NordenBladet — Suomi on ollut yksi päätekijöistä YK:n Kansainvälisen kasvinterveysvuoden 2020 toteutuksessa ja nyt myös mukana yhdessä hankkeen tärkeimmistä saavutuksista FAOn julkaistaessa tieteellisen tutkimuksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista kasvintuhoojiin.Tutkimus Climate-change impacts on plant pests: a global challenge to prevent and mitigate plant-pest risks in agriculture, forestry and ecosystems julkaistiin 1.6. Roomasta käsin järjestetyssä webinaarissa. Tilaisuudessa julkaisun esitteli YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) pääsihteeri Qu Dongyu, minkä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio osallistui myös puheenvuorolla. Tilaisuuden järjestivät FAO sekä International Plant Protection Convention.Suomen ehdottaman ja tukeman tutkimuksen on valmistellut prof. Maria Ludovica Gullani Torinon yliopistosta sekä kymmenen muuta kansainvälisesti tunnustettua tutkijaa. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista kasvintuhoojien leviämiseen ja tuhojen vakavuuteen. Lisäksi tutkimus pyrkii kannustamaan kansainväliseen yhteistyöhön kasvinterveysriskien minimoimiseksi.Julkaisutilaisuuden puheessaan Husu-Kallio keskittyi ilmastonmuutoksen ja kasvinterveyden vaikutukseen ruokaturvaan ja sen seurauksena myös rauhaan. Hän painotti ruoan olevan universaali ihmisoikeus ja ruokaturvan olevan yksi keskeisistä tekijöistä rauhan rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Puheessa Husu-Kallio arvioi ilmastonmuutoksen ja kasvinterveyden olevan kaksi päällimmäistä uhkaa globaalin ruokaturvan toteutumiselle, minkä seurauksena ne ovat keskiössä pyrkimyksissä rakentaa kestäviä ruokajärjestelmiä ympäri maailmaa.
NordenBladet — Kansallisen ikäohjelman toimeenpano on käynnistynyt. Viime syksynä julkaistun ikäohjelman tavoitteena on varautua väestön ikääntymiseen. Ikäkyvykkyyttä ikäohjelmalla –webinaarissa torstaina 3.6. klo 10-13.30 pureudutaan ikäohjelman teemoihin ja ohjelman toteuttamiseen.Webinaarin avaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Mukana keskustelussa on eri ministeriöiden ja organisaatioiden asiantuntijoita. Myös osallistujat pääsevät esittämään ajatuksiaan ikäohjelman toteuttamisesta. Poikkihallinnollinen ikäohjelma on laadittu yhdessä eri ministeriöiden, kuntien, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa.Tutustu ikäohjelmaanIlmoittaudu webinaariinSeuraa webinaaria suorana lähetyksenä
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö ja Fimea järjestävät yhdessä lääkealan toimijoille suunnatun virtuaalisen keskustelutilaisuuden 9.6.2021 klo 13–15.Tavoitteena on keskustella vuoden 2022 alkupuolella voimaan tulevan EU:n eläinlääkeasetuksen (2019/6) mukanaan tuomista muutoksista ja uudistuksista myös kansalliseen lainsäädäntöön sekä saada toimijoilta palautetta ja näkemyksiä vielä avoinna oleviin kysymyksiin. Uuden lainsäädännön kansallista toimeenpanoa on valmisteltu ja valmistellaan parhaillaan virkatyönä. Hallituksen esitys ja sen pohjalta toteutettavat muutokset Fimean määräyksiin tulevat lausuntokierrokselle myöhemmin syksyn kuluessa. Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminenOsallistujia pyydetään ilmoittautumaan tilaisuuteen viimeistään 7.6.2021 mennessä. Ilmoittautumisen jälkeen osallistujille lähetetään linkki Teams-kokoukseen.Ilmoittaudu tästäTilaisuudesta ei julkaista tallennetta, mutta keskustelussa esille nousseita kysymyksiä hyödynnetään toimeenpanon valmistelussa ja muutoksista tiedottamisessa.Ohjelma (muutokset mahdollisia) klo 13.00Tilaisuuden avaus, Ulla Närhi, neuvotteleva virkamies, STM Hallituksen esitys lääkelain muuttamiseksi, tilannekatsaus, Mari Laurén-Häussler, hallitussihteeri, STMklo 13.15 Eläinlääkeasetuksen kansallinen toimeenpano, tilannekatsaus, FimeaYleistä eläinlääkeasetuksesta ja sen toimeenpanosta, Irmeli Happonen, yksikön päällikköMyyntiluvat ja muutoshakemukset, Paula Kajaste, myyntilupakoordinaattoriEläinlääkkeiden mainonta, Kristiina Pellas, yliproviisoriEläinlääkkeiden valmistus, maahantuonti, tukku- ja vähittäisjakelu ja tarkastukset, Anne Junttonen, yksikön päällikköklo 14.15 Keskustelua klo 15.00 Tilaisuuden päättäminen, Ulla Närhi/ Mari Laurén-Häussler, STM
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona käynnistyi alkuvuodesta lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumisen perusteet -hanke osana kuntoutuksen uudistamista. Hankkeen tavoitteena on valmistella työ- ja toimintakyvyn arviointiin perustuvat valtakunnalliset asiakaslähtöiset, oikea-aikaiset, yhdenvertaiset ja vaikuttavat terveydenhuollon lääkinnälliseen kuntoutuspalveluihin ohjautumisen perusteet. Työskentelyn lopputuloksena valmistuu kuntoutukseen ohjausta parantavat ohjeet lääkinnälliseen kuntoutukseen.Ensimmäisenä työskentelynsä on aloittanut lasten kuntoutusta työstävä työryhmä. Myös kuulon ja näön kuntoutuksen työryhmät voivat pian aloittaa valmistelemaan kuntoutukseen pääsyn perusteita. Aikuisten, työikäisten sekä jo vanhuuseläkkeellä olevien kuntoutusta käsittelevien työryhmien työskentely alkaa kesälomien jälkeen. Työryhmät koostuvat asiantuntijoista eri puolilta Suomea sekä Vammaisfoorumin nimeämistä edustajista.
NordenBladet — Sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF) myönnetään 1,8 miljoonaa euroa EU-tukea viiteen hankkeeseen. Lähes puolet EU-tuesta myönnetään rajavalvonnassa käytettävien kauko-ohjattavien ilma-alusten hankintaan. Lisäksi rahoitetaan erilaisia viranomaisten tietojärjestelmähankkeita sekä EES-rajanylitystietojärjestelmään kytkeytyvien rajatarkastuslaitteiden hankintaa.Rajavartiolaitoksen vartiolaivoille sijoitettavat kauko-ohjattavat ilma-alusjärjestelmät (Remotely Piloted Aircraft System, RPAS) toimivat tukena operatiivisten tehtävien suorittamisessa sekä tuottavat tilannekuvaa. Miehittämättömien ilma-alusten käyttö nopeuttaa erilaisten kohteiden tarkastamista, ja valvontaa voidaan tehdä myös sellaisissa olosuhteissa, joissa miehitetyillä aluksilla ei voida lentää.Laajojen EU-tietojärjestelmien toimeenpano eteneeEU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) toimeenpano etenee Rajavartiolaitoksen hankkeen puitteissa. Myönnettävällä EU-tuella toteutetaan ne tekniset muutokset, joilla mahdollistetaan ETIAS-järjestelmän käyttöönotto kansallisessa ETIAS-yksikössä ja ulkorajoilla. Hankerahoitusta käytetään myös kansallisen ETIAS-yksikön varustamiseen ja sen toiminnan käynnistämiseen. Järjestelmän käyttö aloitetaan EU-tasolla määritellyssä aikataulussa ja se tulee vaikuttamaan viisumivapaiden matkustajien Schengen-alueelle matkustamiseen.Tulli on hankkimassa EES-rajanylitystietojärjestelmän vaatimusten mukaisia rajatarkastuslaitteita. Hankittavia sormenjälkilukijoita ja kasvokuvakameroita tullaan käyttämään Tullin vastuulla olevilla rajanylityspaikoilla. EES-järjestelmä otetaan käyttöön EU-tasolla määriteltynä ajankohtana, joka on tämän hetkisen tiedon mukaan keväällä 2022.Lisäksi EU-tukea myönnetään ulkoministeriölle kansallisen viisumitietojärjestelmän käyttäjähallinnan uudistuksen loppuunsaattamiseen sekä Poliisihallitukselle KEJO-kenttäjärjestelmän ja ERICA-hätäkeskustietojärjestelmän välisen yhteyden jatkokehittämiseen.
NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Skinnari matkustaa 2.–5. kesäkuuta Pietariin. Ministeri osallistuu Pietarin kansainväliseen talousfoorumiin (SPIEF). Talousfoorumi kokoaa yhteen elinkeinoelämän ja talouspolitiikan keskeisiä vaikuttajia ympäri maailmaa ja tarjoaa erinomaisen alustan keskustella liike-elämän ja poliittisten vaikuttajien kanssa.Talousfoorumin yhteydessä järjestetään myös Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen talouskomission puheenjohtajatapaaminen. Talouskomission puheenjohtajina toimivat ministeri Skinnari sekä Venäjän puolelta teollisuus- ja kauppaministeri Denis Manturov. Puheenjohtajatapaamisessa keskustellaan Suomen ja Venäjän kaupallistaloudellisista suhteista ja lupaavista yhteistyöaloista. ”Tapaan Pietarissa ministeri Manturovin. Keskustelemme yhteistyömahdollisuuksista erityisesti ympäristön, ilmaston, 5G:n, metsäsektorin ja logistiikan osalta”, ministeri Skinnari toteaa. ”Näen näillä aloilla paljon mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille Venäjällä”.
Ministeri Skinnari tapaa Pietarissa lisäksi ainakin Venäjän kaukoidän ja arktisen alueen kehityksen ministerin Aleksei Tšekunkovin sekä Pietarin ja Leningradin alueen kuvernöörit. Ministeri osallistuu talousfoorumissa myös paneelikeskusteluihin yritysten vastuullisuudesta ja vihreästä taloudesta. Talousfoorumiin osallistuu myös suomalaisia yrityksiä. Venäjällä toimii noin 900 suomalaista yritystä, ja suomalaisinvestointien arvon maassa arvioidaan olevan 14 miljardia euroa. Venäjä on Suomen kuudenneksi suurin vientimaa ja toiseksi suurin tuontimaa.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön valmistelua. Samalla laaditaan yli hallituskauden ulottuva tiekartta asiakkaan ja potilaan osallisuuden ja oikeuksien vahvistamiseksi ja asetetaan laajapohjainen seurantaryhmä tämän työn tueksi.Uudistuksen tavoitteena on muuttaa lainsäädäntöä niin, että asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus toteutuu. Samalla kehitetään toimintatapoja, jotta asiakkaan ja potilaan osallisuus lisääntyy ja rajoitustoimenpiteiden käyttö vähenee. Lainsäädäntöä uudistetaan vaiheittainLainsäädännön valmistelu vaiheistetaan, koska asiakokonaisuus on hyvin laaja. Ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan tahdosta riippumattoman lääkityksen oikeussuojakeinot psykiatrisessa hoidossa. Lisäksi kumotaan vanhentunut päihdehuoltolaki ja ajantasaistetaan siellä nyt oleva tahdosta riippumattoman hoidon sääntely sekä sijoitetaan kehitysvammalain itsemääräämisoikeutta koskeva sääntely tarkoituksenmukaiseen lakiin. Hallituksen esitys ensimmäisen vaiheen muutoksista on tarkoitus antaa eduskunnalle kesällä 2022. Tiekartta asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien vahvistamiseksiLainsäädännön uudistamista ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan myös seuraavilla hallituskausilla. Uudistuksen tueksi laaditaan tiekartta, joka viitoittaa työtä pitkäjänteisesti ja useamman hallituskauden yli. Kesän aikana on tarkoitus asettaa laajapohjainen seurantaryhmä, joka osallistuu uudistuksen valmisteluun.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut korona-tukipakettiin kuuluvan avustushaun, jolla on tarkoitus tukea taloudellisesti tiukkaan tilanteeseen joutuneita museoita ja muita kulttuuriperintöalan yhteisöjä. Avustusten hakuaika päättyy 23.6.2021.Avustus on tarkoitettu valtionosuusrahoituksen ulkopuolisten museoiden ja muiden kulttuuriperintöalan yhteisöjen toimintaan, joka on vaikeutunut tai estynyt koronarajoitusten ja -suositusten vuoksi 1.1.–31.5.2021. Avustuksia niille voidaan jakaa yhteensä enintään 1,5 miljoonaa euroa, jos eduskunta hyväksyy koronatukipakettiin kuuluvat määrärahat lisätalousarvioesityksessä.Avustuksilla halutaan turvata mahdollisuudet huolehtia kulttuuriperintökohteista ja kokoelmista sekä auttaa niistä vastaavia yhteisöjä jatkamaan ja kehittämään toimintaansa. Avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä voivat hakea esimerkiksi yhdistykset, säätiöt tai osakeyhtiöt, joiden toiminta on ensisijaisesti museo- tai kulttuuriperintötoimintaa. Avustusta ei voida myöntää kunnille tai kuntayhtymille, yksityisille elinkeinonharjoittajille (esim. toiminimiyrittäjät) tai rekisteröimättömille yhteisöille. Seurantalojen oma avustushaku avautuu elokuussa Seurantaloja ylläpitäville yhteisöille avataan elokuussa 2021 oma korona-avustushaku talojen ylläpitokulujen kattamiseen. Seurantalojen muuhun toimintaan ei voi hakea kulttuuriperintöalan yhteisöille suunnattua korona-avustusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri-, liikunta- ja tapahtuma-alan korona-tukipaketti koostuu useista eri tarkoituksiin myönnettävistä avustuksista, joilla tuetaan kulttuurin, taiteen, liikunnan ja tapahtuma-alan elpymistä koronapandemiasta. Avustuksia ja tukea myönnetään yhteensä noin 230 miljoonaa euroa. Tukipaketti sisältyy eduskunnalle annettuun vuoden 2021 toiseen lisätalousarvioesitykseen.Hakuilmoitus: koronatuki kulttuuriperintöalan yhteisöilleUsein kysyttyä kulttuurin, liikunnan ja tapahtuma-alan tukipaketista
NordenBladet — Korkean tason teknologianeuvottelukunta on tehnyt ehdotukset Suomen teknologiapolitiikan suunnaksi 2020-luvulle. Ehdotuksissa esitetään mm. TKI-panostuksia, osaajien lisäämistä ja julkisen hallinnon tehostamista automaation keinoin. Neuvottelukunta luovutti raporttinsa kuntaministeri Sirpa Paaterolle 1.6.2021.Neuvottelukunta katsoo, että Suomella on aito mahdollisuus hyötyä panostuksista teknologiaan niin taloudellisen menestyksen kuin kansalaisten ja yritysten hyvinvoinnin lähteenä. Suomi voi nousta takaisin maailman kilpailukykyisempien valtioiden kärkeen ja johtavaksi mielipidevaikuttajaksi kansainvälisessä teknologiapolitiikassa.”Suomi voi olla maailman johtava teknologiamaa. Tämä ei kuitenkaan toteudu nykyisellä kehityksellä, vaan tarvitsemme merkittävää kehittämistä ja jopa suunnanmuutosta usealla eri osa-alueella. Suomi tarvitsee päättäväisyyttä palaamiseksi Pohjoismaiseen viiteryhmään,” neuvottelukunnan puheenjohtaja Risto Siilasmaa toteaa.”Teknologian kehittäminen koko yhteiskunnan hyödyksi edellyttää myös uutta osaamista päätöksenteon pöytiin sekä uutta asennetta. Peräänkuulutamme laajaa yhteistä tahtotilaa Suomen nostamiseksi kärkimaiden joukkoon. Tarvitsemme myös tavoitetta tukevia rakenteellisia uudistuksia ja poikkihallinnollista koordinaatiota,” Siilasmaa jatkaa.Teknologiapolitiikalle kolme työkalua, kolme rakenteellista uudistusta ja 40 toimenpidettäRaportissa on hahmoteltu päämääräksi, että Suomi on vuonna 2030 maailman menestyksellisin ja tunnetuin teknologian kehittämisestä ja hyödyntämisestä hyvinvointia ammentava maa. Tätä tukee neljä tavoitetta, jotka toteutuessaan vievät Suomea kohti teknologiamaiden kärkeä:Suomi on maailman kilpailukykyisimpiä valtioita ja maailman paras paikka teknologiayrityksille.Suomessa on maailman tunnetuimpia ja houkuttelevimpia teknologia-alan koulutuksen, tutkimuksen, osaajien ja investointien keskuksia.Suomessa on maailman tehokkain julkinen sektori, joka mahdollistaa ihmisten ja yritysten hyvinvoinnin.Suomi hyötyy laajalti globaaleihin haasteisiin vastaavien teknologioiden rohkeasta kehittämisestä ja soveltamisesta.Tavoitteiden toteutumista tukemaan on kirjattu noin 40 toimenpidettä sekä ehdotettu kolmea työkalua ja kolmea rakenteellista muutosta. Yhtenä konkreettisena työkaluna neuvottelukunta ehdottaa teknologiapolitiikan laatimista OKR (Objectives and Key Results)-johtamismallin mukaisesti. Lisäksi neuvottelukunta ehdottaa työn eteenpäin vientiin vahvaa koordinaatiota valtioneuvostossa ja tarinapisteisiin (story points) perustuvaa seurantamallia julkisella alustalla.Teknologianeuvottelukunnan työ on poikkihallinnollista. Ministeriöistä mukana ovat valtiovarainministeriön lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ulkoministeriö. Raportin laadinnassa on osallistettu sidosryhmiä sektorirajat ylittäen ja ehdotuksia teknologiapolitiikan sisällöiksi on kerätty esimerkiksi Inclus-työkalulla laajalta joukolta toimijoita. Yksittäisiä toimenpiteiden arvioita on saatu kymmeniä tuhansia.Suomesta maailman kilpailukykyisin valtio ja paras paikka teknologiayrityksilleNeuvottelukunta katsoo, että Suomi tarvitsee kunnianhimoisen TKI-tavoitteen, joka voidaan saavuttaa toimintaympäristön kehittämisellä ja kansainvälisten yritysten saamisella Suomeen. Tämä tarkoittaa etenkin konkreettisia toimia TKI-tavoitteen saavuttamiseksi.Keskeistä on yritysten tuotekehitysinvestointien vivuttaminen julkisella rahalla, pitkäjänteinen tutkimusrahoitus sekä yhteistyöhön ja ekosysteemeihin kannustava rahoitus. Tämä tarkoittaa myös vaatimusta paremmasta teknologian vaikutusten ennakoinnista teknologianeutraalin ja innovaatiomyönteisen lainsäädännön varmistamiseksi sekä mahdollistavaa toimintakulttuuria hallinnossa. ”Neuvottelukunnan työ vahvistaa viestiä siitä, että meidän on rakennettava pitkäjänteisesti ennakoivaa ja kilpailukykyistä toimintaympäristöä yrityksille sekä vahvistettava innovaatiotoiminnan panoksia,” kommentoi elinkeinoministeri Mika Lintilä.Suomesta teknologia-alan koulutuksen, tutkimuksen ja osaajien keskittymäLyhyellä aikavälillä ulkomaisten osaajien houkuttelu on ratkaisevan tärkeää teknologia-alalle. Suomessa tulee panostaa etenkin työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton kasvun ja prosessien nopeuttamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen prosesseissa. Suomen tulisi myös hyödyntää etätyön mahdollisuuksia kilpailuvalttina.Laajaan osaamistason nostoon ehdotetaan kansallista strategiaa STEAM (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics) -aloilla sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien parantamista. Tutkimusten tason nosto korkeakoulujen profilointia lisäämällä on tarpeen. Lisätään korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä tutkimuksen kaupallistamiseksi. Suomen tulisi luoda vahva teknologiaprofiili ja strateginen ote teknologia-alan kumppanuuksiin.Suomeen maailman tehokkain julkinen sektori, joka mahdollistaa ihmisten ja yritysten hyvinvoinninNeuvottelukunta kiirehtii julkisten palveluiden automaatiota. Näin voidaan sekä parantaa julkisia palveluita ihmisten hyvinvointia että yritysten elinvoimaa. Samalla vahvistetaan julkisen sektorin tuottavuuskehitystä. Tämä edellyttää lainsäädännöllisiä muutoksia ja kokeiluin etenemistä sekä tarvittavan digitaalisen pehmeän infrastruktuurin, kuten luottamusinfrastruktuurin ja rajapintojen, rakentamista.”Kiitän neuvottelukuntaa ja kaikkia raportin työstämiseen panoksensa antaneita vahvasta ja uraauurtavasta työstä. Pidän erittäin tärkeänä, että hyödynnämme teknologian mahdollisuudet laajasti yhteiskunnan hyväksi ja julkinen sektori toimii edelläkävijänä uusien teknologioiden soveltamisessa omassa työssään. Saumattomat ja yhteentoimivat palvelut edellyttävät sektorirajat ylittävää tiedon hyödyntämistä ja automaatiota,” kuntaministeri Paatero toteaa.Suomi hyötyy laajalti globaaleihin haasteisiin vastaavien teknologioiden soveltamisestaNeuvottelukunta ehdottaa panostuksia teknologisten edelläkävijäratkaisujen kehittämiseen muun muassa vähähiilitiekarttojen ja kiertotalousstrategian mukaisesti. Suomen tulisi vauhdittaa ilmasto- ja kiertotalousratkaisut mahdollistavan tietopohjan, dataratkaisuiden ja toimintamallien kehittämistä.”Olemme jo Suomessa edelläkävijöitä: ensimmäisten joukossa olemme laatineen ICT-alan ilmastostrategian sekä edistäneet liikenteen palveluistumista. Digi- ja dataratkaisut auttavat ratkomaan ilmastohaastetta samalla, kun luomme uutta liiketoimintaa vientiin, työtä ja talouskasvua,” liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka toteaa.Useimmat ehdotetuista toimista on ehdotettu eteenpäin vietäväksi jo tällä hallituskaudella. Toimenpiteitä on kuitenkin pohdittu Suomen suunnan kääntämiseksi ennen kaikkea 2030-luvun näkökulmasta. Neuvottelukunnan toimikausi jatkuu 31.12.2023 asti. Raportin julkaisun jälkeen neuvottelukunta osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tukee teknologiapolitiikan toimeenpanoa Suomessa.Valtiovarainministeriö asetti 16.9.2020 korkean tason teknologianeuvottelukunnan valmistelemaan Suomelle hyvinvointia luova ja kilpailukykyä ohjaava teknologiapolitiikka. Tavoitteen saavuttamiseksi neuvottelukuntaan kutsuttiin jäseniä, jotka edustavat laaja-alaista julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja tutkimuksen osaamista.Linkki raporttiin Teknologianeuvottelukunta verkkosivuilla
NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikon esikunta on järjestäytynyt. Uutena henkilönä erityisavustajan tehtävissä aloittaa Saarikon kutsusta kardiologi Antti Kivelä.Valtiovarainministerin valtiosihteerinä jatkaa Maria Kaisa Aula. Aiemmin Aula on työskennellyt muun muassa lapsiasiavaltuutettuna, pääministerin erityisavustajana ja kansanedustajana. Saarikon erityisavustajina toimivat Ann-Mari Kemell (talous- ja veropolitiikka), Riikka Pakarinen (EU- ja kansainväliset asiat), Antti Kivelä (kunta- ja hallintopolitiikka, monipaikkaisuus) ja Silja Silvasti (kotimaan politiikka, viestintä).Kemell on toiminut valtiovarainministeri Lintilän, Kulmunin ja Vanhasen veropoliittisena erityisavustajana. Aiemmin Kemell on työskennellyt Keskuskauppakamarissa talous- ja elinkeinopolitiikasta vastaavana johtajana, valtiovarainministeriössä erityisasiantuntijana sekä Verohallinnossa ylitarkastajana.Pakarinen on toiminut aiemmin muun muassa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtajana, europarlamentaarikkona, pääministerin EU-asioiden neuvonantajana sekä keskustan varapuheenjohtajana. Kivelä on tehnyt työuransa sisätautien ja kardiologian erikoislääkärinä, josta suurimman osan hän on työskennellyt Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Viimeiset 4 vuotta Kivelä on toiminut Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja Pohjois-Savon maakuntaliiton valtuuston 2. varapuheenjohtajana. Kivelä aloittaa tehtävässään 10. kesäkuuta. Silvasti on toiminut Saarikon erityisavustajana jo aiemmin opetus- ja kulttuuriministeriössä. Hän on työskennellyt myös Nuorisoalan kattojärjestö Allianssissa sekä Suomen ylioppilaskuntien liitossa. Keskustan ministeriryhmän valtiosihteerinä jatkaa Anna-Mari Vimpari ja ministeriryhmän erityisavustajana Tuomas Vanhanen.
