NordenBladet —Aluevaalilautakunnat vahvistavat ehdokaslistojen yhdistelmät tammikuun aluevaaleja varten torstaina 23.12.2021. Tiedot ehdokkaista julkaistaan oikeusministeriön vaalit.fi-sivustolla illan aikana.Hyvinvointialueita on 21, ja niistä jokaisella on omat ehdokkaat. Kunkin ehdokkaan kohdalle ehdokaslistoihin merkitään numero, nimi, ammatti sekä kotikunta.Aluevaaleissa äänioikeutettu voi äänestää ainoastaan oman hyvinvointialueensa ehdokasta. Äänioikeutetun hyvinvointialue määräytyy hänen kotikuntansa mukaan. Tiedot siitä, mihin hyvinvointialueeseen mikäkin kunta kuuluu, löytyvät vaalit.fi-sivustolta.Oman hyvinvointialueen ehdokkaisiin voi tutustua myös vaalikoneiden, internetin sekä puolueiden ja ehdokkaiden mainonnan kautta.Sunnuntaina 23.1.2022 toimitettavat vaalit ovat Suomen ensimmäiset aluevaalit. Aluevaaleissa valitaan edustajat aluevaltuustoihin. Aluevaltuustot vastaavat hyvinvointialueilla sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestämisestä vuoden 2023 alusta alkaen.Hyvinvointialueet vastaavat pääosin nykyisten maakuntien alueita. Poikkeus on Uudenmaan maakunta, jossa on neljä hyvinvointialuetta.Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, sillä Helsingissä sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta vastaa jatkossakin kaupunki. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus ei myöskään koske Ahvenanmaan maakuntaa.Aluevaalien ehdokkaat vaalien tieto- ja tulospalvelussa 23.12. alkaen. Tietoa aluevaaleista ja äänestämisestä – vaalit.fi Koronaohjeita äänestäjille aluevaaleissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Ajankohtaista koronavirustilanteesta Vaalit.fi Twitterissä Vaalit.fi Facebookissa Vaalivideoita YouTubessa Vaalien puhelinpalvelu suomeksi 0800 9 4770 ja ruotsiksi 0800 9 4771 Vaalien WhatsApp-viestipalvelu 050 438 8730
NordenBladet —Työttömien työnhakijoiden määrä laski vuodessa 61 800 henkilöllä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin marraskuussa 93 100. Kaikkiaan avoinna oli 168 100 työpaikkaa, mikä on 76 800 enemmän kuin vuosi sitten.Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli marraskuun lopussa yhteensä 252 700 työtöntä työnhakijaa. Se on 61 800 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 24 100 enemmän kuin kaksi vuotta sitten marraskuussa. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 6 300:lla. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 134 900 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.Koko maassa oli lomautettuna marraskuun lopussa 27 800 henkilöä, mikä on 48 600 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 18 600 henkilöä, mikä on 39 300 vähemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa. Lokakuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 1 100:lla.Pitkäaikaistyöttömiä oli 106 200Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 106 200, mikä on 20 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 99 800 eli 16 100 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 9 500 vähemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa eli yhteensä 26 500. Nuorten työttömyyksistä 61,1 prosenttia päättyi tammi-marraskuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, mikä on 3,0 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyiUusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin marraskuun aikana 93 100 eli 43 700 enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa. Kaikkiaan marraskuussa oli avoinna 168 100 työpaikkaa, mikä on 76 800 enemmän kuin vuosi sitten.Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli marraskuun lopussa 115 000 henkilöä, mikä on 5 200 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.Tilastokeskus: Työttömyysasteen trendi 6,9 prosenttiaTilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli marraskuussa 62 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 72,8 prosenttia, mikä on 1,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden marraskuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 164 000, mikä oli 24 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 6,9 prosenttia eli 1,3 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin.Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta: https://www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.htmlTyönvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot: Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus. TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut. Lisätietoja tilastojen eroista: https://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html
NordenBladet —Euroopan komissio linjasi 20.12.2021, että Suomen hakemat muutokset puitetukiohjelmaan soveltuvat EU:n sisämarkkinoille. Puitetukiohjelma on yksi Suomen viranomaisten käytettävissä oleva instrumentti, joilla yrityksiä tuetaan koronakriisissä. Keskeiset muutokset liittyvät yrityskohtaisen tuen enimmäismäärään ja ohjelman kestoon. Enimmäisraja nousee 1,8 miljoonasta eurosta 2,3 miljoonaan euroon. Puitetukiohjelman voimassaoloa jatketaan vuoden 2021 lopusta 30.6.2022 asti.Puitetukiohjelman tavoitteena on tukea yrityksiä, jotka kärsivät äkillisestä maksuvalmiuden heikentymisestä tai jopa sen täydellisestä puutteesta koronaepidemian vuoksi. Lisäksi ohjelmalla tuetaan yritystoiminnan jatkuvuutta ja kehittämistä sekä työllisyyttä. Puitetukiohjelma mahdollistaa kansallisesti yritystukien käyttöönoton Suomessa useilla eri hallinnonaloilla. Tukiviranomaisia voivat olla valtion viranomaisten lisäksi kunnat. Komission hyväksymät muutokset myös helpottavat kustannustuen viidennen hakukierroksen täytäntöönpanoa. Kustannustuen viidettä hakukierrosta koskeva lainsäädäntö perustuu puitetukiohjelman joustavoitettuihin sääntöihin.Taustalla tilapäiset joustot EU:n valtiontukisäännöksiinSuomen puitetukiohjelma perustuu komission 19.3.2020 tekemiin tilapäisiin joustoihin valtiontukisääntöihin. Niiden avulla EU:n jäsenvaltiot voivat hyödyntää valtiontukisääntöjen täyttä joustovaraa tukeakseen talouttaan koronavirusepidemiassa. Komissio hyväksyi alkuperäisen puitetukiohjelman huhtikuussa 2020 ja siihen tehdyt muutokset maaliskuussa 2021. Tukiohjelman säännöt säilyvät keskeisiltä osin ennallaan enimmäisrajan nostoa lukuun ottamatta. Tukea ei saa esimerkiksi myöntää keskisuurille ja suurille yrityksille, jotka olivat vaikeuksissa jo 31.12.2019 eli ennen koronaepidemian puhkeamista. Puitetukiohjelman nojalla myönnettyä tukea saa yhdistää ns. de minimis -tukeen, eli myöntää de minimis -tuen lisäksi. De minimis -tuella tarkoitetaan vähämerkityksellistä tukea, jota yritys voi saada eri tuen myöntäjiltä yhteensä enintään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana.Kaikki komission päätöksen nojalla myönnettävät tuet on raportoitava komissiolle jälkikäteen. Komissio edellyttää myös tilapäisten puitteiden nojalla hyväksytyiltä tukitoimenpiteiltä avoimuutta, kun yksittäisen tuen määrä ylittää 100 000 euroa. Jäsenvaltioiden on julkaistava verkossa puitetukiohjelman nojalla myönnetystä yli 100 000 euron yksittäisestä tuesta merkittävät tiedot, kuten tuensaaja ja tuen määrä.Suomen hakemien muutosten taustalla on komission 18.11.2021 antama tiedonanto. Sen perusteella tilapäisten valtiontukisääntöjen voimassaoloa on jatkettu kesäkuun 2022 loppuun asti sekä tukikattoa nostettu 2,3 miljoonaan euroon.
NordenBladet —Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuurin kuvauksen tavoitteena on tukea luotettavien, esteettömien ja helposti löydettävissä olevien digitaalisten palvelujen kehittämistä. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan yhteistä näkemystä ja viitekehystä kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyölle.Tavoitteena entistä paremmat mahdollisuudet edistää omaa ja läheisten hyvinvointiaHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuurin tehtävä on rakentaa yhteistä näkemystä, tavoitetilaa ja viitekehystä kansallisen, alueellisen ja paikallisen kehittämisen tueksi. Tavoitteena on tukea tiedonhallinnan ja digitaalisten palvelujen kehittämistä ja palvelujen yhteentoimivuutta.Ihmisen näkökulmasta hyötyjen tulisi näkyä löydettävillä, esteettömillä ja vaikuttavilla digitaalisilla palveluilla, joilla voi edistää omaa ja läheisten hyvinvointia ja terveyttä.Luotettavaa tietoa, esteettömiä ja kannustavia digitaalisia palvelujaHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuurin visiossa digitaaliset palvelut ovat luotettavia sekä kannustavat ja tukevat käyttäjäänsä. Palvelujen on tarjottava luotettavaa, ymmärrettävää ja helposti löydettävissä olevaa tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä palveluista ja toiminnasta.Omaa hyvinvointia ja terveyttä koskevien tietojen tulee olla ihmisen itsensä saatavilla ja hänen tarpeidensa mukaisesti turvallisesti käytettävissä. Tiedonhallinnan ja esteettömien digitaalisten palvelujen avulla kannustetaan ja tuetaan ihmistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä erilaisissa elämäntilanteissa. Takamatkalta liikkeelleHyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvän tiedonhallinnan, digitaalisten palvelujen ja tietojärjestelmien kehittäminen ei ole edennyt siinä määrin kuin esimerkiksi terveydenhuollon kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa palveluissa. Digitaalisten palvelujen potentiaali hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä työssä on kuitenkin huomattava. Kehittämiskohteita ovat muun muassa: 1) digitaalisten palvelujen tekeminen luotettaviksi ja helposti löydettäviksi tavallisille ihmisille ja ammattihenkilöille 2) digiosallisuuden vahvistaminen palvelujen kehittämisessä 3) tiedonhallinnan ja digitalisaation kehittäminen yhteistyössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa.
NordenBladet —Suomen kestävän kasvun ohjelman energiainvestointitukien ensimmäinen haku on käynnissä 20.12.2021–4.3.2022. Rahoitusta on haettavissa energiainfrastruktuurihankkeisiin, uuteen energiateknologiaan, vähähiilisen vedyn tuotantoon ja varastointiin, hiilidioksidin talteenottoon ja käyttöön sekä teollisuuden prosessien sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen.Tavoitteena on vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä, tukea Suomen hiilineutraalisuustavoitteita, sekä kannustaa elinkeinoelämää uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian käyttöönottoon. Ensimmäinen hakukierros on suunnattu energiainvestointi- ja energiainfrastruktuurihankkeisiin, joiden investointikustannukset ylittävät 5 miljoonaa euroa.”Energiainvestointituet koskevat suuren mittaluokan hankkeita, joilla on todellista vaikuttavuutta. Nyt haussa olevalla rahoituksella edistetään vihreää siirtymää laittamalla energia- ja vetyinvestoinnit isosti liikkeelle Suomessa”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Energiainvestointitukea voivat hakea yritykset ja yhteisötHaussa oleva rahoitus kohdennetaan Suomen kestävän kasvun ohjelman pilarin 1, eli vihreän siirtymän mukaisiin investointeihin. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa näihin kokonaisuuksiin on varattu yhteensä 520 miljoonaa euroa.Samalla hakemuslomakkeella on mahdollista hakea rahoitusta energiainfrastruktuuri-investointeihin,uuden energiateknologian investointeihin,vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen sekäteollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen.Tukea voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille. Tukea voidaan myöntää ainoastaan hankkeille tai hankkeen osalle, jotka eivät käynnistyisi ilman tukea.Hankkeiden on valmistuttava viimeistään 30. kesäkuuta 2026.Tavoitteena ensimmäiset tukipäätökset keväällä 2022Rahoitusta haetaan Business Finlandin sähköisen asiointipalvelun kautta, mutta rahoituspäätökset tekee työ- ja elinkeinoministeriö. Hakemusten vertailussa tarkastellaan erityisesti hankkeiden energia- ja päästövaikutuksia, kustannustehokkuutta, toteutettavuutta, hankkeisiin sisältyvän teknologian uutuusarvoa, teknologian tai hankkeen monistettavuutta sekä hankkeiden muita vaikutuksia. Hakemusten on myös noudatettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, eli investointien täytäntöönpanosta ei saa aiheutua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille.Tukipäätösten aikataulu riippuu hakemusten määrästä ja käsittelytarpeesta. Tavoitteena on, että ensimmäiset tukipäätökset tehdään keväällä 2022. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää hakua koskevan infotilaisuuden 14.1.2022.
NordenBladet —Työ- ja elinkeinoministeriössä on vuodesta 2017 lähtien sovellettu Yksi yhdestä -periaatetta. Periaate tarkoittaa, että yrityksiin kohdistuvat välittömät sääntelykustannusten lisäykset pyritään korvaamaan vastaavan suuruisella sääntelykustannusten vähentämisellä toisessa yhteydessä.Vuonna 2020 työ- ja elinkeinoministeriöstä annetut hallituksen esitykset vähensivät yrityksiin kohdistuvaa sääntelytaakkaa noin 490 000 euroa vuodessa. Vähennykset syntyivät päästökaupan lupamenettelyiden sujuvoittamisesta ja lomautusprosessin väliaikaisesta nopeuttamisesta koronapandemian aikana. Ravintoloiden sulkemisesta johtuneet merkittävät kustannusvaikutukset eivät ole mukana arviossa.Vuoden 2019 aikana ministeriöstä ei annettu esityksiä, joilla olisi ollut merkittäviä vaikutuksia yritysten sääntelytaakalle. Koronakriisi taas vaikutti merkittävästi lainvalmisteluun vuonna 2020, kun resursseja jouduttiin ohjaamaan poikkeustilan edellyttämien säädösten valmisteluun. Yksi yhdestä -periaatteen avulla lakiehdotusten yritysvaikutuksista tehdään läpinäkyvämpiä ja varmistetaan, että elinkeinoelämään kohdistuva sääntelytaakka ei kasva. Kokonaisuudessaan vuosina 2017–2020 yrityksien sääntelytaakkaa on työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemilla hallituksen esityksillä kevennetty noin 140 000 euroa vuodessa. Pääministeri Sanna Marinin hallitus kehittää lainsäädäntöä ja laajentaa Yksi yhdestä -periaatetta hallitusohjelman mukaisesti. Tammikuussa 2020 asetettu Sääntelyn sujuvoittamisen työryhmä ohjaa laajennuksen laatimista ja järjestää sääntelytaakan arviointia valtioneuvostossa. Laajennuksessa painotetaan lainsäädännön tarkoituksenmukaisuutta.
NordenBladet —Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan valtion sitoutumisesta Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeen rahoittamiseen. Ministerivaliokunta linjasi, että valtio sitoutuu Oulu2026-hankkeen rahoittamiseen enintään 20 miljoonalla eurolla vuosina 2020–2026.Valtion rahoituksen edellytyksenä on, että Oulun kaupungin rahoitusosuus hankkeelle on vähintään saman suuruinen kuin valtionrahoitus. Hankkeeseen edellytetään osallistuvan runsaasti alueellisia, seudullisia ja paikallisia toimijoita, jotka osallistuvat hankkeeseen myös omin resurssein. Valtion tuen tulee Oulu2026-ohjelman mukaisesti hyödyttää kaikkia ohjelmassa mukana olevia 33 kuntaa.Valtion rahoituksen määrästä ja jakautumisesta päätetään keväällä 2022 tehtävän vuosien 2023–2026 kehyspäätöksen yhteydessä.Valtio tekee valtion osallistumisesta hankkeen rahoittamiseen periaatepäätöksen tammikuussa 2022.Taustaa Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeellePääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjauksen mukaan ”valmistaudutaan rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunkia vuonna 2026”.Hallitus teki 16.11.2021 vuoden 2022 täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä Oulun kulttuuripääkaupunki -hanketta koskevan pöytäkirjamerkinnän, jonka mukaan hallitus valmistelee periaatepäätöksen Oulun kulttuurikaupunkihankkeen valtion rahoitusosuudesta vuoden 2021 aikana.Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunki -hankkeen, Oulu2026, teemana on kulttuuri-ilmastonmuutos. Oulun hankesuunnitelmassa on kaupungin kumppaneina 32 Pohjois-Suomen kuntaa. Hankkeella on vahva taiteellinen ja kulttuurinen sisältö. Ouluun ja kumppanikuntiin luodaan luovan talouden keskittymiä, lisätään kulttuuriperinnön hyödyntämistä sekä käynnistetään lukuisia hankkeita, joissa taide ja kulttuuri yhdistyvät kestävään kehitykseen, teknologiaan, tieteeseen ja matkailuun. Oulu2026-hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta vastaa Oulun kulttuurisäätiö.Oulun kaupunki valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2.6.2021 eurooppalaisen asiantuntijaraadin suosituksen perusteella. Vuonna 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki-tapahtumaa isännöivät Suomi ja Slovakia. Slovakian kulttuuripääkaupungiksi valittiin aiemmin tässä kuussa Trenčín. Euroopan kulttuuripääkaupunki -toiminta on Euroopan unionin tunnetuimpia kulttuuritoimia.
NordenBladet —Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustuksia museoiden digitalisaatiohankkeisiin, digitaalisen kulttuuriperinnön palveluihin sekä yleisten kirjastojen yhteisiin palveluihin yhteensä 3 163 790 euroa.Finna-palvelun tuottamiseen ja kehittämiseen myönnettiin Kansalliskirjastolle 590 000 euroa ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC:lle Finna-palvelun tekniselle infrastruktuurille ja tukipalveluille 246 760 euroa. Kulttuuriperintö-PAS-palvelun ja PAS-ratkaisun tuottamiseen ja kehittämiseen myönnettiin Tieteen tietotekniikan keskus CSC:lle 651 000 euroa.Finna-palvelu ja Kulttuuriperintö-PAS-palvelu ovat digitaalisen kulttuuriperinnön palveluita kulttuuriperintöorganisaatioille, jotka Kansalliskirjasto ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC tuottavat. Finna-palvelu tuo arkistojen, kirjastojen ja museoiden digitaaliset aineistot laajasti saataville. Vuoden 2021 lopussa 420 organisaatiota tarjoaa aineistojaan Finnassa. Palvelusta haettava aineistomäärä on 17,5 miljoonaa, verkossa saatavilla olevan aineiston määrä on 2,5 miljoonaa ja verkkokäyntejä on kaikissa Finna-palveluissa arviolta 44 miljoonaa ja valtakunnallisessa Finna.fi-palvelussa 3,9 miljoona. Kulttuuriperintö-PAS-palvelun tavoitteena on säilyttää digitaaliset aineistot ymmärrettävinä ja käytettävinä tuleville sukupolville.Museoiden digitalisaatiohankkeisiin myönnettiin 19 hakijalle yhteensä 560 030 euroa. Avustuksilla digitoidaan monipuolisesti suomalaisten museoiden kokoelmia arkeologisista löydöistä nykyvalokuvaan ja tuodaan niitä kaikkien saataville Finna- ja Europeana-palveluissa. Museoiden digitalisaatiohankkeita koskevia hakemuksia saapui 73 kappaletta, joiden hakusumma oli yhteensä 2 685 971 euroa. Suurin avustus, 97 000 euroa, myönnettiin Museovirastolle museoalan yhteisen digitoinnin laatuohjeistuksen kehittämiseen.– Museot ovat todella aktiivisesti tuoneet aineistojaan verkkoon kaikkien saataville, mikä on pandemian aikana osoittautunut tarpeelliseksi toimintamuodoksi. Museoilla on rikkaat sisällöt, jotka kiinnostavat ihmisiä. Erityisen hienoa on, että kulttuuriperintöaineistojen yhteinen Finna-palvelu kehittyy jatkuvasti ja saa yhä uusia käyttäjiä. On tärkeää turvata tämän yhteiskunnalle arvokkaan tietovarannon säilyminen pitkälle tulevaisuuteen, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.Kansalliskirjastolle myönnettiin yleisten kirjastojen palveluihin sekä FinELib- ja Finna -palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen 908 000 euroa. Lisäksi Kansalliskirjastolle myönnettiin Melinda-palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen yleisille kirjastoille 208 000 euroa.
NordenBladet —Oikeusavun, yleisen edunvalvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan palvelut kootaan uuteen Oikeuspalveluvirastoon. Oikeusministeriö pyytää lausuntoja uutta virastoa koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi.Uudistuksen tavoitteena on saada oikeusavun, edunvalvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan asiakkaille nykyistä yhtenäisemmät, laadukkaammat ja helpommin saavutettavat palvelut. Uuden viraston on tarkoitus hoitaa keskitetysti taloushallinnon, toiminnallisen ohjauksen ja henkilöstöhallinnon tehtävät, jotka nyt ovat hajautuneet kuudelle oikeusapu- ja edunvalvontapiirille sekä oikeusministeriölle. Järjestely mahdollistaa palvelujen tehokkaamman ja yhdenmukaisemman kehittämisen. Uudistus selkeyttää oikeusministeriön roolia, kun sillä nykyään olevat keskushallintotehtävät siirtyvät uudelle virastolle. Jatkossa ministeriön on tarkoitus hoitaa vain virastoa koskeva säädösvalmistelu ja strateginen johtaminen.Asiakas saa jatkossakin avun oikeusaputoimistoista ja edunvalvontatoimistoistaAsiakkaat saavat myös jatkossa oikeusapua, talous- ja velkaneuvontaa sekä yleistä edunvalvontaa eri puolilla maata sijaitsevista toimistoista aivan kuten nytkin. Toimistojen toimipaikkoihin ei esitetä muutoksia. Myös uuden viraston hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön on tarkoitus toimia monipaikkaisesti eri puolilla maata.Oikeusaputoimistojen ja edunvalvontatoimistojen nykyiseen henkilökuntaan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Tällä hetkellä oikeusapu- ja edunvalvontapiireissä työskentelee noin 1 200 henkilöä. Lausuntoja voi antaa 4.2.2022 asti.Lausuntopalvelu.fi
NordenBladet —Oikeusministeriö pyytää lausuntoja lakiluonnoksesta, joka koskee oikeushallinnon erityisviranomaiset kokoavaa uutta virastoa. Suunnitelmissa on, että viraston muodostavat 11 itsenäistä viranomaista ja näille hallintopalveluja tuottava yksikkö.Uudistuksen tavoitteena on turvata viranomaisten riippumattomuus ja itsenäisyys sekä vähentää pienten toimijoiden haavoittuvuutta takaamalla niille yhdenmukaiset hallinto- ja tukipalvelut.Uuteen virastoon tulisivat Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI), konkurssiasiamiehen toimisto, kuluttajariitalautakunta, lapsiasiavaltuutetun toimisto, oikeudenkäyntiavustajalautakunta, Onnettomuustutkintakeskus, tasa-arvovaltuutetun toimisto, tiedusteluvalvontavaltuutettu, tietosuojavaltuutetun toimisto, vanhusasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto.Virasto tarjoaisi viranomaisille tukipalveluja ja hoitaisi keskitetysti niiden talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät, joita hoidetaan nyt lähinnä oikeusministeriössä. Jatkossa ministeriö hoitaisi vain erityisviranomaisia koskevan säädösvalmistelun ja strategisen ohjauksen.Virasto ei aiheuttaisi muutoksia erityisviranomaisten omiin organisaatioihin. Erityisviranomaisten itsenäinen asema ja nykyiset toimipaikat säilyisivät. Lausuntoja voi antaa 4.2.2022 asti.Lausuntopalvelu.fi
