NordenBladet —Lakimuutoksilla ajanmukaistetaan perhe-eläketurva vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. Lait tulevat voimaan 1.1.2022.Kuolemantapauksen kohdatessa perhettä lesken ja lasten toimeentuloa turvataan perhe-eläkkeellä, joka voi olla leskeneläkettä tai lapseneläkettä. Jatkossa perhe-eläkejärjestelmät turvaavat edunjättäjän kuolemaa seuranneen sopeutumisvaiheen toimeentuloa. Lakimuutoksilla halutaan myös kohdentaa perhe-eläke-etuuksia lapsille ja lapsiperheille.Lapseneläkkeeseen parannuksiaTyöeläkelakien mukaisen lapseneläkkeen päättymisikää nostetaan kahdella vuodella siihen asti, kunnes lapsi täyttää 20 vuotta. Lesken laskennallinen osuus perhe-eläkkeestä maksetaan lapseneläkkeenä lapselle, jos leskeneläkkeen saajaa ei ole. Leskeneläke määräaikaiseksiLeskeneläke on jatkossa määräaikainen sekä työ- että kansaneläkepuolella. Leskeneläkkeen kesto rajataan molemmissa järjestelmissä kymmenen vuoden määräajaksi tai kunnes nuorin lapsi täyttää 18 vuotta. Kansaneläkelain mukaisen leskeneläkkeen maksamisessa on lisäksi edelleen yläikärajana 65 vuotta. Leskeneläkkeen keston rajaamista sovelletaan vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneisiin leskiin, jos edunjättäjä kuolee lakien tultua voimaan. Lakimuutokset eivät siten koske maksussa olevia leskeneläkkeitä eivätkä ennen vuotta 1975 syntyneitä leskiä.Myös avopuolisolle leskeneläkettäLeskeneläkeoikeus tulee jatkossa myös yhteistaloudessa edunjättäjän kanssa asuneelle avopuolisolle, jolla on edunjättäjän kanssa yhteinen alaikäinen lapsi. Leskeneläkettä maksetaan kunnes yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta. Yhteistaloudessa asumiselta edellytetään vakiintuneisuutta, eli yhteistalouden tulee olla jatkunut ennen edunjättäjän kuolemaa vähintään viisi vuotta.
NordenBladet —Valtioneuvosto on vahvistanut sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuodelle 2022.SairaanhoitomaksutVakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,53 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta vuonna 2022. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,50 prosenttia. Työtulovakuutuksen maksutTyöantajan sairausvakuutusmaksu on 1,34 prosenttia. Maksu on 0,19 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2021.Palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu on 1,18 prosenttia palkka- ja yrittäjätulosta, jos vuotuisen palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä on vähintään 15 128 euroa. Maksu pienenee 0,18 prosenttiyksikköä vuodesta 2021. Jos palkka- ja yrittäjätulon yhteismäärä jää alle 15 128 euron, päivärahamaksua ei peritä.
Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on 0,14 prosenttia vuonna 2022. Tämä on 0,05 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2021. Valtioneuvosto vahvistaa sairausvakuutusmaksujen maksuprosentit vuosittain annettavalla asetuksella. Nyt annettu asetus tulee voimaan vuoden 2022 alussa ja on voimassa vuoden 2022 loppuun.
NordenBladet —Joitain marraskuun 2021 loppuun voimassa olevia työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatketaan vuoden 2022 loppuun asti.Lakimuutoksilla halutaan yksinkertaistaa työttömyysturvan toimeenpanoa ja näin keventää etuushakemuksen käsittelyn edellyttämää työmäärää.Erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista tuloa ei sovelleta ennen vuotta 2023. Työttömyysetuutta voidaan väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen perusteella ennakkona enintään kuudelta kuukaudelta.Työttömyysturvan suojaosan korotusta sekä liikkuvuusavusta ja yritystulon sovittelua koskevia poikkeuksia ei jatketa.
NordenBladet —Hallitus esitti eduskunnalle 18.11.2021 muutosta kirjanpitolakiin. Uudistuksen tavoitteena on, että suomalaiset viranomaiset voivat nykyistä helpommin selvittää, onko ulkomaalaisilla yrityksillä liiketoimintaa Suomessa ja tulisiko niiden maksaa Suomeen veroja.Hallituksen esittämän kirjanpitolain muutoksen tarkoituksena on, että Suomen vero- ja tulliviranomaisella olisi tulevaisuudessa oikeus saada käyttöönsä ulkomaisen yrityksen kirjanpitoaineistoa. Hallitusohjelman mukainen lakiesitys on merkittävä väline harmaan talouden torjunnassa ulkomaisten yritysten toiminnan osalta. Käytännössä lakiuudistus asettaa ulkomaalaiset yritykset samaan asemaan viranomaisten tiedonsaantimahdollisuuden osalta kuin suomalaiset yritykset.”On tärkeää, että suomalaisia ja ulkomaisia yrityksiä kohdellaan tasavertaisesti sekä kirjanpitovelvollisuuden että verotuksen osalta. Uudistus on tärkeä toimenpide harmaan talouden torjunnassa”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Mikäli ulkomaisella yrityksellä on liiketoimintaa Suomessa tai sen ulkomailla harjoittamaa liiketoimintaa johdetaan tosiasiallisesti Suomesta käsin, ulkomainen yritys on esitetyn lainmuutoksen mukaisesti kirjanpitovelvollinen. Kirjanpidosta saatavaa informaatiota voidaan tällaisessa tilanteessa käyttää perustana yrityksen verotukseen Suomessa. Hallituksen esityksen laadinnassa on kuultu eri sidosryhmiä ja asiantuntijoita. Lakimuutosta on pidetty hyvänä ja tarpeellisena. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan mahdollisimman pian.
NordenBladet —Perusteettomat kilpailukieltosopimukset rajoittavat työntekijöiden mahdollisuuksia liikkua työmarkkinoilla, mikä jäykistää työmarkkinoita. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esittämät lakimuutokset, joiden tavoitteena on vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia. Työnantajan tulee jatkossa maksaa työntekijälle korvausta myös kilpailukieltosopimuksista, jotka ovat alle kuuden kuukauden pituisia.Kilpailukieltosopimusten tekemiseen on oltava erityisen painava syy, joka liittyy työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen. Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä kilpailevaa toimintaa harjoittavan toisen työnantajan kanssa tai harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa.– Olen tyytyväinen, että jatkossa kilpailukieltosopimukset kohdentuvat paremmin. Kilpailukieltosopimuksia on käytetty rutiininomaisesti lähes kaikkiin työntekijäryhmiin riippumatta siitä, onko kyseessä yrityksen kannalta avainhenkilö vai ei. Tämä on vastoin työsopimuslain säännöksiä, toteaa työministeri Tuula Haatainen.– Muutos edistää myös työvoiman liikkuvuutta, kun tarpeettomat kilpailukieltosopimukset eivät rajoita työpaikan vaihtamista, työministeri Haatainen sanoo.Valtioneuvosto käsitteli istunnossaan 18.11.2021 eduskunnan vastauksen hallituksen esitykseen laista, jossa säädettäisiin nykyistä laajemmasta korvausvelvollisuudesta, korvauksen maksamisen ajankohdasta sekä työnantajan oikeudesta irtisanoa sopimus. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022 alkaen.Uusi sääntely koskee yhden vuoden siirtymäajan jälkeen tietyin poikkeuksin myös kilpailukieltosopimuksia, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa. Uusi sääntely ei tule sovellettavaksi vanhaan kilpailukieltosopimukseen, jos työnantaja on jo maksanut joko kokonaan tai osittain nykyisen lainsäädännön mukaisen kohtuullisen korvauksen yli kuusi kuukautta kestävästä kilpailukieltosopimuksesta. Työnantaja voi siirtymäajan aikana irtisanoa vanhan kilpailukieltosopimuksen ja välttyä siten uuden lain mukaiselta korvausvelvollisuudelta.Kilpailukiellon pituus vaikuttaa korvauksen määräänKilpailukielto voidaan jatkossakin tehdä enintään vuodeksi. Siitä on maksettava korvaus, jonka suuruus riippuu työntekijän palkasta ja sovitusta kilpailukiellon pituudesta eli rajoitusajasta.Jos rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava 40 prosenttia työntekijän palkasta vastaavalta ajalta.Jos rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta.Laissa ei ole tällä hetkellä säädetty ajankohdasta, jolloin korvaus tulee maksaa. Jatkossa korvaus tulee maksaa pääsääntöisesti rajoitusajan aikana ja työsuhteen aikana noudatetun palkanmaksukäytännön mukaisesti.Uutta on myös se, että työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana, jos olosuhteet muuttuvat. Tällöin tulee noudattaa irtisanomisaikaa, joka on kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työnantaja ei kuitenkaan voi irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanoutunut työsuhteestaan.
NordenBladet —Valtioneuvosto hyväksyi tänään uudet asetukset, jotka velvoittavat erilliskeräämään ja kierrättämään jätteet nykyistä tehokkaammin. Jätelakia tarkentavassa jäteasetuksessa asetetaan jätehuollolle vähimmäisvaatimustaso, esimerkiksi uusia erilliskeräysvaatimuksia kiinteistöille. Uudet kirjanpito- ja raportointivelvollisuudet alan toimijoille auttavat jäljittämään jätevirtoja, parantamaan jätetilastotiedon laatua ja seuraamaan kierrätys- ja hyödyntämistavoitteiden etenemistä.Valtioneuvosto hyväksyi neljä asetusta*. Valtioneuvoston asetus jätteistä korvaa aiemman asetuksen, ja muita asetuksia muutettiin. Asetukset tulevat voimaan 1.12.2021. Yhdyskuntajätteen (asumisessa syntyvä ja siihen rinnastettava muussa toiminnassa syntyvä jäte) kierrätystavoitteita tiukennetaan merkittävästi nykyisestä. Uusi kierrätystavoite on vähintään 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Viimeisimmän tiedon (2019) mukaan yhdyskuntajätteestä kierrätetään vain 43 prosenttia. Tavoitteiden haastavuutta lisää se, että yhdyskunta- ja pakkausjätteen kierrätysasteen laskentasäännöt tiukentuvat.Rakennus- ja purkujätteestä tulee hyödyntää muutoin kuin energiana tai polttoaineena vähintään 70 painoprosenttia, kallio- tai maaperästä irrotettuja maa- ja kiviaineksia sekä vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta. Tavoite on sama kuin nykyään. Viime vuosina noin 50-60 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä on hyödynnetty materiaalina.Asumisessa syntyvän jätteen erilliskeräystä lisätään vaiheittainKunnan tulee järjestää biojätteen erilliskeräys taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöiltä viimeistään 1.7.2022 alkaen. Biojätteen erilliskeräys laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa viimeistään 19.7.2024. Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla, josta on ilmoitettava kunnan jätehuoltoviranomaiselle.Kunnan on myös järjestettävä pakkausjätteen erilliskeräys taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöiltä viimeistään 1.7.2023. Jätelain mukaan pakkausjätteen kerääminen kiinteistöiltä tapahtuu heinäkuusta 2023 lähtien yhteistoiminnassa pakkausten tuottajien kanssa, ja tuottajat maksavat kunnille korvauksia keräyksestä. Pakkausjätteen tuottajan tulee järjestää alueellisia keräyspaikkoja. Niistä on tarkoitus säätää myöhemmin annettavalla pakkausjäteasetuksella.Lisäksi kunnan on järjestettävä alueellisia vastaanottopaikkoja muille asumisessa syntyville jätteille, joita ei kerätä kiinteistöillä. Tällaisia jätteitä ovat muun muassa tekstiilijäte, puujäte, puutarha- ja puistojäte, suurikokoiset käytöstä poistetut esineet, pienimuotoisessa rakennus- ja purkutoiminnoissa syntyvä jäte sekä vaarallinen jäte. Tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto alkaa viimeistään 1.1.2023.Heinäkuussa hyväksytyn jätelain mukaan kunta voi laajentaa erilliskeräysvaatimusta tai tiukkojen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä myös supistaa velvoitteita enintään viiden vuoden määräajaksi.Myös julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa sekä elinkeinotoiminnassa syntyvän yhdyskun-tajätteen erilliskeräys kiinteistöllä tulee pakolliseksi taajamissa sekä asema- tai yleiskaavoitetuilla alueilla, kun toiminnassa syntyy viikoittain tietty kilomäärä biojätettä, pakkausjätteitä tai pienmetallijätettä.Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräystä ja hyödyntämistä lisätään muun muassa asettamalla erilliskeräysvelvoitteet asfaltti-, mineraalivilla- sekä bitumi- ja kattohuopajätteelle.Elintarvikealan toimijan on luovutettava käyttämättä jääneet elintarvikkeet uudelleenjakeluun ensisijaisesti ihmisravinnoksi, jos se ei vaaranna elintarviketurvallisuutta ja kustannukset ovat kohtuulliset.Uusia jätekirjanpitoa ja -raportointia koskevia velvollisuuksiaJätealan toimijoille, kuten jätteen tuottajille, käsittelijöille, kuljettajille ja kiinteistön haltijoille, tulee uusia jätekirjanpitoa ja -raportointia koskevia velvollisuuksia.Jäteasetuksessa tiukennetaan toiminnanharjoittajan velvollisuuksia pitää kirjaa syntyneistä, käsitellyistä, kuljetetuista, välitetyistä tai kerätyistä jätteistä ja velvollisuuksia toimittaa kirjanpitotiedot valvontaviranomaiselle. Lisäksi säädetään uusi kirjanpito- ja tiedonantovelvoite toiminnanharjoittajalle, joka siirtää yhdyskuntajätettä, rakennus- ja purkujätettä ja jäteöljyä käsiteltäväksi toiseen maahan. Myös elintarvikealan toimijalle tulee uusi velvollisuus pitää kirjaa toiminnassaan syntyvästä elintarvikejätteestä sekä elintarvikejätteen toimittamisesta muualla käsiteltäväksi. Lisäksi tulisi mahdollisuuksien mukaan arvioida jätteenä käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen määrä.Toiminnanharjoittajilta vaaditaan jatkossa kirjanpitoa pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävistä POP-jätteestä, jäteöljyn käsittelystä ja siinä syntyneistä tuotteista sekä paikoista, joissa yhdyskuntajätevesilietettä hyödynnetään maanviljelyksessä.Toiminnanharjoittajan tulee myös pitää kirjaa jätteen uudelleenkäytön valmistelussa, kierrätyksessä tai muussa hyödyntämisessä syntyvistä tuotteista ja materiaaleista. Kirjanpidossa jätteen hyödyntämisen tavat (uudelleenkäytön valmistelu, kierrätys, hyödyntäminen maantäytössä tai muu materiaalina hyödyntäminen) on eriteltävä.Eräiden jätteiden kuljetuksissa käytettäviin siirtoasiakirjoihin tulee merkitä uusia tietoja 1.9.2022 alkaen. Siirtoasiakirja tulee nykyään olla mukana myös POP-jätteiden kuljetuksissa, ja 1.1.2022 alkaen siirtoasiakirjat tulisi tehdä ensisijaisesti sähköisinä.Uudet asetukset ovat osa käynnissä olevaa laajaa jätealan asetusten uudistusta. Kokonaisuuteen kuuluvan kuuden muun asetuksen, kuten kaatopaikka-asetuksen ja pakkausjäteasetuksen muutokset on tarkoitus saattaa valtioneuvoston hyväksyttäväksi marraskuun aikana. Asetukset liittyvät EU:n ns. jätesäädöspakettiin, jolla muutettiin jätedirektiiviä, pakkausjätedirektiiviä, kaatopaikkadirektiiviä, romuajoneuvodirektiiviä, paristo- ja akkudirektiiviä sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiiviä.
NordenBladet —Hallitus esitti eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain kokonaisuudistuksen vahvistamista tänään valtioneuvoston istunnossa. Uudistus koskee eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain ja eräiden näihin liittyvien lakien muuttamista.Uudistuksen tavoitteena on edistää eläkesäätiöiden ja eläkekassojen perustamista ja toimintaedellytyksiä osana työeläkejärjestelmän hajautettua toimeenpanoa. Tavoitteena on, että eläkesäätiöt ja -kassat säilyvät toimivina ja omat erityispiirteensä omaavina vaihtoehtoina työnantajalle järjestää työntekijöilleen lakisääteinen eläketurva ja vapaaehtoinen lisäeläketurva.Eläkesäätiöiden ja –kassojen osuus työeläketoimintaa harjoittavien laitosten vastuuvelasta on noin 4 %. Uusia eläkesäätiöitä ja eläkekassoja ei ole viime vuosikymmeninä juurikaan perustettu ja lisäeläkevakuutustoiminnan osalta useimmat säätiöt ja kassat ovat suljettuja eli ne eivät enää vakuuta uusia henkilöitä.Uudistuksen pyritään myös täsmentämään ja selkeyttämään eläkesäätiöiden- ja kassojen selvitystila- ja konkurssisäännöksiä. Vakuutuskannan luovuttaminen purkamistilanteessa on käytännössä ollut vaikeaa, joten uudistuksella lisätään eläkesäätiön tai –kassan vakuutuskannan vastaanottamisen houkuttelevuutta.Uudistuksella ei muuteta eläkkeitä tai muita etuuksia koskevaa sääntelyä.Lait tulevat voimaan 1.1.2022. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina 19.11.2021.
NordenBladet —Suomi tarjoaa apua Virolle koronaepidemian hoitamisessa. Viro esitti EU-maille rokotteiden saamista koskevan avunpyynnön maan vaikean koronatilanteen vuoksi 9. marraskuuta.Viron koronaepidemiatilanne on pahentunut nopeasti. Suomi lainaa Virolle Pfizer-BioNTechin rokotteita noin 130 000 annosta. Rokotteet lainataan vielä marraskuun aikana. Viro on luvannut antaa Suomelle takaisin saman määrän rokotteita helmikuussa 2022.Rokotusten lainaaminen ei hidasta Suomessa asuvien rokottamisia.Valtioneuvosto päätti rokotteiden lainaamisesta istunnossaan torstaina 18.11.2021.
NordenBladet —Ihmiskauppa on globaali ilmiö ja myös yksittäiset ihmiskaupparikokset ulottuvat usein useampaan kuin yhteen valtioon. Torstaina järjestetyssä seminaarissa puhuneet ministerit pitävätkin ihmiskaupan rajat ylittävää torjuntaa ensiarvoisen tärkeänä.Pohjoismaiset ihmiskaupan torjunnan parissa toimivat viranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat kokoontuneet tänään seminaariin Helsinkiin jakamaan ihmiskaupan vastaisen työn parhaita käytäntöjä.Seminaarin avauspuheessaan oikeusministeri Anna-Maja Henriksson muistutti, että ihmiskauppa on koko yhteiskuntaa koskettava ongelma, joka loukkaa vakavasti uhrin perustavanlaatuisia oikeuksia sekä heikentää lainkuuliaisten yritysten kilpailumahdollisuuksia. – Ihmiskaupan tehokas torjunta poliittista tahtoa sekä määrätietoisia toimia. Ihmiskaupparikollisuus ilmenee monessa eri muodossa, ja rikollisuuden tendenssit ja usein myös yksittäiset rikokset ulottuvat useampaan kuin yhteen valtioon. Pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö on siksi ensiarvoisen tärkeää. Ihmiskaupan vastainen työ on tehokkainta silloin, kun siihen sitoutuu koko yhteiskunta, Henriksson painotti.Ministerit kiittivät eri maista, ihmiskaupan vastaista työtä tekevistä kansainvälisistä järjestöistä sekä Euroopan komissiosta seminaariin saapuneita asiantuntijoita ja pitivät tärkeänä, että asiantuntijat ihmiskaupan torjunnan prosessien eri vaiheista pääsevät jakamaan osaamistaan. – Kehittämällä yhdessä osaamistamme olemme vahvempia ja valmiimpia vastaamaan uhrien avun tarpeisiin, saattamaan tekijät vastuuseen ja suojelemaan koko yhteiskuntaa ihmiskaupalta, Henriksson sanoi.Ihmiskauppa on usein piilorikollisuuttaTutkinnan lisäksi tarvitaan aktiivista rikosten paljastamista, koska ihmiskauppa on usein piilorikollisuutta.Ihmiskaupparikokset on myös määritelty yhdeksi eurooppalaiseksi rikospainopisteeksi.Seminaarin ohjelma jatkuu iltapäivällä työpajaosuudella ja päättyy iltatilaisuuteen, jota isännöi ulkoministeri Pekka Haavisto.Osana Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajakautta järjestetyn seminaarin toteuttamiseen osallistuivat oikeusministeriö, sisäministeriö, ulkoministeriö ja valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori.Lue lisää seminaarista.
