NordenBladet — Opetusministeri Jussi Saramo on myöntänyt ammatilliseen koulutukseen lisärahoitusta yhteensä 97,5 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 80 miljoonaa myönnettiin opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen ja 17,5 miljoonaa koronavirusepidemian vahinkojen korjaamiseen ammatillisessa koulutuksessa.Opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin myönnettiin 80 miljoonaa euroa yhteensä 115:lle koulutuksen järjestäjälle osana Oikeus osata -ohjelmaa. Lisärahoituksella voidaan palkata uusia opettajia ja ohjaajia sekä lisätä nykyisten tuntiopettajien opetustuntimääriä. Lisäksi rahoitusta voidaan käyttää opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen, jolloin opettajien työpanosta on mahdollista kohdentaa enemmän itse opetukseen. – Ammatillisessa koulutuksessa on ollut viime vuosina liian vähän lähiopetusta ja meille on hallituskautemme alusta lähtien ollut prioriteetti korjata tilanne suuntaamalla rahaa opettajien ja muun henkilökunnan palkkaamiseen. Riittävä työntekijöiden määrä on välttämätön, jotta onnistumme myös esimerkiksi juuri perusopetuksensa päättäneiden nuorten, maahanmuuttajien ja heikkojen perustaitojen varassa olevien aikuisten tukemisessa läpi opintojen, sanoo ministeri Jussi Saramo.Koronavirusepidemian johdosta tarvittaviin tukitoimiin ammatilliseen koulutukseen myönnettiin lisärahoitusta yhteensä 17,5 miljoonaa euroa 96:lle koulutuksen järjestäjälle.Lisärahoituksella ehkäistään opintojen keskeyttämistä ja lisätään opiskelijoiden hyvinvointia. Rahoituksella tasoitetaan myös opiskelijoiden osaamiseroja ja varmistetaan valmistuvien ammattiosaamista. Tukitoimia on tarkoitus kohdentaa erityisesti pitkien etäopetusjaksojen aiheuttamien ongelmien lieventämiseen sekä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea kokoontuu maanantaina 24.5. koko päivän mittaiseen työkokoukseen.Komitea työstää kannanottoja, joissa se kuvaa, mitä sosiaaliturvan ongelmia se työssään ratkaisee, ratkaisujen suuntaviivat sekä sen, millaiselle sosiaaliturvan rakenteelle ratkaisut perustuvat. Kannanotot ovat runko uudistuksen tiekartalle, joka julkaistaan komitean välimietintönä keväällä 2023. Sosiaaliturvakomitean puheenjohtajiston luonnos kannanottojen rakenteeksi on julkaistu 10.5. kokoustiedotteen liitteenä.Puheenjohtajiston luonnos kannanottojen rakenteeksi (10.5.2021)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lääkeasioiden uudistuksen poikkihallinnollinen koordinaatioryhmä kokoontui 6.5. kevätkauden viimeiseen kokoukseensa. Koordinaatioryhmä päätti kokoontua syksyllä 2021 kolmeen kokoukseen. Koordinaatioryhmä seuraa alaistensa jaosten tehtävien etenemistä. Koordinaatioryhmä nimesi maaliskuun kokouksessaan lääkehoidon ohjaus- ja rahoitusjaoksen, joka on tällä hetkellä laatimassa työsuunnitelmaa. Jaoksen tehtävät nivoutuvat kiinteästi muihin käynnissä oleviin hankkeisiin, kuten sote-uudistukseen ja monikanavarahoituksen purkamiseen. Lääkehoidon tiedonhallinnan jaos edistää neljää työkokonaisuutta. Näistä lääkityslistan kokonaisuus on edennyt ensimmäiseen asiakastestausvaiheeseen, vaikkakin suunniteltu käyttöönotto edellyttää vielä tarvittavien tiedonhallinnan säädösmuutosten toteuttamista. Lääketietovarannon jatkotyö on myös käynnistynyt. Tavoitteena on mm. lääketietovarantoon liittyvien roolien ja vastuiden selkeyttäminen sekä tietosisältöjen tarkentamiset. Koordinaatioryhmä keskusteli erityisesti lääketiedon hyödyntämisen työpaketista. Työpaketin keskeisenä tavoitteena on tuottaa yhtenäistä, hyödynnettävissä olevaa ja helpommin käytettävää lääketietoa niin onnistuneen lääkehoidon tueksi kuin muuhunkin tiedolla johtamiseen, ohjaukseen ja valvontaan. Työskentely käynnistyy tänä vuonna esiselvityksellä, jossa kirkastetaan lääkehoidon hyödyntämiseen liittyviä tarpeita ja kehittämisnäkymiä. Kokonaistavoitteena on varmistaa yhdenvertainen, turvallinen ja vaikuttava lääkehoito tietoon pohjautuen.Apteekkijaos on ryhtynyt laatimaan selvitystä, joka sisältää kehittämisehdotuksia apteekkijärjestelmän ja vähittäisjakelun uudistamisen sekä lääkkeiden saatavuuden edistämisen jatkovalmistelua ja päätöksentekoa varten. Selvityksen valmistelu on aloitettu nykytilan kuvauksella. Apteekkijaoksen tukena työskentelee lisäksi etäasioinnin ja verkkoapteekkitoiminnan alatyöryhmä, joka on laatinut itselleen työsuunnitelman. Koordinaatioryhmän muistiot ja muu kokousaineisto löytyvät Hankeikkunasta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia jatkaa lokakuussa 2020 käynnistynyttä hanketta, jossa on kokeiltu käytännössä käyttäytymistieteellisen tiedon soveltamista koronakriisin hoidossa. Jatkohankkeen tavoitteena on vahvistaa valtionhallinnon kykyä soveltaa käyttäytymistieteellistä tietoa myös laajemmin eri politiikka-alueilla.Vaikka hanke on keskittynyt käyttäytymistieteellisen tutkimustiedon soveltamiseen, sen osallistava ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa korostava toimintatapa toimii rohkaisevana esimerkkinä tutkimustiedon soveltamisesta julkishallinnon päätöksenteossa. Hankkeessa on tähän mennessä pyritty löytämään uusia toimintamalleja tutkimustiedon soveltamiselle päätöksenteossa ja kokeilemaan ihmislähtöisiä vaikuttamisen muotoja. Käyttäytymistieteellistä osaamista on hyödynnetty muun muassa koronaviestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa.”Kokemukset ovat olleet lupaavia ja tukeneet näkemystä, että käyttäytymistieteelliselle näkökulmalle hallinnon ja päätöksenteon tukena on todellista tarvetta. Tavoitteenamme on pystyä lisäämään käyttäytymistieteellistä ymmärrystä ja asiantuntijuutta valtionhallinnossa ja samalla löytää ratkaisuja, joilla voimme tukea ihmisten toimivaa ja hyvinvoivaa arkea”, kertoo jatkohankkeen projektipäälliköksi nimitetty Maarit Lassander. VTM, PsL, terveyspsykologian erikoispsykologi Maarit Lassander on aiemmin toiminut muun muassa projektipäällikkönä Mieli Ry:ssä, koordinaattorina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja tutkijana (London School of Economics and Political Science, University of London).Käyttäytymistieteellinen neuvonanto -hankkeen työryhmä edustaa monialaista käyttäytymistieteellistä osaamista, kuten sosiaalipsykologiaa, psykologiaa, käyttäytymistaloustiedettä ja terveystaloustiedettä. Työryhmän jäseninä toimivat sosiaalipsykologian väitöskirjatutkija Matti Heino (Helsingin yliopisto), käyttäytymistaloustieteen lehtori Markus Kanerva (Laurean ammattikorkeakoulu), erityisasiantuntija Maarit Lassander, filosofian tohtori, psykologi Ville Ojanen (Academy of Brain Oy) ja akatemiatutkija Lauri Sääksvuori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Hankkeen ohjausryhmän muodostavat osastopäällikkö Seppo Määttä, puheenjohtaja (valtioneuvoston kanslia), valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski (valtioneuvoston kanslia), yksikönpäällikkö Katju Holkeri (valtiovarainministeriö), johtaja Pasi Pohjola (sosiaali- ja terveysministeriö), yksikönpäällikkö Susanna Siitonen (oikeusministeriö), tutkimusjohtaja Pilvikki Absetz (Itä-Suomen yliopisto) ja PhD Tiina Likki (freelance). Hankkeen toimikausi kestää joulukuun 2022 loppuun. Käyttäytymistieteellistä osaamista on hyödynnetty lukuisissa maissa niin Euroopassa kuin muuallakin koronakriisiin liittyvän päätöksenteon ja viestinnän tukena, erityisesti toisen aallon kohdalla helpottamassa muun muassa koronarokotusten sujuvuutta. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet muun muassa, että rokotemyönteisyys ja rokotusten tehokas eteneminen ovat saaneet tukea käyttäytymistieteestä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n puheenjohtajamaa Portugali on kutsunut EU:n terveysministerit videokokoukseen torstaina 20. toukokuuta. Suomea kokouksessa edustaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.Kokouksessa käydään läpi ajankohtaisia asioita koronarokotteista ja EU:n varautumisesta rokotehankintoihin ensi ja seuraavana vuonna. Lisäksi puheenjohtaja on toivonut ministereiltä katsausta virusmuunnostilanteeseen kussakin maassa. Kokoukseen osallistuvat myös Euroopan komission, Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) sekä Euroopan lääkeviraston (EMA) edustajat.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on jäämässä jälkeen talouteen suuntautuvissa ulkomaisissa sijoituksissa muihin Pohjoismaihin ja Baltian maihin verrattuna huolimatta maan avoimuudesta kaupalle ja investoinneille. Vuonna 2019 Suomeen suuntautuneiden ulkomaisten suorien sijoitusten kanta oli 31 prosenttia BKT:sta – vähemmän kuin vuonna 2010 ja huomattavasti alle näiden verrokkimaiden 49 prosentin keskiarvon.Näin todetaan OECD:n 19.5.2021 julkaistussa raportissa ”The Impact of Regulation on International Investment in Finland”. Raportti vertailee Suomen investointitoimintaan liittyvää sääntely-ympäristöä muihin Pohjoismaihin ja Baltian maihin sekä tunnistaa mahdollisia pullonkauloja. OECD esittää raportissaan useita kohdennettuja kevennystoimenpiteitä sääntelyn sujuvoittamiseksi ja liiketoimintaympäristön parantamiseksi.OECD:n mukaan kansallinen sääntely saattaa joissakin tapauksissa vaikuttaa investointien kohdemaan valintaan, sillä se lisää liiketoiminnan harjoittamisen kustannuksia. OECD:n raportti suosittaa yritysten hallinnollista taakkaa vähentävien digitaalisten ratkaisujen edelleen kehittämistä sekä maakuvan kirkastamista edelleen. Digitaalisten ratkaisujen toteutuminen vaatisi eri toimijoiden välistä koordinaatiota sekä resursseja. Myös yritystoimintaan liittyviä lupamenettelyjä tulisi nopeuttaa ja kehittää.Raportti suosittaa myös, että ulkomaalaisomisteiset yritykset otettaisiin aktiivisemmin mukaan liiketoiminnan sääntelyn uudistamiseen. Sääntelyn vaikutusten arviointia tulisi kehittää edelleen. OECD suosittaa raportissaan myös esimerkiksi panostamaan aikaisempaa enemmän toimiin ulkomaisten yritysten houkuttelemiseksi Suomeen ja maan eri alueille sekä edelleen lisäämään vuoropuhelua maassa toimivien ulkomaalaisomisteisten yritysten kanssa.Osa raportissa esille nostetuista ongelmista on jo tunnistettu. Esimerkiksi kansainvälisiä osaajia Suomeen houkuttelevaan Talent Boost -ohjelmaan kuuluu käynnissä olevia uudistuksia, joilla sujuvoitetaan osaajien maahanpääsyä nopeuttamalla oleskelulupamenettelyä ja helpottamalla kieliopintoihin pääsyä. Hallituksen tavoitteena on, että 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu vuoteen 2030 mennessä.OECD:n raportin mukaan ulkomaiset suorat sijoitukset hyödyttävät merkittävästi Suomea monin tavoin. Vaikka ulkomaalaisessa omistuksessa olevien yritysten osuus oli hieman yli prosentin Suomessa toimivista yrityksistä vuonna 2019, niiden osuus talouden tuottamasta yhteenlasketusta liikevaihdosta oli lähes neljännes ja ne työllistivät 18 prosenttia työvoimasta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista ulkomaisten yritysten osuus oli lähes kolmannes. Ulkomaiset yritykset myös avaavat Suomen taloudelle ovia globaaleihin tuotantoverkkoihin ja kansainvälisille markkinoille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Etlan 19. toukokuuta julkaistun tutkimuksen mukaan väestörakenteen muutos hidastaa talouskasvua pysyvästi 2040-luvulta alkaen ilman merkittävää syntyvyyden nousua, maahanmuuton kasvua ja maahanmuuttajien työllisyysasteen nousua.Syntyvyyden väheneminen kohentaa julkisen talouden tilaa pienten ikäluokkien lapsuuden ja nuoruuden ajan, mutta kerryttää samanaikaisesti pysyvää vajetta tulevaan työvoimaan ja julkiseen talouteen. Ilmiön vuoksi politiikassa tulee korostaa pitkän aikavälin näkökulmaa sekä tarvetta reagoida ajoissa ikärakenteen muutokseen esimerkiksi työuria pidentämällä ja verotuksen mittavaa nousua tasaamalla.Paluu suuriin lapsilukuihin ei todennäköistäLasten lukumäärän väheneminen on pitkään jatkunut globaali ilmiö. Syntyvyyden ennustaminen on silti osoittautunut vaikeaksi. Suomen väestölle tehdyt ennusteet ennakoivat käännettä lasten lukumäärässä mutta myös syntyvien ikäluokkien jäämistä pysyvästi aiempaa pienemmiksi. Ikäihmisten lukumäärän ennustaminen on helpompaa, koska tällä vuosisadalla 80 vuotta täyttävät ikäluokat ovat jo syntyneet.Etlan tutkimuksen mukaan väestörakenteen muutos hidastaa talouskasvua 2040-luvulta alkaen pysyvästi, jos syntyvyys ei kasva merkittävästi, maahanmuutto ei lisäänny eikä maahanmuuttajien työllisyys kohene.  Talouskasvun hidastuminen vähentää verotuloja ja heikentää hyvinvointivaltion rahoitusta samaan aikaan, kun moninkertaistuva vanhusväestö lisää palvelujen tarvetta. Sukupolvien välinen tulonjako muuttuu nykyisten nuorten ja tulevien sukupolvien asemaa heikentävään suuntaan. Väestön ikääntymisen syveneminen ja siitä seuraava talouskasvun hidastuminen ja julkisen talouden ongelmat ovat hyvin todennäköisiä, vaikka otettaisiin huomioon väestöennusteisiin liittyvä epävarmuus.Politiikkatoimien lykkääminen kasvattaa julkisen talouden sopeutumistarvettaPolitiikanteon näkökulmasta tilanne, jossa parhaillaan kumuloituvat ongelmat näkyvät vasta parin vuosikymmenen päästä, on haasteellinen. Matalan syntyvyyden vuoksi on menetetty yli yhden 60 000 hengen ikäluokan verran työvoimaa viimeisten viiden vuoden aikana, mikä on jo nostanut merkittävästi julkisen talouden tasapainottavaa työllisyysastetta. Politiikkatoimien lykkääminen siihen asti, kun pienet ikäluokat tulevat työelämään heikentää tulevien sukupolvien elintasoa ja lisää kireästä verotuksesta johtuvia kannusteongelmia. Tarvittava julkisen talouden tulojen ja menojen sopeuttaminen on sitä suurempi, mitä myöhäisemmäksi se jätetään.Etlan raportti arvioi keinoja työurien pidentämiseksi ja muiksi toimiksi, joiden tavoitteena on verotuksen pitkän aikavälin mittavan nousun tasaaminen.Ylipitkien opiskeluaikojen lyhentäminen kasvattaisi opiskelijoiden elinkaarituloja ja parantaisi julkista taloutta suurempien verotulojen ja pienempien menojen kautta. Eläkeiän alarajan nosto 66 ikävuoteen ennen sen kiinnittämistä elinajan odotteeseen suurentaisi eläkkeitä, edistäisi työllisyysasteen nousua ja lisäisi työvoiman tarjontaa. Työeläkejärjestelmän keskittäminen yhden laitoksen hoidettavaksi ja rohkeampi sijoituspolitiikka saattaisivat vähentää eläkemaksujen nousupaineita ja kohentaa julkista taloutta merkittävästi myös palkkasumman ja kulutuksen kasvun kautta. Sääntöperusteinen eläkkeiden lisärahastointi matalan syntyvyyden vuosina parantaisi nykyisten nuorten ja tulevien sukupolvien asemaa keventämällä maksujen nousupainetta silloin kuin se olisi suurimmillaan ja tasaisi kulutusta yli ajan.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman vuosille 2021-2022. Ohjelmalla parannetaan lukiokoulutuksen laatua ja saavutettavuutta, edistetään opiskelijoiden hyvinvointia sekä vahvistetaan koulutuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Ohjelman toteutukseen varataan 15 miljoonaa euroa.Lukioissa otetaan uudet opetussuunnitelman perusteet käyttöön elokuussa 2021. Samaan aikaan oppivelvollisuus laajenee toiselle asteelle. Laatu- ja saavutettavuusohjelma tukee lukiokoulutuksen järjestäjiä muutosten toimeenpanossa ja koulutuksen laadun parantamisessa.Laatuohjelma vahvistaa opiskelijoiden ohjausta opintojen edistymisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Tavoitteena on, että laadukkaat ohjauksen käytännöt tukevat opintojen edistymistä, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, ja vastaavat erityisesti enemmän tukea tarvitsevien nuorten tarpeisiin. Pyrkimyksenä on kehittää opiskelijoiden tarpeista lähtevät ohjauksen mallit ja käytännöt sekä varmistaa se, että jokainen opiskelija saa tarvitsemansa opinto-ohjauksen.Lukion laatu- ja saavutettavuusohjelman toteutukseen ja koulutuksen järjestäjien tukemiseen on varattu yhteensä 15 miljoonaa euroa vuosille 2021-2022.Laatuohjelmalle on asetettu laajapohjainen seurantaryhmä, jossa ovat edustettuina lukiokoulutuksen keskeiset sidosryhmät. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämän laatu- ja saavutettavuusohjelman seurantaryhmän toimikausi alkaa toukokuussa 2021 ja päättyy joulukuussa 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Metropolipolitiikalla tiivistetään valtion ja Helsingin seudun kaupunkien ja kuntien yhteistyötä. Työ keskittyy erityisesti parantamaan työllisyyttä ja maahanmuuttajien asemaa sekä edistämään hiilineutraalia metropolialuetta. Metropolipolitiikan yhteistyöryhmä linjasi kokouksessaan 18.5., miten käytännön työ etenee kolmessa valitussa teemassa.Työllisyysteema tarttuu kysymyksiin, jotka ovat leimallisia metropolialueen työmarkkinoille. Yhteistyöryhmän alainen työryhmä tarkastelee, mitkä metropolialueen toimintaympäristön erityispiirteet on tärkeää huomioida TE-palvelujärjestelmän uudistamisen yhteydessä. Työ kytkeytyy tiiviisti osaksi koko työllisyyspalveluiden palvelurakenteen uudistusta, jonka lähtökohdista hallitus linjasi puoliväliriihessään.Sosiaalisen kestävyyden teema keskittyy toimenpiteisiin, jotka ehkäisevät maahanmuuttajien syrjäytymistä. Yhteistyöryhmä näkee, että on tarpeen selvittää, miten maahanmuuttajat on huomioitu syrjäytymistä ehkäisevissä hankkeissa. Teemassa kehitetään myös valtionavustustoimintaa ja panostetaan erityisesti maahanmuuttajanaisten työllistymiseen ja kotoutumiseen. Kokouksen keskustelussa painotettiin pitkäaikaisia vaikutuksia ja hanketoiminnassa syntyvien hyvien käytäntöjen juurruttamista pysyvästi työhön.Kolmannessa teemassa hiilineutraali metropolialue yhteistyöryhmä edistää esimerkiksi fossiilitonta liikkumista ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta yhteistyössä taloyhtiöiden kanssa. Näissä teemoissa alueella on isot vaikutusmahdollisuudet. ”Esimerkiksi liikenteen päästöjä voidaan vähentää kattavan joukko- ja kevyen liikenteen avulla. Metropolialueen julkisten hankintojen ja rakentamisen määrä on niin suuri, että niillä voidaan saada aikaan huomattavia muutoksia”, yhteistyöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen summasi.Metropolipolitiikalla tiivistetään valtion ja Helsingin seudun kaupunkien ja kuntien yhteistyötä asioissa, jotka tukevat metropolialueen kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä sekä alueen erityishaasteiden ratkaisua. Metropolipolitiikan yhteistyöryhmän toimikausi on hallituskauden loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kustannustuesta järjestetään neljäs hakukierros, jossa yritykset voisivat hakea tukea maalis-toukokuulta. Tuen ehdot säilyisivät ennallaan. Lisäksi suurille yrityksille maksettaisiin erillistä korvausta, jos niiden toimitilat on suljettu lain tai viranomaisen määräyksestä koronaepidemian vuoksi. Sulkemiskorvauksen ehdoista ja määrästä neuvotellaan parhaillaan Euroopan komission kanssa.Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää kustannustukilakiin ehdotetuista muutoksista lausuntoja 21.5.2021 mennessä. Tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnan käsittelyyn toukokuussa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021. Kustannustuen neljännen hakukierroksen ja suurten yritysten sulkemiskorvauksen haut aukeaisivat yrityksille Valtiokonttorissa elokuussa.– Koronapandemia on rajoittanut voimakkaasti yritysten toimintaa tänäkin keväänä, joten kustannustuen neljäs hakukierros on tarpeen. Tuemme sillä yritysten selviämistä pandemian yli. Neuvottelemme parhaillaan Euroopan komission kanssa sulkemiskorvauksesta myös suurille yrityksille, jotka jäivät EU:n valtiontukisääntöjen takia aiemmin katveeseen, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.Kustannustuen ehdot säilyvät ennallaanKustannustuen neljäs hakukierros olisi tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on koronapandemian vuoksi pudonnut yli 30 prosenttia tukikaudella 1.3.–31.5.2021, kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019.Kaikkien toimialojen yritykset voisivat jatkossakin hakea kustannustukea. Valtioneuvosto antaa erikseen asetuksen toimialoista, jotka voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja. Näitä ovat toimialat, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia tukikaudella. Jos yritys ei kuuluisi asetuksessa määriteltyyn toimialaan, sen olisi perusteltava erikseen liikevaihdon lasku koronan takia.Yksinyrittäjät voisivat edelleen hakea kustannustukea. Tuki olisi vähintään 2000 euroa, jos tuen ehdot täyttyvät. Tuen enimmäismäärä olisi jatkossakin miljoona euroa.Sulkemiskorvaus valmisteilla myös suurille yrityksilleSuurten yritysten sulkemiskorvauksesta neuvotellaan parhaillaan Euroopan komission kanssa. Se koskisi yrityksiä, joissa on vähintään 50 työntekijää ja jotka on määrätty suljettavaksi lain tai viranomaisen päätöksellä. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi ravintolat ja muut ravitsemisyritykset, jotka suljettiin tilapäisesti asiakkailta majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetulla lailla.Korvausta voitaisiin maksaa myös yrityksille, jotka kunta tai aluehallintovirasto on sulkenut tartuntatautilailla. Näitä ovat esimerkiksi liikunta- ja urheilutilat ja kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät sekä sisäleikkipuistot.  Suurille yrityksille maksettaisiin korvauksena 70 prosenttia sulkemisajan kustannusten ja tulojen erotuksesta. Tuen ehtona olisi, että yrityksen liikevaihto on laskenut vähintään 30 prosenttia sulkemiskaudella verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Tuesta vähennettäisiin sulkemisaikaan ja koronapandemiaan liittyvät vakuutuskorvaukset sekä muut samoihin kustannuksiin kohdistuvat valtiontuet.Yrityksen olisi hakemuksessaan toimitettava tilintarkastajan tarkastusraportti tukikauden liikevaihdosta, voitto-osuudesta ja kustannuksista, vertailukauden liikevaihdosta ja saaduista vakuutuskorvauksista tai muusta valtiontuesta.  Suurten yritysten sulkemiskorvaukseen sovellettaisiin uutta EU:n valtiontukiohjelmaa, jossa koronatukien maksimisumma on 10 miljoonaa euroa. Tukiohjelman nojalla olisi mahdollista myöntää myös kustannustukea. Tukiohjelma edellyttää vielä Euroopan komission lopullista hyväksyntää.Mikro- ja pienyritysten sulkemiskorvauksen haku on jo käynnistynyt Valtiokonttorissa.  Kustannustuen ensimmäinen hakukierros järjestettiin heinä-elokuussa 2020. Toinen hakukierros käynnistyi joulukuussa 2020 ja päättyi helmikuussa 2021. Kolmas hakukierros on parhaillaan meneillään, ja se päättyy 23.6.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi