueellisista vaikutuksista. Sotaa on jatkunut marraskuun 2020 alusta ja avun tarve alueella on valtava.
Ministeri Haavisto tapasi Etiopian johtoa ja välitti EU:n huolen Tigrayn humanitaarisesta tilanteesta. Hän kutsui osapuolia lopettamaan sotatoimet sekä kunnioittamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja pakolaisoikeutta sekä sallimaan puolueettomat tutkinnat väitetyistä ihmisoikeusloukkauksista.
EU:lla yhteinen viestiHaavisto välitti Etiopiassa EU:n yhteiset viestit tilanteen rauhoittamiseksi:
Siviilien on saatava humanitaarista apua ilman rajoituksia.Ihmisoikeusloukkaukset on selvitettävä perin pohjin.Eritrealaisten sotilaiden on vetäydyttävä oman rajansa taakse.
Osapuolten on laskettava aseensa.
Tigraylaisten kapinallisten ja hallituksen on aloitettava keskustelu.
Ulkoministeri Haaviston toiminta on keskeinen osa EU:n vaikuttamistyötä väkivaltaisuuksien ja sotatoimien lopettamiseksi Tigrayn alueella.
NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2021 toisen lisätalousarvioesityksen torstaina 29. huhtikuutaMäärärahoja ehdotetaan korotettavaksi 277 miljoonalla eurolla ja varsinaisia tuloja vähennettäväksi 9 miljoonalla eurolla, mikä lisää valtion nettolainanoton tarvetta 286 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2021 arvioidaan noin 12 miljardia euroa.
Toiseen lisätalousarvioesitykseen sisältyy kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alalle kohdistuva yhteensä noin 226 miljoonan euron tukipaketti koronavirustilanteesta johtuen. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muun muassa 40 miljoonan lisämäärärahaa kattamaan ravintolasuluista maksettavia hyvityksiä. Koronavirusepidemian torjumiseen tarvittavien tavaroiden kotimaiseen myyntiin ja EU-alueen yhteisöhankintoihin tietyin edellytyksin sovellettavan määräaikaisen 0 prosentin verokannan voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi vuoden 2021 toukokuusta joulukuuhun. Kyseisten tuotteiden maahantuonti olisi myös arvonlisäverotonta samalla ajalla ja samoin edellytyksin. Tämä vähentää verotuloja arviolta 9 miljoonaa euroa.
NordenBladet — Hallitus esittää muutoksia merenkulun ympäristönsuojelulakiin. Tavoitteena on parantaa jätteiden vastaanottoa satamissa. Keskeinen muutos on, että alusten jätteiden vastaanottovelvoite laajenisi rannikolla ja sisävesillä 25-49-paikkaisille huvivenesatamille. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 29. huhtikuuta 2021.
Merenkulun ympäristönsuojelulakiin tehdään muutokset, joita EU:n uudistettu alusten jätteitä koskeva direktiivi ((EU) 2019/883) edellyttää. Merten roskaantuminen on kasvava ongelma ja EU pyrkii puuttumaan ongelmaan myös satamien jätehuoltoa tehostamalla. Tarkoituksena on ohjata veneilijöitä ja merenkulkijoita toimittamaan jätteet satamaan säännöllisesti. Sääntely vähentää Itämeren ja Suomen sisävesien roskaantumista sekä muovin ja ravinteiden päätymistä vesistöihin.
Muutokset koskevat etenkin pieniä satamia, kuten huvivene- ja kalastussatamia sekä yhteysalusten ja vesibussien käyttämiä satamia. Pienimmät huvivenesatamat, kuten venevalkamat ja mökki- ja pihalaiturit rajattaisiin sääntelyn ulkopuolelle. Kauppamerenkulkua koskeva sääntely säilyy pääosin ennallaan, mutta satamia koskevia jätteiden käsittelyvaatimuksia tarkennetaan.
Lisäksi säädettäisiin pysyviksi vuonna 2020 määräaikaisina tehdyt koronaan liittyvät muutokset turvatoimilakiin ja alusrekisterilakiin. Jatkossa turvatoimilain mukaisen aluksen turvatarkastuksen voisi tehdä Liikenne- ja viestintäviraston lisäksi hyväksytty luokituslaitos.
Alusrekisterilakiin tehtäisiin saantoasiakirjan jäljennöstä ja aluksen poistamista rekisteristä koskevia muutoksia. Jatkossa aluksen voisi rekisteröidä saantoasiakirjan jäljennöksellä ja toimittaa alkuperäisen asiakirjan jälkikäteen viranomaiselle. Samalla tehtäisiin teknisiä muutoksia alusturvallisuuslakiin ja laivavarustelakiin.
Keskeiset muutokset jätteiden käsittelyyn satamissa1. Jatkossa kaikkien satamien tulisi voida ottaa vastaan niitä käyttäviltä aluksilta peräisin olevat jätteet. Aiemmin sääntely ei ole koskenut alle 50-paikkaisia huvivenesatamia, mutta nyt rajana pidettäisiin 25 venepaikkaa. Yksityiset mökki- ja pihalaiturit, venevalkamat, mökkiyhteyslaiturit, yhteisrannat sekä lyhytaikaiseen kiinnittymiseen käytettävät kauppojen ja ravintoloiden laiturit rajattaisiin sääntelyn ulkopuolelle.
2. Kotisatamissa olisi oltava vastaanotto öljyisille ja vaarallisille jätteille sekä sekajätteille sekä käymäläjätevesille. Tämä vastaa nykyistä vähintään 50-paikkaisia huvivenesatamia koskevaa vaatimusta. Vierasvenesatamissa pitäisi ottaa vastaan sekajätteet ja käymäläjätevedet. Kuten nykyisin, sataman pitäjät voivat tehdä sopimuksia lähialueella sijaitsevien vastaanottolaitteiden käyttöoikeudesta.
3. Jätteiden vastaanottovelvoite laajenisi kalastussatamille sekä yhteysalus- ja vesibussisatamille, joita nykyinen sääntely ei koske.
4. Kaikkien satamien tulisi laatia jätehuoltosuunnitelma viideksi vuodeksi nykyisen kolmivuotisen suunnitelman sijaan.
5. Kauppamerenkulun satamissa jätteiden vastaanottovaatimuksia tarkennettaisiin. Uutena vaatimuksena satamissa olisi otettava vastaan myös biojätteet, pahvi ja paperi sekä muut yhdyskuntajätteet. Kauppamerenkulkua koskevat säännöt, kuten sataman tietojen ilmoittaminen EU:n merenkulun tiedonhallintajärjestelmään, sataman velvollisuus antaa alukselle kuitti jätetyistä jätteistä ja aluksille myönnettävät vapautukset yhtenäistetään unionin laajuisesti.
Haitallisten lastien siirtoa merellä valvotaan tarkemmin
Merenkulun ympäristönsuojelulaissa säädetään öljylastinsiirroista alukselta toiselle merten pilaantumista ehkäisevän MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Jatkossa kansallinen sääntely koskisi kaikkien haitallisten ja vaarallisten lastien siirtoja, kuten biopolttoaineiden, kemikaalien, jätteiden ja muiden haitallisten ja vaarallisten lastien siirtoja. Siirrot rajoitettaisiin tietyille erikseen nimetyille alueille. Siirroista tulisi tehdä ennakkoilmoitus, jotta viranomaisilla on tarvittaessa mahdollisuus puuttua vaarallisiin siirtoihin. Vaatimukset koskisivat myös polttoainetoimituksia alukselta toiselle satamassa tai merellä.Lisäksi polttoaineen toimittajien rikkidirektiivin mukaista valvontaa tehostetaan. Näytteenotto ulotetaan polttoaineen toimituksiin ja mahdollisuutta rangaista laajennetaan koskemaan myös polttoaineen toimittajia, jotka ovat todistetusti toimittaneet vaatimusten vastaista korkearikkistä polttoainetta. Rikkipäästöjä koskevasta hallinnollisesta sanktiomaksusta on tarkoitus säätää erikseen.
Öljypäästömaksun maantieteellistä soveltamisalaa laajennettaisiin sisävesille, kun nykyisin maksun on voinut määrätä vain merellä tapahtuneesta päästöstä.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.
Myös merenkulun ympäristönsuojelulaista annettuun asetukseen tehdään muutoksia. Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta 25. toukokuuta 2021 mennessä.
Alusjätedirektiivin edellyttämien muutosten kansalliseen lainsäädäntöön tulee olla voimassa 28.6.2021, jolloin laki ja asetus tulisivat voimaan. Myös alusturvallisuuslain ja laivavarustelain muutokset tulisivat voimaan 28.6.2021. Alusrekisterilain ja turvatoimilain muutokset tulisivat voimaan mahdollisimman pian.
