Helena-Reet Ennet

Helena-Reet Ennet
21013 VIESTIT 0 KOMMENTIT

Tasavallan presidentin esittelyn asialista 4.6.2021

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
OikeusministeriöTanja Innanen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 338
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja rikosrekisteritietojen vaihtamista koskevien määräysten soveltamisesta sekä kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 24 §:n muuttamisesta (HE 58/2021 vp; EV 63/2021 vp)
Janina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334
– 1.Landskapslag om ändring av landskapslagen om tobak och relaterade produkter 2.Landskapslag om ändring av 1 § landskapslagen om tillämpning i landskapet Åland av riksförfattningar om socialvård 3. Landskapslag om ändring av 1 § landskapslagen om tillämpning på Åland av lagen om servicesedlar inom social- och hälsovården 4. Landskapslag om ändring av plan- och bygglagen för landskapet Åland 5. Landskapslag om ändring av landskapslagen om energideklaration för byggnader 6. Landskapslag om ändring av landskapslagen om energieffektivitet
Johanna Nyberg, hallitussihteeri p. 0295 150 068
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimista rangaistusten täytäntöönpanossa ja tutkintavankeuden toimeenpanossa covid-19-epidemian johdosta (HE 44/2021 vp; EV 64/2021 vp)
PuolustusministeriöPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437
– Puolustusministeriön osastoesiupseerin viran täyttäminen
ValtiovarainministeriöRisto Sakki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 294
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen covid-19-epidemian torjuntaan tarvittavien tavaroiden verovapauden voimassaolon jatkamisesta (HE 69/2021 vp; EV 66/2021 vp)
Pertti Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 461
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle veronumeromenettelyn laajentamisesta ja laiksi verontilityslain 13 §:n muuttamisesta (HE 2/2021 vp; EV 59/2021 vp)
Opetus- ja kulttuuriministeriöLaura Niemi, hallitussihteeri p. 0295 330 046
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta (HE 249/2020 vp; EV 55/2021 vp)
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 19/2021 vp; EV 56/2021 vp)
Maa- ja metsätalousministeriöNiina Riissanen, metsäneuvos p. 0295 162 339
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan eräiden tietojenluovutussäännösten muuttamisesta (HE 133/2020 vp; EV 49/2021 vp)
Timo-Ville Nieminen, hallitussihteeri p. 0295 162 379
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla covid-19-epidemian johdosta sovellettavista väliaikaisista menettelyistä annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta (HE 36/2021 vp; EV 50/2021 vp)
Liikenne- ja viestintäministeriöRisto Saari, liikenneneuvos p. 0295 342 311
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen merilain muuttamisesta (HE 264/2020 vp; EV 52/2021 vp)
Eero Salojärvi, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 123
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 ja 351 §:n ja tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 55/2021 vp; EV 60/2021 vp)
Työ- ja elinkeinoministeriöOlli Sorainen, hallitusneuvos p. 0295 048 022
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta sekä Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 42/2021 vp; EV 70/2021 vp)
Eeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 15 §:n muuttamisesta (HE 65/2021 vp; EV 65/2021 vp)
Riikka Hietanen, johtava asiantuntija p. 0295 047 078
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 47 §:n sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta (HE 244/2020 vp; EV 53/2021 vp)
Sosiaali- ja terveysministeriöEssi Rentola, johtaja p. 0295 163 155
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen sosiaaliturvasta Japanin kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi (HE 12/2021 vp; EV 48/2021 vp)
Helena Korpinen, hallitussihteeri p. 0295 163 317
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi geenitekniikkalain muuttamisesta (HE 49/2021 vp; EV 62/2021 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Euroopan unionin tuomioistuimen julkisasiamiehen ratkaisuehdotus lievän valtionrajarikoksen määritelmää ja päiväsakkojärjestelmän suhteellisuutta koskevassa asiassa

NordenBladet — Euroopan unionin tuomioistuimen julkisasiamies Maciej Szpunar antaa torstaina 3. kesäkuuta ratkaisuehdotuksensa korkeimman oikeuden EU-tuomioistuimelle tekemään ennakkoratkaisupyyntöön (asianumero on C-35/20). Asia koskee suomalaiselle henkilölle määrättyä päiväsakkorangaistusta hänen palatessaan Tallinnasta, jossa hän oli käynyt huviveneellä ilman passia.Korkein oikeus (KKO) kysyy unionin tuomioistuimelta, onko tällainen velvollisuus rangaistuksen uhalla pitää mukanaan matkustusasiakirja unionin oikeuden vastainen, ottaen huomioon mm. Schengenin rajasäännöstö, vapaan liikkuvuuden direktiivi ja unionin kansalaisen oikeus liikkua vapaasti unionin alueella. Lisäksi KKO tiedustelee, onko Suomen päiväsakkojärjestelmän mukaisesti määräytyvää sakkoa pidettävä esillä olevan kaltaisessa tilanteessa suhteellisuusperiaatteen mukaisena. Sakon määrä oli 92 250 euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

EU:n suorien tukien lopulliset tasot vahvistettu vuodelle 2020

NordenBladet — Hallitus vahvisti tänään EU:n kokonaan rahoittamien suorien viljelijätukien vuoden 2020 lopulliset tasot. Suoria tukia ovat perustuki, viherryttämistuki, nuoren viljelijän tuki sekä tuotantosidonnaiset palkkiot nautaeläimille, lampaille ja vuohille ja peltokasvipalkkio tietyille erikoiskasveille. Ruokavirasto aloittaa tukien maksun 10. kesäkuuta. EU:n suoria tukia vuodelta 2020 maksetaan yhteensä noin 520 miljoonaa euroa, josta iso osa on maksettu viime joulukuussa.Nyt kesäkuussa maksetaan loppuerä eli noin viiden prosentin osuus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän EU-tuesta sekä peltokasvipalkkiosta. Perustuki maksetaan vahvistetun tukioikeuden suuruuden perusteella. Tukioikeuden suuruus eteläisellä AB-tukialueella on nyt 124,48 euroa hehtaaria kohti ja pohjoisella C-tukialueella 108,05 euroa. Viherryttämistuen tukitaso on AB-alueella 75,24 euroa ja C-tukialueella 65,41 euroa hehtaarilta. Nuoren viljelijän EU-tuen tukitasoa ei muutettu. Se on koko maassa 82,00 euroa hehtaarilta. Tuotantosidonnaiset palkkiotTuotantosidonnaisia palkkioita voidaan suorien tukien määrästä maksaa yhteensä 102,8 miljoonaa euroa, josta naudanlihantuotannolle 54,3 miljoonaa euroa, maidontuotannolle 32 miljoonaa euroa, lampaan- ja vuohenlihantuotannolle 2,8 miljoonaa euroa ja tietyille peltokasveille 16,7 miljoonaa euroa. Nautaeläinpalkkioista on joulukuussa 2020 maksettu noin 70 prosenttia ja peltokasvipalkkiosta noin 95 prosenttia. Lammas- ja vuohipalkkio maksetaan kokonaisuudessaan kesäkuussa.Palkkioiden tasot on laskettu jakamalla kunkin toimenpiteen enimmäiseuromäärä lopullisella palkkiokelpoisella pinta-alalla tai tukivuoden keskimääräisellä eläinmäärällä. Nautaeläinten, lampaiden ja vuohien palkkiokelpoisuus perustuu eläinrekisterien tietoihin. Keskimääräinen eläinmäärä lasketaan siten, että eläinten hallinnassa olon aikana kertyneet palkkiokelpoiset päivät lasketaan yhteen ja saatu summa jaetaan 366:lla.Ennen maksua kaikkiin EU:n suoriin tukiin tehdään ns. rahoituskurileikkaus. Leikattu osuus ohjataan kriisirahastoon, josta rahoitetaan EU:n yhteisiin maatalouspoliittisiin kriiseihin varautumista. Leikkausprosentti vahvistetaan vuosittain. Vuoden 2020 leikkaus on 2,906192 prosenttia. Vähennys tehdään EU:n rahoittamien suorien tukien yhteenlasketun määrän 2 000 euroa ylittävään osaan. Rahoituskurin vuoksi leikattu tuen määrä palautetaan viljelijöille seuraavana vuonna, jos kriisirahaston varoja ei käytetä. Lisäksi ennen maksua tehdään suorien tukien enimmäismäärän ylittymiseen liittyvä ns. lineaarinen eli suoraviivainen leikkaus.Alla taulukossa ovat nähtävissä kunkin tuotantosidonnaisen palkkion enimmäismäärä ja lopullinen vuoden 2020 yksikkötaso.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Euroopan syyttäjänvirastoa (EPPO) sekä EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välistä kumppanuussopimusta koskeva lainsäädäntö voimaan ensi viikolla

NordenBladet — Hallitus antoi tänään Euroopan syyttäjänvirastoa (EPPO) koskevan kansallisen lainsäädännön voimaantuloa koskevat asetukset. EPPO:a koskeva kansallinen lainsäädäntö tulee asetusten mukaisesti voimaan 10.6.2021.Euroopan syyttäjävirastoa koskevaa EU-asetusta täydentävä kansallinen lainsäädäntö vahvistettiin Suomessa 15.1.2021 ja nyt annetuilla asetuksilla säädetään sen voimaantulosta. Kansallinen lainsäädäntö pitää sisällään lain Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston toimintaan sekä muutoksia muun muassa esitutkintalakiin ja Syyttäjälaitosta koskevaan lakiin. Täydentävää lainsäädäntöä Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliseen yhteistyöhön rikosasioissaValtioneuvosto esitti tänään myös tasavallan presidentille vahvistettavaksi lain Euroopan unionin sekä Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja rikosrekisteritietojen vaihtamista koskevien määräysten soveltamisesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 10.6.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Yli-Vakkuri nimitettiin kansainvälisten asioiden yksikön johtajaksi

NordenBladet — Valtioneuvoston nimitti torstaina 3. kesäkuuta oikeustieteen kandidaatti Laura Yli-Vakkurin sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön johtajaksi ajalle 1.7.2021-30.4.2026. Yli-Vakkuri on toiminut kansainvälisten asioiden yksikön johtajana vuodesta 2009 lähtien. Sitä ennen hän työskenteli samassa yksikössä lainsäädäntöneuvoksena kymmenen vuoden ajan. Yli-Vakkuri on työskennellyt myös Euroopan komissiossa kansallisena asiantuntijana, ulkoministeriössä lainsäädäntösihteerinä ja kansallisena asiantuntijana Euroopan neuvostossa.”On hienoa saada jatkaa työtä Suomen kansainvälisen ja EU-toiminnan näköalapaikalla. Tärkeä osa sisäministeriön toimintaa on tehdä yhteistyötä kansallisesti, Euroopan unionissa, lähialueilla sekä osana kansainvälistä yhteisöä,” sanoo kansainvälisten asioiden yksikön ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri.Kansainvälisten asioiden yksikön johtaja vastaa yksikön toiminnasta ja huolehtii siitä, että sen tehtävät hoidetaan tuloksellisesti. Hän myös johtaa siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien ja sisäasioiden EU-rahastojen viranomaistoimintoja. Kansainvälisten asioiden yksikön johtaja vastaa lisäksi Kriisinhallintakeskuksen tulosohjauksesta.  Kansainvälisten asioiden yksikön johtajasta on tehty laaja turvallisuusselvitys ja hänen kanssaan on solmittu valtion virkamieslain mukainen karenssisopimus. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Maahantulon rajoituksia jatketaan 27.6. asti

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 3.6., että maahantulon rajoituksia jatketaan 27.6.2021 asti. Koronapandemia jatkuu edelleen, eikä riittäviä toimenpiteitä rajoitusten korvaamiseksi ole vielä käytössä. Tämän vuoksi sekä virusmuunnosten leviämisen ehkäisemiseksi sisärajavalvontaa ja ulkorajaliikenteen rajoituksia jatketaan. 20.5. tehtyihin päätöksiin tehdään joitakin muutoksia, jotka tulevat voimaan 7.6.Sisä- ja ulkorajarajoitusten lisäksi jatketaan myös tiettyjen rajanylityspaikkojen aukioloaikojen rajoituksia Lapissa länsirajalla sekä Suomen itärajalla. Henkilöliikenteelle tarkoitetuilla vesiliikenteen ja maarajojen rajanylityspaikoilla sallittuja maahantuloperusteita ovat Suomessa tai muussa EU- tai Schengen-valtiossa asuvien paluu ja muu välttämätön syy. Henkilöliikenteelle tarkoitetuilla lentoliikenteen rajanylityspaikoilla myös työmatka on jatkossa sallittu maahantuloperuste.Schengen-maiden välisessä lentoliikenteessä sallitaan jatkossa myös työhön liittyvä matkustaminenSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Suomen ja muiden EU- tai Schengen-maiden välisessä lentoliikenteessä sallitaan jatkossa myös työhön liittyvä matkustaminen. Opiskelijoiden osalta sallitaan myös maahantulo opintoihin liittyviin harjoitteluihin liittyen.Vesiliikenteessä sekä maarajoilla (Suomen ja Norjan rajayhteisöliikennettä lukuun ottamatta) maahantuloa työssäkäynnin perusteella rajoitetaan edelleen vain välttämättömään. Tällä tarkoitetaan yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden kannalta merkittävää työtä sekä tiettyjä erikseen mainittuja erityisryhmiä. Rajaliikenteen rajoitukset on jo aiemmin poistettu Suomen ja Norjan välisen maarajan rajayhteisöjen asukkailta. Epidemiologiseen arvioon perustuen sisärajavalvonta poistetaan Suomen ja Maltan välisestä liikenteestä. Suomi rajoittaa nyt maahantuloa kaikista Schengen-maista paitsi Islannista ja Maltalta. Schengen-maita ovat EU:n jäsenmaista Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro sekä EU:n ulkopuolisista maista Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.Rajoitukset eivät koske huvialusliikennettä Schengen-maiden välillä. Ulkorajaliikenteen rajoitukset säilyvät ennallaan Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. Valtioneuvoston 20.5. tekemää päätöstä täsmennetään niin, että muussa EU- tai Schengen-valtiossa asuvilla muilla kuin Suomen kansalaisilla ei ole lentoliikennettä lukuun ottamatta oikeutta palata Suomen kautta asuinmaahansa, jos kauttakulku liittyy vapaa-ajanmatkustukseen. Epidemiologiseen arvioon perustuen päätökseen ei tehdä muita muutoksia.Maahantulon rajoitukset on jo aiemmin poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Etelä-Korean, Israelin, Singaporen, Ruandan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta. Maahantuloa ei rajoiteta maiden matalan koronailmaantuvuuden ja tautiriskin takia.Muiden maiden osalta maahantulon rajoituksia jatketaan 27.6.2021 asti.Risteilyalusten satamassakäynti on sallittua ilman matkustajien maissa käyntiä.Sukulaisuuden määritelmää laajennetaan perheasioiden ja pakottavien perheasioiden osaltaSukulaisuuden määritelmää laajennetaan samassa yhteydessä niin sisä- kuin ulkorajoilla. Jatkossa sisärajoilla sukulaisella tarkoitetaan puolisoa, lapsia, lapsenlapsia, vanhempia, appivanhempia, isovanhempia, sisaruksia, lapsenlapsenlapsia, enoa, setää, tätiä ja serkuksia mukaan lukien edellä mainittujen perheeseen kuuluvat. Ulkorajoilla sukulaisella tarkoitetaan puolisoa, lapsia, vanhempia, appivanhempia ja isovanhempia mukaan lukien edellä mainittujen perheeseen kuuluvat.Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaillePerustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista. Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Ravitsemisliikkeiden rajoituksiin kevennyksiä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella sekä Etelä-Karjalan ja Varsinais-Suomen maakunnissa 4.6. lukien

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Etelä-Karjalan maakunnassa ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri alueella siirrytään kiihtymisvaiheen rajoituksista perustason rajoituksiin ja Varsinais-Suomen maakunnassa siirrytään leviämisvaiheen rajoituksista kiihtymisvaiheen rajoituksiin. Asetuksen muutos tulee voimaan 4. kesäkuuta klo 00.Muilla alueilla rajoitukset pysyvät ennallaan.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset perustason alueilla Ahvenanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjanmaan, Satakunnan ja Etelä-Karjalan maakunnissa sekä koko Lapin maakunnassa 4.6.lukienAnniskelu on sallittu klo 07-00 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-01.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista.Asiakasmäärärajoitukset eivät koske Ahvenanmaan maakuntaa.Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiihtymisvaiheen alueilla Varsinais-Suomen, Kymenlaakson ja Pirkanmaan maakunnissa 4.6. lukienAnniskelu on sallittu klo 07-22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-23. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista.Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset leviämisvaiheen alueilla Päijät-Hämeen, Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 4.6. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, alkoholia saa anniskella klo 07-18.Ravintolat saavat olla auki klo 05-19. Sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa alkoholia saa anniskella klo 7-19 ja aukioloaika on klo 05-20. Sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Myös näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke-esiintymiset ja tanssiminen ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Yllä mainitut asiakaspaikkarajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Lakiesitys eduskuntaan: Kustannustuesta uusi hakukierros, nyt myös suurille yrityksille korvaus asiakastilojen sulkemisesta

NordenBladet — Kustannustuesta järjestetään neljäs hakukierros, jossa yritykset voisivat hakea tukea maalis-toukokuulta. Tuen ehdot säilyisivät ennallaan. Lisäksi keskisuurille ja suurille yrityksille maksettaisiin erillistä korvausta, jos niiden toimitilat on suljettu lain tai viranomaisen määräyksestä koronaepidemian vuoksi.Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn 3.6.2021. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021. Valtiokonttori avaisi sulkemiskorvauksen haun heinäkuussa ja kustannustuen neljännen hakukierroksen elokuussa. Hallitus on varannut niihin rahoitusta 200 miljoonaa euroa.Hallituksen esitys sisältää kolme eri tukea, jotka ovat kustannustuki, keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvaus ja kiinteiden kattamattomien kustannusten korvaus.Kustannustuen ehdot säilyvät ennallaanKustannustuen neljäs hakukierros olisi tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on koronapandemian vuoksi pudonnut yli 30 prosenttia tukikaudella 1.3.–31.5.2021, kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan vuonna 2019.Kaikkien toimialojen yritykset voisivat jatkossakin hakea kustannustukea. Valtioneuvosto antaa erikseen asetuksen toimialoista, jotka voivat hakea tukea ilman lisäperusteluja. Näitä ovat toimialat, joiden liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia tukikaudella. Jos yritys ei kuuluisi asetuksessa määriteltyyn toimialaan, sen olisi perusteltava erikseen liikevaihdon lasku koronan takia.Yksinyrittäjät voisivat edelleen hakea kustannustukea. Tuki olisi vähintään 2000 euroa, jos tuen ehdot täyttyvät. Tuen enimmäismäärä olisi jatkossakin miljoona euroa.Pian myös keskisuuret ja suuret yritykset voivat hakea sulkemiskorvaustaKeskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvaus koskisi yrityksiä, joissa on vähintään 50 työntekijää ja jotka on määrätty suljettavaksi lain tai viranomaisen päätöksellä. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi ravintolat ja muut ravitsemisyritykset, jotka suljettiin keväällä tilapäisesti asiakkailta majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetulla lailla.Korvausta voitaisiin maksaa myös yrityksille, jotka kunta tai aluehallintovirasto on sulkenut tartuntatautilailla. Näitä ovat esimerkiksi liikunta- ja urheilutilat ja kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät sekä sisäleikkipuistot.  Keskisuurille ja suurille yrityksille maksettaisiin korvauksena 70 prosenttia sulkemisajan tappiosta eli kustannuksista, joita ei pystytä kattamaan tuloilla. Tuen ehtona olisi, että yrityksen liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia sulkemiskaudella verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Jos yritys kuuluisi konserniin, tappiota ja liikevaihtoa tarkasteltaisiin konsernitasolla.Tuen enimmäismäärä olisi 1,8 miljoonaa euroa. Tuesta vähennettäisiin sulkemisaikaan ja koronapandemiaan liittyvät vakuutuskorvaukset sekä muut samoihin kustannuksiin kohdistuvat valtiontuet. Yrityksen olisi hakemuksessaan toimitettava tilintarkastajan tarkastusraportti tukikauden liikevaihdosta, voitto-osuudesta ja kustannuksista, vertailukauden liikevaihdosta ja saaduista vakuutuskorvauksista tai muusta valtiontuesta.  Mikro- ja pienyritysten sulkemiskorvauksen haku on jo käynnissä Valtiokonttorissa.  Suurille yrityksille tukea entistä joustavamminSulkemiskorvaukseen sovellettaisiin uutta EU:n valtiontukiohjelmaa, jossa koronatukien maksimisumma on 10 miljoonaa euroa. Tukiohjelma edellyttää vielä Euroopan komission lopullista hyväksyntää.Tukiohjelmalla olisi mahdollista myöntää myös niin sanottua kiinteiden kattamattomien kustannusten korvausta niille yrityksille, joilla EU:n määrittelemä aiempi koronatukien enimmäismäärä 1,8 miljoonaa euroa on jo täynnä ja joille ei siis voida myöntää enempää kustannustukea. Tämä helpottaa erityisesti keskisuurten ja suurten yritysten tilannetta.Tuen ehdot poikkeavat hieman tavallisesta kustannustuesta. Tukena maksettaisiin osuus tukikauden tappiosta eli kustannuksista, joita ei pystytä tuloilla kattamaan. Tuen osuus olisi liikevaihdon laskua vastaava prosenttiosuus, josta vähennettäisiin 30 prosenttiyksikön omavastuu. Tuen ehtona olisi, että yrityksen liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia tukikaudella 1.3.–31.5.2021 verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Jos yritys kuuluisi konserniin, tappiota ja liikevaihtoa tarkasteltaisiin konsernitasolla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Hankintalain kehittämistyö etenee

NordenBladet — Hankintalakiin tulee muutoksia, jotka koskevat muun muassa hankintojen ilmoittamista. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö arvioi lain muita muutostarpeita selvitystöiden pohjalta.Eduskunta on hyväksynyt hankintalakiin ja erityisalojen hankintalakiin tehdyt lakimuutokset, joilla muun muassa parannetaan hankintayksiköiden tiedonsaantioikeutta. Muutokset ovat pääosin teknisiä korjauksia ja täydennyksiä. Niiden on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021.Hankintojen ilmoittamista koskevat muutokset, kuten kansallisia hankintoja koskeva jälki-ilmoittaminen, edellyttävät hankintojen sähköisen ilmoituskanavan HILMAn kehittämistä. Jälki-ilmoittamisen onkin arvioitu olevan mahdollista vuodenvaihteessa 2021–2022. Tarkemmasta aikataulusta ja kehitystyön etenemistä tiedotetaan HILMAn verkkosivuilla syksyn aikana.Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet selvityksessäPääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteita, jotka liittyvät hankintalakiin. Tavoitteena on muun muassa edistää kaksikielisiä hankintoja ja lisätä hankintojen vastuullisuutta. Hankintalakia on tarkoitus muuttaa siten, että hiili- ja ympäristöjalanjälki sisällytetään hankintakriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa.Hallitusohjelman kirjausten pohjalta on toteutettu ympäristöministeriön ja Kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksikön toimesta tutkimushankkeita sekä selvityksiä. Selvitystyöt ovat valmistuneet kevään 2021 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan hankintalain muutostarpeita, jotka pohjautuvat selvitysten tuloksiin ja suosituksiin.Myös sidosyksikköjen ulosmyyntirajoihin liittyvä sääntely on parhaillaan tarkastelussa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on käynnistänyt selvityshankkeen muutoksen edellytyksistä ja vaikutuksista. Selvitystyön ensimmäinen vaihe on valmistunut, ja hankkeen toisen vaiheen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi tämän jälkeen mahdollisia muutostarpeita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Ilona Lundström jatkaa osastopäällikkönä

NordenBladet — Ilona Lundström jatkaa työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston osastopäällikkönä 1.8.2021–31.7.2026. Hallitus päätti nimityksestä 3.6.2021.Hallintotieteiden tohtori Ilona Lundström on toiminut vuodesta 2016 lähtien työ- ja elinkeinoministeriössä osastopäällikkönä innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolla. Tätä ennen hän on työskennellyt Tekesissä johtajana 2014–2016 sekä yksikön päällikkönä 2007–2014. Aiemmin hän on toiminut Kuntaliitossa julkisten hankintojen neuvontayksikön asiantuntijana 2005–2007 sekä tutkijana 2002–2005. Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osasto vastaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, yrityspolitiikan ja julkisen yritysrahoituksen kehittämisestä. Osasto edistää toimillaan yritysten ja toimialojen kasvua, kansainvälistymistä ja uudistumista. Osasto ohjaa Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin, Geologian tutkimuskeskuksen, Finnvera Oyj:n, Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja VTT Oy:n toimintaa. Osaston toimialasta johtuen osaston johtamisessa ja toiminnassa korostuu kansainvälisyys ja merkittävässä määrin myös yhteinen EU-politiikka ja siihen liittyvä yhteistyö ja vaikuttaminen.Virka tuli haettavaksi nykyisen viranhaltijan viiden vuoden virkakauden päättyessä 31.7.2021.Tehtävään tuli 28 hakemusta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi