NordenBladet — Oikeusministeriö on avannut kansalaisyhteiskuntaa ja sen tutkimusta edustaville toimijoille haun kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEen. Haku neuvottelukuntaan on avoinna 1.6.–20.8.2021. Neuvottelukunta asetetaan nyt neljättä kertaa nelivuotiseksi toimikaudeksi vuosille 2021–2025.Jäsenyyttä voivat hakea rekisteröidyt yhdistykset KANEn asetuksessa mainituilta sektoreilta. Lisäksi neuvottelukuntaan voivat hakea vapaata kansalaistoimintaa ja kansalaisyhteiskunnan tutkimusta edustavat tahot. Haun päätyttyä oikeusministeriö arvioi hakemuksia ja tekee valtioneuvostolle esityksen uuden kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan asettamisesta. Valtioneuvoston on määrä asettaa neuvottelukunta nelivuotiselle toimikaudelle syksyllä 2021. Oikeusministeriön yhteydessä toimivan neuvottelukunnan tehtävänä on edistää hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta sekä kehittää kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. KANE koostuu kansalaisyhteiskunnan, tutkimuksen, elinkeinoelämän sekä ministeriöiden ja muiden viranomaisten edustajista.Lisätietoa:
Erityisasiantuntija Maria Wakeham-Hartonen, p. 0295 150 416, [email protected] (paikalla 1.6.-30.6 ja 11.-20.8.2021)
Yksikönpäällikkö, neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson, p. 0295 150 348, [email protected] (paikalla 1.6.-24.6 ja 9.-20.8.2021)
Erityisasiantuntija Liisa Männistö, puh. 0295 150 231, [email protected] (paikalla 1.6.-30.6 ja 4.-17.8.2021)Sähköistä hakulomaketta koskevat kysymykset: 
korkeakouluharjoittelija Helmi Soininvaara, p. 0295 150 342, [email protected] (paikalla 1.6.-31.7.2021)Sähköinen hakulomake KANEn jäseneksiKANEn verkkosivutAsetus kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnasta (269/2007) Finlex-tietokannassaKansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukuntaa koskevan asetuksen 3 §:n muutos (voimaan 1.1.2012) Finlex-tietokannassa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Aseelliset konfliktit tuhoavat paitsi ihmishenkiä myös paikallisten asukkaiden elinympäristöä. Asukkaat joutuvat usein etsimään toimeentuloa tavoilla, jotka ovat ympäristön kannalta kestämättömiä. Suomi ja muut Pohjoismaat haluavat nostaa esiin ympäristönäkökohtia osana humanitaarista oikeutta. Ulkoministeriö julkaisi suomenkielisen käännöksen Punaisen Ristin kansainvälisen komitean päivitetyistä suuntaviivoista koskien luonnonympäristön suojelua aseellisissa konflikteissa. Kuva: Elina LemmettyKäännös mahdollistaa sotien ympäristönäkökulmien paremman huomioimisen Suomessa, esimerkiksi puolustusvoimien koulutuksessa.Ympäristösuojelu osana humanitaarista oikeuttaSuuntaviivat eivät luo uusia velvoitteita. Niiden tarkoitus on tukea humanitaarisen oikeuden eli sodan oikeussääntöjen kunnioitusta. Ne pyrkivät selkiyttämään ja vahvistamaan kansainvälistä oikeudellista normistoa koskien ympäristönsuojelua sodissa sekä edistämään velvoitteiden huomioimista kansallisella tasolla. Suomi ja muut Pohjoismaat pitävät tärkeänä, että suuntaviivat tuodaan osaksi kansallista toimintaa. Tämä vahvistettiin Punaisen ristin ja Punaisen puolikuun liikkeen kansainvälisessä konferenssissa vuonna 2019 sekä Suomen kansallisessa että Pohjoismaiden yhteisessä sitoumuksessa.”Suomenkielisen käännöksen valmistuminen ja suuntaviivojen sisällyttäminen osaksi puolustusvoimien työkalupakkia ovat Suomelta konkreettinen toimi. Se osoittaa, että otamme sitoumuksemme vakavasti”, ulkoasiainneuvos Anu Saarela ulkoministeriön oikeuspalvelusta toteaa. Humanitaarisen oikeuden eli sodan oikeussääntöjen ajatellaan usein suojaavan naisia, lapsia, haavoittuneita ja ylipäänsä niitä, jotka eivät osallistu sotatoimiin. Miksi siis ympäristöön tulee kiinnittää erityistä huomiota?”Ympäristöä ja ihmisarvoa ei tule asettaa vastakkain”, suurlähettiläs ja kansainvälisen oikeuden asiantuntija Marja Lehto ulkoministeriöstä vastaa. Lehto on kansainvälisen oikeuden toimikunnan (International Law Commission, ILC) jäsen kaudella 2017-2021 ja toimii erityisraportoijana aiheesta, joka käsittelee ympäristönsuojelua aseellisissa konflikteissa ja niiden jälkitilanteissa.”Ekosysteemien tuhoutuminen vaikuttaa ankarimmin niihin, jotka iän, sukupuolen tai muiden tekijöiden vuoksi ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa”, Lehto sanoo.Kun Punaisen Ristin kansainvälinen komitea julkaisi näiden suuntaviivojen ensimmäisen version vuonna 1994, kansainvälistä yhteisöä olivat järkyttäneet Persianlahden sodan aiheuttamat ympäristötuhot. Nykyisin taas esimerkiksi Irakissa ja Jemenissä puutteellinen vesihuolto uhkaa kansanterveyttä ja vaarantaa elintarviketurvan sekä taloudellisen turvallisuuden.Työkalu puolustusvoimillePuolustusministeriön erityisasiantuntija Eriikka Viisteensaaren mukaan suuntaviivat tarjoavat työkaluja kehittää niitä kansallisia käytännön toimia, joiden pyrkimyksenä on vähentää ympäristövaikutuksia aseellisissa konflikteissa.Suuntaviivojen suomenkielinen käännös tukee osaltaan ympäristön suojelua koskevien sodan oikeussääntöjen entistä kattavampaa sisällyttämistä puolustusvoimien koulutusmateriaaleihin.SPR lisää tietoisuutta humanitaarisesta oikeudestaSuomessa Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikettä edustaa Suomen Punainen Risti (SPR). Sen tehtäviin kuuluu lisätä tietoisuutta kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta sekä edistää sen tehokasta toimeenpanoa Suomessa. SPR on tehnyt tätä työtä jo vuosikymmenien ajan ulkoministeriön kautta saatavan valtioavustuksen tukemana. ”Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) suuntaviivojen kääntäminen on todella merkittävä teko kansainvälisestikin. Tiettävästi Suomi on ensimmäinen valtio, joka on kääntänyt päivitetyt suuntaviivat omalle kielelleen”, SPR:n oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino toteaa.Leino on toiveikas, että käännöksen myötä ympäristönsuojelua koskevan humanitaarisen oikeuden tietoisuus lisääntyy laajemminkin. Punainen Risti ottaa käännöksen käyttöön myös omassa humanitaarista oikeutta koskevassa koulutustoiminnassaan. Elina Lemmetty, lähetystöneuvosKirjoittaja työskentelee ulkoministeriön oikeuspalvelussa.Suuntaviivat luonnonympäristön suojelemiseksi aseellisissa selkkauksissa -julkaisu verkkosivuillamme

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työministeri Tuula Haataisen uusi erityisavustaja on Mikko Heinikoski. Hän aloittaa tehtävässään 1.6.2021.Heinikoski siirtyy Haataisen erityisavustajaksi Suomen ammattiliittojen keskusjärjestöstä (SAK), jossa hän on toiminut koulutus- ja työllisyysasioiden päällikön tehtävässä vuoden 2017 syyskuusta lähtien. Myös aiemmin hän on työskennellyt eri ammattijärjestöissä mm. Rakennusinsinöörit- ja arkkitehdit RIA:lla sekä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:lla. 
Heinikoski avustaa työministeriä erityisesti työllisyyteen, työvoimapalveluihin sekä yritysten taloushallintoon liittyvissä asioissa. Heinikoski on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, Kuivaniemeltä.  
Ministeri Haataisen muut erityisavustajat ovat Jenni Karjalainen ja Timo Nevaranta. Haataisen valtiosihteerinä toimii Ville Kopra. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen tiedepalkinnon 2021 saa Martti Koskenniemi, Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori. Hänen tutkimuksissaan yhdistyy harvinaisella tavalla diplomaattitaustasta nouseva kansainvälisen oikeuden käytännön ymmärrys aiheen monipuoliseen teoreettiseen pohdintaan ja kriittiseen tarkasteluun. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana Koskenniemi on vaikuttanut merkittävästi kansainvälisen oikeuden piirissä käytyyn teoriakeskusteluun.Martti Koskenniemi (synt. 1953) on perustamansa Helsingin yliopistossa toimivan Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien Erik Castren -instituutin johtaja (vuodesta 1997). Koskenniemi on toiminut akatemiaprofessorina vuosina 2005–2009 ja 2013–2017.– Ajassa, jossa kansainväliset suhteet ja maailmanpolitiikka näyttäytyvät entistä enemmän vahvemman oikeutena, on tärkeää, että asioita ratkaistaan kansainvälisen oikeuden keinoin. Koskenniemen laaja työ on mahdollistanut huomion kiinnittämisen sellaisiin kysymyksiin, jotka perinteisessä kansainvälisen oikeuden opeissa on ohitettu. Koskenniemen tarkastelussa kansainvälinen oikeus osoittautuu kohteeksi, joka helposti jää joko valtapolitiikan tai utopistisen idealismin välineeksi, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoi.Ministeri Kurvinen jakoi Suomen tiedepalkinnon 1. kesäkuuta järjestetyssä Tiedefoorumissa. Suomen tiedepalkinto on Suomessa työskentelevälle tutkijalle tai tutkijaryhmälle myönnettävä tunnustus merkittävästä tieteellisestä työstä. Palkinnon myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Akatemian hallituksen esityksestä.Palkinto on suuruudeltaan 100 000 euroa. Kahden vuoden välein myönnettävä tiedepalkinto perustettiin vuonna 1997 ja se myönnettiin nyt 13. kerran osana Tiedefoorumia. Tänä vuonna Tiedefoorumi on osa kansallista Tutkitun tiedon teemavuotta.PalkintoperustelutMartti Koskenniemi suuntautui Turun yliopistossa suoritettujen oikeustieteen opintojensa jälkeen nopeasti edenneelle diplomaattiuralle. Kiinnostus kansainvälistä oikeutta ja erityisesti Harvardin yliopiston tutkijoiden kriittiseen teoriaan johti väitöskirjaan vuonna 1989. Väitöstutkimuksessaan hän osoitti, kuinka kansainvälisen oikeuden argumentaatio väistämättä avautuu ei-oikeudellisiin suuntiin. Tutkimus nousi nopeasti klassikon asemaan ja saavutti laajan lukijakunnan eri puolilla maailmaa.Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professuuriin Koskenniemi pätevöityi tutkimuksella kansainvälisistä pakotteista. Teos palkittiin K.G. Idman -palkinnolla. Koskenniemi suuntautui tutkimaan sitä, miten ajatus kansainvälisestä oikeudesta muodostui ja miten lopulta tuo ajatus menetti uskottavuuttaan. Viimeistään tämän toisen laajan kansainvälisen monografian myötä Koskenniemestä tuli yksi alan johtavista tutkijoista maailmassa.Koskenniemen laaja tuotanto sisältää sekä monografioita, toimitettuja teoksia että huomattavan määrän artikkeleita. Kriittinen teoria on mahdollistanut huomion kiinnittämisen sellaisiin kysymyksiin, jotka perinteisessä kansainvälisen oikeuden doktriinissa on ohitettu. Kansainvälinen oikeus osoittautuu Koskenniemen tarkastelussa herkäksi kohteeksi, joka helposti jää joko valtapolitiikan tai utopistisen idealismin välineeksi. Kansainvälisellä oikeudella operoidaan epätäydellisessä maailmassa. Koskenniemi on tutkijana suuntautunut rohkeasti myös aina uusiin kysymyksiin. Esimerkkeinä voi mainita kiinnostuksen kansainvälisen oikeuden varhaisiin eurooppalaisiin juuriin sekä kansainvälisen oikeuden politiikkaan. Martti Koskenniemi on myötävaikuttanut monella tavalla kansainvälisen oikeuden piirissä käytyyn teoriakeskusteluun viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Hänen tutkimuksensa ovat inspiroineet laajasti nuoremman polven tutkijoita ympäri maailmaa. Kriittisenä tutkijana Koskenniemi ei ole epäröinyt ottaa osaa julkisuudessa käytyihin keskusteluihin.Koskenniemen vaikutus on näkynyt myös käytännössä. YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunnan jäsenenä hänen johdollaan valmisteltiin maailmanjärjestölle vuonna 2006 merkittävä kansainvälisen oikeuden sirpaloitumista koskeva raportti.Koskenniemi on toiminut vierailevana professorina tai osa-aikaisena professorina Cambridgen yliopistossa, Brysselin vapaassa yliopistossa, New Yorkin yliopistossa, Melbournen yliopistossa ja Pariisin Sorbonnen yliopistossa. Hän on McGill -yliopiston, Upsalan yliopiston ja Frankfurtin yliopiston kunniatohtori ja hänet on kutsuttu British Academyn corresponding fellow’ksi sekä jäseneksi American Academy of Arts and Sciences’iin.Muualla verkossaTiedefoorumin ohjelma ja suora lähetys Suomen Akatemian verkkosivuilla

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — 1. kesäkuuta julkaistun tutkimuksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen hillintä on mahdollista nivoa osaksi ympäristönsuojelulain mukaista sääntelyä, mutta sääntely on valmisteltava tarkasti ei-toivottujen sivuvaikutusten estämiseksi.Suomen ympäristökeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston toteuttama tutkimus selvitti, miten ilmastovaikutukset voitaisiin kytkeä ympäristönsuojelulakiin ja ympäristölupamenettelyyn sekä arvioida eri sääntelyvaihtoehtojen vaikutuksia. Nykyisin ympäristönsuojelulaissa ei säädetä kasvihuonekaasupäästöjen hillinnästä.Tutkijoiden mukaan sääntelyn uudistamisessa kannattaa edetä varovaisesti ja ottaa huomioon EU:n ilmastosääntelyn kehityskulut, erityisesti päästökauppa- ja teollisuuspäästödirektiivin mahdolliset muutokset. Sääntelyn mahdollisessa jatkovalmistelussa tulee selvittää tarkemmin useita oikeudellisia yksityiskohtia ja säädösmuutosten vaikutuksia.Sääntelyn kehittämiseen useita vaihtoehtojaTyössä arvioitiin neljää sääntelyvaihtoehtoa ympäristönsuojelulain kehittämiseksi:ilmastovaikutusten arviointi ympäristölupamenettelyssä,lupamääräysten antaminen ilmastovaikutuksista,ilmastovaikutukset lupaedellytyksenä jaympäristönsuojelulain yleissääntelyn tarkistaminen.Yleissääntelyn tarkistaminen tarkoittaisi ilmastovaikutusten liittämistä ympäristönsuojelulain säännöksiin energiatehokkuudesta, eräiden suunnitelmien huomioon ottamisesta, toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuudesta sekä velvollisuudesta ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista.Ilmastovaikutusten kytkemisessä ympäristönsuojelulakiin olisi tutkimusryhmän mukaan yksinkertaisinta lähteä liikkeelle yleissääntelystä (vaihtoehto 4). Muut vaihtoehdot tarkoittavat ilmastovaikutusten erillistä käsittelyä lupamenettelyssä.Ilmastovaikutusten erilliseksi käsittelemiseksi lupamenettelyssä pelkkä ilmastovaikutusten arviointi (vaihtoehto 1) olisi kevein, mutta samalla vaikuttavuudeltaan heikoin vaihtoehto. Lupamääräysten antaminen kasvihuonekaasupäästöistä (vaihtoehto 2) ja ilmastovaikutukset luvan myöntämisen edellytyksenä (vaihtoehto 3) lisäisivät sääntelyn vaikuttavuutta. Ne voisivat kuitenkin johtaa myös lupakäsittelyn hidastumiseen sekä oikeusvarmuuden ja toiminnanharjoittajien yhdenvertaisuuden heikkenemiseen.Ilmastovaikutusten määrittely avainasemassaYmpäristöluvanvaraisista toiminnoista merkittävimpiä ilmastovaikutuksia aiheuttavat päästökaupan piirissä olevat teolliset toiminnat. Niiden suorille kasvihuonekaasupäästöille ei voida EU-oikeuden perusteella asettaa ympäristöluvassa päästöraja-arvoja. Muiksi ympäristöluvanvaraisiksi toiminnoiksi, joiden ilmastovaikutusten sääntelyllä voisi olla merkitystä, tunnistettiin tutkimuksessa jätteenpoltto, kaivokset ja turvetuotanto. Ympäristölupamenettelyn avulla teollisten toimintojen suoria kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää vain vähän päästökaupan lisänä, enintään noin prosentin luokkaa Suomen kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä, ja vaikutukset ilmenisivät aikaisintaan vasta 2020-luvun lopulla.Toiminnan ilmastovaikutusten määrittely on sääntelyn kehittämisen kannalta olennaista. Tutkimuksessa hyödynnettiin kansainvälisen kasvihuonekaasuprotokollan mukaista suorien ja epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen sekä niiden ulkopuolisten ilmastovaikutusten jaottelua.Epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ilmastovaikutusten sisällyttäminen ympäristölupamenettelyyn lisäisi sääntelyn vaikuttavuutta. Epäsuoriin kasvihuonekaasupäästöihin kuuluvat ostoenergiasta sekä hankinta- ja tuoteketjuista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ja muihin ilmastovaikutuksiin maankäyttö sekä substituutio ja kompensaatio. Niiden arviointi ja hallinta lupamenettelyssä olisi kuitenkin monimutkaista ja oikeudellisesti haastavaa sekä edellyttäisi jatkoselvityksiä, ohjeistusta ja laskentatyökalujen kehittämistä.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa ja vastaa pääministerin virka-asunnosta, sen kunnossapidosta ja tukipalveluista valtioneuvostosta annetun lain ja valtioneuvoston ohjesäännön mukaisesti. Valtioneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista annettu laki määrittelee valtioneuvoston jäsenille maksettavat palkkiot ja korvausten perusteet.Valtioneuvoston kanslia on antanut vuonna 2010 ohjeet pääministerin virka-asunnosta ja siihen liittyvistä palveluista. Ohjeen mukaisesti pääministerin virka-asuntoon kuuluvia muita palveluita ovat muun ohella ruokailuun liittyvät palvelut. Valtioneuvoston edustustilojen Kesärantaan sijoitettu emäntä huolehtii virka-asunnon ruokapalveluista ja niiden tilaamisesta.Valtioneuvoston kanslia on viimeksi tarkentanut pääministerin virka-asuntonaan käyttämän Kesärannan palveluita niitä koskevassa, käytäntöä kuvaavassa ohjeistuksessa kesäkuussa vuonna 2019. Siinä täsmennetään muun muassa Kesärannassa asumiseen liittyviä palveluja, mukaan lukien ravitsemispalveluja. Pääministerin asuessa virka-asunnossa, sisältäen myös lyhyet yöpymiset, virka-asuntoon voidaan tilata aamiaistarvikkeita sekä kylmänä toimitettavia aterioita. Näihin liittyvät kohtuulliset kulut maksetaan valtion varoista. Palveluun ovat oikeutettuja pääministerin lisäksi hänen kanssaan samaan talouteen kuuluvat perheenjäsenet.Vastaavia ravitsemispalveluita on aiemmin annettu Kesärannan virka-asunnossa asuneille pääministereille ministeripalkkiolain voimaantulosta (1.1.2007) lukien. Käytäntö on vakiintunut.Pääministerin Marinin virka-asunnossa asumiseen liittyvien ravitsemispalveluiden kokonaissummaPääministeri Marin on käyttänyt virka-asunnossa asumiseen kuuluvia ravitsemispalveluita tammikuusta 2020 toukokuuhun 2021. Ateriapalvelun kokonaiskustannukset tältä ajalta ovat yhteensä 14 363,20 euroa eli keskimäärin 845 euroa kuukaudessa. Tämä summa sisältää sekä aamiaistarvikkeet että kylmänä toimitetut ateriat. Ateriapalvelua on käytetty vaihtelevasti sen mukaan, miten pääministeri ja hänen perheensä ovat olleet Kesärannassa.Aamiaistarvikkeiden keskimääräinen kuukausikohtainen kustannus on ollut 270 euroa. Aamiaistarvikkeet ovat olleet tavanomaisia aamulla käytettäviä elintarvikkeita.Kylmänä toimitettavien aterioiden keskimääräinen kuukausikohtainen kustannus on ollut 575 euroa. Pienin kuukausikohtainen kustannus on helmikuulta 2020 yhteensä 235,20 euroa ja suurin huhtikuulta 2020 yhteensä 1341,40 euroa.Aterioihin on sisältynyt esimerkiksi kylmänä toimitettava alku- ja pääruoka, salaatti ja tuorepala. Palvelun on tuottanut Compass Group, joka tuottaa ateriapalvelua myös esimerkiksi Säätytalolle valtioneuvoston kokouksiin ja tilaisuuksiin. Ateriaedun kuukausikohtaisia kustannuksia selittää ennen kaikkea palveluntarjoajan hinnasto, joka koostuu raaka-aineiden lisäksi ruuan valmistuksesta ja toimituksesta. Palvelun hinta ei ole siten verrattavissa tavanomaisiin ruoka- ja elintarvikeostoksiin.Viime viikolla VNK toimitti vastauksen ostolaskuja koskevaan median tietopyyntöön. Alkuperäinen tietopyyntö koski merkittävää määrää ostolaskutositteita valtioneuvoston kanslian talousjärjestelmästä. VNK vastasi tietopyyntöön sen rajauksen mukaisesti. Aiemmin annettu summa 300 euroa koski tietopyynnön ajanjaksoa. Tämän jälkeen on laskettu aamiaistarvikkeiden keskimääräinen summa koko ajanjaksolta 1.1.2020–31.5.2021, ja se laskee kuukausisummaa.Asiassa on toimittu valtioneuvoston kanslian voimassaolevan ohjeistuksen mukaisesti. Pääministeri on edellyttänyt, että Kesärantaan ja pääministerin palveluihin liittyvien ohjeiden asianmukaisuus tarkistetaan ja tarvittaessa ohjeet päivitetään.Asumiseen liittyvien palveluiden veronalaisuusValtioneuvoston kanslia on tänään 31. toukokuuta lähettänyt Verohallinnolle lausuntopyynnön pääministerin virka-asunnon palveluiden veronalaisuudesta. Kanslian sisäistä ohjeistusta asumisen palveluista tarkastellaan saadun vastauksen perusteella. Pääministeri on pyytänyt keskeyttämään hankinnat menettelyn selvittämisen ajaksi.Tutkihankintoja.fi-palvelun tiedot 1.8.2020Kysymyksiä on herättänyt myös 1. elokuuta kirjauspäivämäärälle 2020 kirjautuneet yhteensä noin 23 000 euroa tutkihankintoja.fi-palvelussa. Kirjauspäivä, joka näkyy tutkihankintoja.fi-palvelussa, ei ole sama asia kuin ostojen tapahtumapäivä. Ostolaskuina 1.8. kirjauspäivämäärällä kirjautuneet tapahtumat ovat koko valtioneuvoston kansliaa koskevia kokouksia ja niiden tilauksia kesä-heinäkuulta. Laskuilla on noin kuukauden viive. Mainitut ostot eivät liity pääministerin häihin. Pääministeri ja hänen puolisonsa ovat vastanneet kaikista hääkuluistaan itse. Laskut on osoitettu pääministerille, ja hän on ne maksanut.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen Saimaan juoksutuksen lisäämiseksi 7.6.2021 alkaen. Lisäjuoksutuksilla pienennetään Saimaan vedenpinnan nousua mahdollisesta tulvasta aiheutuvien haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseksi.Saimaan vedenkorkeus ja Vuoksen juoksutus pyritään normaalioloissa pitämään mahdollisimman luonnonmukaisena eli ns. normaalivyöhykkeellä. Jos vedenkorkeus uhkaa nousta tai laskea niin, että siitä voi aiheutua vahinkoja, juoksutusta voidaan muuttaa vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi luonnonmukaisesta poikkeavaksi.Kaakkois-Suomen ELY-keskus aloitti sateisen syksyn jälkeen joulukuussa 2020 Saimaan ja Vuoksen lisäjuoksutukset, minkä jälkeen juoksutuksen viikkokeskiarvo on ollut enintään 800 m3/s. Lisäjuoksutuksella on saatu tähän mennessä hillittyä vedenkorkeuden nousua noin 15 cm luonnonmukaiseen vedenkorkeuteen nähden.Talvi 2020-2021 oli Vuoksen vesistöalueella tavanomaista sateisempi, ja toukokuun sademäärä on ollut kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna. Vedenkorkeus nousee edelleen kesä-heinäkuussa, jos tavanomaista runsaammat sateet jatkuvat.Saimaan vedenkorkeus oli 27 toukokuuta tasolla NN +76,37 m (N2000 +76,63 m), eli noin 60 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Vedenkorkeus aiheuttaa jo nyt haittaa kaikkein alavimmille rantaviljelyksille sekä rantakiinteistöjen käytölle ja rakenteille. Jos vedenkorkeus nousee noin tason NN +76,55 m yläpuolelle, vahingot ja haitat kasvavat Saimaan alueella merkittävästi.Saimaan tulvan nousemista korkeustason NN +76,60 m yli tulee Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaan pyrkiä estämään tai pienentämään tehokkaasti. Samalla on huolehdittava siitä, että tästä Vuoksen osalle mahdollisesti aiheutuvat vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi.Maa- ja metsätalousministeriö on näistä syistä ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen esityksestä päättänyt ennakoivana toimenpiteenä juoksutuksen nostamisesta 7. kesäkuuta alkaen tasolle 850 m3/s. Juoksutusta voidaan joutua lisäämään tätäkin suuremmaksi vesitilanteen kehittymisestä riippuen.Kaakkois-Suomen ELY-keskus tekee päätökset normaalivyöhykkeellä tai vähäisesti sen ulkopuolella tapahtuvista juoksutusmuutoksista. Maa- ja metsätalousministeriö päättää kuitenkin sellaisista juoksutusmuutoksista, jotka voivat aiheuttaa Venäjän puolella vesivoimamenetyksiä ja joista voi aiheutua Suomen valtiolle korvausvelvollisuus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Millaiselta Suomen maatalous- ja maaseutupolitiikan lähitulevaisuus näyttää? Mitä toimia on tarjolla tulevaisuudessa maaseudun kehittämiseksi? EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP-uudistuksen valmistelu on parhaillaan käynnissä. Suomen CAP-suunnitelma lähetetään lausunnoille 17.6. alkaen.Tervetuloa kuulemaan, millainen CAP-suunnitelma lähetetään lausunnoille. Aamupäivän aikana keskustelemme CAP-suunnitelman valmistelusta ja sen pääsisällöstä sekä kerromme, millä tavalla lausunnot annetaan. Aamupäivän jälkeen jatketaan CAP-suunnitelmaluonnoksen ympäristö- ja ilmastotoimien tarkemmalla esittelyllä. Ilmoittautumisen yhteydessä on mahdollista esittää valmisteluun tai CAP-suunnitelman sisältöön liittyvä kysymys. Pyrimme vastaamaan joihinkin kysymyksiin tilaisuuden esityksissä ja keskusteluissa. Tutustuthan jo aiemmin esitettyihin yli sataan kysymykseen ja vastaukseen CAP27-sivuille ennen oman kysymyksen lähettämistä.  Milloin: 
•    CAP-suunnitelmaa esittelevä aamupäivän tilaisuus: 17.6.2021 klo 9-10.30 
•    CAP-suunnitelmaluonnoksen ympäristö- ja ilmastotoimien tarkempi esittely: 17.6. klo 12.00-14.30 Aamu- ja iltapäivän tilaisuuksiin pääset ilmoittautumaan tästä linkistä  (avautuu uuteen välilehteen) Kannustamme osallistumaan keskusteluun myös sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #CAP27. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut valtionavustushaun, joka koskee Lastenasiaintalo-mallin (Barnahus) jatkokehittämistä ja valtakunnallistamista. Avustuksen tarkoituksena on kattaa kustannuksia, joita kertyy lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn, tunnistamisen, tutkimisen sekä uhrien hoidon koordinaatiosta ja sisällön kehittämisestä.Hakuaika on 31.5.-31.8.2021. Yhteensä valtionavustuksia jaetaan noin 1 900 000 euroa vuodelle 2022, ja saman verran vuodelle 2023.Avustusta voivat hakea yliopistollista sairaalaa ylläpitävät sairaanhoitopiirit, joissa toiminnan kehittämisestä ja jalkauttamisesta vastaavat ensisijaisesti lasten ja nuorten oikeuspsykiatriset tai oikeuspsykologiset yksiköt yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Tällaisia alueellisia toimijoita ovat erityisesti lasten- ja nuorisopsykiatria, seri-tukikeskukset, lastensuojelu ja perhekeskukset tai vastaavat toimijat.Haussa painotetaan erityisesti niitä kehittämistoimia, jotka parantavat perustason palveluiden kykyä vastata lapsiystävällisesti ja Barnahus-mallin mukaisesti väkivaltaa kohdanneiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeisiin. Tarkoituksena on luoda pitkäjänteisesti käyttöön jäävä pysyvä toimintamalli. Mallissa vaativan erityistason työtä tekevillä yliopistosairaaloiden yksiköillä on alueellaan keskeinen toimintaa koordinoiva rooli.Yksi tavoitteista on lisätä lapsiystävällisten tilojen käyttöä tilanteissa, joissa lasta kuullaan. Kuulemisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi perhekeskusten tiloja. Lastenasiaintalo-malli (Barnahus) perustuu moniammatilliseen viranomaisyhteistyöhönLastenasiaintalossa (Barnahus) selvitetään moniammatillisesti seksuaali- tai pahoinpitelyrikoksen uhriksi epäillyn lapsen ja nuoren asia lapsiystävällisessä ympäristössä. Samalla huolehditaan yhteistyössä lapselle turvallinen kasvu ja kehitys. Hankkeessa hyödynnetään muun muassa Seri-tukikeskuksissa jo käytössä olevia toimintamalleja, yliopistosairaaloiden lasten oikeuspsykologisissa ja -psykiatrisissa yksiköissä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) kehitettyjä yhteistyömalleja ja muita toimintakäytäntöjä sekä koulutetaan alueille uusia osaajia. Vuosien 2020 ja 2021 aikana monialaista tapausten esiselvittelyä, ns. LASTA-seula -toimintaa on jo levitetty uusille alueille. Tätä työtä ja toiminnan juurruttamista pitää edelleen jatkaa ja tukea. Epäilyjä lapsiin kohdistuvista väkivaltarikoksista tulee ilmi entistä enemmänVäkivalta lapsia kohtaan ei tutkimusten mukaan ole lisääntynyt, mutta epäilyt väkivaltarikoksista sekä ilmi tulleen väkivallan määrä on kasvanut huomattavasti. Tukea tarvitsevan lapsen näkökulmasta oikea-aikaista ja vaikuttavaa tukea hankaloittavat ja hidastavat monet asiat. Puutteita on palvelujärjestelmässä. Lisäksi lastensuojelun, rikosoikeuden ja hoidon prosessit etenevät eri tahtiin ja ne ovat kohtuuttoman hitaita. Osa väkivaltaepäilyn kohteena olevista lapsista sekä väkivallan uhreista jää kokonaan ilman tarvitsemaansa tukea ja hoitoa. Erityisesti Pohjoismaissa Lastenasiaintalo-mallin (Barnahus) avulla on pystytty lisäämään prosessien lapsiystävällisyyttä ja auttamaan seksuaalista väkivaltaa kohdanneita lapsia ja nuoria. Tähän on päästy viranomaisten välisellä yhteistyöllä ja kokoontumalla yhteen. Suomessa lasten ja nuorten oikeuspsykologiset ja -psykiatriset yksiköt toimivat jo suurelta osin Barnahus-mallin mukaisesti, mutta ne palvelevat vain osaa lapsista. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Palliatiivisen hoidon kehittämisohjelman tavoitteena on turvata hoito, hoiva ja huolenpito elämän loppuvaiheessa. Valtionavustushaku Palliatiivisen hoidon palvelujen tuottaminen ja laadun parantaminen -ohjelman mukaisiin kehittämishankkeisiin alkaa kesäkuussa.Valtioneuvoston asetuksen perusteella viiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin on huolehdittava vaativan palliatiivisen ja saattohoidon tehtävistä sekä niiden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta alueellisesti. Valtionavustusta voivat hakea yliopistolliset sairaanhoitopiirit. Erityisvastuualueen muut sairaanhoitopiirit ja kunnat voivat toimia hankkeessa osatoteuttajina. Haku päättyy 16.7.2021.Avustuksilla kehitetään esimerkiksi kotisairaalatoimintaaSosiaali- ja terveysministeriön suositus palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisestä sisältää toimenpidekokonaisuudet, joihin valtionavustushakemuksen tulee kohdistua.Toimenpidekokonaisuudet ovatkotisairaalatoiminnan kehittäminen kunnissapalliatiivisen hoidon palvelujen tuottaminen ja laadun parantaminenasumispalvelujen ja kotihoidon henkilökunnan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisen kehittäminenlasten ja nuorten palliatiivisen hoidon kehittäminendigitaalisten palvelujen kehittäminen kotisairaalassa ja palliatiivisen hoidon vastaanotoilla.Avustuksiin voidaan myöntää yhteensä noin 5,6 miljoonaa euroa, jos eduskunta vahvistaa tarkoitukseen määrärahat. Haettavana olevan avustuksen käyttöaika on vuosina 2021-2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi