NordenBladet — Kansallisen metsästrategian (KMS) tavoitteita toteutetaan myös monien muiden kansallisten strategioiden ja ohjelmien kautta. On tärkeää, että kaksi vuotta sitten vahvistetun KMS:n visio metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä kasvavan hyvinvoinnin lähteenä pysyy mielessä myös muita strategioita ja ohjelmia päivitettäessä.Vapun alla 28.4.2021 järjestetyssä kansallisen metsäneuvoston webinaarissa luotiin katsaus KMS:n kannalta keskeisiin päivitettävinä oleviin kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin. Asiantuntijaesitysten aiheina olivat biotalousstrategia, biodiversiteettistrategia, energia- ja ilmastopoliittinen strategia, ajankohtaiset koulutus- ja tutkimuspoliittiset linjaukset sekä maaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja maatalous- ja maaseutupolitiikkauudistus (CAP).Kansallisella metsästrategialla on näiden lisäksi liittymäkohtia myös moniin muihin ohjelmiin ja suunnitelmiin, kuten äskettäin valmistuneeseen kiertotalousohjelmaan sekä erilaisiin matkailuun ja virkistyskäyttöön liittyviin kehittämissuunnitelmiin. Kansalliseen metsäpolitiikkaan vaikuttavat lisäksi monet EU-tason strategiat ja ohjelmat. Yhtymäkohtien tunnistaminen näihin kaikkiin on tärkeää myös pian käynnistyvää kansallisen metsästrategian omaa päivityskierrosta ajatellen.Ilmastokestävyys ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen huomioitiin aiempaa selkeämmin jo helmikuussa 2019 vahvistetussa metsästrategiassa, ja näihin liittyviä hankkeita toteutetaan lukuisten KMS-hankkeiden ja maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastohankkeiden avulla. KMS:n ja esimerkiksi energia- ja ilmastostrategian ja biodiversiteettistrategian välillä on siksi myös paljon synergiaa. Taloudellisen kestävyyden ja kokonaiskestävyyden osalta synergiaa on puolestaan erityisesti biotalousstrategian kanssa.Metsäneuvoston webinaarissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten KMS-näkökulma voitaisiin parhaiten tuoda esiin muissa strategioissa ja ohjelmissa sekä siitä, millaisia haasteita eri strategioiden ja kestävyyden osa-alueiden yhteensovittamiseen liittyy. Haasteita aiheuttavat muun muassa strategiaprosessien eriaikaisuus, yhteisen vision ja yhteisten skenaarioiden puuttuminen sekä kireistä aikatauluista johtuvat paineet tutkimustiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä.Suomen metsäalan kilpailukyky ja menestys perustuvat elinvoimaisiin, monimuotoisiin ja hiiltä sitoviin metsiin, osaamiseen, uudistumiseen, toimivaan infrastruktuuriin ja vakaaseen sääntely-ympäristöön. Seminaarissa tuli hyvin esiin, miten tärkeä eri hallinnonalojen ja toimialojen välinen yhteistyö on näiden tavoitteiden saavuttamisessa.Webinaariesitykset:Biotalousstrategia, erityisasiantuntija Sari Tasa, TEMBiodiversiteettistrategia, erityisasiantuntija Olli Ojala, YMEnergia- ja ilmastostrategia, teollisuusneuvos Petteri Kuuva, TEMAjankohtaiset koulutus- ja tutkimuspoliittiset linjaukset, ylitarkastaja Sami Niinimäki, OKMMaaseutupoliittinen kokonaisohjelma ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, maatalousneuvos Taina Vesanto, MMMAiheista lisää:Kansallinen metsästrategia 2025 (mmm.fi)Käynnissä olevat KMS-hankkeet (mmm.fi)Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus (mmm.fi)Biotalousstrategian päivitys 2020-2021 (biotalous.fi)Biodiversiteettistrategia ja toimintaohjelma (ym.fi)Energia- ja ilmastostrategia (tem.fi)CAP27-uudistus (mmm.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maahanmuuttajien koulutus- ja työllisyyspoluilla on otettava paremmin huomioon eri asiakasryhmien tarpeet, vahvistettava asiakkaiden toimijuutta ja kartoitettava systemaattisemmin heidän osaamistaan, toteaa Kuntoutussäätiön, Demos Helsingin, Helsingin yliopiston, Oxford Researchin ja Siirtolaisuusinstituutin tutkimus.Maahanmuuttajien koulutus- ja työllisyyspolut -hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkujen kehittämiseksi siten, että heidän työllisyysasteensa nousee ja yhteiskunnallinen osallisuutensa paranee.”Lähestyimme aihetta monesta eri näkökulmasta ja tulokset perustuvat sekä asiantuntijoiden, maahanmuuttajien parissa työskentelevien ammattilaisten että maahan muuttaneiden henkilöiden omiin näkemyksiin”, sanoo valtioneuvoston tilaaman tutkimuksen vastuututkija, johtaja Riikka Shemeikka Kuntoutussäätiöstä.Alueelliset erot ovat suuriaMaahanmuuttajien koulutus- ja työllisyyspoluilla havaittiin useita haasteita. Yksilön osaamisesta on vaikea saada kattavaa kuvaa, eikä osaamisesta ja sen karttumisesta syntyvä tieto siirry sujuvasti koulutusasteelta toiselle. Kotoutumiskoulutus ei toteudu kaikkien asiakasryhmien kannalta tarkoituksenmukaisesti ja alueelliset erot kotoutumispalvelujen tarjonnassa ovat suuria. Etenkin sopivaa kielenopetusta voi olla vaikea löytää omalta alueelta.Asiakkaiden tarpeiden huomioiminen palvelujen suunnittelussa kaipaa myös vahvistamista. Maahanmuuttoon liittyvä osaaminen vaihtelee organisaatioissa, eivätkä TE-palvelut aina pysty riittävästi tukemaan maahanmuuttajia työllistymispoluilla. Useilla työnantajilla on lisäksi yhä korkea kynnys työllistää maahanmuuttajia.Asiakkaiden kuuleminen ja tuki työnantajille palvelujen ytimeenTutkimukseen perustuvat politiikkasuositukset parantaisivat maahanmuuttajien kouluttautumista ja työllistymistä seuraavasti:Systematisoidaan osaamisen kartoittamista ja parannetaan sen kattavuutta.Luodaan yhtenäinen tietojärjestelmä, joka palvelee toimijoiden tiedonvaihtoa.Lisätään kotoutumiskoulutuksen joustavuutta, jotta se vastaa paremmin erilaisia tarpeita.Otetaan eri asiakasryhmien tarpeet palvelujen kehittämisessä tietoisemmin huomioon, ja parannetaan toimijoiden kokonaiskuvaa palveluista.Ylläpidetään palvelutarjonnan ja -kysynnän alueellista tilannekuvaa ja yhteistyöfoorumeita.Parannetaan asiakaspalautteen hyödyntämistä ja vahvistetaan asiakkaiden toimijuutta palvelujen käyttäjinä ja kehittäjinä.Järjestellään TE-palveluita palvelemaan tehokkaammin maahanmuuttajia.Kannustetaan ja tuetaan työnantajia maahanmuuttajien työllistämisessä.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut kirjallisuuskatsauksen tutkimuksista koirien käytöstä koronataudin seulonnassa. Järjestelmällisessä kirjallisuushaussa koirien hajuaistin käytöstä covid-19-taudin tunnistamisessa löytyi kuusi alkuperäistuloksia sisältävää raporttia, joista kolme on ilmestynyt vertaisarvioituna.Tällä hetkellä ei ole käytettävissä laboratoriodiagnostiikan rinnalla tai sen sijasta käytettävää vakiomenetelmää esimerkiksi tilanteisiin, joissa seulotaan suuria määriä henkilöitä, joiden joukossa on myös oireettomia infektion kantajia. Vainukoirien hajuaistia hyödyntävät tutkimukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Ne antavat kuitenkin pohjaa jatkotutkimuksille, joissa koirien hajuaistia voitaisiin käyttää hyväksi covid-19-taudin tai sen aiheuttajan kantajuuden seulonnassa.Johtopäätösten teossa on oltava varovaisia. Osassa tutkimuksista testinäytteiden lukumäärä oli erittäin pieni. Tutkimusasetelmat ja menetelmät poikkesivat toisistaan, ja raportoinnissa oli merkittäviä puutteita. Yksikään kuudesta tutkimusasetelmasta ei esimerkiksi sisältänyt koiran sijoittumista testin kohteena olevan henkilön lähelle. Katsauksen mukaan ei vielä missään ole raportoitu kenttäsovellusta, jossa koira olisi hajuaistillaan kyennyt tunnistamaan sairastuneen henkilön. Mahdollisesti lähimpänä laajan mittakaavan diagnostiikan tai seulonnan kenttäolosuhteita päästiin kahdessa tutkimuksessa, joissa koira haisteli hikinäytettä tai pitkään käytettyä potilasvaatetta. Taustalla tarve kehittää nopeasti toteutettavaa ja luotettavaa diagnostiikkaaKoirien hyvin herkkää hajuaistia on aikaisemmin käytetty laajasti huumeiden, räjähteiden ja miinojen etsimisessä. On lisääntyvää tietoa siitä, että koiran herkkä hajuaisti voi havaita ihmisen elimistön erittämiä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä.Vainukoirien hajuaistin hyödyntämisen taustalla covid-19-taudin seulonnassa on tarve löytää nopeasti toteutettavaa ja luotettavaa seulontaa ja diagnostiikkaa koronataudin toteamiseen. Laajamittainen koronavirusdiagnostiikka on taudin torjunnassa avainasemassa. Laboratoriodiagnostiikassa vertailustandardina toimii koronaviruksen nukleiinihapon monistamiseen perustuva PCR-menetelmä. PCR-menetelmät ovat hitaita ja vaativat huomattavasti resursseja tilanteissa, joissa tavoitteena on suurelle lukumäärälle henkilöitä nopeasti toteutettava menetelmä viruksen kantajien seulomiseksi.Laboratoriossa tai näytteenottopaikalla toteutettavaa pikadiagnostiikkaa on kehitetty, mutta nekin vaativat resursseja. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yleisten asioiden neuvoston pääaiheina tiistaina 11. toukokuuta Brysselissä pidettävässä kokouksessa ovat 24–25. toukokuuta pidettävän ylimääräisen Eurooppa-neuvoston valmistelu sekä EU:n koronavirustoimien koordinaatio. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen on estynyt osallistumaan kokoukseen karanteenimääräysten ja eduskunnassa keskiviikkona 12. toukokuuta pidettävän EU:n elpymispakettiäänestyksen takia. Kokouksessa Suomea edustaa Suomen pysyvä edustaja Euroopan unionissa, suurlähettiläs Marja Rislakki.Ylimääräisen Eurooppa-neuvoston aiheita ovat EU:n ilmastonmuutoksen vastainien työ, EU:n koronavirustoimien koordinaatio ja Venäjä. Neuvosto ottaa Eurooppa-neuvoston asialistan tiedoksi. EU:n koronakoordinaation suhteen Suomi pitää rokotteiden yhteistä EU-hankintamenettelyä hyväksi osoittautuneena ja välttämättömänä toimintatapana, mutta rokotteiden toimitusaikatauluja tulee edelleen pyrkiä kaikin tavoin vauhdittamaan. Suomi tukee EU:n yhteisen rokotustodistuksen edistämistä ja pitää tärkeänä myös globaalia solidaarisuutta rokotteiden saatavuuden turvaamiseksi.Lisäksi neuvosto saa puheenjohtajavaltio Portugalin katsauksen Euroopan tulevaisuuskonferenssin etenemisestä sekä EU:n laajentumisen sekä EU–Sveitsi-suhteiden tilanteesta.Kyseessä on koronaviruspandemian johdosta ensimmäinen yleisten asioiden neuvoston fyysinen kokous sitten lokakuun 2020.EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronakriisi on koetellut alueiden taloutta ja työllisyyttä jo yli vuoden, mutta nyt on varovaista positiivisuutta ilmapiirissä. Parantuneiden odotusten taustalla on oletus koronarokotusten ripeästä etenemisestä ja sen myötä tautitilanteen helpottumisesta sekä rajoitusten purkamisesta. Arviot perustuvat 10. toukokuuta julkaistuun maakuntien ja seutukuntien nykytilaa ja lähiajan kehitysnäkymiä tarkastelevaan katsaukseen, jonka ELY-keskukset ovat laatineet yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa. Katsauksen arviot on tuotettu maalis-huhtikuussa 2021. Palvelusektorilla kriisistä toipuminen voi kestää pitkään – teollisuuden näkymät valoisampiaVaikean vuoden jälkeen monet toimialat ja yritykset ovat syvissä vaikeuksissa, etenkin palvelusektorilla, jossa kriisistä toipuminen voi kestää pitkään. Henkilökohtaiset palvelut, matkailu, majoitus- ja ravitsemisala, tapahtuma-ala, kulttuuriala sekä henkilöliikenne ovat aloja, joihin rajoitustoimet ja vähentynyt kysyntä ovat vaikuttaneet vakavimmin kautta maan.Tapahtuma- ja kulttuurialan osalta tuleva kesä näyttää hyvin epävarmalta. Koronapandemia on vaikuttanut suuresti ilmailualaan, mikä painaa erityisesti Helsingin seutukunnan ja Vantaan näkymiä. Kotimaan matkailulta odotetaan kuitenkin hyvää kesäsesonkia, mikä nostaa odotuksia muun muassa Järvi-Suomessa ja Turun saaristossa.Teollisuuden näkymät nähdään valoisampina, mikä osaltaan heijastuu teollisuusvaltaisten alueiden kohentuneisiin odotuksiin. Teknologiateollisuus on pärjännyt varsin hyvin ja lähitulevaisuuteen on positiiviset näkymät. Valmet Automotiven toiminnan laajennus sekä lisärekrytoinnit kohentavat näkymiä Vakka-Suomessa ja Salon seudulla. Turun seudulla lääketeollisuus ja koronakriisistä hyötyvä diagnostiikka-ala ovat vahvassa kasvussa. Meriteollisuudessa Rauman telakan tilauskanta ulottuu vuosikymmenen puoliväliin ja uusien sopimusten myötä näkymät vahvistuivat entisestään. Turun telakan nykyinen tilauskanta ulottuu 2020 luvun puoliväliin, mutta risteilyalan kriisin johdosta tulevaisuuden näkymät heikkenivät. Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa positiiviset odotukset pohjautuvat suurelta osin teknologiateollisuuden hyvään vireeseen.Uusiutuvaan energiaan sekä bio- ja kiertotalouteen liittyviä investointeja on vireillä runsaasti. Panostukset bio- ja kiertotalouteen luovat pidemmällä aikavälillä pohjaa alueiden talouden kasvulle. Merkittävin käynnistyvä investointi on Metsä Groupin päätös Kemin biotuotetehtaasta, jolla on suuria myönteisiä vaikutuksia varsinkin Pohjois-Suomeen, mutta myös laajemmin koko maahan. Toisaalta Stora Enso on ilmoittanut aikovansa sulkea Veitsiluodon paperitehtaan vuoden loppuun mennessä, mikä synkentää Lapin näkymiä.Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys huolestuttavat ja kohtaanto-ongelmat jatkuvatPitkäaikaistyöttömyyden ennakoidaan jatkavan nopeassa kasvussa, mikä on suuri huoli alueilla. Myös nuorten työttömyys on koronakriisin myötä kasvanut ja nuorten vastavalmistuneiden pääsy työelämään on vaikeutunut varsinkin rajoitustoimista kärsineillä toimialoilla.Osaavan työvoiman saatavuus ei työttömyyden kasvusta huolimatta ole juurikaan helpottunut ja ongelma tulee pahenemaan nopeasti, kun talous alkaa taas vetää. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien taustalla olevat tekijät eivät ole kriisin myötä poistuneet ja esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla sekä it-alalla työvoiman kohtaanto-ongelmien ennakoidaan pahenevan. Ratkaisuja haetaan kehittämällä koulutusta enemmän työnantajien tarpeiden mukaiseksi. Myös työperäisen maahanmuuton lisääminen on tärkeässä roolissa tulevaisuudessa.Koronakriisin myötä työn tekeminen varsinkin asiantuntijatyössä on muuttunut. Etätyön ja monipaikkaisen työn yleistyminen nähdään monissa seutukunnissa mahdollisuutena edistää alueen elinvoimaisuutta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ulkoministerit kokoontuvat maanantaina 10. toukokuuta Brysselissä. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Johanna Sumuvuori. Kokouksen pääaiheita ovat Yhdysvaltojen ja EU:n väliset suhteet ja tilanne Länsi-Balkanilla. Lisäksi EU:n ulkoministerit keskustelevat Yhdysvaltojen ilmastolähettilään John Kerryn kanssa videoyhteydellä.EU:n ulkoasianneuvoston toukokuun kokouksessa keskustellaan transatlanttisista suhteista ja yhteistyöalueista, joita EU:n tulisi edistää Yhdysvaltojen uuden hallinnon kanssa. Yhdysvaltojen sitoutuminen transatlanttiseen ja Euroopan turvallisuuteen on merkittävää, ja Suomi tukee EU:n ja Yhdysvaltojen välisen turvallisuus- ja puolustusdialogin käynnistämistä. Suomelle on myös ensiarvoisen tärkeää, että EU ja Yhdysvallat tiivistävät yhteistyötään maailmanlaajuisiin haasteisiin – kuten ilmastonmuutokseen – vastaamisessa. Ulkoministerit tapaavat myös Yhdysvaltojen ilmastolähettilään John Kerryn etäyhteyksin, ja keskustelussa noussee esiin muiden asioiden ohella arktinen yhteistyö. Ulkoministerit käyvät keskustelun Länsi-Balkanin tilanteesta ja EU:n roolista alueella. EU:n ja Suomen intressinä on alueen vakauden turvaaminen. Suomi korostaa alueen maiden EU-jäsenyysperspektiivistä kiinnipitämisen tärkeyttä, sillä EU-jäsenyyskriteerien edellyttämät uudistukset hyödyttävät kansalaisia jo ennen jäsenyyden toteutumista. Esimerkiksi Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysprosessissa on tärkeää edetä. Lisäksi EU:n mittava tuki koronapandemian aikana tulisi tehdä näkyvämmäksi alueen maissa.Kokouksessa käsitellään ajankohtaisina aiheina muun muassa Afganistanin, Valko-Venäjän ja Venäjän tilanteita. Lisätietoa:Eurooppakirjeenvaihtaja Matti Nissinen, p.  +358 295 351 780Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiesitkö, että Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi kymmenen vuotta?Katso EU:n ulkoministerien terveiset juhlavuoden kunniaksi.Hyvää Eurooppa-päivää!#Eurooppapäivä #StrongerTogether #EuropeDay Euroopan ulkosuhdehallinto (englanniksi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistui lauantaina 8. toukokuuta Eurooppa-neuvoston jäsenten epäviralliseen sosiaalialan huippukokoukseen. EU:n puheenjohtajamaassa Portugalissa järjestetty kokous hyväksyi Porton julistuksen, joka korostaa sosiaalikysymysten merkitystä unionin talouden elpymiselle. EU-johtajat keskustelivat myös Intian pääministeri Narendra Modin kanssa videoyhteydellä.Koronapandemia toi oman vahvan sävyn sosiaalihuippukokouksen keskusteluihin. EU-maiden johtajat korostivat, että taloutta vauhditettaessa on rakennettava samalla sosiaalisesti kestävää ja tasa-arvoista Eurooppaa.Portossa järjestettiin myös EU–Intia-päämiestapaaminen, jonka tarkoituksena oli vahvistaa EU:n ja Intian strategista kumppanuutta. Intian nopeasti heikentyneen koronapandemiatilanteen vuoksi maan pääministeri Narendra Modi osallistui kokoukseen etäyhteyksin, ja koronapandemia nousi keskeiseen rooliin keskusteluissa. EU on vastannut Intian pyyntöön hätäavusta, ja esimerkiksi Suomi toimittaa maahan happipulloja. Suomi tukee Intiaa taistelussa koronavirusta vastaan myös miljoonan euron humanitaarisella avulla. Pääministeri Marin korosti omassa puheenvuorossaan, että pandemian voittaminen on kansainvälinen haaste, jossa myös EU:n ja Intian yhteistyö on keskeistä. ”Meidän on kehitettävä globaalia terveysturvallisuutta ja opittava ennakoimaan terveysuhkia aiempaa paremmin huomioiden myös ilmastonmuutoksen tuomat haasteet”, pääministeri Marin sanoi.Hän korosti myös, että taloutta vauhdittavien investointien tulisi keskittyä digitaaliseen ja vihreään siirtymään. Intia on keskeisessä asemassa globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, ja yhteistyötä Intian kanssa muun muassa uusiutuvan energian ja kiertotalouden suhteen tulee vahvistaa. Pääministeri Marin painotti myös ihmisoikeuksien merkitystä yhteistyön perustana ja sosiaalisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon sekä naisten ja tyttöjen aseman vahvistamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työllisyys, yhtäläiset mahdollisuudet sekä sosiaalinen suojelu ja terveys olivat keskeisiä teemoja sosiaalialan huippukokouksessa Portossa perjantaina 7. toukokuuta. Kokouksen järjesti EU:n puheenjohtajamaa Portugali.Kokouksen tavoitteena oli vahvistaa EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin toteutumista. Huippukokoukseen osallistui Eurooppa-neuvoston jäsenten lisäksi Euroopan tason työmarkkinajärjestöjen edustajia sekä muun muassa OECD:n pääsihteeri Angel Gurría ja ILO:n pääjohtaja Guy Ryder. Osallistujat työskentelivät suurimman osan kokousajasta työpajoissa. Pääministeri Sanna Marin osallistui koulutusta ja innovaatioita käsitelleeseen paneeliin.
 
Puheenvuorossaan pääministeri Marin korosti koulutuksen merkitystä avaimena unionin taloudelliselle menestykselle.
 
”Eurooppa tarvitsee luovaa ajattelua ja osaavia käsiä viemään eteenpäin digitaalista ja vihreää siirtymää. Johtopäätös on selvä: ihmisten osaaminen on Euroopan tärkein voimavara. Näin ollen EU:n tulisi asettaa tavoite, että unionin koulutustaso on maailma korkein”, pääministeri Marin sanoi.Pääministeri Marin painotti lisäksi EU-yhteistyön tiivistämisen merkitystä koulutussektorilla sekä koulutuksen digitalisaatiota. Hän kuvasi myös, miten koulutus vahvistaa yhteiskuntien resilienssiä sekä ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. 
 
Perjantai-illan ohjelmassa on vielä päämiesten epävirallinen illallinen, jonka pääaiheina ovat EU:n yhteiset toimet koronapandemiassa sekä lauantaina järjestettävä EU–Intia-päämiestapaaminen. Lauantaina 8. toukokuuta Portossa on myös Eurooppa-neuvoston jäsenten epävirallinen kokous, joka jatkaa keskustelua sosiaalikysymyksistä ja hyväksyy Porton julistuksen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen tapasi Portugalin Eurooppa-asioiden valtiosihteeri, yleisten asioiden neuvoston puheenjohtaja Ana Paula Zacariaksen Portugalin Portossa pidettävän EU:n sosiaalihuippukokouksen yhteydessä. Kahdenvälisessä tapaamisessa keskusteliin Portugalin Coimbrassa 17. toukokuuta järjestettävästä epävirallisesta yleisten asioiden neuvoston kokouksesta, jonka asialistalla on muun muassa oikeusvaltioperiaate ja pian alkava EU:n tulevaisuuskonferenssi.”Oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen heijastuu myös EU:n globaaliin asemaan ja vaikutusvaltaan. Myös siksi on tärkeää, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota”, ministeri Tuppurainen totesi.Tulevaisuuskonferenssin osalta ministeri Tuppurainen korosti, että konferenssin tulisi keskittyä kansalaisille tärkeisiin aiheisiin.”Tulevaisuuskonferenssin päähuomion tulee olla EU:n keskeisten tavoitteiden edistämisessä ja aidossa alhaalta ylös suuntaavasta vuorovaikutuksesta, joka toteutetaan nykyisten perussopimusten puitteissa.”Tapaaminen oli osa eurooppa- ja omistajaohjausministerin ohjelmaa EU-puheenjohtajamaa Portugalin Portossa järjestämässä sosiaalialan huippukokouksessa, johon hän osallistuu pääministeri Sanna Marinin delegaatiossa. Ministeri Tuppuraisen ohjelmassa on myös tapaaminen Portugalin työministerin Ana Mendez Godinhon kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi