NordenBladet — Museoiden valtionosuuksiin osoitetaan vuonna 2022 yhteensä 50,3 miljoonaa euroa, joka on noin 2 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2021 johtuen kustannustason muutoksesta sekä indeksitarkistuksesta.Laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on museoilla 1 294,5, josta alueellisiin tehtäviin osoitetaan 155,2 henkilötyövuotta. Vuonna 2022 museoiden arvonlisäveroton yksikköhinta on 79 185 euroa (tänä vuonna 75 652 euroa) ja arvonlisäverolla korotettu yksikköhinta 84 269 euroa (tänä vuonna 80 751 euroa). Valtakunnallisten vastuumuseoiden lisärahoitukseen osoitetaan ensi vuonna 5 900 000 euroa. Määrä on sama kuin tänä vuonna.Päätöksissä noudatetaan vuosille 2021–2023 vahvistettua rahoitussuunnitelmaa. Valtionosuuden piiriin voi seuraavan kerran pyrkiä vuoden 2024 alusta lukien, joten vuotta 2022 koskien ei ole käsitelty valtionosuuden piiriin pääsyä tai vastuumuseotehtävää koskevia hakemuksia.Museoiden valtionosuudet
NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä matkustaa 2.–4.11.2021 Rotterdamiin Europort-tapahtumaan Team Finland -yritysdelegaation kanssa. Vierailun tavoitteena on vahvistaa erityisesti merenkulun ja satamien automaatioon ja vähäpäästöisyyteen liittyvien ratkaisujen vientiä. Rotterdamista matka jatkuu Kööpenhaminaan, jossa ministeri keskustelee tanskalaiskollegoidensa kanssa teollisuuspolitiikasta ja digitaloudesta.Rotterdam on yksi Euroopan merkittäviä merenkulun keskuksia ja se tavoittelee asemaa maailman älykkäimpänä ja puhtaimpana satamana. Team Finland -vierailun tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Alankomaiden yhteistyötä meriteollisuudessa ja tuoda esiin suomalaisyritysten osaamista muun muassa automaatioon ja vähäpäästöisyyteen liittyvissä ratkaisuissa.”Meriteollisuudessa on käynnissä nopea digitalisoituminen ja siirtymä kohti vähähiilisyyttä. Menestyäkseen meriteollisuusalan yritysten täytyy olla mukana kansainvälisissä projekteissa ja arvoketjuissa. Suomi ja Alankomaat ovat molemmat alalla vahvoja ja innovatiivisia toimijoita, joten olen varma, että Europort-tapahtumassa luodaan hyviä suhteita ja tulevia yhteistyökumppanuuksia”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo. Ministeri tapaa matkan aikana Alankomaiden elinkeino- ja ilmastoministeri Stef Blokin sekä Rotterdamin meriteollisuusklusterin päättäjiä ja keskeisiä yrityksiä yhdessä yritysdelegaation kanssa. Alankomaat on Suomen neljänneksi suurin vientimaa, ja maassa toimii useita kymmeniä suomalaisyrityksiä. Team Finland -delegaatiossa on mukana yrityksiä, jotka tarjoavat ratkaisuja muun muassa päästöttömään merenkulkuun, autonomiseen meriliikenteeseen sekä satamien digitalisaatioon. Business Finlandin kokoamaan yritysdelegaatioon osallistuu yhdeksän suomalaista yritystä: ABB Marine, Awake.AI, DIMECC, GIM Robotics, Katsa, NIT Naval Interior Team, Port of HaminaKotka, Secapp ja Turku Science Park.Teollisuuspolitiikka, digitalous ja energia ministerin vierailun agendalla KööpenhaminassaMinisterin vierailu jatkuu 4.11. Kööpenhaminaan, jossa hän tapaa Tanskan teollisuus- ja elinkeinoministeri Simon Kollerupin sekä ilmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeri Dan Jørgensenin. Lisäksi ministeri keskustelee tanskalaisyritysten kanssa Tanskan elinkeinoelämän keskusliiton järjestämässä tilaisuudessa. Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja. Lintilä tapaa Kööpenhaminassa myös neuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäen.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää valtioneuvoston selonteon valmistelun huoltovarmuudesta. Koronapandemia on nostanut huoltovarmuuden ja varautumistyön yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön, ja synnyttänyt tarpeen huoltovarmuuden kehittämisestä yli hallituskausien. Selonteko tukee tätä kehitystyötä.Selonteon tavoitteena on kirkastaa huoltovarmuuden kehittämisen päälinjat pidemmällä aikavälillä myös parlamentaarisen valmistelun ja keskustelun kautta, sekä turvata entistä parempi kokonaisvaltainen varautuminen uusiin uhkiin. Lisäksi tarkoituksena on määritellä, mitkä ovat tavoitteiden kannalta keskeiset työkalut ja niiden kehittämistarpeet. Tavoitteena on myös modernisoida huoltovarmuutta vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin.Suomen huoltovarmuusjärjestelmä on perustaltaan toimiva. Hyviä lähtökohtia tähän ovat julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön perustuva verkostomalli sekä huoltovarmuusorganisaation edellytykset toimia ketterästi myös kriisitilanteessa. Muuttuneessa tilanteessa tarvitaan kuitenkin kehittämistä koskevan yhteisen tahtotilan täsmentämistä. Selonteon valmistelussa keskeiset aihealueita ovat huoltovarmuuden jatkuvuuden hallinta sekä modernisoinnin tarve, huoltovarmuussääntelyn kokonaiskehittäminen sekä toimeenpanon edellytysten varmistaminen, huoltovarmuusorganisaatioon liittyvät kehittämiskysymykset, Huoltovarmuusrahaston toiminnan turvaamiseen liittyvät kysymykset sekä eduskunnan osallistuminen aktiivisena vaikuttajana.Selonteko keskittyy pääosin huoltovarmuuden kansallisten tavoitteiden, ohjaavien periaatteiden ja ohjauksen yhteiskunnallisen tason tarkasteluun. Siinä ei ole tarkoitus käsitellä yksityiskohtaisesti operatiivisia kysymyksiä. Selonteossa arvioidaan, onko kansallinen huoltovarmuus toivotulla tasolla ja miten sitä tulisi kehittää. Huoltovarmuudesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta (HVK) on tehty vuosina 2020–2021 useita arviointeja ja selvityksiä. Myös Turvallisuuskomitean ohjauksessa tehtävä yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivitys on käynnistymässä.Valmistelussa otetaan huomioon myös yhteydet ilmastonmuutokseen, energia- ja ilmastostrategiaan sekä huoltovarmuuden kansainvälisen yhteistyön ja vaikuttamisen päälinjoihin niin pohjoismaisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Myös keskeiset EU-hankkeet kuten kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamista koskevan CER-direktiiviehdotuksen valmistelu ja sen toimeenpanoon liittyvät keskeiset vaikutukset sisältyvät tarkasteluun.Sidosryhmät ja parlamentaariset toimijat tiiviisti mukana selonteon valmistelussaSelonteon valmistelua ohjaa suppea poikkihallinnollinen johtoryhmä, jonka puheenjohtaja toimii kansliapäällikkö Raimo Luoma työ- ja elinkeinoministeriöstä. Johtoryhmällä on kiinteä yhteys syyskuun lopussa asetettuun valtioneuvoston poikkihallinnolliseen huoltovarmuuden yhteistyöryhmään. Selonteon valmistelun seurantaa varten asetetaan myös parlamentaarinen seurantaryhmä. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2022. Sitä ennen selonteon luonnoksesta järjestetään laaja lausuntokierros keväällä 2022. Valmistelun aikana järjestetään sidosryhmille myös työpajoja, joiden pohjalta täsmennetään selonteossa käsiteltäviä painopisteitä ja haetaan eri toimijoilta evästystä selonteon valmisteluun.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut Aluevaltuutetun oppaan, johon on koottu tietoa aluevaltuuston ja valtuutettujen tehtävistä. Opas on suunniteltu aluevaaleissa ehdolle asettuvien ja aluevaltuutettujen tietolähteeksi ja työn tueksi.Aluevaltuutetut päättävät hyvinvointialueen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiasta, pelastustoimen palvelutasosta, hyvinvointialueen taloudesta ja jäsenten valitsemisesta toimielimiin. Ensimmäisen aluevaltuustojen toimikausi alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.5.2025. Jatkossa aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta.Aluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue. Ehdokkaat asetetaan koko hyvinvointialueelle, äänestäjät äänestävät vain oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti. Aluevaaleissa vaalikelpoinen on henkilö, jonka kotikunta kuuluu kyseiseen hyvinvointialueeseen ja jolla on jollakin hyvinvointialueella äänioikeus aluevaaleissa. Aluevaalien vaalitapa on suhteellinen ja avoin listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa.Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, jolla säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi HUS-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoitoon liittyvistä tehtävistä omalla alueellaan. Aluevaalit järjestetään kaikilla hyvinvointialueilla. Helsingissä vaaleja ei järjestetä. Helsinki huolehtii ainoastaan ennakkoäänestykseen liittyvistä asioista hyvinvointialueiden väestölle.
NordenBladet — Suomi on mukana Glasgow’n ilmastokokouksen metsäjulistuksessa, jossa yli sata maata sitoutuu lopettamaan metsien hävittämisen 2030 mennessä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhuu metsäjulistuksen julkistustilaisuudessa tiistaina Glasgow’ssa.Julistuksen allekirjoittavat esimerkiksi Brasilia, Venäjä, Kiina ja USA. Suomi pitää tärkeänä monenkeskistä yhteistyötä metsiin liittyvien kansainvälisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Julistuksen myötä maat sitoutuvat myös edistämään edelleen globaalitasolla kestävää kehitystä metsien kestävä hoito ja käyttö mukaan lukien sekä vahvistamaan paikallistalouksia: pienviljelijät, alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt, joiden elinkeinot ovat metsistä riippuvaisia, tarvitsevat muilta vahvempaa tukea metsiensä kestävään hoitoon ja käyttöön.Läpimurtosuunnitelman tavoitteina puhdas sähkö, päästötön liikenne, nollapäästöinen teräs ja vähähiilinen vety vuoteen 2030 mennessä Suomi ilmoittaa tiistaina tukensa myös läpimurtosuunnitelmalle (Breakthrough Agenda), joka koostuu yhteensä neljästä Glasgow’n läpimurrosta. Läpimurtosuunnitelmassa linjataan globaaleja tavoitteita vuodelle 2030. Suunnitelman mukaan puhtaan energian tulisi olla tuolloin kustannustehokasta ja saavutettavissa kaikkialla maailmassa, ja päästöttömien ajoneuvojen uusi normaali. Lisäksi tavoitteena on, että lähes nollapäästöinen teräs on globaalien markkinoiden suosituin vaihtoehto ja että edullista uusiutuvaa ja vähähiilistä vetyä on maailmanlaajuisesti saatavilla vuoteen 2030 mennessä.Läpimurtojen toteutuminen vähentäisi päästöjä, edistäisi uusien liiketoimintamallien kehittymistä, uusien työpaikkojen syntyä ja eri ympäristötavoitteiden saavuttamista. Suomi on jo jäsen tai mukana prosesseissa, jotka tulevat olemaan keskeisessä osassa läpimurtosuunnitelman toteuttamisessa ja seurannassa. Näitä ovat esimerkiksi kansainvälinen energiajärjestö (IEA), kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö (IRENA), Mission Innovation (MI) ja Clean Energy Ministerial (CEM).Metaanisitoumuksen tavoitteena 30 prosentin vähennys ihmisperäisiin metaanipäästöihin 2030 mennessä Lisäksi Suomi liittyy tiistaina Glasgow’ssa EU ja Yhdysvaltojen perustamaan maailmanlaajuiseen metaanisitoumukseen, joka tavoittelee 30 prosentin globaalia vähennystä ihmisperäisissä päästöissä 2030 mennessä. Metaani on hiilidioksidin jälkeen merkittävin ilmastonmuutosta aiheuttava kasvihuonekaasu.Suomi on ollut jo pitkään aktiivinen usealla metaania käsittelevällä kansainvälisellä foorumilla, kuten Ilmaston ja puhtaan ilman kumppanuusohjelmassa (CCAC), Maailmanlaajuisessa metaanialoitteessa (GMI) sekä Arktisessa neuvostossa. Sitoumus tuo määrällisen tavoitteen tukemaan konkreettista työtä myös näissä prosesseissa.Suomen kansalliset metaanipäästöt ovat vähentyneet 1990-2019 yli 40 prosenttia, ja arvion mukaan päästöjen väheneminen jatkuu vuoteen 2030. Eniten metaanipäästöjä Suomessa aiheuttavat jätteet, maatalous ja energiantuotanto.
NordenBladet — Suomi on mukana Glasgow’n ilmastokokouksen metsäjulistuksessa, jossa yli sata maata sitoutuu lopettamaan metsien hävittämisen 2030 mennessä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhuu metsäjulistuksen julkistustilaisuudessa tiistaina Glasgow’ssa.Julistuksen allekirjoittavat esimerkiksi Brasilia, Venäjä, Kiina ja USA. Suomi pitää tärkeänä monenkeskistä yhteistyötä metsiin liittyvien kansainvälisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Julistuksen myötä maat sitoutuvat myös edistämään edelleen globaalitasolla kestävää kehitystä metsien kestävä hoito ja käyttö mukaan lukien sekä vahvistamaan paikallistalouksia: Pienviljelijät, alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt, joiden elinkeinot ovat metsistä riippuvaisia, tarvitsevat muilta vahvempaa tukea metsiensä kestävään hoitoon ja käyttöön.Läpimurtosuunnitelman tavoitteina puhdas sähkö, päästötön liikenne, nollapäästöinen teräs ja vähähiilinen vety vuoteen 2030 mennessäSuomi ilmoittaa tiistaina tukensa myös läpimurtosuunnitelmalle (Breakthrough Agenda), joka koostuu yhteensä neljästä Glasgow’n läpimurrosta. Läpimurtosuunnitelmassa linjataan globaaleja tavoitteita vuodelle 2030. Suunnitelman mukaan puhtaan energian tulisi olla tuolloin kustannustehokasta ja saavutettavissa kaikkialla maailmassa, ja päästöttömien ajoneuvojen uusi normaali. Lisäksi tavoitteena on, että lähes nollapäästöinen teräs on globaalien markkinoiden suosituin vaihtoehto ja että edullista uusiutuvaa ja vähähiilistä vetyä on maailmanlaajuisesti saatavilla vuoteen 2030 mennessä.Läpimurtojen toteutuminen vähentäisi päästöjä, edistäisi uusien liiketoimintamallien kehittymistä, uusien työpaikkojen syntyä ja eri ympäristötavoitteiden saavuttamista. Suomi on jo jäsen tai mukana prosesseissa, jotka tulevat olemaan keskeisessä osassa läpimurtosuunnitelman toteuttamisessa ja seurannassa. Näitä ovat esimerkiksi kansainvälinen energiajärjestö (IEA), kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö (IRENA), Mission Innovation (MI) ja Clean Energy Ministerial (CEM).Metaanisitoumuksen tavoitteena 30 prosentin vähennys ihmisperäisiin metaanipäästöihin 2030 mennessäLisäksi Suomi liittyy tiistaina Glasgow’ssa EU ja Yhdysvaltojen perustamaan maailmanlaajuiseen metaanisitoumukseen, joka tavoittelee 30 prosentin globaalia vähennystä ihmisperäisissä päästöissä 2030 mennessä. Metaani on hiilidioksidin jälkeen merkittävin ilmastonmuutosta aiheuttava kasvihuonekaasu.Suomi on ollut jo pitkään aktiivinen usealla metaania käsittelevällä kansainvälisellä foorumilla, kuten Ilmaston ja puhtaan ilman kumppanuusohjelmassa (CCAC), Maailmanlaajuisessa metaanialoitteessa (GMI) sekä Arktisessa neuvostossa. Sitoumus tuo määrällisen tavoitteen tukemaan konkreettista työtä myös näissä prosesseissa.Suomen kansalliset metaanipäästöt ovat vähentyneet 1990-2019 yli 40 prosenttia, ja arvion mukaan päästöjen väheneminen jatkuu vuoteen 2030. Eniten metaanipäästöjä Suomessa aiheuttavat jätteet, maatalous ja energiantuotanto.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus käynnistävät maahanmuuttaneiden perusopetuksen oppilaiden oppimis- ja koulunkäyntivalmiuksia tukevan toimenpideohjelman. Vuosille 2022 – 2026 ajoittuva ohjelma suunnataan erityisesti vuosiluokkien 7-9 oppilaille.Toimenpideohjelmalla vahvistetaan erityisesti vieraskielisten sekä vasta maahan tulleiden oppilaiden kielitaitoa, opiskelu- ja koulunkäyntivalmiuksia sekä perustaitoja sekä varmistetaan sujuvia siirtymiä toiselle asteelle, sekä valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen.– Uuden kohdennetun toimenpideohjelman tavoitteena on löytää konkreettisia ratkaisuja vastikään Suomeen muuttaneiden oppilaiden oppimisen tukemiseksi sekä vieraskielisten oppilaiden perustaitojen ja kielitaidon vahvistamiseksi, jotta yksikään nuori ei jäisi ilman jatko-opintovalmiuksia. Koulujärjestelmällä pitää olla riittävä valmius ottaa koppia erityisesti niistä nuorista, jotka saapuvat Suomeen vasta yläkouluiässä ja joilla aiempi koulutausta on jäänyt hyvin vähäiseksi, sanoo opetusministeri Li Andersson.opetusneuvos Minna Polvinen, puh. 02953 30262opetusneuvos Anna Mikander (maahanmuuttaneiden perustaidot), puh. 02953 30213opetusneuvos Mika Puukko (tutkimushanke), puh. 02953 30032Oikeus oppia –ohjelma
NordenBladet — Euroopan neuvosto antoi kesällä 2021 suosituksen eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta. Lapsitakuun tarkoitus on tukea erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja heidän perheitään ja auttaa kohdentamaan investointeja lasten hyvinvointiin. Suomessa lapsitakuuta toteutetaan osana lapsistrategiatyötä, ja lapsitakuukoordinaattoriksi on nimetty pääsihteeri Johanna Laisaari.EU:ssa lähes 18 miljoonaa lasta on köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa. Eurooppalainen lapsitakuu tarjoaa EU-maille välineitä ja ohjeita, jotta peruspalvelut olisivat Euroopassa kaikkien köyhyysvaarassa olevien lasten ulottuvilla. Kukin jäsenvaltio voi lapsitakuun avulla edistää omien tarpeidensa mukaista palvelureformia. Suomessa kansallisella lapsistrategialla on samanlaisia tavoitteita kuin eurooppalaisella lapsitakuulla. ”Olemme juuri julkaisseet ensimmäisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelman, joka vahvistaa hallituksen työtä lapsi- ja perhemyönteisen Suomen rakentamiseksi. Suunnitelma sisältää myös toimia, joilla luodaan koordinaatiorakenteet lapsitakuun toimeenpanolle”, kertoo Johanna Laisaari.”Tarvitsemme useita toimenpiteitä köyhyyden ja lasten syrjäytymisen torjumiseksi. Investoimalla lasten hyvinvointiin lisäämme yhdenvertaisuutta, ja se on yksi tehokkaimmista keinoista lisätä hyvinvointia”, Laisaari jatkaa.Lapsitakuu ei toteudu ilman investointeja ”Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti sopivat tammikuussa 2021 Euroopan sosiaalirahasto plussan käytöstä lapsitakuuseen. Jäsenvaltioiden, joissa lasten köyhyysaste on EU:n keskiarvoa korkeampi, on varattava vähintään 5 prosenttia ESR+ -budjetista lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan. Myös muiden jäsenvaltioiden on osoitettava riittävä määrä varoja lapsitakuuseen”, Johanna Laisaari kertoo. Euroopan komissio on korostanut, että lapsitakuu on tehokas vain, jos se saa aikaan myös kansallisia investointeja.Myös Euroopan lapsen oikeuksien strategia tukee lapsitakuutaMyös maaliskuussa 2021 julkaistu Euroopan lapsen oikeuksien strategia (EU Strategy on the Rights of the Child, eurochild.org) tukee lapsitakuun toteutusta. Lapsen oikeuksien strategiassa kuvataan keskeisiä uhkia ja haasteita lapsen oikeuksien toteutumiselle EU:ssa. Näitä ovat mm. koronapandemian vaikutukset, digitaalinen turvallisuus, väkivalta, köyhyys ja syrjäytyminen sekä mielenterveyden ongelmat. Strategiassa esitetään myös toimenpiteitä näiden kysymysten ratkaisemiseksi sekä EU:n että kansallisten välineiden avulla. Strategian toteutuksessa on kuultu kattavasti lapsia ja nuoria.
NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto vierailee Kööpenhaminassa 2. marraskuuta. Haavisto osallistuu Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikkoon ja pitää puheenvuoron Pohjoismaiden ulko-ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä Pohjoismaiden neuvoston täysistunnossa. Suomi toimii tällä hetkellä Pohjoismaiden ulkoministereiden yhteistyöformaatin (N5) puheenjohtajana.Ministeri Haavisto toimii puheenjohtajana myös Pohjoismaiden ulkoministereiden kokouksessa. Ministerit keskustelevat ajankohtaisista kansainvälisistä aiheista, kuten ETYJ- ja YK-asioista.
NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko osallistuu keskiviikkona 3. marraskuuta YK:n ilmastokokouksen (COP26) yhteydessä järjestettävään rahoituspäivään ja valtiovarainministerien ilmastokoalition ministerikokoukseen Glasgow’ssa. Saarikko toimii ilmastokoalition yhtenä puheenjohtajana.”Työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on yhä enemmän talouspolitiikkaa. Meidän on edistettävä ilmastotoimien rahoitusta ja tunnistettava ilmastonmuutoksen aiheuttamat kustannukset ja riskit. Taloudella on suuri ohjausvaikutus ilmastokysymyksissä ja siksi valtiovarainministerien osallistuminen on tärkeätä”, ministeri Saarikko sanoo.”Pidän esillä myös tarvetta kansainväliselle hiilen hinnoittelulle. Euroopan unioni on jo osaltaan hinnoitellut päästöt päästökaupan avulla, ja se on luonut kysyntää puhtaille ratkaisuille. Samaan täytyy kannustaa myös muuta maailmaa.”Ilmastoasiat osaksi talouspolitiikkaaValtiovarainministerit keskustelevat siitä, miten ilmastoasiat voidaan tuoda osaksi talouspolitiikan ja rahoitusratkaisujen päätöksentekoa ja valmistelua. Aiheita ovat muun muassahiilen hinnoitteluilmastonmuutoksen vaikutukset julkisen talouteen ja talouspolitiikan välineisiinrahoitusjärjestelmän kehittäminen.Kokoukseen osallistuu ilmastokoalition puheenjohtajamaiden ja noin 20 maan ministerit. Koalition kansainvälisiä kumppanijärjestöistä mukana ovat keskuspankkien verkoston (NGFS) puheenjohtaja Frank Elderson, Maailmanpankin pääjohtaja David Malpass, Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja Kristalina Georgieva ja talousjärjestö OECD:n pääsihteeri Mathias Cormann.Valtiovarainministerit osallistuvat päivän aikana laajalti myös muihin keskusteluihin. Ministeri Saarikko on mukana YK:n järjestämässä paneelikeskustelussa ilmastonmuutoksen rahoituksesta. Keskusteluun osallistuvat myös Afrikan kehityspankin pääjohtaja Akinwumi Adesina ja Vihreän ilmastorahaston pääjohtaja Yannick Glemarec. Ministeri Saarikko käy lisäksi kahdenvälisiä keskusteluita sidosryhmien edustajien ja tutkijoiden kanssa. Hän tapaa muun muassa London School of Economicsin professorin Nicholas Sternin. Päivä päättyy koalition puheenjohtajien emännöimään illalliseen.Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun valtiovarainministereiden ilmastokoalitio osallistuu COP-kokouksen keskusteluihin. Koalitio ei osallistu varsinaisiin neuvotteluihin, vaan tilaisuuden on tarkoitus antaa taustatukea puheenjohtajille COP-neuvotteluissa.Koalitioon osallistuu jo 65 maataValtiovarainministerien ilmastokoalitio perustettiin huhtikuussa 2019 Washingtonissa Suomen aloitteesta. Koalitio on kuuden viime kuukauden aikana laajentunut yli 10 uudella jäsenmaalla. Mukana on nyt 65 jäsenmaata, jotka ovat sitoutuneet niin sanottuihin Helsingin periaatteisiin. Kantava ajatus ja tavoite koalition toiminnassa on ilmastoasioiden tuominen talouspoliittisen ja rahoitukseen liittyvän päätöksenteon ytimeen sekä ilmastoriskien ymmärtämiseen osana rahoitusratkaisujen suunnittelua.
