NordenBladet — Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisten oikeuksien, kohtelun ja mahdollisuuksien vahvistaminen on vuodesta 2020 alkaen ollut osa Pohjoismaiden ministerineuvoston työtä. Tänä vuonna myönnetään ensimmäiset apurahat pohjoismaisesta HLBTI-rahastosta.Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävän pohjoismaisen strategian toimeenpano on alkanut vuonna 2021. Osana yhteistyötä on perustettu pohjoismainen HLBTI-rahasto.”Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen on voitava elää vapaata, avointa ja hyvää elämää kaikissa Pohjoismaissa. Yhteinen HLBTI-rahasto on tärkeä askel tavoitteen saavuttamisessa. Rahasto on ainutlaatuinen tapa tukea pohjoismaista työtä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hyvinvoinnin edistämiseksi”, sanoo pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist. Hakuprosessin alustava aikatauluHakemus jätetään lomakkeella, joka löytyy hakuaikana Pohjoismaisen tasa-arvotiedon keskuksen (NIKK) kotisivuilta.Valmistaudu hakemuksen jättämiseen lukemalla ohjeet rahoitusta hakevalle. 1.9.2021 hakuaika alkaa 30.9.2021 hakuaika päättyymarras-/joulukuu 2021 hakijat saavat tiedon päätöksistäjoulukuu 2021 sopimukset kirjoitetaan
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee tutkimusohjelmaa, jossa linjataan sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimusrahoituksen painopisteet lähivuosille. Nyt kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin sosiaalityön tutkimusta suunnataan. STM on avannut verkossa aivoriihen, jotta kaikki asiasta kiinnostuneet pääsevät kertomaan näkemyksiään sosiaalityön ja sosiaalihuollon tutkimuksesta ja tutkimustarpeista nyt ja tulevaisuudessa. Vastauksia toivotaan laajasti sosiaalihuollon edustajilta ja yhteistyötahoilta. Aivoriiheen voi osallistua 31.5.2021 klo 16.15 asti:Osallistu suomen kielelläOsallistu ruotsin kielelläSTM myöntää vuosittain valtion rahoitusta yliopistotasoisille sosiaalityön tutkimushankkeille. Tutkimusrahoitushaku perustuu 1.9.2020 voimaan tulleeseen sosiaalihuoltolain muutokseen. Valtio rahoitti yliopistotasoista sosiaalityön tutkimusta ensimmäistä kertaa vuonna 2020.Sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimuksen valtionavustus
NordenBladet — Hankkeiden tulee edistää avoimen, yhdenvertaisen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävän liikuntatoiminnan pitkäjänteistä ja laadukasta järjestämistä. Erityisavustukset on tarkoitettu kehittämisavustuksiksi valtakunnallisten järjestöjen liikunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuushankkeisiin.Kehittämistoiminnan kautta pyritään löytämään inkluusioperiaatteen mukaisia toimintamalleja ja kehittämään liikuntatoimintaa siten, että se mahdollistaa entistä paremmin eri väestöryhmien osallistumisen. Tavoitteena ovat yhteinen ja kaikille avoin liikuntakulttuuri, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikuntapalvelujen saatavuudessa.Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita, joissa tavoitteena on toimintatapojen, -menetelmien ja -rakenteiden kehittäminen. Avustamisen tarkoituksena on tukea sellaisia toimintamalleja, joita pystytään vakiinnuttamaan osaksi normaalia toimintaa ja palvelujärjestelmää.Jaettavissa on noin 900 000 euroa. Hakuaika päättyy 18.6.2021 klo 16.15.Erityisavustus liikunnan kansalaistoiminnan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämishankkeisiin
NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa mietinnössään muutoksia yrityssaneerausmenettelyyn. Ehdotuksella pantaisiin täytäntöön EU:n maksukyvyttömyysdirektiivi.Työryhmän ehdotuksen mukaan yrityksen saneerauksesta annettuun lakiin luotaisiin uusi varhainen saneerausmenettely. Velallinen voisi hakeutua tähän menettelyyn, kun velallinen ei ole vielä maksukyvytön vaan maksukyvyttömyys on vasta uhkana. Varhaiseen saneerausmenettelyyn pääseminen olisi nykyistä helpompaa, sillä siinä olisi vähemmän esteperusteita menettelyn aloittamiselle. Jos saneerauksen aikana kävisi ilmi, että velallinen on maksukyvytön, velallisella olisi mahdollisuus siirtyä varhaisesta saneerausmenettelystä perusmuotoiseen saneerausmenettelyyn, joka vastaisi nykyistä yrityssaneerausmenettelyä. Perusmuotoiseen saneerausmenettelyyn voisi jatkossakin hakeutua maksukyvytön velallinen tai velkojien puolloilla tai yhdessä velkojien kanssa hakemuksen tekevä velallinen. Velkojat voisivat ilman velallisen myötävaikutusta hakea ainoastaan perusmuotoista saneerausmenettelyä. Lisäksi perusmuotoiseen saneerausmenettelyyn tehtäisiin vastaavat menettelyä sujuvoittavat muutokset kuin varhaisessa saneerausmenettelyssä. Laissa säädettäisiin esimerkiksi saneerauksen varalta laadittujen sopimusehtojen ja muiden sitoumusten, järjestelyjen ja toimenpiteiden pätemättömyydestä. Mietinnössä ehdotetaan lisäksi muun muassa, että päätöksen yrityksen saneeraukseen hakeutumisesta tekisi jatkossa osakeyhtiössä ja osuuskunnassa hallitus.– On koko Suomen etu, että meillä on vahva yrityskenttä. Yritysten auttaminen uuteen alkuun on aivan keskeinen toimi. Olen erityisen iloinen, että työryhmä on päässyt yksimielisyyteen. Se lupaa hyvää esityksen jatkokäsittelylle, ja oikeusministerinä aion viedä asiaa aktiivisesti eteenpäin, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Muutokset voimaan ensi vuoden aikanaMuutosten ehdotetaan tulevan voimaan ensi keväänä. Työryhmän mietintöön voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 2.7.2021 asti.Työryhmä jatkaa työtään tämän vuoden loppuun. Tavoitteena on saneerausmenettelyn keston lyhentäminen ja siitä aiheutuvien kustannusten vähentäminen. Taustalla on myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hallitus selvittää yrityssaneerauksen muutostarpeet ja selvittää maksukyvyttömyyttä koskevan lainsäädännön uudistamista, tavoitteina etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen.
NordenBladet — Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on arvioinut liikenteen verotuksen uudistamistarpeita valtiontalouden ja ilmastotavoitteiden kannalta hallituskautta pidemmällä aikajaksolla. Työryhmän selvityksen mukaan liikenteen verotulot laskevat liikenteen sähköistymisen myötä, mikä edellyttää muutoksia verotukseen.Toimenpidevaihtoehtoja on arvioitu hallituskautta pidemmällä ajanjaksolla. Työryhmä on kiinnittänyt selvitystyössään erityistä huomiota siihen, että vaihtoehdot ohjaavat kustannustehokkaasti päästövähennysten aikaansaamiseen. Vaikutuksia on tarkasteltu sekä vero-ohjauksen alueellisen kohdentumisen ja tulonjakovaikutusten näkökulmasta, mutta myös elinkeinoelämän kustannusten kannalta.”Liikenteen verotuottojen alenema pitkällä aikavälillä on merkittävä valtiontalouden näkökulmasta. Tarvitsemme yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten verotuottojen pudotus katetaan alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja samalla yritysten kilpailukyky turvaten. Polttoaineveroa ei olla tällä vaalikaudella kiristämässä jo tehtyjen päätösten lisäksi”, valtiovarainministeri Matti Vanhanen painottaa.”Pidän luontevana, että tulevaisuudessa polttoainelitrojen verottamisesta siirryttäisiin ajettujen kilometrien verottamiseen. Näin kaikki autoilijat olisivat kerryttämässä verotuloja riippuen siitä, missä ajavat ja onko esimerkiksi joukkoliikennettä saatavilla. Uuden verojärjestelmän luominen vaatii jatkotyötä. Käynnistän selvityksen kilometriverotuksen kokeilusta, jonka tulosten perusteella voidaan tehdä päätöksiä tulevaisuuden liikenneveromallista”, Vanhanen jatkaa. Liikenteen verotulot laskevat voimakkaasti ilman uusia päätöksiäTyöryhmä arvioi, että nykyisillä verotasoilla liikenteen verotulot olisivat vuonna 2030 nimellisesti noin 1,1 miljardia euroa alempana kuin vuonna 2019, mikä tarkoittaisi reaalisesti noin 1,7 miljardin euron vähenemää. Nykyisellä hiilidioksidipäästöihin perustuvalla verotuksella verotuottojen alenemaa voidaan korvata melko rajallisesti.Vaikka ajoneuvovero ei ole tehokas keino päästöohjauksessa, voi sillä olla merkitystä kuitenkin puhtaasti verotuloja tuottavana keinona. Jos katsotaan tarpeelliseksi kerätä liikenteestä veroja tulevaisuudessa vastaavasti kuin nyt, ajoneuvoveron tasakorotus olisi hallinnollisesti tehokas ja yksinkertainen tapa.Työryhmä on myös selvittänyt kilometriverotusta toisena vaihtona kerätä verotuloja liikenteestä pitkällä aikavälillä. Pelkästään fiskaalisena verona paikannukseen perustuva kilometrivero olisi kallis, mutta tällainen verojärjestelmä olisi yksi keino hillitä sähköisen liikenteen mahdollisesta kasvusta aiheutuvia haittoja. Työryhmän käsityksen mukaan kilometriverotukseen liittyy huomattavia epävarmuuksia, joiden takia toistaiseksi ei ole riittäviä edellytyksiä päättää tällaiseen verotustapaan siirtymisestä. Aihe edellyttää jatkoselvitystyötä ja kansainvälisen kehityksen seuraamista.Verotuksen päästöohjausta voidaan tehostaaTyöryhmän mukaan polttoainevero on selvästi tehokkain päästöohjauskeino, koska sillä voidaan vaikuttaa liikkumisen määrään ja kulkutapoihin sekä eri ajoneuvojen käyttövoimiin ja niiden energiatehokkuuteen. Vero-ohjauksen tehokkuutta voitaisiinkin parantaa siirtämällä polttomoottori-autojen päästöohjausta vuotuisen ajoneuvoveron perusverosta polttoaineveroon. Työryhmä suosittaa, että polttoaineveroa korotettaisiin ja ajoneuvoveron perusveroa alennettaisiin keventämällä perusveron päästöporrastusta. Muutos ei lisäsi keskimäärin kotitalouksien verorasitusta. Uutta ajoneuvoa hankittaessa kertaluonteisesti maksettava autovero toimii selvästi tehokkaammin päästöohjauskeinona kuin vuosittain maksettava ajoneuvoveron perusvero. Tämä johtuu siitä, että kuluttajat ottavat ajoneuvon hankinnasta päättäessään paremmin huomioon hankintahetken kannustimet kuin vuosien kuluessa verotuksessa realisoituvat kannustimet. Tästä syystä sähköautojen kannustimia olisi aiheellista siirtää ajoneuvoveron perusverosta autoveroon siten, että sähköautojen autoveroa alennettaisiin ja muutos rahoitettaisiin niiden ajoneuvoveroa korottamalla. Muutoksen vaikutus kotitalouksien verorasitukseen olisi pitkällä aikavälillä neutraali.Dieselpolttoaineen verotuen pienentäminen laskisi päästöjäTyöryhmä on myös arvioinut päästöohjausta heikentäviä verotukia. Tieliikenteestä olisi saavutettavissa päästövähenemiä pienentämällä dieselpolttoaineen nykyistä verotukea. Jos dieselin verotukea pienennetään, tulisi myös vastaavasti pienentää dieselhenkilöautojen käyttövoimaveroa. Vaikutukset taloudelle olisivat maltillisia, ja tarvittaessa niitä voitaisiin kompensoida esimerkiksi raskaalle liikenteelle. Päästöohjausta tulisi ylläpitää vuosittainPolttomoottoriautoilun keskimääräinen verorasitus on alentunut ja jatkaa alenemista, mikä johtuu yleisen hinta- ja tulotason kehityksestä sekä polttoainetehokkuuden parantumisesta. Työryhmä ehdottaa, että päästöohjauksen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi polttoaineverotasoja korotettaisiin vuosittain yleisen hintatason ja polttoainetehokkuuden kehittymisen mukaan. Polttomoottoriautojen verorasitus kilometriä kohden pysyisi tällöin ennallaan, vaikka laskisi suhteessa tulojen kehitykseen. Asiantuntijatyöryhmä kuuli keskeisiä sidosryhmiäLiikenteen verotuksen uudistamista tarkastelleeseen työryhmään osallistui asiantuntijoita valtiovarainministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Liikenne- ja viestintävirastosta sekä Verohallinnosta. Työryhmä kuuli työnsä tueksi tutkijoita, järjestöjä ja keskeisiä sidosryhmiä.Keväällä 2020 työryhmä antoi väliraportin työsuhde-etujen tuloverotuksen käyttämisestä liikenteen päästöohjauskeinona.
NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu Arktisen neuvoston ministerikokoukseen 19. – 20.5.2021 Reykjavikissa.Kokous päättää Islannin kaksivuotisen puheenjohtajakauden, jonka pääteemoja ovat olleet arktisen meriympäristön suojelu, vihreän energian ratkaisut sekä neuvoston työn vahvistaminen. Lisäksi Islannin kaudella on mietitty ratkaisuja Covid-19 –pandemian aiheuttamiin haasteisiin arktisella alueella sekä vahvistettu yhteistyötä Arktisen neuvoston tarkkailijajäsenten kanssa.Reykjavikin kokouksessa hyväksytään Islannin puheenjohtajakauden päättävä loppujulistus ja vuoteen 2030 asti ulottuva Arktisen neuvoston strateginen ohjelma.Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy kokouksessa Islannilta Venäjälle seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laaturekistereitä koskevasta asetuksesta. Asetusluonnoksessa nimetään kymmenen terveydenhuollon potilas- ja toimenpidekohtaista laaturekisteriä laitoksen vastuulle. Laaturekisterien ylläpito on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lakisääteinen tehtävä. Nyt lausuntokierroksella oleva sosiaali- ja terveysministeriön asetusluonnos määrittäisi, mitkä laaturekisterit olisivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisterinpidollisessa vastuussa. Laaturekistereiden tietorakenteista ja tietosisällöistä antaa määräyksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.Laaturekisterit parantamassa hoidon ja palveluiden vaikuttavuuttaLaaturekisteriin kerätään henkilötietoja asiakkaista ja potilaista, heidän saamastaan hoidosta ja palveluista sekä näiden tuloksista. Laaturekisteritiedon avulla voidaan parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoidon ja palvelujen laatua sekä vaikuttavuutta. Lisäksi tietoa voidaan hyödyntää vertaiskehittämisessä, tutkimuksessa, seurannassa ja arvioinnissa.Asetusluonnoksessa esitetyt asiakasryhmäkohtaiset laaturekisterit ovat aivohalvaus-, diabetes-, HIV-, munuais-, psykoosi-, selkä-, suun ja hampaiden sairauksien, sydän-, tehohoito- ja tulehduksellisten reumasairauksien rekisterit. Laaturekistereihin on valittu merkittäviä kansansairauksia sekä asiakasryhmiä, joiden hoidon ja palvelun laadun tai vaikuttavuuden arvioinnissa on hyötyä eri lähteistä saatavan tiedon yhdistämisestä. Lisäksi valinnoissa on huomioitu tiedon saatavuus sekä tietosuojaan liittyvät yksityiskohdat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt kansallisia, asiakas- ja potilasryhmäkohtaisia laaturekistereitä pilottihankkeessa vuosina 2018-2020. Laaturekisteritoiminnan kehittämistyö jatkuu vuonna 2021.Lausuntoaika päättyy 30.6.2021.
NordenBladet — Valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtajan virkaan tuli määräaikaan mennessä 27 hakemusta. Virka on tarkoitus täyttää 1. lokakuuta alkaen viiden vuoden määräajaksi.Virkaa hakivat seuraavat henkilöt:Jari CavernelisAki EskelinenPäivi HutukkaMikko HuuskonenTomi HytönenMinna-Marja JokinenRiku JylhänkangasSaija KaukonenPiotr LehtonenVesa LipponenTuula LybeckCaj LövegrenArja-Tuulikki MalinHarri MartikainenMinna MattilaKirsi MoisanderAntti MulariAnu NousiainenTopias OllilaToni PallaspuroJuhapekka RistolaJuha SavelaErik SemeniusMarko SillanpääKairit TahvolaTaisto TuominenOuti ÖrnHallinto- ja kehitysjohtaja toimii ministeriön kehittämis- ja hallintotoiminnon päällikkönä. Hän johtaa hallinnonalan yhtiöiden omistajaohjausta, vastuullaan olevien hallinnonalan virastojen ja laitosten tulosohjausta sekä hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelua. Lisäksi hän kehittää ministeriön sisäistä toimintaa, taloutta, organisaatiota ja henkilöstöpolitiikkaa.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan valtionavustushakujen avaamista välittömien koronakustannusten korvaamiseen kunnille. Valtionavustushaku on tarkoitus järjestää syksyn 2021 aikana. Covid-19-epidemiasta on aiheutunut merkittäviä ylimääräisiä kustannuksia muun muassa kunnille ja sairaanhoitopiireille. Hallitus on luvannut korvata kunnille epidemiasta aiheutuneet välittömät kustannukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vuoden 2021 valtion talousarvioon on varattu yli 1,6 miljardia euroa määrärahaa myönnettäväksi valtioavustuksina kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaan maakunnalle. Avustuksesta säädetään asetuksella. Lisäksi sovelletaan valtionavustuslakia. Avustuksen myöntävänä valtionapuviranomaisena toimii sosiaali- ja terveysministeriö.Pääpaino avustushaussa on testauksen ja jäljittämisen, rokottamisen sekä hoidon välittömien kustannusten korvaamisessa. Avustus myönnetään riittävän oikean kohdentumisen tuottavin laskennallisin perustein. Tarkempi korvausmalli ja jakoperusteet ovat valmisteltavina.Avustuskokonaisuus sovitetaan yhteen hoitovelan kustannusten korvaamiseen liittyvän valmistelun sekä muiden koronapandemian hoitoon myönnettyjen tukien kanssa.Lue koko kuntainfo 4/2021: Koronaviruspandemian kustannuksia korvataan valtionavustuksilla
NordenBladet — EU:n ulkoministerit kokoontuvat ylimääräiseen kokoukseen tiistaina 18. toukokuuta videoyhteydellä. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto.EU:n epävirallisessa ulkoministerikokouksessa keskustellaan Israelin ja Palestiinan konfliktista ja erityisesti väkivallan eskaloitumisesta toukokuussa 2021. Päähuomio kohdistuu Israelin ja Gazan konfliktiin. Keskustelussa ovat myös esillä ympäri maata ilmenneet väestönosien väliset yhteenotot.Suomi katsoo, että tavoitteena tulee olla aselevon aikaansaaminen Israelin ja Hamasin välille ja väkivallan loppuminen. Siviilien suojelu ja humanitaarisen avun perille saattaminen on Suomen kannalta ensisijaista. Konfliktin eskaloituminen on pysäytettävä. Suomi katsoo, että EU:n on tuettava pyrkimyksiä konfliktin ratkaisemiseksi käyttämällä kaikkia keinoja konfliktin osapuoliin vaikuttamiseksi ja tulitauon aikaansaamiseksi.
