NordenBladet — EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti pyrkivät perjantaina 12. marraskuuta sopuun unionin budjetista ensi vuodelle.EU:n jäsenmaat käsittelevät talousarviota budjettineuvoston kokouksessa Brysselissä. Suomea edustaa valtiosihteeri Maria Kaisa Aula. Samassa yhteydessä kokoontuu sovittelukomitea, jossa neuvosto ja parlamentti etsivät yhteisymmärrystä budjetista. Sovitteluaika päättyy maanantaina 15. marraskuuta. Jos sopua ei synny sovitteluaikana, Euroopan komissio antaa uuden budjettiehdotuksen.Rahoitustarpeita pitää asettaa tärkeysjärjestykseenSuomi korostaa, että varojen käytön on perustuttava realistisille tarpeille. Tarvittaessa eri rahoitustarpeita on priorisoitava.Suomi pitää keskeisenä, että ensi vuoden EU-budjetti noudattaa hyvän taloushallinnon ja kurinalaisen budjetoinnin periaatteita. Vuosien 2021–2027 rahoituskehyksen enimmäismääriä tulee noudattaa sitoumuksissa ja maksuissa. Budjetin sitoumuksissa ja maksuissa pitää olla riittävästi liikkumavaraa, jotta EU voi ensi vuonna vastata ennakoimattomiin menoihin.Suomi pyrkii vaikuttamaan talousarvion menoihin ja siten myös Suomen EU-maksujen tasoon, jotta Suomen nettomaksuosuus säilyy kohtuullisena ja oikeudenmukaisena.
NordenBladet — Hallitus neuvotteli keskiviikkona 10. marraskuuta koronatilanteesta ja sen edellyttämistä toimista. Hallitus linjasi, että koronapandemian hallintaan tarkoitettu hybridistrategian uudistettu toimintasuunnitelma otetaan käyttöön täysimääräisesti. Ravintolarajoituksia jatketaan, samoin koronapassin käytön laajentamisen valmistelua. Tartuntatautilain väliaikaisten säännösten voimassaoloa esitetään jatkettavaksi kesäkuun 2022 loppuun saakka.Hallitus sai katsauksen ajankohtaisesta epidemiatilanteesta ja koronarokotusten edistymisestä. Alueellinen epidemiatilanne on monin paikoin heikentynyt ja edellyttää edelleen toimia tartuntojen vähentämiseksi. Tänään on saavutettu valtakunnallinen 80 prosentin rokotuskattavuus, mutta tämä yksin ei riitä epidemian kääntämiseen laskusuuntaan. Hallituksen linjauksen mukaan uudistetun hybridistrategian toimintasuunnitelma otetaan käyttöön täysimääräisesti maanantaina 15. marraskuuta alkaen. Uuden strategian lähtökohtana on, että yhteiskunnan eri toiminnot ovat avoimia. Se korostaa paikallisten ja kohdennettujen toimien tärkeyttä epidemian torjunnassa. Alueita ohjataan seuraamaan epidemiatilannettaan ja päättämään sen perusteella, mitä suosituksia ja rajoituksia tarvitaan epidemian hillitsemiseksi.Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee aiempien vaihekriteereiden tilalle nykyiseen tautitilanteeseen paremmin soveltuvat leviämisalueiden epidemiologiset tunnusmerkit, joita alueet voivat käyttää suuntaa antavana apuna toimenpiteiden tarpeen arvioinnissa. Hallitus hyväksyi osana hybridistrategian käyttöönottoa valtakunnallisen hätäjarrumekanismin käytön periaatteet. Hätäjarrumekanismi otettaisiin käyttöön, jos epidemiatilanne heikkenee yllättävästi ja erittäin vakavasti eikä epidemiatilannetta ei kyetä hallitsemaan laajasti käyttöönotetuilla alueellisilla toimilla. Hätäjarrumekanismin käyttöönoton kynnys on korkea.Ravintolarajoituksia jatketaan, samoin tartuntatautilain väliaikaisten säännösten voimassaoloaHallitus pitää ravintolarajoitusten jatkamista välttämättömänä epidemiatilanteen kannalta. Ravintolarajoitusten tarve eri alueilla arvioidaan uusien epidemiologisten tunnusmerkkien perusteella. Valtioneuvosto päättää ravintolarajoituksista ylimääräisessä yleisistunnossaan maanantaina 15. marraskuuta. Tartuntatautilain 58 a §:n mukaisesti ravitsemisliikkeisiin kohdistuvista rajoituksista päätetään valtioneuvoston asetuksella.Tartuntatautilain väliaikaisten säännösten voimassaoloon esitetään jatkoa pääosin entisellään kesäkuun 2022 loppuun saakka.Tartuntatautilain väliaikaiset säännökset koskien 16, 43, 58 ja 59 pykäliä ovat päättymässä vuodenvaihteessa. Nämä koskevat muun muassa terveysturvallista maahantuloa, koronavilkkua, tilojen ja toimintojen rajoittamista tartuntojen leviämisen estämiseksi sekä koronapassia.Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää lisäksi mahdollisuutta valmistella määräaikaista tartuntatautilain muutosta, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja työharjoittelussa olevien opiskelijoiden koronarokotussuojaa potilaiden ja asiakkaiden suojaamiseksi.Hallitus haluaa edistää koronapassin käytön laajentamista itsenäiseksi rajoituskeinoksi. Samalla selvitetään mahdollisuutta koronapassin käyttöön työpaikoilla. Asiaa valmistellaan pikaisella aikataululla yhteistyössä ministeriöiden kesken.
NordenBladet — Opetusministeri Li Andersson johtaa Suomen valtuuskuntaa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon yleiskokouksessa Pariisissa 10.-11. marraskuuta. Suomen pääpuheenvuorossa keskiviikkona opetusministeri korosti Unescon työn ihmisoikeusperustaisuutta sekä toimintaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n toteuttajana ja jäsenmaiden tukemista korona-ajan haasteista selviämisessä. Opetusministeri myös iloitsee Ahvenanmaan liitännäisjäsenyydestä Unescossa.Ministeri Li Andersson ilmaisi 10. marraskuuta pitämässään Suomen pääpuheenvuorossa tuen Unescon seuraavan ohjelmakauden 2022-2025 tavoitteille. Merkittävää on ohjelman vahva ihmisoikeusperustaisuus ja tavoite ohjelmatoimintojen – niin koulutuksen, tieteiden, kulttuurin kuin viestinnän aloilla – yhä parempaan vuorovaikutukseen. Tasa-arvon edistäminen ja nuorten aseman vahvistaminen ovat merkittävä poikkileikkaavia tehtäviä. Samoin YK:n Agenda 2030:n tavoitteiden toteuttaminen on kaiken keskiössä. Siinä järjestön vahvistuva tavoite ympäristöllisten haasteisiin aiempaa voimallisemmaksi vastaamiseksi ilmastonmuutoksen luomissa kasvavissa paineissa on tervetullut.Ministeri antoi Suomen täyden tuen jo ennalta laajaa mielenkiintoa herättäneiden tieteen avoimuutta sekä tekoälyn etiikkaa koskevien suositusten hyväksymiselle. Ministeri kiitti Unescoa tavasta, jolla se on eri ohjelmatoiminnoissaan koonnut korona-aikana tilannekuvia ja etsinyt tarvittavia globaaleja toimenpiteitä osallistavasti jäsenmaiden kanssa.Unescon rooli koronakriisistä toivuttaessa jatkuu merkittävänä, ei vähiten tutkimuksellisen tiedon ja sananvapauden puolustajana, yhä syventyneeseen globaaliin oppimisen kriisin vastaamisessa ja kulttuurin merkityksen vahvistamisessa yhteiskunnallisen resilienssin ylläpitäjinä.Ministeri ilmaisi Suomen tuen maailmanlaajuisen kulttuuripolitiikka ja kestävää kehitystä koskevan MONDICULT –konferenssin järjestämiseen syyskuussa 2022. Ministeri osallistui myös globaaliin korkean tason koulutuskokoukseen (High-Level Global Education Meeting 2021, GEM), jonka myötä työnsä käynnistää Unescon johdolla valmisteltu, kestävän kehityksen Agenda 2030 -koulutustavoitteen (SDG 4) uusittu globaali yhteistyömekanismiMinisteri iloitsee 9.11. toteutuneesta Ahvenanmaan liitännäisjäsenyydestä Unescoon. Jäsenyyden myötä pohjoismainen ääni ja vaikutusvalta Unescossa edelleen vahvistuu, mikä on tärkeää tämän päivän monenkeskisessä ja osin haasteellisessa kansainvälisessä yhteistyössä.
NordenBladet – Elintarvikepakkauksissa on usein merkintä ”pakattu suojakaasuun”. Yleensä kaasuja pidetään jonain kemiallisina ja terveyttä vaarantavina, mutta se riippuu kuitenkin siitä, mistä kaasusta on kysymys. Suojakaasuun pakkaaminen (MAP – modified atmosphere packaging) on luonnollinen vaihtoehto keinotekoisten säilytysaineiden lisäämiselle elintarvikkeisiin.
Asianmukaisen ja vaatimuksia vastaavan pakkaamisen avulla voidaan elintarvikkeiden, puolivalmisteiden ja valmiiden tuotteiden laatu pitää korkeana. Pakkaamaton raaka-aine tai tuote ei ole suojattuna saastumiselta. Suurkeittiön erikoispiirteistä johtuen käytetään sekä ilmaa sisältäviin pakkauksiin, tyhjiöpakkauksiin että suojakaasuun pakkaamista.
Ilmaa sisältävässä pakkauksessa (DYNO-pakkauksessa) raaka-aineet ja tuotteet ovat tosin lisäsaastumiselta suojattuina, mutta tällainen pakkaus ei pysäytä niissä jo olevien mikro-organismien elintoimintaa, ml. lisääntymistä.
Myöskään ilmaton pakkaaminen eli tyhjiöpakkaaminen tai suojakaasuun pakkaaminen (MAP-pakkaus) ei estä kaikkien mikro-organismien elintoimintaa. Aerobiset homesienet ovat happea tarvitsevia (aerobisia) mikro-organismeja, jotka eivät lisäänny tyhjiöpakkauksessa, koska tyhjiöpakkauksesta on niiden elintoiminnan vaatima ilma poistettu. Happea tarvitsemattomat (anaerobiset) mikro-organismit, esimerkiksi anaerobiset bakteerit ja hiivasienet voivat kuitenkin jatkaa elintoimintaansa. Suojakaasuun pakatut raaka-aineet ja tuotteet ovat saastumiselta suojatut, sillä pakkauksissa on ilman sijasta hiilidioksidia (CO2) tai hiilidioksidin ja typen sekoitusta. Sillä estetään lukuisten, mutta ei kaikkien mikro-organismien elintoiminta.
Suojakaasuun pakkaamista käytetään ennen kaikkea elintarvikkeiden säilyvyysajan moninkertaiseen pidentämiseen, se säilyttää niiden tuoreen ulkonäön, maun ja rakenteen. Elintarvikekaasu on kaikin puolin kuluttajaystävällinen pakkauskeino, jota käytetään kaikkialla maailmassa lihan, kalan, juuston, kinkun, salaattien, hedelmien ja vihannesten, pastatuotteiden, leivän, snäkkien, valmisruokien ja monien muiden elintarvikkeiden säilyvyysajan pidentämiseen. Tietyissä tapauksissa kaasut auttavat myös elintarvikkeita pysymään oikean värisinä. Esimerkiksi MAP-ympäristöön pakattu tuore liha säilyttää punaisen värinsä eikä muutu lisättävän hapen ansiosta harmaaksi. Siksi koostumukseen ei tarvitse lisätä kemiallisia säilytysaineita. Elintarviketeollisuus tarvitsee kaasuja pakkaamisen ohella myös juomien poreuttamiseen – siihen käytetään hiilidioksidia. Elintarviketeollisuudessa käytetään aktiivisesti myös kiinteää hiilidioksidia eli kuivajäätä.
Suojakaasu valitaan pakattavan elintarvikkeen ominaisuuksien mukaan. Hyvin kosteuspitoisten ja vähärasvaisten tuotteiden osalta mikro-organismien kasvua tulee jarruttaa. Ratkaisuna on pakkauksessa ilman vaihtaminen hiilidioksidin ja typen sekoitukseen. Juuri hiilidioksidilla on bakteerien toimintaa vähentävää ja elintarvikkeita säilyttävää vaikutusta. Jos taas tuotteen rasvapitoisuus on suuri ja vesipitoisuus alhainen, sitä tulee suojata hapettumiselta. Rasvat nimittäin eltaantuvat. Siinä tapauksessa suojakaasun peruskomponentti on typpi – N2 (E941). Inerttiä typpikaasua käytetäänkin pakkaamisessa yleensä hapen torjuntaan estämään hapettumista. Puhtaaseen typpeen pakataan esimerkiksi suolapähkinöitä ja maitojauhetta, jotka säilyvät sen vuoksi lähes kymmenen kuukautta kauemmin.
Elintarvikkeiden kaasusekoitukseen pakkaamisessa tärkein rooli on hiilidioksidilla – CO2 (E290), sillä pääosaan mikro-organismeista, kuten homesieniin ja aerobisiin bakteereihin, vaikuttaa juuri tämä kaasu, joka jarruttaa mikrobiologista aktiivisuutta ja liuottaa tehokkaasti ruoan sisältämää vettä ja rasvaa. Siten kaasu vähentää elintarvikkeiden pH-tasoa. Puhtaaseen hiilidioksidiin pakataan esimerkiksi leipä, jonka säilyvyysaika pidentyy sen ansiosta neljänkertaiseksi. Hiilidioksidin miinuksena voi pitää sen suurta liukenemiskykyä tuotteeseen, jonka vuoksi rasiaan pakatut tuotteet vetävät kaasusekoituksen väärän valinnan yhteydessä pakkauksen tyhjiöksi.
Hapesta 02 (E948) on pakkaamisessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Aerobisten mikro-organismien kasvun jarruttamiseksi pakkauksen tulisi sisältää alle 1 prosenttia happea, tavallisessa ilmassa on silti 21 % happea. On kuitenkin myös poikkeuksia, esimerkiksi happi auttaa säilyttämään jauhelihan punaisen värin. Yleensä pakkauksissa käytetään puhtaiden kaasujen sijasta kaasusekoituksia. Esimerkiksi makkarapakkauksessa on 20 % hiilidioksidia ja 80 % typpeä.
Yhteenvedoksi. Elintarvikekaasun käyttäminen on kuluttajalle täysin vaaratonta ja varmistaa parempilaatuisen ruoan. Pääasia on, että valmistajien ei tarvitse tuotteen myyntiajan pidentämiseksi käyttää säilytysaineita. Samoin ruokaa ei tarvitse kuumentaa korkeassa lämpötilassa tai pakastaa, että se säilyisi paremmin. Ruoka on tuoreempaa, terveellisempää ja säilyy kauemmin, sillä elintarvikekaasu jarruttaa sekä kemiallista, entsymaattista että mikrobiologista pilaantumista.
NordenBladet — Suomi on mukana kuudessa Glasgow’n ilmastokokouksen liikennealoitteessa. Maat sitoutuvat vähentämään liikenteen päästöjä maalla, meressä ja ilmassa. Suuri osa julistuksista julkaistaan ilmastokokouksen liikennepäivänä 10.11.2021.Liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö tiedottavatLiikenne ei ole ilmastokokouksen varsinaisella asialistalla, mutta etenkin kokouksen isäntämaa Ison-Britannian aloitteesta maat sopivat monista liikennealoitteista. Siten liikenne on kokouksessa näkyvämmässä roolissa kuin aiemmissa ilmastokokouksissa.”Julistukset ovat selvä viesti siitä, että yhä useampi maa aikoo vaiheittain vapautua fossiilisista polttoaineista, oli kyseessä tie-, meri- tai lentoliikenne. Glasgow’n sitoumukset ovat linjassa Suomen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden kanssa. Julistukset vahvistavat Suomen roolia korkean teknologian maana, joka kehittää ilmastoystävällisiä ratkaisuja liikenteeseen”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.”Liikenteen päästövähennykset ovat kriittisiä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta. Julistukset kirittävät kansainvälistä ilmastopolitiikkaa ja myös kansallisia toimia. Suomelle on tärkeää, että löydämme keinot hiilettömään meriliikenteeseen, koska olemme käytännössä saari”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Uudet henkilö- ja pakettiautot päästöttömiksi vuoteen 2035 mennessäIlmastokokouksessa julkaistaan uusia päästöttömiä ajoneuvoja koskeva julkilausuma. Allekirjoittajamaat Suomi mukaan lukien sitoutuvat edistämään tavoitetta, jonka mukaan kaikki myytävät uudet henkilö- ja pakettiautot ovat päästöttömiä vuoteen 2035 mennessä tai aiemmin. Julistuksessa päästöttömällä ajoneuvolla tarkoitetaan autoa, joka ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä pakoputkenpäästä mitattuna.Julkilausuma on linjassa Euroopan komission 15.7.2021 julkistaman 55-valmiuspaketin kanssa. Komissio on ehdottanut uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvojen kiristämistä. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että autonvalmistajien kannattaisi vuonna 2035 valmistaa ainoastaan päästöttömiä henkilö- ja pakettiautoja.Uusista raskaan liikenteen ajoneuvoista 30 prosenttia päästöttömiä 2030 mennessäRaskaan liikenteen osalta maat allekirjoittavat yhteistyöpöytäkirjan. Tavoitteena on, että vähintään 30 prosenttia kaikista uusista myydyistä raskaan liikenteen ajoneuvoista olisi päästöttömiä vuonna 2030. Lisäksi allekirjoittajamaat pyrkivät siihen, että kaikki uudet raskaat hyötyajoneuvot olisivat nollapäästöisiä vuonna 2040. Aloite koskee sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Pöytäkirjassa päästöttömällä ajoneuvolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on päästötön pakoputkenpäästä mitattuna eli sähkö- ja vetyautoja. Pöytäkirja tukee Suomen akku- ja sähköautoklusterin kehitystä. Tavoitteen saavuttamista seurataan vuosittain.Lisäksi Suomi lähtee mukaan tieliikenteen sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuria koskevaan aloitteeseen, jossa sitoudutaan nopeuttamaan infrastruktuurin rakentamista. Latausinfrastruktuuri on ehdoton edellytys, jotta liikenne sähköistyy ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.Kansallisesti myös biokaasu on tunnistettu tärkeäksi käyttövoimaksi siirtyessä pois tieliikenteen fossiilisista polttoaineista. Biokaasu on sen elinkaaripäästöt huomioiden ilmastoystävällinen ja kiertotaloutta edistävä vaihtoehto. Meriliikenteeseen hiilettömiä reittejäClydebank-julistus kannustaa tekemään pioneerityötä ja kehittämään kokonaan kasvihuonekaasupäästöttömiä merikuljetusyhteyksiä malliksi maailmalle. Julistus on nimetty skotlantilaisen telakka- ja satamakaupungin mukaan.Valtiot voivat tunnistaa potentiaalisia kuljetusyhteyksiä, ja yhdessä satamien ja varustamoiden kanssa kehittää innovatiivisia julkisen ja yksityisen sektorin malliratkaisuja. Julistuksella pyritään tukemaan kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n päästövähennystoimia ja osoittamaan, että joillakin merireiteillä voidaan operoida kokonaan fossiilittomasti jo lähivuosina.Suomessa ei ole vielä täysin hiilettömiä merireittejä. Aluksissa käytetään yhä enemmän esimerkiksi biopolttoaineitasekoitteita ja niissä on hybridiratkaisuja, jolloin alus kulkee osin sähköllä. Lisäksi Suomessa on maantielautta- ja yhteysalusreittejä, joita on lähivuosina mahdollista sähköistää yhä laajemmin. Suomi on mukana myös Tanskan alulle panemassa julistuksessa, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästötön merenkulku vuoteen 2050 mennessä. Vastaavasta Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tavoitteen kiristämisestä on tarkoitus neuvotella IMO:n meriympäristön suojelukomitean istunnossa marraskuun lopulla. Tähtäimessä ilmailun nettonollapäästöt 2050 mennessäEU:n yhteisen kannan mukaisesti Suomi tukee julkilausumaa, joka kirittää ilmailun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen asteittain. Julkilausuman mukaan tähdätään siihen, että kansainvälisessä lentoliikenteessä hiilidioksidipäästöjen nettonollatavoite saavutetaan vuoteen 2050 mennessä. Tavoite edesauttaa sitä, että maailman keskilämpötilan nousu pysähtyisi 1,5 asteeseen. Julkilausumassa tunnistetaan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n rooli ja tavoitteiden saavuttamista onkin edistettävä ICAO:n kautta. Esimerkiksi on pyrittävä siihen, että kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen kompensointijärjestelmä Corsia on mahdollisimman tehokas. Tärkeä välietappi on ICAO:n yleiskokous vuonna 2022. Lisäksi julkilausumassa maat sitoutuvat kehittämään ja ottamaan käyttöön kestäviä lentopolttoaineita.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöPekka Puustinen, alivaltiosihteeri p. 0295 350 228 – Ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen viran täyttäminenKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Ulkoministeriön osastopäällikön tehtävään määrääminenMarja Kuosmanen, lähetystöneuvos p. 0295 350 110 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Maailman kauppajärjestön useanvälisistä neuvotteluista palveluiden kotimaisen sääntelyn sääntöjä koskeviksi määräyksiksiOikeusministeriöAntti Leinonen, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 150 264 – Tuomarinvalintalautakunnan kokoonpanon muuttaminenSisäministeriöLaura Yli-Vakkuri, ylijohtaja p. 0295 488 250 – Esitys Euroopan unionin rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen Suomen ohjelmaksi ohjelmakaudelle 2021–2027 – Esitys Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden rahaston Suomen ohjelmaksi ohjelmakaudelle 2021–2027 – Esitys Euroopan unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston Suomen ohjelmaksi ohjelmakaudelle 2021–2027Elina Rantakokko, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 611 – Valtioneuvoston asetus menettelyistä asiakkaan tuntemiseksi ja riskitekijöistä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessäOpetus- ja kulttuuriministeriöAntti Randell, hallitusneuvos p. 0295 330 173 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisestaMaa- ja metsätalousministeriöPäivi Marttila, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 004 – Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenLiikenne- ja viestintäministeriöPäivi Antikainen, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 101 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisestaJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471 – Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiTyö- ja elinkeinoministeriöPetri Haapalainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 064 922 – Esitys Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) osarahoitettavaksi Interreg Baltic Sea Region yhteistyöohjelmaksi kaudelle 2021─2027Johanna Juvonen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 064 220 – Valtioneuvoston päätös lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämisestä Elenia Oy:lleSosiaali- ja terveysministeriöPirjo Kainulainen, hallitusneuvos p. 0295 163 092 – Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisestaSarita Friman, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 349 – Maailman terveysjärjestö WHO:n ylimääräinen yleiskokous 29.11.-1.12.2021Mari Leinonen, hallitussihteeri p. 0295 163 509 – Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n muuttamisesta
NordenBladet — Komissaari Mairead McGuinness vierailee Suomessa 10.−12.11. elinkeinoministeri Mika Lintilän ja valtiovarainministeri Annika Saarikon kutsumana. Ministerit keskustelevat komissaarin kanssa EU:n taksonomiasta, eli kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmästä ja etenkin sen energiaan ja metsiin liittyvistä kokonaisuuksista. Komissaari tapaa Helsingissä myös pääministeri Sanna Marinin ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän.Rahoituspalveluista, rahoitusvakaudesta ja pääomamarkkinaunionista vastaava komission jäsen Mairead McGuinness vierailee Suomessa 10.−13.11. Vierailun teemana on EU-taksonomia, eli luokitusjärjestelmä, jossa määritellään, millaisia rahoituskohteita voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä.”Ydinvoimalla on tärkeä rooli Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. EU:n taksonomian tulee olla teknologianeutraali, eli sen tulee tarkastella eri vähäpäästöisiä energiamuotoja tasavertaisesti. Taksonomian täytyy kannustaa kestäviin investointeihin ja vauhdittaa vihreää siirtymää”, elinkeinoministeri Lintilä sanoo. EU:ssa ei ole vielä tehty päätöstä siitä, luokitellaanko ydinvoima rahoituskriteereissä ympäristön kannalta kestäväksi energiantuotannoksi. Euroopan komission kesällä antamassa säädöksessä, joka on parhaillaan neuvoston tarkasteltavana, ei ollut ydinvoimaa koskevia kriteerejä. Suomessa ydinvoimalla on ratkaiseva rooli hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiselle energiantuotannossa. Siksi on tärkeää, että komissio antaisi täydentävän delegoidun säädöksen ja ydinenergiaa koskevat arviointikriteerit mahdollisimman pian.Valtiovarainministeri Annika Saarikko pitää komissaari McGuinnessin vierailua mahdollisuutena tuoda esiin suomalaista osaamista energia- ja metsäsektoreilla ja keskustella kestävän rahoituksen merkityksestä.”Kestävän rahoituksen tavoite pääomien ohjaamisesta kestäviin kohteisiin on oikea. Samalla rahoituksen kriteerien on oltava helppokäyttöisiä, ymmärrettäviä ja yksitulkintaisia ja sovelluttava erilaisille yrityksille. Jos näin ei ole, taksonomia ei käytännössä tue kestävän rahoituksen tavoitteita. On tärkeää, että kriteerejä valmistellaan tiiviissä yhteistyössä jäsenmaiden kanssa”, valtiovarainministeri Saarikko painottaa. Komissaari tapaa myös pääministeri Marinin ja maa- ja metsätalousministeri Lepän sekä vierailee suomalaisessa metsässä ja OlkiluodossaKomissaari tapaa vierailun yhteydessä myös pääministeri Sanna Marinin ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän. Pääministerin ja komissaari McGuinnessin keskusteluissa käsitellään kestävän rahoituksen kriteerien merkitystä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämisessä metsätaloudessa ja energiantuotannossa.Metsillä ja metsäteollisuudella on keskeinen rooli biopohjaiseen kiertotalouteen siirtymisessä. Suomi on painottanut, että metsätaloustoimia koskevien taksonomiakriteerien tulisi hyödyntää olemassa olevia käsitteitä ja vaatimuksia ja niiden tulee olla helposti vietävissä myös käytäntöön. Kriteerien on myös kunnioitettava metsiä ja metsätaloutta koskevan päätösvallan kuulumista jäsenmaille. Ministeritapaamisten lisäksi komissaari vierailee Eurajoella tutustuen Olkiluodon ydinvoimalaitokseen sekä rakenteilla olevaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen Posivan Onkalossa. Hän tutustuu myös suomalaiseen kestävään metsätalouteen ja metsien hoitoon ja käyttöön.
NordenBladet – Nykyisin, kun elintarvikevalikoima kaupoissa on suuri ja kauppiaat kilpailevat markkinamonopolista ja tekevät henkiin jäädäkseen ns. ikuisesti säilyviä tuotteita, tulisi varata aikaa ja tutkia, mitä me todellisuudessa ruokana syömme. Monet kaupan tiskejä täyttävät elintarvikkeet sisältävät vaarallisia lisäaineita, jotka ovat elimistölle myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa allergiaa, syöpää, astmaa ym. sairauksia.
Mitä E-aineet ovat?
Lisäaine, kansanomaisesti tunnettu myös nimellä E-aine, on luonnollinen tai synteettinen aine, jota ruokaan lisätään teknologisessa tarkoituksessa. Lisäaineita käytetään esimerkiksi ruoan parempaan säilyttämiseen (säilöntäaineet), tarvittavan rakenteen saavuttamiseen (stabilointiaineet, hyytelöintiaineet, emulgointiaineet), houkuttelevamman värin antamiseen ruoalle (elintarvikevärit) jne.
E-aineet on jaettu ryhmiin niiden perustoimintojen mukaisesti. Eniten elintarvikkeissa käytettävät lisäaineryhmät ovat seuraavat:
elintarvikevärit (E100 – E199);
säilöntäaineet (E200 – E299);
antioksidantit (E300 – E399);
emulgointiaineet, stabilointiaineet ja sakeuttamisaineet (E400 – E499).
Mainittujen lisäksi käytössä on sellaisia lisäaineryhmiä, kuten happamuudensäätöaineet, jauhon käsittelyaineet, paakkuuntumisenestoaineet, arominvahventeet, kiillotusaineet, makeutusaineet, sakeuttamisaineet, hyytelöimisaineet, pakkauskaasut jne. (E500 – …).
Ovatko E-aineet ruoassa turvallisia?
Elintarvikkeiden lisäaineet ovat turvallisuuden kannalta ruokamyrkytysten, tasapainottamattoman ravitsemuksen, teollisten saasteiden, elintarvikkeissa luonnollisesti esiintyvien myrkyllisten aineiden ja pestisidien jälkeen vasta kuudennella sijalla. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että ruoan lisäaineisiin ei kiinnitetä riittävää huomiota.
Virossa nojaudutaan Euroopan unionissa vahvistettuihin elintarvikkeiden lisäaineita koskeviin vaatimuksiin ja luvan lisäaineen käyttöön antaa valtion terveydensuojelukeskus. Pääosa lisäaineista auttaa joko paremmin säilyttämään elintarvikkeen ravintoarvon ja maun, vähentää vaarallisten mikrobien kehitystä tai parantaa niiden rakennetta, makua ja/tai aromia. On myös sellaisia e-aineita, joita lisätään, jotta ruokatavara tuntuisi kuluttajan kannalta houkuttelevammalta.
Lisäaineisiin kuuluvat myös keinotekoiset makeutusaineet, joilla makeutettuja elintarvikkeita käyttävät diabeetikot ja ne henkilöt, joilla ongelmana on ylipaino.
Pääosassa kehittyneitä maita on lailla määrätty, millaisia lisäaineita ja millaisina määrinä on sallittua käyttää. Ne tulee mainita myös pakkauksessa.
Yritä käyttää ruokaa, joka ei sisällä säilöntäaineita, osa niistä on hyvin vahingollisia ja pilaa terveytesi!
Valitettavasti säilöntäaineita käytetään jopa nopeasti käytettävissä elintarvikkeissa, esim. leivässä. Eräät vanhimmat säilöntäaineet ovat natriumnitriitti (E250) ja natriumnitraatti (E251).
Nitriittejä käytetään ennen kaikkea lihatuotteissa, sillä niillä on mikro-organismien kasvua vähentävä vaikutus. Säilymisen lisäksi niiden käyttö antaa lihatuotteille myös totutun vaaleanpunaisen värin ja luonteenomaiset makuominaisuudet.
Valitettavasti nitriiteistä voi aiheutua elintarvikkeissa karsinogeenisiä yhdisteitä (pahanlaatuisen kasvaimen eli syövän aiheuttajia). Siitä huolimatta nitriittien käyttö on sallittua, sillä antibakteerista vaikutusta pidetään tärkeämpänä kuin vahingollisten yhdisteiden aiheutumisen vaaraa.
Nitriittien ja nitraattien (E249-E252) ohella tärkeimmät vahingolliset säilöntäaineet ovat sorbaatit (hyvin yleisesti käytettävät, sorbiinihappo E200, natriumsorbaatti E201, kaliumsorbaatti E202, kalsiumsorbaatti E203), bentsoaatit (yksi yleisimmistä sivuvaikutuksia aiheuttavista lisäaineista, bentsoehappo E210, natriumbentsoaatti E211, kaliumbentsoaatti E212, kalsiumbentsoaatti E213) ja parabeenit, rikkidioksidi E220 ja sulfiitit E221-E228, sitrusten kuoren käsittelyssä käytettävät bifenyyli E230, ortofenyylifenoli (E231), natriumortofenyylifenoli (E232) ja tiabendatsoli (E233).
Miten lisäaineisiin pitäisi suhtautua?
Elintarviketurvallisuus on nykyisin kehittyneissä maissa paremmin taattu, kuin vielä muutaman kymmentä vuotta sitten. Jokaisessa maassa terveydenhoitoviranomaiset laativat sallittujen lisäaineiden luettelon, jonka ei aina tarvitse olla samanlainen.
Tiede voi varmistaa elintarvikkeiden turvallisuuden vain tämän päivän tietojen ja analyysimetodien tasolla. Sataprosenttinen takuu se ei ole. Useita elintarvikkeiden lisäaineita on poistettu sallittujen luettelosta.
Jotkut tavalliset elintarvikkeet voivat aiheuttaa allergiaa. Ennen kaikkea pienillä lapsilla esiintyy proteiiniallergiaa, sitä vastoin yliherkkyys e-aineiden suhteen on varsin harvinaista. Jotkut lisäaineet voivat aiheuttaa yksittäisillä henkilöillä yliherkkyysoireita, vaikka ne ovatkin muille vaarattomia.
Ihmiset, joilla on allergia aspiriinin suhteen, voivat reagoida myös ruoassa käytettäviin bentsoe- ja sorbiinihappoihin. Reaktion voivat aiheuttaa myös puolukoissa ja karpaloissa esiintyvät bentsoe- ja sorbiinihappo. Tällaiseen yliherkkyyteen liittyy tavallisesti myös atsoväriallergia.
Aspiriinista, bentsoe- ja sorbiinihaposta sekä atsoväriaineista voi aiheutua turvotuksia, hengitysvaikeuksia ja muita terveysongelmia. Sulfiitit ja antioksidantit BHA ja BHT voivat aiheuttaa erilaisia allergisia reaktioita, varsinkin astmaatikot ovat herkkiä sulfiittien ja muiden rikkiyhdisteiden suhteen.
Tässä on lueteltu joitakin lisäaineita, jotka voivat aiheuttaa herkkyysoireita:
NordenBladet — Lokakuussa alkaneisiin ja viime viikolla päättyneisiin maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -rahoitushakuihin tuli kaikkiaan 93 hyvin korkeatasoista hakemusta. Rahoitusta myönnetään yhteensä noin 13 miljoonalla eurolla. Tähän mennessä maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön ilmastotoimiin liittyviä Hiilestä kiinni -hankkeita on käynnistynyt yli 80.Uusia kehittämishankehakemuksia saatiin 55 ja tutkimus- ja innovaatio-ohjelman hakemuksia 38. Kehittämishankehaun rahoituksen budjetti on noin kahdeksan miljoonaa euroa ja rahoitettavia hankkeita valitaan 15–22. Tutkimus- ja innovaatio-ohjelmassa rahoitusta myönnetään yhteensä noin viidellä miljoonalla eurolla, todennäköisimmin viidelle hankkeelle.Kehittämishankkeiden arviointi toteutetaan virkatyönä ja tutkimus- ja innovaatio -ohjelmaan saapuneet hakemukset arvioi ulkopuolinen tieteellinen asiantuntijapaneeli. Kaikki hakemukset arvioidaan loppuvuoden aikana ja rahoituspäätökset annetaan tammi-helmikuussa 2022, jolloin asiasta myös tiedotetaan. Arvioitsijoiden työrauhan takaamiseksi hakijoilta pyydetään kärsivällisyyttä, ja mahdollisiin hakemuksia koskeviin kysymyksiin vastataan päätösten julkaisun jälkeen.Maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -kokonaisuuden koordinaattori, johtava asiantuntija Reetta Sorsa ja tutkimus- ja innovaatio-ohjelman päällikkö Marjaana Suorsa maa- ja metsätalousministeriöstä kiittävät jo tässä vaiheessa lämpimästi kaikkia hakijoita todella huolellisesta ja vaikuttavasta työstä.”Kehittämishankehakuun saatiin monipuolinen kattaus hakemuksia. Näissä hankkeissa tavoitellaan kunnianhimoisia ilmastovaikutuksia ja tehdään laaja-alaista yhteistyötä sektorin tutkijoiden, yritysten sekä maanviljelijöiden, metsänomistajien ja muiden maanomistajien kanssa tutkimustiedon ja parhaiden käytäntöjen jalkauttamiseksi”, avaa Sorsa.Tutkimus- ja innovaatio-ohjelman ohjelmapäällikkö Suorsa korostaa, että maankäyttösektorin ilmastokestävyyden edistämisessä olennaista on monitieteinen lähestymistapa.”Tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaan tulleet hakemukset edustavatkin laaja-alaisesti eri tieteenaloja ja uutta luovaa tieteidenvälistä yhteistyötä. Hanke-ehdotuksissa oli myös hyvin huomioitu ministeriölle tärkeässä roolissa oleva tutkimusuransa alkuvaiheessa olevien nuorten tutkijoiden tukeminen, jolla pyrimme maankäyttösektoriin kohdistuvan tutkimuksen vahvistamiseen ja uudistumisen edistämiseen”, Suorsa sanoo.Maa- ja metsätalousministeriöllä on parhaillaan käynnissä myös kolmas Hiilestä kiinni -kokonaisuuteen liittyvä hankehaku, joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Siinä haetaan metsätalouden ilmastokestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta tukevia hankkeita. Voit lukea hausta lisää ministeriön tiedotteesta (22.10.2021).Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Lisää kokonaisuudesta osoitteessa mmm.fi/maankäyttösektorin-ilmastosuunnitelma
NordenBladet — Sisäministeriö on antanut pysäköintivirhemaksuja koskevan asetuksen. Parkkisakkojen nimellä tunnettu pysäköintivirhemaksu nousee Hyvinkäällä 50 eurosta 60 euroon, Kokkolassa 40 eurosta 50 euroon, Kirkkonummella 25 eurosta 50 euroon ja Ylöjärvellä 30 eurosta 40 euroon. Vantaan kaupungin pysäköintivirhemaksu nousee 60 eurosta 80 euroon Tikkurilan ydinkeskustan kalleimmalla pysäköintimaksuvyöhykkeellä. Muissa kunnissa pysäköintivirhemaksu pysyy samansuuruisena kuin aiemmin.Pysäköinninvalvonnasta annetun lain mukaan pysäköintivirhemaksu on 20 euroa. Sisäministeriön asetuksella voidaan säätää korkeammasta pysäköintivirhemaksusta kunnassa tai sen osassa, jos liikennetiheys, paikoitustilojen niukkuus, pysäköintivirheiden määrä, liikenteen sujuvuus tai muut liikenteelliset syyt sitä vaativat. Pysäköintivirhemaksun enimmäismäärä on 60 euroa. Jos kunnan eri osissa peritään erisuuruista pysäköintimaksua, pysäköintivirhemaksun enimmäismäärä on kuitenkin 80 euroa siinä osassa, jossa pysäköintimaksu on suurin.Pysäköintivirhemaksun korottamista koskevan esityksen tekee yleensä kunta. Myös poliisilaitos voi esittää maksun korottamista. Ennen asetuksen antamista sisäministeriö pyytää esityksiin poliisilaitoksen lausunnon.
