NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin kansallista täytäntöönpanoa ja kuljetuksen tilaajan vastuita koskevasta lakiluonnoksesta. Esityksillä on tarkoitus muuttaa liikennepalvelulakia, työntekijöiden lähettämisestä annettua lakia ja ylikuormamaksulakia.Lausunnoille lähetetty luonnos liittyy tieliikenteen sosiaali- ja markkinalainsäädännön muutoksiin, joita liikkuvuuspaketin EU-säädökset tuovat mukanaan Suomen lainsäädäntöön.Liikkuvuuspaketin täytäntöönpanon lisäksi esityksellä toteutettaisiin hallitusohjelman kirjauksia harmaan talouden torjunnasta laajentamalla tilaajan vastuita ylikuormilla ajamiseen sekä ajo- ja lepoaikojen rikkomiseen.Samalla on tarkoitus myös vahvistaa tavaraliikennettä alle 3,5-tonnisilla kevyillä hyötyajoneuvoilla harjoittavan palveluntarjoajan rekisteröitymisvelvollisuutta sekä palveluntarjoajan ja henkilö- ja tavaraliikenneluvan haltijan ammattimaisessa liikenteessä käyttämän ajoneuvon rekisteröintivelvollisuutta.Esityksen tavoitteena on yhdenmukaistaa EU:n sisämarkkinoiden tieliikenteen sosiaali- ja markkinalainsäädäntöä ja sen soveltamista jäsenmaissa, edistää reilua ja tasapuolista kilpailua sekä parantaa valvontaviranomaisten toimintaedellytyksiä ja liikenneturvallisuutta.Mitä seuraavaksi?Lausuntoaika päättyy 23.6.2021. Lakiluonnoksesta voi antaa lausuntoja osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt.Tarkoitus on, että lakimuutokset tulevat voimaan 1.2.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Turpeen ja kivihiilen korvautuminen lisää kiinteiden puupolttoaineiden kysyntää kaikkialla Suomessa. Puun kysyntä energiatuotantolaitoksilla nousee eri skenaarioiden mukaan 6,4 – 8,3 miljoonaa kuutiometriä (lisäys 30–40 %) nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Kysynnän merkittävä kasvu asettaa vaatimuksia kotimaisen metsähakkeen mobilisoinnille ja johtaa polttoainekustannusten nousuun. Kotimarkkinoiden niukkuutta ja hintakehitystä tasataan tuontimarkkinoilta hankitulla biomassalla.Nämä johtopäätökset sisältyvät AFRY Management Consulting Oy:n 12.5.2021 julkistettuun raporttiin, jossa selvitettiin metsähakkeen kysynnän kehitystä ja riittävyyttä Suomessa. Selvitys tarkastelee metsähakkeen ja muun energiapuun kysynnän kehittymistä, kotimainen tarjonnan alueellista riittävyyttä sekä näiden vaikutuksia ainespuun energiakäyttöön ja tuontihakkeen käyttöön sekä tätä kautta huoltovarmuuteen. Tarkastelut on tehty vuosille 2025, 2030 ja 2035. Selvityksen tilaajina ovat TEM ja HVK.Energiasektorilla meneillään nopea siirtymä uusiutuvan energian käyttöönLämmön- ja sen yhteydessä tapahtuvassa sähköntuotannossa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö vähenee voimakkaasti tai loppuu kokonaan. Turpeen kannattavuus heikentyy päästöoikeuden hinnan noustessa ja turveveron korotuksen vaikutuksesta, ja sen käyttö laskee hallitusohjelman tavoitetta nopeammin. Kivihiilen energiakäytöstä luovutaan viimeistään vuonna 2029 sen kieltävän lain ohjaamana. Merkittävä osa näistä polttoainesta korvautuu metsähakkeella ja muilla biomassajakeilla. Muutos on nostanut esiin huolen siitä, että energiasektorin puunhankinta uhkaa metsäteollisuuden puunhankintaa, ja toisaalta johtaa kasvavaan energiapuun tuontiin vaikuttaen myös huoltovarmuuteen. Vaikka lämmön tuotannossa siirrytään pois polttamiseen perustuvista ratkaisuista, tarvitaan kaukolämmön ja teollisuuden energiantuotannossa vielä pitkään merkittäviä määriä polttoaineita. Energiapuun kysynnän osalta AFRYn selvitys tarkastelee kahta skenaariota. Perusskenaariossa kiinteän puubiomassan vuosikysyntä kasvaa noin 8-9 miljoonaa kuutiota vuoteen 2025 mennessä verrattuna vuoden 2019 tasoon. Valtaosa (n. 5 milj. m3) kysynnän kasvusta johtuu turpeen seospolton nopeasta vähenemisestä. Maksimiskenaariossa kiinteän puubiomassan kysyntä kasvaa 9 miljoonaa kuutiota vuoteen 2025 ja 14 miljoonaa kuutiota vuoteen 2035 mennessä vuoteen 2019 verrattuna. AFRYn markkinamallinnuksissa energiapuun kysynnän kasvuun vaikuttavat myös oletetut investoinnit puubiomassaa hyödyntäviin biopolttoainelaitoksiin. Peruskenaariossa biopolttoainelaitoksien puun kysyntä on 2,5 miljoonaa kuutiota vuonna 2030 ja maksimiskenaariossa 4,3 miljoonaa kuutiota. Tulosten perusteella mahdollisten nestemäistä biopolttoainetta valmistavien laitosten kysyntä keskittyy pitkälti metsäteollisuuden sivutuotteisiin ja tuontienergiapuuhun. Toteutuessaan biopolttoaineinvestoinnit vaikuttavat alueellisiin energiapuun kysyntä-tarjonta-tasapainoihin ja energiapuujakeiden hintaan. Biopolttoaineinvestointeihin toteutumiseen liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta investointien määrän, koon, raaka-aineiden ja sijainnin suhteen. Jos investoinnit nestemäistä biopolttoainetta tuottaviin laitoksiin eivät toteudu, vaikuttaa se kotimaisen metsähakkeen käyttömäärään ja hintakehitykseen. Niukkuutta etelässä ja lännessä, energiapuuta tuotaisiin Baltiasta ja itäisestä SuomestaMetsähakkeen hyödyntämisaste on nykytilanteessa alhainen, ja teollisuuden sivutuotteilla on ollut merkittävä rooli energiantuotantolaitosten kiinteiden puupolttoaineiden käytössä. Mallinnuksen mukaan kasvava kiinteiden puupolttoaineiden kysyntä katetaan pääosin kotimaisin resurssein ja energiapuun tuontimäärät ovat alhaisia kohdistuen lähinnä rannikkoalueella sijaitseville laitoksille. Suurin niukkuus kiinteistä puupolttoaineista olisi eteläisessä ja läntisessä Suomessa. Jo nyt kiinteiden puupolttoaineiden kysyntä on näillä alueilla korkealla tasolla tarjontaan nähden. Jatkossa kotimaan hankinnan kuljetusmatkat pitenevät, mikä johtaa kiristyvän kilpailutilanteen kanssa kiinteiden puupolttoaineiden kustannusten nousuun. Kehityksen seurauksena energiapuuvirtoja ohjautuu alueille myös itäisestä Suomesta. Läntisellä ja eteläisellä alueella kotimaan hankintaa täydennetään tuontienergiapuulla pääosin Baltian maista. Tuontipuuta käytetään erityisesti rannikkoalueen energialaitoksissa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Tuontipuun osuus laitosten kiinteiden puupolttoaineiden käytöstä olisi eteläisessä Suomessa 15–20 % ja läntisellä alueella 5–10 % vuonna 2030. Itäisessä Suomessa energiapuun kysyntä kasvaa merkittävästi vähemmän. Kysyntäpainetta helpottaa alueen mittava metsäteollisuuden tuotantokapasiteetti, minkä seurauksena teollisuuden sivutuotteiden (puru ja kuori) ja teollisuuspuun hakkuutähteiden tarjontaa on runsaasti. Lähellä itärajaa sijaitsevat energialaitokset voivat hankkia kustannuskilpailukykyistä energiapuuta myös Venäjältä. Tuonti kasvaa itäisellä alueella 20 prosenttiin puupolttoaineiden kokonaishankinnasta vuonna 2030. Tuonnin rooli olisi erityisen merkittävä Pohjois-Karjalan maakunnassa. Pohjoisessa Suomessa energiapuuhun kohdistuu turpeen korvautumisen kautta merkittävä lisäkysyntä. Metsähakkeen hyödyntämisaste on nykyään alhainen, ja teollisuuden sivutuotteilla on ollut merkittävä rooli energialaitosten kiinteinä polttoaineina. Mallinnuksen mukaan niiden kasvava kysyntä katetaan liki kokonaan kotimaisin resurssein. Teollisuuspuun kasvava käyttö lisää metsäteollisuuden sivutuotteiden ja hakkuutähteiden tarjontaa alueella vaikuttaen suotuisasti kysyntä-tarjontatasapainon kehittymiseen. AFRYn mallinnuksessa tarkasteltiin myös ainespuun ohjautumista energiantuotantoon. Sen mukaan ainespuun ohjautuminen energiantuotantoon jää melko alhaiselle tasolle. Perusskenaariossa määrä olisi 2,0 miljoonaa kuutiometriä ja maksimiskenaariossa 2,5 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2030. Ainespuun osuus energiantuotannon kiinteiden puupolttoaineiden käytöstä on kummassakin skenaarioissa noin 10 % kokonaishankinnasta. Nämä määrät eivät vaikuta merkittävästi metsäteollisuuden puun saatavuuteen eikä teollisuuspuun hintoihin. Huoltovarmuuden kannalta metsähakkeen laajamittaiseen käyttöön sisältyy haasteitaSuomen energiahuollon huoltovarmuus perustuu hajautettuun energiantuotantoon ja monipuolisiin energialähteisiin. Kotimaiset polttoainevarat rajoittuvat nykyisellään bioenergiaan, turpeeseen ja jätteen energiahyödyntämiseen. Vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalle Suomessa myös varastoidaan tuontipolttoaineita. Turpeen käytön vähentyessä metsähakkeen rooli huoltovarmuudessa kasvaa. Huoltovarmuuden kannalta metsähakkeen laajamittaiseen käyttöön sisältyy haasteita. Metsähake menettää lämpöarvoa varastoitaessa, minkä lisäksi sen varastointi vie paljon tilaa matalasta lämpöarvosta johtuen. Metsähakkeen tulee kuivata kesän yli ennen käyttöä, jos polttavassa voimalaitoksessa ei ole savukaasupesuria, joka mahdollistaa kosteamman biomassan käyttämisen. Biomassan tuotannon lisääminen sisältää siis merkittävän viipeen huoltovarmuuden näkökulmasta. Toimitusketjujen ja varastoinnin kehittäminen ovatkin tässä merkittävässä roolissa.Kiinteiden puupolttoaineiden kysynnän kasvaessa lisääntyy oletettavasti myös tuontibiomassan rooli energiantuotannossa. Toisaalta tuonti mahdollistaa suuremmat kertaerät ja hajauttaa saatavuuteen liittyvää riskiä, mutta osaltaan vähentää Suomen energiaomavaraisuutta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnoksen, jolla mahdollistettaisiin meriliikenteen tukeminen 31.12.2021 asti.Esityksen tavoitteena on varmistaa ja edistää merikuljetusten riittävyyttä koronavirustilanteen jatkuessa. Määräaikainen valtioneuvoston asetus meriliikenteen tukemisesta on nyt voimassa 30.6.2021 asti.Eduskunta myönsi vuoden 2021 ensimmäisessä lisätalousarviossa 23,15 miljoonaa euroa lisämäärärahaa meriliikenteen tukemiseen.Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voi myöntää lasti- ja matkustaja-alusvarustamoille tukea liikennöintiin koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa. Avustuksen myöntämisen ehtona on, että tätä hakeneelle varustamolle asetetaan julkisen palvelun velvoite tuetun reitin, aluksen ja vuorotiheyden suhteen. Liikenne- ja viestintävirasto voi asettaa julkisen palveluvelvoitteen yhteysväleittäin meriliikenteeseen, jos se on välttämätöntä riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta.Eduskunta myönsi kesäkuussa 2020 24,8 miljoonan euron määrärahan laivaliikenteen tukemiseksi. Liikenne- ja viestintävirasto on syyskuusta 2020 alkaen avannut useita tuetun laivaliikenteen hakuja ja tehnyt päätöksiä liikennöintivelvoitteista.Mitä seuraavaksi?Lausuntokierros päättyy 25.5.2021. Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkamiestyönä. Valtioneuvoston asetus tulisi antaa viimeistään kesäkuun aikana, jotta se voisi tulla voimaan 1.7.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sote-uudistukseen liittyvät kuntien rahoituslaskelmat on päivitetty teknisesti. Toisin sanoen siirtyvät kustannukset ja rahoitus on viety vuoden 2022 tasolle. Päivitetyt laskelmat pohjautuvat kustannusten osalta kuntien talousarvioihin vuodelta 2021 ja taloussuunnitelmaan vuodelle 2022. Arviot kuntien tuloista vuonna 2022 perustuvat valtiovarainministeriön kuntakohtaisiin veroennusteisiin ja valtionosuuslaskelmiin.Vuoden 2022 tasossa arvioituna siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat noin 20,16 miljardia euroa ja pelastustoimen kustannukset noin 470 miljoonaa euroa. Kuntien jäljelle jäävä kustannus (toimintakate ja poistot) on yhteensä noin 14,5 miljardia euroa. Arvion mukaan kunnallisveroa siirretään yhteensä noin 12,8 miljardia euroa, mikä tarkoittaa, että kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,39 prosenttiyksikköä.Laskelma on edelleen arvio tulevasta rahoituksesta. Laskelmat täsmentyvät myöhemmin, kun vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöstiedot valmistuvat ja tuloja koskevat arviot tarkentuvat. Seuraava päivitys laskelmaan tehdään syksyllä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta annettiin eduskunnalle 12. toukokuuta valtioneuvoston yleisistunnossa. Sisäministeriön hallinnonalan määrärahataso pysyy alle 1,5 miljardissa eurossa / vuosi kehyskaudella 2022−2025.Kehyspäätöksessä on huomioitu poliisille ja Rajavartiolaitokselle lisäykset Senaatin toimitilahankkeiden mukaisiin vuokrankorotuksiin hallituksen viime vuonna tekemän päätöksen mukaisesti. Lisäksi päätettiin lisäyksistä poliisille, Rajavartiolaitokselle ja Maahanmuuttovirastolle tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevien asetusten kansalliseen toimeenpanoon, sekä Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän viranomaispalvelun kansalliseen käyttöönottoon poliisissa, Rajavartiolaitoksessa ja pelastustoimessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Rajoitukset kevenevät lähes koko maassa, riippuen alueen epidemiatilanteesta. Asetuksen muutos tulee voimaan 13. toukokuuta klo 00.Sosiaali- ja terveysministeriö teki valtioneuvoston viime viikolla tekemän linjauksen perusteella 10. 5. päätöksen, jonka mukaan koronaepidemian torjunnassa luovutaan valtakunnallisista toimenpidetasoista. Koronaviruksen torjunnassa painotetaan jatkossa alueellisia rajoituksia ja suosituksia. Hybridistrategian toimintasuunnitelmassa epidemian tilannekuva jaetaan kolmeen vaiheeseen: perustasoon, kiihtymisvaiheeseen ja leviämisvaiheeseen. Ravitsemisliikkeiden rajoituksia alueilla päivitetään epidemiatilannetta vastaavaksi viikoittain. Valtioneuvosto tekee seuraavan tarkastelun erityisesti leviämisvaiheen rajoituksista 27.5. mennessä.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset perustason alueilla Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjanmaan ja Satakunnan maakunnissa sekä Lapin sairaanhoitopiirissä 13.5.lukienAnniskelu on sallittu klo 07-00 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-01.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Asiakasmäärärajoitukset eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa.Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheen alueilla Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä 13.5. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista.Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset leviämisvaiheen alueilla Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnissa 13.5. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, alkoholia saa anniskella klo klo 07-18. Ravintolat saavat olla auki klo 05-19. Sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. 
Muissa ravintoloissa alkoholia saa anniskella klo 7-19 ja aukioloaika on klo 05-20. Sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista.Myös näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke-esiintymiset ja tanssiminen ovat kiellettyjä.
Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Yllä mainitut asiakaspaikkarajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevaa arviointia syventävään kuntatalousohjelmaan on nyt ensimmäisen kerran sisällytetty sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen vaikutukset. Koronatilanteen vuoksi kuntatalouden kehitysarvioon liittyy kuitenkin tavanomaista suurempaa epävarmuutta.Valtion tuki vahvisti kuntataloutta merkittävästi vuonna 2020Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen kuntatalouden näkökulmasta. Koronaepidemia vaikutti laajasti sekä kuntien tulo- että menokehitykseen, mutta toisaalta vaikutukset jäivät kuitenkin pelättyä pienemmiksi. Peruspalveluiden turvaamiseksi ja kuntien taloudellisen toimeliaisuuden tukemiseksi valtio osoitti kuntatalouteen mittavasti tukea. Yhteensä valtionapujen lisäys ja yhteisöveron jako-osuuksien korotus olivat vuonna 2020 noin 3 miljardia euroa. Vaikka kriisin vaikutuksia kuntatalouteen ei voida täsmällisesti mitata, voidaan arvioida, että koronatuki ylitti epidemiasta aiheutuneet nettokustannukset runsaalla miljardilla eurolla vuonna 2020. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat kunnittain. Hallitus päätti useista uusista kuntatalouteen vaikuttavista toimenpiteistäKunnan peruspalvelujen valtionosuuden tasoa nostetaan noin 246 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Vuoden 2023 tasolla lisäys on noin 50 miljoonaa euroa, jossa on huomioitu myös pysyvä 24 miljoonan euron sopeutus. Kustannustenjaon tarkistusta ei oteta huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa vuonna 2022. Valtionosuuden lisäyksiä kohdennetaan seulontaohjelman laajennukseen, lastensuojelun henkilöstömitoitukseen sekä varhaiskasvatuksen uuteen tukeen.Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevat laskelmat vuosille 2023–2025 ovat vielä alustavia, ja ne tarkentuvat muun muassa sote-laskelmien päivityksen myötä. Sote-uudistuksen vaikutukset valtionosuuksiin käydään huolellisesti läpi. Tarvittavat muutokset tehdään seuraavaan julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2023–2026.Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman toimeenpanoa jatketaan, ja siihen kohdennettavan rahoituksen kuntien osuus on 9 miljoonaa euroa vuonna 2022. Lisäksi ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä muihin tukitoimiin osoitetaan kuntasektorille rahoitusta arviolta noin 52 miljoonaa euroa.Hallitus päätti puoliväliriihessä jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille. Siirron taloudelliset vaikutukset tarkentuvat valmistelun edetessä, ja ne sisällytetään kuntatalousohjelmaan myöhemmin.Kuntatalouden menot kasvavat tuloja nopeammin vuonna 2021 ja 2022Pitkittynyt epidemiatilanne vaikuttaa kuntatalouden kehitykseen myös vuonna 2021. Rajoitustoimet hidastavat toimintatulojen kasvua. Väestön ikääntymisestä johtuva sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvu sekä hallitusohjelman mukaiset kuntien tehtäviä laajentavat menolisäykset puolestaan kasvattavat kuntien menoja. Kokonaisuutena kuntatalouden toimintakatteen arvioidaan heikkenevän noin 1,3 prosenttia vuonna 2021. Kuntien verotulot kasvavat kehitysarvion mukaan noin 5,1 prosenttia kuluvana vuonna, kun taas valtionosuudet supistuvat noin miljardilla eurolla viime vuoteen verrattuna. Koronatuki on pienempi kuin vuonna 2020, ja lisäksi sitä kohdennetaan valtionosuuksien sijasta valtionavustuksina. Kuntatalouden vuosikatteen arvioidaankin laskevan hieman viime vuodesta ja toiminnan ja investointien rahavirta syvenee noin 0,7 miljardia euroa negatiiviseksi.Vuonna 2022 kuntatalouden toimintamenojen kasvun arvioidaan hidastuvan, kun koronaepidemian hoidosta aiheutunut suurin menopaine poistuu. On kuitenkin todennäköistä, että syntynyttä hoito- ja palveluvelkaa aletaan purkaa. Toimintatulojen arvioidaan laskevan noin 8 prosenttia muun muassa korona-avustusten poistuessa. Yhteisöverotulojen jako-osuuden määräaikaisen korotuksen päättyminen hidastaa verotulojen kasvua. Valtionosuudet kasvavat runsaat 5 prosenttia hallitusohjelman mukaisten tehtävälaajennusten, valtionosuuden lisäyksen ja indeksikorotuksen vuoksi. Nettoinvestoinnit pysyvät korkealla tasolla, joten vuonna 2022 toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee lähes 2 miljardia euroa negatiiviseksi.Sote-uudistus pienentää kuntien menopaineita mutta ei poista tulojen ja menojen epätasapainoaVuodesta 2023 muodostuu hyvin poikkeuksellinen kuntataloudessa, sillä sote-uudistuksen myötä kuntien käyttötalousmenoista poistuu noin puolet. Kunnallisveroprosenttia alennetaan kaikissa kunnissa 12,39 prosenttiyksiköllä ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään. Valtionosuuksista ja verotulomenetysten korvauksista siirretään hyvinvointialueille 7,2 miljardia euroa.Kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan pysyvän negatiivisena koko kehyskauden. Kuntataloutta rasittavat rakenteelliset ongelmat helpottuvat sote-uudistuksen myötä, kun nopeimmin kasvavat menot siirtyvät pois kuntien vastuulta. Kuntien tulojen ja menojen rakenteellinen epäsuhta ei kuitenkaan kokonaan poistu. Kuntatalousohjelmassa arvioidaan rahoituksen riittävyyttä myös kuntakokoryhmittäin. Tarkastelun perusteella toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee voimakkaasti kaikissa kuntakokoryhmissä vuonna 2022 mutta vahvistuu jälleen vuonna 2023. Tätä selittää pitkälti sote-uudistuksen vaikutukset kuntien toimintakatteen, verotulojen ja valtionosuuksien kehitykseen. Tarkastelujakson lopulla vuonna 2025 suurin sopeutuspaine olisi 20 001–40 000 asukkaan kuntakokoryhmässä. Painelaskelman mukaan toiminnan ja investointien rahavirta olisi negatiivinen kaikissa kuntakokoryhmissä. Erot kuntakokoryhmien välillä ovat kuitenkin varsin suuret. Tarkasteluajanjaksolle osuu niin koronaepidemian kuin sote-uudistuksen takia monta poikkeuksellista vuotta, minkä vuoksi kuntakokoryhmittäisiin arvioihin tulee suhtautua poikkeuksellisen varovaisesti.Mikä on kuntatalousohjelma?Kuntatalousohjelma on laadittu vuosia 2022–2025 koskevan julkisen talouden suunnitelman valmistelun yhteydessä. Ohjelma syventää julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevaa arviointia. Kuntatalousohjelmassa keskitytään kuntatalouden nykytilan sekä tulevan kehyskauden kehitysnäkymien arviointiin kuntatalouden osalta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi keskiviikkona 12. toukokuuta ulkoasiainneuvos Mikko Kivikosken ulkoministeriön itäosaston apulaisosastopäällikön tehtävään määräajaksi 17.5.2021 – 31.8.2025. Mikko Kivikoski. Kuvaaja: Petri Krook.Kivikoski siirtyy apulaisosastopäällikön tehtävään itäosastolta erityistehtävästä. Tätä ennen hän on ollut suurlähettiläänä Nur-Sultanissa vuosina 2017 – 2020 ja Pietarissa edustuston päällikön sijaisena vuosina 2014 – 2017.Ennen näitä edustustotehtäviä hän työskenteli Venäjä-yksikössä hoitaen mm. Suomen ja Venäjän kahdenvälisiä suhteita sekä Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vuosina 2009 – 2012. Muuta edustustokokemusta hänellä on New Yorkista YK-edustustosta, Wienistä Etyj-edustustosta, Riiasta sekä Moskovasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö aloittaa valmistelut Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen nimeämiseksi kansalliseksi kyberturvallisuuden koordinaatiokeskukseksi. Uusi rooli vahvistaisi Kyberturvallisuuskeskuksen mahdollisuuksia tukea suomalaista tietoturva-alaa.Kyberturvallisuuden koordinaatiokeskuksen nimeämisen taustalla on Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksesta ja kansallisten koordinaatiokeskusten verkoston perustamisesta annettava asetus, joka on tarkoitus antaa vielä tämän vuoden aikana.Kansallisen koordinaatiokeskuksen on tarkoitus toimia Suomen yhteys-, koordinaatio- ja tukipisteenä koordinaatiokeskusten verkostossa. Lisäksi sen tehtävänä on koota sidosryhmistään yhteisö, joka toimii osana EU:n laajuista kyberturvallisuuden osaamisyhteisöä. Yhteisön perustaminen syventää kytköksiä tutkimusmaailmaan sekä tiivistää julkishallinnon ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä.Uudet tehtävät vahvistaisivat Kyberturvallisuuskeskuksen roolia suomalaisen kyberturvallisuuteen perustuvan elinkeinotoiminnan tukemisessa. Kyberturvallisuuskeskus tukisi uusien yritysten syntymistä ja kokonaisen tietoturvaklusterin rakentumista Suomeen.Kyberturvallisuuskeskus hoitaa jo tällä hetkellä monia asetuksessa kansallisille koordinaatiokeskuksille säädettyjä tehtäviä. Kokonaan uusia asetukseen perustuvia tehtäviä olisi muun muassa Digitaalinen Eurooppa ja Horisontti Eurooppa -ohjelmista kyberturvallisuuteen kohdennettavan rahoituksen kanavointi.Kyberturvallisuuskeskukselle osoitettavat uudet tehtävät edellyttävät muutoksia sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin. Koordinaatiokeskuksen rahoitus- ja resursointitarve olisi noin miljoona euroa vuosittain. EU:lta saatava rahoitus kahdelle ensimmäiselle vuodelle olisi puolet tästä summasta.Koordinaatiokeskuksen sijoittaminen Kyberturvallisuuskeskukseen tukisi Suomen kyberturvallisuusstrategiassa 2019 asetettuja tavoitteita ja tulevaa valtioneuvoston periaatepäätöstä kyberturvallisuuden kehittämisohjelmasta.Kansallisen koordinaatiokeskuksen nimeämisen tulisi olla voimassa vuoden 2021 loppupuolella.EU:n kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskus sijoitetaan Bukarestiin, Romaniaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi